Pöytäkirja 1 (35) Kokoustiedot Aika 06.05.2019 maanantai klo 8:30-10:25 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 54 Infoasiat 5 55 Kahden Hyvinkään sairaalan suuren rakennusinvestoinnin hankesuunnitelmat ja esitys valtuustolle 56 Silmäsairaalan hankesuunnitelma ja esitys valtuustolle 10 57 Sähkönhankinnan johdannaisvastapuolet HUS kuntayhtymälle 18 58 Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien päivittäminen 21 59 Soveltamisohjeen antaminen koskien eettisten toimikuntien jäsenten kokouspalkkioita 60 Eronpyyntö museotoimikunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen vaali 25 61 Muut asiat 26 62 Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 6 23 28
Pöytäkirja 2 (35) Osallistujat Läsnä Muut osallistujat Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja Helka Hosia Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Vesa Mauriala Björn Månsson Marika Niemi Tom Böhling Sirpa Peura Mikko Piirtola Kari Reijula Ilkka Taipale Reetta Vanhanen Terhi Aalto Anna Vuorjoki Minerva Krohn, valtuuston puheenjohtaja Maija Anttila, valtuuston I vpj. Ari Oksanen, valtuuston II vpj. Juha Tuominen, toimitusjohtaja Mari Frostell, talousjohtaja Niina Kauppinen, vs. viestintäjohtaja Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri Risto Renkonen, linjajohtaja, ylilääkäri Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja Jukka Louhija, vs. johtava ylilääkäri Lauri Tanner, hallintojohtaja esittelijä virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies sihteeri
Pöytäkirja 3 (35) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsingissä, 6.5.2019 Björn Månsson Tom Böhling Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu 6.5.2019 kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri
Pöytäkirja 4 (35) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Björn Månsson (varalle Kirsti Handolin) ja Tom Böhling (varalle Anna Vuorjoki).
Pöytäkirja 5 (35) 54 Asianro HUS/200/2019 Infoasiat Selostus Työterveysyhtiön tilannekatsaus hallintojohtaja Lauri Tanner Kuntayhteistyön kehittäminen talousjohtaja Mari Frostell Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Työterveyshuollon jatkovalmistelun osalta hallitus linjasi, että tulee selvittää Hyks-alueen kuntien halukkuus edetä yhteisen, alueellisen työterveyshuollon järjestämisessä. Työterveyshuollon järjestämistä koskeviin linjauksiin palataan hallituksessa elokuussa.
Pöytäkirja 6 (35) 55 Asianro HUS/3357/2018 Kahden Hyvinkään sairaalan suuren rakennusinvestoinnin hankesuunnitelmat ja esitys valtuustolle Selostus Hallituksen 17.12.2018 ( 148) vahvistama vuosien 2019 2022 investointiohjelma sisältää Hyvinkään sairaalan vuodeosastojen 3 ja 4 peruskorjauksen ja saman A-rakennusosan julkisivun korjaustyön. Koska molemmat hankkeet ovat kustannusarvioltaan yli 10 milj. euroa, niitä koskevat päätösesitykset on valmisteltu esitettäväksi valtuustolle. Hankkeet toteutetaan samana kokonaisuutena ja jatkossa ne yhdistetään myös investointiohjelmassa yhdeksi projektiksi. Hyvinkään sairaala sekä HUSin ja Hyvinkään kaupungin yhteisen kiinteistöyhtiön omistamat tilat, joissa on kaupungin perusterveydenhuollon ja HUSin toimintaa, sijaitsevat Hyvinkäällä ns. sairaalanmäellä. Sairaalan päärakennus on valmistunut 1970-luvulla ja sitä on useaan kertaan laajennettu; leikkausosaston uusi lisärakennus otetaan käyttöön kesällä 2019. Kantasairaalan keskeisen osan muodostaa A-rakennusosa, jossa sijaitsevat peruskorjattavat osastot 3 ja 4, synnyttäjien tilat sekä mm. fysioterapian ja hallinnon tiloja. Julkisivuhanke ja siihen sisältyvä ilmanvaihtokoneiden uusiminen koskee koko rakennusosaa, ei vain vuodeosastokerroksia. Vuodeosastojen 3 ja 4 peruskorjauksen ja julkisivun korjauksen hankesuunnitelmat ovat liitteinä 1 ja 2. Vuodeosastokerroksissa on sisätautien ja kirurgian potilasosastoja. Osastot ovat tyypillisiä 1970-luvun suuria sairaala-osastoja, joissa molemmissa on noin 70 sairaansijaa. Tilat ovat huonokuntoiset ja niissä on ollut sisäilmaongelmia usean vuoden ajan. Peruskorjauksessa molemmat kerrokset rakennetaan kirurgian vuodeosastoiksi. Kummallekin osastolle tulee 40 sairaansijaa ja potilashuoneet ovat pääosin yhden hengen huoneita. Rakennettava kirurgian sairaansijojen määrä perustuu arvioon väestökehityksen ja HUSin sairaaloiden työnjaon muutosten vaikutuksista vuodeosastopalveluihin. Lisäksi Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien perusterveydenhuollosta on suljettu muutaman vuoden aikana yli 30 vuodepaikkaa ja sovittu, että suurin osa alle viikon pituista hoitoa erikoissairaanhoitojakson jälkeen tarvitsevista potilaista hoidetaan erikoissairaanhoidon puolella. Rakentamisen ajaksi osastojen toiminnot siirretään tilapäisesti A- rakennusosan eri kerroksiin, terveyskeskusrakennukseen eli B- rakennukseen sekä H-sairaalaan. Hankkeen jälkeen kaikki kirurgisten osastojen toiminta on kantasairaalan A-osassa ja sisätautien sairaansijat sairaalanmäen H- ja B-rakennuksissa. Hanke sisältää myös rakennusosan 5. kerroksen peruskorjauksen, jossa fysioterapian käytössä olevalle alueelle rakennetaan vastaanotto- ja toimistotiloja. Peruskorjattavalla alueella 3. kerroksessa oleva sairaalan sydänvalvontayksikkö CCU siirretään pysyvästi uusiin, tehovalvontayksikön yhteyteen rakennettaviin tiloihin. Uusi CCU-tila on investointiohjelmassa erillisenä hankkeena.
Pöytäkirja 7 (35) Tilojen peruskorjaus toteutetaan vaiheittain, puolet kerroksista kerrallaan. Hankkeen laajuus 3. ja 4. kerroksissa on yhteensä 4 992 brm2 ja viidennessä kerroksessa 1 410 brm2. Toisen samaan aikaan toteutettavan suuren hankkeen kohteena on Hyvinkään kantasairaalan A-osan ja siihen liittyvän hallintorakennusosan julkisivujen, seinäeristeiden ja ikkunoiden uusiminen sekä vesikattojen lämmönja vedeneristeiden uusiminen. Myös nämä työt toteutetaan kahdessa päävaiheessa. Korjattavan julkisivun pinta-ala on noin 5 000 m2, vesikaton 3 200 m2 ja ikkunoiden ala noin 1 200 m2. Julkisivujen korjaus on kiireellinen työ. Jo useita vuosia sitten tehdyn kuntoraportin perusteella rakennusosan julkisivuelementtien ulkokuoret ovat elinkaarensa lopussa ja elementeissä esiintyy pakkasrapaumaa sekä voimakasta karbonisoitumista raudoituksissa. Kuorielementtien elastiset saumat ovat kovettuneet sekä vaurioituneet laajalti. Saumojen puuttuva tuuletus ja vauriot ovat altistaneet julkisivuelementit kosteusrasitukselle. Kuntotutkimuksessa on havaittu A-osan itäsivulta ikkunoiden alapuitteiden pehmenneen ja pystyjakokarmien puuosien olevan heikosti kiinni ja alaosien pehmentyneen. Veden ohjaus ei toimi pystyjakokarmien osalta. Parvekkeiden tutkimuksessa todettiin parvekelaatoissa teräksien sijaitsevan laatan pinnassa ja olevan ruosteessa sekä pintojen olevan rapautuneita. Raportin mukaan A-osan matalan osan kattojen pintoja peittää kauttaaltaan singelikerros. Kattokaivojen ympäriltä on poistettu singeliä, mutta kivien kulkeutuminen kaivoihin on jatkuva ongelma säännöllisestä huoltotoiminnasta huolimatta. Myös A-osan korkeimman osan katot, mukaan lukien vuonna 2008 rakennetut ilmanvaihdon konehuoneen katot on peitetty singelillä. A-osan matalan osan katolla olevien ilmanvaihtokanavien paino aiheuttaa kattopinnan painumista ja sadeveden kerääntymistä ja seisomista. Julkisivujen ja vesikaton uusiminen on välttämätöntä, jotta tilojen sisäilmaolosuhteet saadaan hallintaan. Rakenteiden uusiminen tulee myös parantamaan merkittävästi rakennuksen energiatehokkuutta sekä vähentämään rakennuksen ylläpito- ja kunnossapitokustannuksia. Julkisivutyön aiheuttamista häiriöistä johtuen A-rakennusosan 2. kerroksessa olevat synnytystoiminnat siirretään vapautuvalle leikkausosastoalueelle rakennettaviin väistötiloihin. Hankkeiden toteutus ja tavoitteet on kuvattu lähemmin liitteinä olevissa hankesuunnitelmissa. Hyvinkään sairaalan vuodeosastojen 3 ja 4 ja hankekokonaisuuteen sisältyvän 5. kerroksen peruskorjauksen kustannusarvio on 18,5 milj. euroa. Tavoitteena on hankesuunnitelman hyväksymisen ja valtuustokäsittelyn jälkeen käynnistää päätoteuttajan valintaprosessi tätä hanketta ja julkisivuhanketta varten. Urakoitsijan kanssa tehtävä hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen kehitysvaihe aloitetaan maaliskuussa 2020. ja se saadaan valmiiksi marraskuussa 2020. Rakennustyöt voidaan aloittaa vuoden 2020 lopulla ja hanke valmistuu keväällä 2023.
Pöytäkirja 8 (35) Hyvinkään sairaalan A-osan julkisivuhankkeen kustannusarvio on siitä aiheutuvat erilliset väistötilajärjestelyt mukaan lukien 12,0 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää korjaustöistä aiheutuvia väistötilakustannuksia, joista merkittävin on synnytystoiminnalle tarvittavien väliaikaistilojen muutostyökustannus. Julkisivun ja vesikaton työt ajoitetaan yhteen rakennusosan tilojen peruskorjauksen kanssa. Ensimmäinen työvaihe on vuonna 2021 ja toinen vuonna 2022. Koska hankkeet toteutetaan yhtenä projektinjohtourakkana ja yhdistetään seuraavassa investointiohjelmassa yhdeksi hankkeeksi, päätösesitys valtuustolle esitetään tehtäväksi hankekokonaisuuden yhteismäärästä eli 30,5 milj. eurosta. Kyseisten investointien taloudellisten vaikutusten laskelmat on tehty tilojen pääasiallisen käyttäjän, kirurgian vuodeosastotoiminnan näkökulmasta. Koko sairaalan tasolla osastojen 3 ja 4 hanke lisää tilakustannuksia noin 930 000 eurolla ja julkisivuhanke 610 000 eurolla (sisäisen pääomavuokran lisävuokra) vuodessa. Hankesuunnitelmassa investointien vaikutus Hyvinkään sairaalan kirurgian vuodeosastojen tila- ja muihin kustannuksiin on 2,5 milj. euroa vuodessa. Siitä noin 1,2 milj. euroa aiheutuu kirurgian tilamäärän ja -kustannusten kasvusta, 850 000 euroa suunnitellusta henkilöstömäärän lisäyksestä osastoilla ja muu osa palvelujen, aineiden ja tarvikkeiden ostojen arvioidusta lisäyksestä peruskorjattujen tilojen käyttöönoton jälkeen. Päätösesitys Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien rajoittamisesta edellyttää edelleen, maakunta- ja sote-uudistuksen kariutumisen jälkeenkin, sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupaa kaikkiin kuntayhtymän yli 5 milj. euron rakennushankkeisiin. Hyvinkään sairaalan hankkeita koskeva hakemus jätetään ministeriölle hallituksen hyväksyttyä esitetyt hankesuunnitelmat. Hallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Hyvinkään sairaalan vuodeosastojen 3 ja 4 hankesuunnitelman ja Hyvinkään sairaalan A-osan ja hallintorakennuksen julkisivujen korjauksen hankesuunnitelman, esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Hyvinkään sairaalan vuodeosastojen 3 ja 4 peruskorjauksen ja A-osan ja hallintorakennuksen julkisivukorjauksen investoinnin toteutettavaksi enimmäishintaan yhteensä 30,5 milj. euroa. Hankkeen kustannuksissa voidaan ilman valtuuston erillistä käsittelyä ottaa huomioon rakentamisen tarjoushintaindeksin 1/2019 jälkeinen muutos. Päätös Lisätiedot Liitteet Päätösesitys hyväksyttiin. Investointijohtaja Anne Priha, s-posti anne-priha(at)hus.fi Liite 1: Hyvinkään sairaala os 3 ja 4 peruskorjaus hankesuunnitelma Liite 2: Hyvinkään sairaala A-osa julkisivun korjaus hankesuunnitelma
Pöytäkirja 9 (35) 56 Asianro HUS/3771/2017 Silmäsairaalan hankesuunnitelma ja esitys valtuustolle Selostus Hallitus merkitsi 15.4.2019 tiedoksi infoasiana ( 41) esitellyn uuden Silmäsairaalan hankesuunnitelmaa ja rahoitusvaihtoehtojen selvitystä koskeneen esityksen. Lisäksi hallitus kiinnitti Silmäsairaalan esittelyn osalta huomiota seuraaviin kysymyksiin, jotka tulee ottaa huomioon jatkovalmistelussa: - silmätautien palvelutuotannon volyymin laajuus, jossa arvioidaan sekä oman tuotannon tarvetta että ulkoistamisen mahdollisuuksia, - Hyksin kaikkien sairaalakiinteistöjen (Meilahti, Jorvi, Peijas) ympärillä olevien maa-alueiden mahdollisuudet ja myös soveltuvien ulkopuolisten tilojen (mm. Orton) hyödyntäminen, - toimitilojen saavutettavuus ja liikenneyhteyksien parantaminen ja - rahoitusmallit, joissa on huomioitu maapohjasta ja lisäinfrasta (mm. tunnelit) aiheutuvat kustannukset. Hallituksen edellisen kokouksen jälkeen laaditut selvitykset on vastauksina hallituksen 15.4.2019 antamaan jatkovalmisteluohjeistukseen koottu hallituksen sähköiseen työtilaan. Aineistoon viitataan jäljempänä tässä esittelytekstissä. Uusi silmäsairaala on pitkään valmisteltavana ollut suuri rakennushanke, jonka tarve ja kiireellisyys ovat viime vuosina kasvaneet silmätautien palvelukysynnän nopean kasvun ja HYKS Pää- ja kaulakeskuksen silmätautien linjan vaikeutuneen tilaongelman vuoksi. Uudet sairaalatilat ovat toiminnan jatkuvuuden kannalta kiireellinen asia ja tämän vuoksi rakentamispaikaksi soveltuu parhaiten tontti, jossa ei tarvita jopa kaksi vuotta kestävää asemakaavanmuutosta. Silmäsairaalan rakentamisella Meilahden kampuksen yhteyteen on suuri strateginen merkitys. Sijaintia osana yliopistollisen sairaalan kampusaluetta pidetään tärkeänä alan opetuksen ja tutkimuksen, vaativien Hyksiin keskitettyjen potilasryhmien hoidon ja hoitoprosessien kehittämisen sekä lääketieteen erikoisalojen yhteistyön ja kustannusten hallinnan kannalta. Toinen hankkeen esittelyä ohjaava strateginen linjaus koskee rahoitusta. Silmäsairaala ei sisälly voimassa olevaan HUSin investointiohjelmaan, koska rahoitus on jo usean vuoden ajan ollut suunnitelmissa järjestää vaihtoehtoisella, esimerkiksi leasing- tai vuokrausmallilla. Esittelijä katsoo kuitenkin, että silmäsairaalan sijainti Helsingissä muun akateemisen lääketieteellisen toiminnan yhteydessä tekee siitä rakennuksen, josta tulee pysyvä osa Meilahden kokonaisuutta ja joka sen vuoksi on strategisesti perusteltua hankkia suoraan kuntayhtymän omistukseen. Linjaus nostaa HUSin investointitasoa, mutta muodostunee kokonaiskustannuksiltaan vaihtoehtoisia rahoitusmalleja edullisemmaksi.
Pöytäkirja 10 (35) Silmäsairaalan hankesuunnitelma Hallintosäännön mukaan kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit esitetään hankekohtaisesti valtuuston hyväksyttäviksi. Niitä koskevat hankesuunnitelmat tuodaan hallituksen hyväksyttäviksi investointien jatkovalmistelua sitovina ja ohjaavina suunnitelmina. Silmäsairaalan hankesuunnitelma on esitelty hallitukselle 15.4.2019 kokouksessa ja on talletettuna hallituksen sähköisessä työtilassa. Hankesuunnitelma perustuu hallitukselle 18.12.2017 76 esiteltyyn hankeselvitykseen. Hallitus päätti 18.12.2017, että suunnittelua jatketaan hankesuunnitelman laatimisella ja että Helsingin kaupungille esitetään uutta silmäsairaalaa varten tonttivarausta Zaidankadun tontista 15643. Sijaintivaihtoehdot Zaidankadun tontin omistaa Helsingin kaupunki ja sillä on voimassa vuonna 2008 vahvistettu asemakaava. Asemakaavassa tontti on merkitty toimitilarakennuksen korttelialueeksi (KTY). Kaupungin kanssa on neuvoteltu, että asemakaavamuutosta ei tarvita, ja tontille voidaan poikkeusluvalla rakentaa sairaalarakennus (YS). Kaavamuutoksen vaatima aika siirtäisi hanketta arviolta kaksi vuotta tavoiteltua myöhäisemmäksi. Helsingin kaupunginhallitus on 17.9.2018 tehnyt päätöksen tontin varaamisesta HUSille silmäsairaalan suunnittelua varten. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on 21.8.2018 päättänyt vuokrausehdoista ja 8.10.2018 vaihtoehtoisesti kauppahinnasta ja kaupan ehdoista, mikäli HUS lunastaa tontin. Tontilla on rakennusoikeutta 21 000 kem 2 (hankesuunnitelman mukainen Silmäsairaalan laajuus on 20 173 kem 2 ). Hallituksen kokouksen 15.4.2019 jälkeen on vielä uudelleen arvioitu mahdollisuutta suunnitella Silmäsairaala HUSin muiden sairaaloiden yhteyteen. Vastaava tarkastelu kaikkien HUSin kiinteistöjen osalta tehtiin vuonna 2017, kun silmätautien Lauttasaaren yksikölle haettiin korvaavan väliaikaisen rakennuksen sijoituspaikkaa. Päivitetty tarkastelu osoittaa, että millään HUSin tai yhteistyötahon kiinteistöllä ei ole käytettävissä uuden Silmäsairaalan laajuuden edellyttämää vapaata rakennuspaikkaa ja rakennusoikeutta. Lähtökohtana pidetään, että hankkeen aikataulutavoite ei mahdollista asemakaavamuutoksen ja/tai lisämaan hankkimisen vaatimaa aikaa. Oheismateriaalina on hallituksen työtilassa selvitys, miten Silmäsairaalan noin 21 000 kerrosneliötä ja 35 000 bruttoneliöitä olisi sovitettavissa Peijaksen, Jorvin tai Invalidisäätiön (Orton) kiinteistölle. HUSilla on Jorvin sairaalan tontilla käyttämättä noin 20 000 kem 2. Se ja purettavista rakennusosista vapautuva rakennusoikeus tarvitaan Jorvin sairaalan vuodeosastorakennukselle, jonka yhteyteen Silmäsairaalan tilamäärää ei saada mahdutettua. Vantaan kaupungin omistamalla Peijaksen sairaalatontilla on myös noin 20 000 kem2 käyttämättä. Se on varattu vastaavasti vanhojen vuodeosastojen korvaamiseen osittain uudisrakentamisella, kun Peijaksen sairaalan suuret rakennusprojektit tulevina vuosina käynnistyvät. Peijaksen tontin lisärakentaminen edellyttää ensimmäisenä hankkeena pysäköintilaitoksen investointia. Peijaksen sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma valmistuu syksyllä 2019.
Pöytäkirja 11 (35) Invalidisäätiön kiinteistöllä Tenholantiellä rakennusoikeutta on käyttämättä 6 900 kem. Invalidisäätiön nykyisistä rakennuksista HUSille on vuokrattu noin 10 000 m 2 ; tiloissa on nyt Orton Oy:n toiminnan lisäksi HUSin silmätautien palveluja ja jatkossa mahdollisesti HUSin kipuklinikan ja käsikirurgian toimintaa. HUSin omalla Meilahden tontilla ei ole käytettävissä Silmäsairaalalle soveltuvaa rakennuspaikkaa tai korjauskelpoista, riittävän kokoista rakennusta. Silmä-korvasairaalassa järjestetään osa silmätautien palveluista kunnes uudet tilat ovat käytettävissä. Silmä-korvasairaala voidaan myöhemmin peruskorjata toimisto- ja poliklinikkarakennukseksi, mutta silmäsairaalaksi se ei mm. kokonsa puolesta sovellu. Mikäli Meilahden huonokuntoisia, mutta asemakaavalla suojeltuja rakennuksia voitaisiin purkaa, nykyinen Silmä-korvasairaalan paikka sopisi uudelle sairaalalle. Suojelumääräyksestä irtautuminen on kuitenkin kovin epätodennäköistä. Hankkeen sisältö ja laajuus Uuteen silmäsairaalaan on suunniteltu Silmä-korvasairaalassa ja Helsingissä useissa eri vuokratiloissa toimiva silmätautien hoito. Nykyiset, hajallaan olevat ja toimintaan monin osin soveltumattomat tilat eivät mahdollista riittävää hoidon saatavuutta ja alan sekä sen opetuksen ja tutkimuksen kehittämistä. Tarkoituksena on säilyttää n omana toimintana kaikki silmätautien eri-koisalan vaativa potilashoito ja osa niistä toiminnoista, joille on myös muita palveluntuottajia. Menestyminen kilpailussa potilaista ja osaavasta henkilökunnasta edellyttää potilasprosessien kehittämistä ja asianmukaisia, vetovoimaisia toimitiloja. Uuden sairaalan hankkeella ei vaikutusta Lohjan ja Porvoon sairaaloiden silmätautien palveluihin. Tavoitteena on uusi Silmäsairaala, jossa kaikki tilat ja toimintaprosessit on uudistettu siten, että potilaiden tarpeet ovat ensisijaisia. Potilaslähtöisyys edellyttää sitä, että hoitoprosessit ovat joustavia ja huomioivat heikkonäköisten erityistarpeet ja potilaiden intimiteetin. Hoitoprosessit uudistetaan kokonaan ja monia uusia lean-menetelmin kehitettyjä toimintatapoja pilotoidaan mahdollisuuksien mukaan jo nykyisissä tiloissa. Tavoitteena on jatkuvasti uudistuva, innovatiivinen ja kustannustehokas sairaala. Tuottavuustavoitteita tukee se, että uusi rakennus mahdollistaa silmätautien eri toimintojen keskittämisen nykyisen hajallaan pienissä yksiköissä tapahtuvan toiminnan sijaan. Korkealaatuisen tutkimustyön mahdollistaminen ja koulutus ovat keskeisiä tekijöitä, jotta yksikkö säilyttää asemansa kansainvälisesti merkittävänä erikoisalan osaamiskeskuksena. Silmäpotilaiden määrän ja hoidontarpeen lisääntymiseen vaikuttavat hoitotakuu, uudet silmäsairauksien hoitomenetelmät sekä Uudenmaan väestökehitys. Uudessa silmäsairaalassa on tarkoitus toteuttaa vaativa silmätautien yliopistotason ja keskussairaalatason hoito, opetuksen ja tutkimuksen edellyttämä määrä perustason hoitoa ja monisairaiden potilaiden hoito. Perustason hoitoa tarvitaan myös siksi, että harvinaisempia leikkauksia tekeville erikoislääkäreillä säilyy jatkuva leikkausrutiini ja kyky leikata kaikkien silmätautien potilasryhmien päivystyspotilaita. Kokonaisuudessa on huomioitu, että päivystyspotilaat ja 1-kiireiset (alle 2 viikkoa) potilaat hoidetaan kokonaan Silmäsairaalassa, samoin kaikki yleisanestesiaa tarvitsevat
Pöytäkirja 12 (35) ja komplisoituneet potilaat. Lisäksi keskitetään diagnostiikkaa mm. glaukooman ja ikärappeuman osalta, jotta voidaan pitää hoitoindikaatiot ja kalliiden lääkkeiden käyttöindikaatiot samoina kaikille potilaille. Ostopalvelu toimii hyvin, kun potilaalla on selkeä yksiselitteinen silmävaiva, jonka diagnostiikka ja hoito ovat rutiininomaisia. Ostopalvelut soveltuvat mm. kaihileikkauksiin ja niiden jälkitarkastuksiin, silmän sisäisiin pistoksiin, kun diagnoosi on varmistettu, ja tasapainossa olevan glaukooman seurantaan. Uusi silmäsairaala on mitoitettu siten, että yllä mainitut tavoitteet toteutuvat. Ostopalveluiden osuus poliklinikkatoiminnasta on suunnitelmien mukaan vuonna 2025 26 % (vuonna 2018 32 %) ja kaihileikkauksista 47 % (vuonna 2018 50 %). Hallituksen työtilassa on oheismateriaalina selvitys silmätautien lähetteiden, käyntien, pistoshoitojen ja leikkausten määrän kehityksestä sekä oman toiminnan ja ostettujen palvelujen osuudesta. Vuoden 2025 jälkeen hoidon tarve kasvaa alueella edelleen ja kasvua voidaan tuolloin suunnata ostopalveluihin, mahdollisesti omiin uusiin yksiköihin ja myös Silmäsairaalan toiminnan tehostamiseen ottamalla käyttöön laajemmin virka-ajan ulkopuolista aikaa. Pääosa Silmäsairaalan toiminnasta on polikliinisia, ajanvaraukseen perustuvia silmätautien tutkimuksia ja hoitoja. Vuonna 2025 tai viimeistään vuonna 2027 oman toiminnan laajuudeksi arvioidaan 194 500 poliklinikkakäyntiä /vuosi. Polikliinisten vastaanottohuoneiden määrä uudessa sairaalassa on 231, joista hoitajavastaanottoihin suunniteltuja on 69. Leikkausosastolle rakennetaan 15 leikkaussalia vuosittain tehtäviä 18 500 leikkausta varten. Pääosa leikkauksista on ajallisesti ja varusteiltaan ennakoitavaa paikallispuudutuksessa tehtävää silmäkirurgiaa. Tätä kevyttä silmäkirurgiaa tehdään viidessä leikkaussalissa. Raskaampaa kirurgiaa ovat eriikäisten ja eri kuntoisten potilaiden yleisanestesiaa tarvitsevat leikkaukset sekä vaativa, osittain HUSiin keskitetty silmäkirurgia. Lisäksi sairaalaan rakennetaan mm. 12-paikkainen vuodeosasto, välinehuoltokeskus ja muita tukipalvelutiloja sekä noin 100 autopaikan pysäköintilaitos. Silmäsairaalaa suunnitteluun varattu tontti on monilta osin haastava. Voimassa olevan asemakaavan ja tontin rajoitteista huolimatta hankesuunnittelussa on päästy hyvään, silmätautien linjan johdon ja henkilökunnan hyväksymään ratkaisuun. Koska sairaalan esteettömyys, turvallisuus ja hyvä saavutettavuus ovat hankkeessa tärkeitä tavoitteita, lähialueen liikennejärjestelyistä jatketaan kesken vielä olevia neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa. HUSin ehdotus, miten liikenne lähialueella tulisi pääpiirteissään ohjata, on hallituksen työtilassa olevassa oheismateriaalissa. Hankkeen edetessä jatketaan Meilahden kampukselle johtavan uuden huoltotunneliyhteyden selvittelyä. Tunneli on suunniteltu toteutettavaksi erillisenä HUSin investointina, koska sitä ei turvallisuussyistä ole pidetty järkevänä liittää mahdolliseen ulkopuolisen rahoituksen järjestelyyn. Liitteenä oleva hankesuunnitelma sisältää keskeiset tiedot suunnitellusta rakennuksesta. Se on yhtenäinen kahden maanalaisen kerroksen sekä kerrosten 1 ja 2 osalta. Pysäköintilaitos rakennetaan kellarikerrokseen K2.
Pöytäkirja 13 (35) Samaan kerrokseen ohjataan myös potilaiden saattoliikenne. Toiseen kellarikerrokseen K1, jossa on tukipalvelujen tiloja, tulee lastausalue sairaalan huoltoliikennettä varten. Kerroksiin 1 ja 2 sijoittuvat mm. leikkausosasto- ja toimenpidetilat sekä päivystyspoliklinikka ja vuodeosasto. Kolmannesta kerroksesta ylöspäin rakennus jakautuu asemakaavan mukaisesti kolmeen tornimaiseen osaan. Torniosien välillä on lasiset yhdyssillat kolmannessa kerroksessa. Torniosiin on suunniteltu poliklinikoiden vastaanottotilat. Kustannukset ja rahoitus Silmäsairaalan rakennushankkeen kustannusarvio on pääkaupunkiseudun rakentamisen hintatasossa 3/2019 ulkopuolisen asiantuntijan hankesuunnitelman tiedoilla laskemana 133 milj. euroa. Arvio sisältää kiinteät sairaalalaitteet, mutta ei HUSin rakennushankkeissa aina HUS Tietohallinnon tulosalueen kautta hankittavia tietoteknisiä järjestelmiä tai käyttäjähankintoina toteutettavia tutkimus- ja hoitolaitteita, instrumentteja ja kalusteita. Niiden kustannukset on kuitenkin otettu huomioon hankkeen taloudellisten vaikutusten laskelmissa. Koska rakennusinvestoinnin hintaan sisältyy mm. rakennuspaikan olosuhteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä, kustannusarviona käytetään 135 milj. euroa. Hankkeen suunnitteluun on 30.4.2019 mennessä käytetty noin 1 milj. euroa, joka on rahoitettu HUS Tilakeskuksen vuosikuluna. Erikseen suunniteltavan Meilahti-tunneyhteyden linjaus ja liittymät maan alla sekä tunnelin kustannus-hyötysuhteen arviointi ovat vielä kesken. Alustava kustannusarvio tunnelille on 3 milj. euroa. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan syksyllä 2018 tekemien päätösten mukaan kaupunki joko vuokraa tai myy Zaidankadun tontin Silmäsairaalaa varten. Elinkustannusindeksiin sidottava vuosivuokra oli em. päätöksenteon aikaan 421 000 euroa ja myyntihinta noin 10,5 milj. euroa. Rakennusinvestoinnin vaihtoehtoisista rahoitusmalleista tehty selvitys sisältyy hallituksen 15.4.2019 kokousta varten toimitettuun oheismateriaaliin. Selvityksessä tarkasteltiin omaan taseeseen lainarahoituksella toteutettavan järjestelyn rinnalla kiinteistöleasing-mallia, vuokramallia ja PPP-mallia. Selvityksen laatineen Inspira Oy:n arvion mukaan hankkeen pääomakustannusten ja kassavirtojen erot em. perusmalleissa ovat oman taselainan ja leasing-mallin välillä melko pieniä. Vuokramallissa kokonaiskustannukset olisivat suurimmat. PPP-mallin asettuu kustannuksilla arvioiden edellisten välimaastoon, mutta ei muista syistä ole soveltuva ratkaisu. Vaihtoehtojen tarkastelua on pidetty tarpeellisena kahdesta syystä: 1. Silmäsairaalahankkeen siirtäminen omien hankkeiden ohjelmaan nostaa HUSin investointimäärän usean seuraavan vuoden ajaksi yli suunnitellun, omistajakuntien hyväksymän tavoitetason. 2. Hanke soveltuu erillisenä, sairaalaalueiden ulkopuolisena ja niiden infrasta riippumattomana kohteena hyvin malliin, jossa HUS maksaa tilakustannukset ennakolta tiedossa olevina vuosikuluina, ja samalla rakennuksen sijainti kehittyvän kampuksen yhteydessä varmistaa kiinteistön omistajalle hankkeen kannattavuuden.
Pöytäkirja 14 (35) Silmäsairaalan investointi on esittelytekstin alussa todetuilla strategisilla syillä päädytty kuitenkin esittämään osaksi HUSin vuosien 2019 2022 investointiohjelmaa. Seuraavassa taulukossa on nykyinen vahvistettu investointiohjelma hankelajien loppusummatasolla sekä Silmäsairaalasta aiheutuva muutostarve. Päätös Zaidankadun tontin ostamisesta tai vuokraamisesta ja päätös laitehankintojen rahoitustavasta arvioidaan osana vuoden 2020 talousarviota erikseen. Laitehankintojen rahoittamisesta vaihtoehtoisilla malleilla on meneillään erillinen selvitys. Milj. euroina 2019 2020 2021 2022 2023 Rakennushankkeet 127 155 143 102 Laitehankkeet 44 32 35 89 Tietojärjestelmät 28 25 24 23 Muut 3 YHTEENSÄ nykyinen ohjelma 202 212 202 214 Silmäsairaalan rakennus 2 10 43 56 24 Silmäsairaalan tontti 11 Silmäsairaalan laitteistot 5 8 YHTEENSÄ tarkistettuna 204 233 245 275 Hankkeen taloudellisten vaikutusten arvio Silmäsairaalan hankesuunnittelun yhteydessä päivitetyt laskelmat investoinnin taloudellisista vuositason vaikutuksista on laadittu HUSin omien investointien laskentaperiaatteilla. Suuri osa arvioidusta kustannusten lisäyksestä johtuu toimintamäärän kasvusta, ei suoraan uuden rakennuksen käyttöönotosta. Toimintakulujen ja laitepoistojen kasvu arvioidaan investoinnin ja suunnitellun toimintavolyymin lisäyksen seurauksena 2017-2025 yhteensä 41-42 milj. euroksi. Alustava arvio uuden silmäsairaalan käyttäjäyksiköiltä perittävästä tilavuokrasta ylläpitokulut mukaan lukien on 10,1 milj. euroa vuodessa. Lisäksi laskelmassa on arvioitu tonttikustannus kaupungille maksettavana vuokrana, joka on noin 0,4 milj. euroa vuodessa. Silmätautien linjan poistuvat nykyiset vuokrat ovat noin 4,3 milj. euroa vuodessa. Koska sairaalassa on muitakin käyttäjäyksiköitä kuin silmätaudit ja hankkeen kokonaislaajuus sisältää mm. pysäköintihallin, hankesuunnitelmassa on arvioitu, että silmätautien linjan osuus kokonaisvuokrasta on 8,4 milj. euroa vuodessa. Toiminnan merkittävä laajentuminen edellyttää lähivuosien suurta henkilöstömäärän lisäystä. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan palkkakustannusten kasvavan vuoden 2017 lähtötilanteesta 8,5 milj. eurolla, mikäli henkilökunnan määrä kasvaa hankesuunnitelman mukaisesti (suunniteltu vakanssilisäys on 127). Tarvikehankintojen kustannusten arvioidaan lisääntyvän vuodesta 2017 vuoteen 2025 noin 9,8 milj. eurolla. Lisäys liittyy toiminnan merkittävään laajentumiseen. Laitteiden ja käyttöönottovaiheen kalustehankintojen kustannuksiksi arvioidaan silmätautien osalta 13 14 milj. euroa. Toiminnan alkuvuosille aiheutuu näistä hankinnoista laitepoistojen kasvua 3,8 milj. euroa vuodessa. Laskelma ei sisällä arvioita korvaushankinnoista myöhempinä vuosina.
Pöytäkirja 15 (35) Silmätautien linjan ulkoisten ja sisäisten palveluiden ostojen arvioidaan lisääntyvän 2017-2025 yhteensä 14,4 milj. eurolla. Määrä ei sisällä arviota Apotti Oy:n veloituksista. Muutos aiheutuu toiminnan merkittävästä laajentumisesta ja sisältää mm. kuvantamis- ja laboratoriopalveluja. Lisäksi on otettu huomioon ostojen lisäys Atek-tulosyksiköltä (anestesialääkärit ja välinehuollon lisäys) sekä uusina palveluhankintoina mm. HUS Logistiikan hoitologistikkopalvelut. Sisäisiin palvelujen ostoihin kuuluvat myös HUS Tietohallinnon silmäsairaalaan tuottamien tietoteknisten järjestelmien veloitukset. Toimintatuottojen muutos 2017-2025 on arvioitu noin 42 milj. euroksi, mikäli suunniteltu oman toiminnan laajuus saavutetaan. Hankesuunnitelmassa olevien vuosikulujen ja tuotettavien palveluiden volyymiarvioiden perusteella tuotehintoja on mahdollista jonkin verran alentaa nykytasosta, mikäli tavoitteeksi otetut potilasmäärät hoidetaan hoitamaan omana toimintana suunnitelluilla henkilöstö- ja muilla resursseilla. Hankkeen taloudellisen arvioinnin ydin onkin siinä, säilyykö oma toiminta hintakilpailukykyisenä silmäsairaalainvestoinnin jälkeen. HYKS-sairaanhoitoalue asettaa silmätautien linjalle selkeät tuottavuuskehitystä ja tuotantokustannuksia koskevat tavoitteet sairaalan käyttöottovuodesta 2023 lukien. Tavoiteaikataulu Silmäsairaalan investoinnin aikataulutavoitteet on asetettu oletuksella, että seuraaviin hankevaiheisiin voidaan edetä ilman merkittäviä viiveitä. Mikäli toteutussuunnittelu aloitetaan rahoituspäätösten jälkeen elokuussa 2019 ja päätoteuttajan valinta tehdään syyskauden aikana, aikataulu on seuraava: Hankesuunnittelu 03/2018 03/2019 Toteutussuunnittelu 08/2019 06/2020 Maanrakennus 03/2020 01/2021 Rakentaminen 02/2021 04/2023 Ns. rajoituslaki aiheuttaa hankkeelle aikatauluriskin. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien rajoittamisesta edellyttää edelleen, maakunta- ja sote-uudistuksen kariutumisen jälkeenkin, sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupaa kaikkiin kuntayhtymän yli 5 milj. euron rakennushankkeisiin. Toimitusministeristö ei käsittele lupahakemuksia, joten asia siirtyy uuden valtioneuvoston aikaan. Silmäsairaalaa koskeva hakemus jätetään kuitenkin ministeriölle hallituksen hyväksyttyä hankesuunnitelman. Esitys toiminta- ja taloussuunnitelman 2019-2022 ja vuoden 2019 talousarvion investointiosan muuttamisesta siten, että siihen lisätään vuosina 2019 2023 toteutettava uusi Silmäsairaala, valmistellaan hallituksen seuraavaan kokoukseen. Muutosesitykseen sisältyy eräitä muitakin investointien tarkistuksia.
Pöytäkirja 16 (35) Päätösesitys Hallitus 1. hyväksyy liitteenä olevan Silmäsairaalan hankesuunnitelman ja 2. päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy silmäsairaalan rakennusinvestoinnin toteutettavaksi enimmäishintaan 135 milj. euroa. Hankkeen kustannuksissa voidaan ilman valtuuston erillistä käsittelyä ottaa huomioon rakentamisen tarjoushintaindeksin 3/2019 jälkeinen muutos. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Hallitus linjasi, että uusia hankkeita suunnitellessa tulee aina arvioida myös Jorvin ja Peijaksen mahdollisuudet Meilahden ohella toimintojen sijoittamisessa. Lisätiedot Investointijohtaja Anne Priha, s-posti anne.priha(at)hus.fi
Pöytäkirja 17 (35) 57 Asianro HUS/2962/2018 Sähkönhankinnan johdannaisvastapuolet HUS kuntayhtymälle Selostus Hankinnan taustaa Sähkösalkun hallintaan perustuvassa hankintamenettelyssä spot-hinnalla hankittavan sähköenergian hankintahintaa tasapainotetaan sähkön finanssimarkkinoiden sähköjohdannaisilla, joiden avulla suojaudutaan sähkön tunneittain vaihtelevaan hintaan liittyviltä riskeiltä ja energiakustannusten ennustettavuus paranee. Johdannaisia hankitaan viiden vuoden jaksolle HUSin hallituksen 19.12.2005 234 hyväksymän sähkönhankintapolitiikan mukaisesti. HUS aloitti vuonna 2004 hallituksen 24.11.2003 307 tekemän päätöksen mukaisesti sähkön hankinnan tuntimitattavissa kohteissa ns. sähkösalkun hallinnan avulla. Hallituksen 19.12.2005 päätöksen mukaisesti sähkösalkkumuotoista hankintamenettelyä on jatkettu toistaiseksi. Sähköjohdannaiskauppaa tehdään eri vastapuolien (johdannaisten myyjien) kanssa 1 MW:n pörssierissä Nasdaq OMX Commodities noteerattujen standardituotteiden mukaisesti käyttäen kuukausi-, kvartaali- ja vuosituotteita markkinoille välitettävän tarjouksen perusteella. Johdannaisvastapuolen kanssa sovitaan sähkön hinnasta, joka on sähköpörssissä noteerattavien hintojen mukainen markkinoiden näkemys tulevasta sähkön hinnasta. Jos sähkö on todellisuudessa kalliimpaa, maksaa johdannaisen myyjä erotuksen, jos taas sähkö on sovittua halvempaa, maksaa ostaja johdannaisen myyjälle erotuksen. Käytännössä ostaja saa sähkönsä ennalta sovittuun kiinteään hintaan. Oleellisesti sähkön lopulliseen hintaan vaikuttava seikka on oikean ajankohdan valinta sopimuskauden hinnan kiinnittämiselle. HUS Tilakeskus on valtuuttanut asiantuntijakonsultin tekemään HUSin sähkösalkun hallintaa ja ennakkotilauksia sähköpörssistä. Valtaosa HUSin käyttämästä kiinteästä (fyysisestä) sähköstä ostetaan ennakkotilausten perusteella sähköpörssissä määräytyvällä spot-hinnalla. HUSin nykyinen kiinteän spot-hintaisen sähkön toimitussopimus alkoi 1.1.2019 (Hallitus 12.11.2018 127). Sähköntoimituksen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan pohjoismaista ja Baltiasta koostuvalla sähkön tukkumarkkinalla, Norjassa sijaitsevassa sähköpörssissä (Nord Pool AS). Kysyntä ja tarjonta vaikuttavat eri tyyppisten sähkön tuotantolaitosten käyttöön ja siten eri tavoin sähkön hintaan, koska eri tuotantotavoilla ja - laitoksilla on erilainen kustannusrakenne. Markkinahinnan vaihteluun vaikuttavat mm. sää, vesivarastot, tuotannon ja kulutuksen tasapaino sekä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinta. Kulutustunnin ennakkoon ilmoitetun kulutusennusteen jälkeen sähkönkulutuksen ennustevirhe tasapainotetaan automaattisesti tasesähkömarkkinalla. Ennustevirheestä riippuen joko myydään tai ostetaan tasesähköä. Sähkön kokonaiskustannus muodostuu sähköenergiasta ja sähkön siirrosta, jota ei voi kilpailuttaa.
Pöytäkirja 18 (35) Hankinnan kohde ja hankintamenettely Hankinnan kohteena on HUS-konsernin sähköntoimitukseen (n.135 000 MWh/vuosi) liittyvä johdannaisten välitys. Sähköjohdannaisten hankinta toteutetaan puitejärjestelynä ajalle 01.07.2019-30.06.2023. Puitejärjestelyyn valitaan tarjoajalle ja tarjoukselle asetetut vähimmäisvaatimukset täyttäneet tarjoajat ja valittujen toimittajien kanssa solmitaan erilliset puitesopimukset. Kultakin tarjoajalta tehtäville ostoille ei ole minimirajaa, vaan hankinnat tehdään puitejärjestelyn sisällä suoritettavien minikilpailutusten perusteella. Minikilpailutuksissa ilmoitetaan halutun johdannaistuotteen tiedot, ajanhetki jonka mukaisesti tarjous on laskettava, sekä tarjousten viimeinen jättöaika. Tarjouksen tulee sisältää kaikki sähköjohdannaisten välittämiseen sisältyvät kustannukset. Tarjouskierroksen voittaja on halvimman tarjouksen tehnyt toimittaja. HUS Tilakeskus toimii hankintayksikkönä käyttäen apunaan asiantuntijakonsulttia. Kilpailutuksesta julkaistiin hankintailmoitus ja ESPD lomake HILMA-tietokannassa 8.3.2019. Ilmoituksen numero HILMA:ssa: 2019-005255 (EUVL 2019/S 050-115205). Tarjoajien soveltuvuus Kaksi (2) tarjoajaa jätti tarjouksen määräaikaan mennessä: 1. Axpo Nordic AS (Axpo Finland Oy) 2. Svenska Handelsbanken AB, Suomen sivuliiketoiminta Tarjoajien tuli täyttää ESPD -lomakkeella esitetyt kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimukset koskivat toimittajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä. Ammatillisena pätevyytenä pyydettiin tarjoajia nimeämään vähintään kaksi eri referenssitoimitusta, jotka ovat suojausvolyymiltaan vähintään 50 000 MWh/vuosi. Molemmat tarjoajat täyttivät kokonaisuudessaan tarjoajille asetetut kelpoisuusvaatimukset ja tarjoukselle annetut vähimmäisvaatimukset. Tarjousvertailu Hankintailmoituksessa tarjousten valintaperusteeksi ilmoitettiin tarjouspyynnössä tarjoajalle sekä tarjoukselle ja sopimukselle annettujen ehtojen täyttyminen. Hankinta-asiakirjat ovat nähtävänä hallituksen kokouksessa ja ennen kokousta hallituksen sihteerillä. Molemmat sähkön johdannaisten välityksen tarjoajat täyttivät asetetut valintaperusteet: 1. Axpo Nordic AS (Axpo Finland Oy) 2. Svenska Handelsbanken AB, Suomen sivuliiketoiminta
Pöytäkirja 19 (35) Hankinnan arvo Aiemmin tehdyn kiinteän spot-hintaisen sähkön toimituksen hankintapäätöksen hankinnan arvo neljän vuoden jaksolle on 20 000 000 EUR, josta tällä hankinnalla suojataan sähkönhankintapolitiikan mukaisesti keskimäärin 85 %. Täten tämän hankinnan arvo on noin 17 000 000 EUR. Ilmoitettu hankinnan arvo on hankinnan luonteesta johtuen arvio. Päätösesitys Hallitus päättää 1. valita muodostettavaan sähkön johdannaisten välityksen puitejärjestelyyn toimittajiksi Axpo Nordic AS:n (Axpo Finland Oy) ja Svenska Handelsbanken AB:n (Suomen sivuliiketoiminta) tarjousvertailun mukaisesti; 2. oikeuttaa HUS Tilakeskuksen tulosalueen johtajan tekemään erilliset puitesopimukset sähkön johdannaisten välityksestä Axpo Nordic AS:n ja Svenska Handelsbanken AB:n kanssa kohdassa hankinnan kohde ja hankintamenettely mainituilla ehdoilla; 3. sopimussuhde valittujen toimittajien kanssa ei synny hankintapäätöksen tiedoksiannolla, vaan tarjoajien kanssa tehtävillä kirjallisilla sopimuksilla. Päätös Lisätiedot Päätösesitys hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Jani Valkama, s-posti jani.valkama(at)hus.fi
Pöytäkirja 20 (35) 58 Asianro HUS/1689/2017 Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien päivittäminen Selostus Kuntalain 14 :n 11 kohdan mukaan, jota sovelletaan myös kuntayhtymän valtuustoon, valtuusto päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista säädetään tarkemmin kuntalain 82 :ssä, joka kuuluu seuraavasti: Luottamushenkilölle maksetaan: 1) kokouspalkkiota; 2) korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; 3) matkakustannusten korvausta ja päivärahaa. Luottamushenkilölle voidaan myös maksaa palkkiota määräajalta sekä muita erillispalkkioita. Kunta voi luottamushenkilöltä saadun valtuutuksen perusteella periä tälle maksetusta palkkiosta tuloverolain (1535/1992) 31 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun luottamushenkilömaksun, jonka kunta tilittää puolueelle tai puolueyhdistykselle. Perittyjen luottamushenkilömaksujen määrä on ilmoitettava kunnan tilinpäätöksessä. Valtuusto on päättänyt luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista kuluvalle valtuustokaudelle 15.6.2017 28. Perusteet on koottu yhteen asiakirjaan, joka on oheismateriaalina 1. Hallitukselle ja valtuustolle esitetään eräitä selventäviä muutoksia palkkioiden myöntämistä ja käsittelyä koskeviin menettelytapoihin. Palkkiotasoja ja euromääriä ei esitetä muutettavaksi. Esitettävät muutokset ovat seuraavat: - kohtaan 2 lisätään seuraava lause: Kokouspalkkio maksetaan toimielimen varsinaiselle ja varajäsenelle puolitettuna, jos varsinaisen jäsenen lisäksi kokoukseen osallistuu hänen sijassaan toimiva varajäsen. Kokouspalkkio maksetaan kuitenkin kokonaisena, jos luottamushenkilö on läsnä kokouksen alkaessa ja päättyessä. Ehdotus vastaa Helsingin kaupungin noudattamaa menettelytapaa. - kohdasta 3 poistetaan sen viimeinen lause, joka on rajoittanut vuosipalkkioiden maksamista kahdessa tai useammassa luottamustehtävässä toimiville luottamushenkilöille
Pöytäkirja 21 (35) - kohtaan 4. lisätään seuraava luettelo ansiomenetyskorvaukseen oikeuttavista tilaisuuksista: Ansionmenetyksen korvausta tai lastenhoidon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia maksetaan - osallistumisesta kuntayhtymän toimielimen kokoukseen - osallistumisesta kuntayhtymän toimielimen seminaariin, koulutukseen tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen - osallistumisesta kuntayhtymän järjestämään luottamushenkilöiden koulutus- tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä - osallistumisesta kuntayhtymän toimielimen tekemään päätökseen perustuvaan muuhun tilaisuuteen tai matkaan. Ehdotus vastaa Helsingin kaupungin linjauksia sovitettuna HUSin hallintorakenteeseen. Päätösesitys Hallitus ehdottaa valtuustolle, että luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteisiin tehdään jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi seuraavat tarkistukset: 1. kohdan 2 loppuun lisätään seuraava lause: Kokouspalkkio maksetaan toimielimen varsinaiselle ja varajäsenelle puolitettuna, jos varsinaisen jäsenen lisäksi kokoukseen osallistuu hänen sijassaan toimiva varajäsen. Kokouspalkkio maksetaan kuitenkin kokonaisena, jos luottamushenkilö on läsnä kokouksen alkaessa ja päättyessä. 2. kohdasta 3 poistetaan seuraavasti kuuluva lause: "Kun luottamushenkilö toimii vuosipalkkioon oikeuttavassa tehtävässä kahdessa tai useammassa edellä mainitussa toimielimessä, maksetaan hänelle vuosipalkkiona kuitenkin enintään 10 000." 3. kohdan 4. toiseksi kappaleeksi lisätään seuraava luettelo: Ansionmenetyksen korvausta tai lastenhoidon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia maksetaan - osallistumisesta kuntayhtymän toimielimen kokoukseen - osallistumisesta kuntayhtymän toimielimen seminaariin, koulutukseen tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen - osallistumisesta kuntayhtymän järjestämään luottamushenkilöiden koulutus- tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä - osallistumisesta kuntayhtymän toimielimen tekemään päätökseen perustuvaan muuhun tilaisuuteen tai matkaan. Päätös Lisätiedot Päätösesitys hyväksyttiin. Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner@hus.fi
Pöytäkirja 22 (35) 59 Asianro HUS/1492/2019 Soveltamisohjeen antaminen koskien eettisten toimikuntien jäsenten kokouspalkkioita Selostus Lääketieteellisistä tutkimuksista annetun lain 16 1 momentin mukaan yliopistollisessa ssä tulee olla vähintään yksi alueellinen eettinen toimikunta, jonka tehtävänä on seurata, ohjata ja arvioida tutkimuseettisten kysymysten käsittelyä alueellaan. Alueellisen eettisen toimikunnan asettaa n hallitus ja alueelliseen eettiseen toimikuntaan sovelletaan, mitä kuntalaissa säädetään toimikunnista. HUSissa on neljä alueellista eettistä toimikuntaa ja hallitus on asettanut ne kuluvaksi valtuustokaudeksi 9.10.2017 27. Toimikunnan kokoonpanosta on säädetty lain 18 :ssä. Sen mukaan toimikunnassa on oltava edustettuna tutkimusetiikan, lääketieteen, terveys- tai hoitotieteen ja oikeustieteen asiantuntemus. Vähintään kahden jäsenistä on oltava maallikkojäseniä. Kokoonpanosta ja päätösvaltaisuudesta on myös muita, täydentäviä säännöksiä. Esimerkiksi lausunnosta päätettäessä jäsenistä ainakin yhden on oltava maallikkojäsen ja ainakin kahden tutkimusyksikön ulkopuolisia henkilöitä. Käytännössä edellä mainitut kelpoisuusvaatimukset tarkoittavat sitä, että merkittävä osa toimikuntien jäsenistä on HUSin viranhaltijoita tai työntekijöitä. Tällaiset henkilöt eivät ole toimielimen jäseninäkään kuntalain 69 mukaan kunnan luottamushenkilöitä, vaan palkkion suorittamisen tulee heidän osaltaan perustua voimassaolevaan virka- ja työehtosopimukseen. Kuntalain 14 mukaan valtuusto päättää muun ohella luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. HUSin valtuusto on päättänyt etuuksista kuluvalle valtuustokaudelle 15.6.2017 28. Valtuuston päätöksen mukaisesti hallitus antaa taloudellisten etuuksien maksamista koskevat soveltamisohjeet. Valtuuston päätöksen mukaan eettisten toimikuntien puheenjohtajille suoritetaan vuodessa palkkiota 4340 euroa. Hallituksen asettamien eettisten toimikuntien kokouksista suoritetaan puheenjohtajalle palkkiota 185 euroa ja varapuheenjohtajalle ja jäsenelle 120 euroa. Eettisen toimikunnan esittelijänä toimivalle toimikunnan jäsenelle suoritetaan kokouspalkkion lisäksi korvauksena esittelyn valmistelusta 80 euroa ensimmäisestä käsittelystä ja 40 euroa jatkokäsittelystä. Aiemman 2010-2011 KVTES:n II luvun 11 :n mukaan viranhaltijoille ja työntekijöille maksettiin toimivaltaisen viranomaisen määräämä palkkio, jos heidän tuli osallistua kokoukseen muulloin kuin säännöllisenä työaikanaan vähintään puoli tuntia tai niin, että kokous alkaa vähintään kaksi tuntia varsinaisen työajan päättymisen jälkeen. Nykyisessä KVTESissä ei ole enää kokouspalkkiota, vaan alkaen 2012-2013 KVTESistä palkkausluvun kertapalkkiopykälä (14 ) on korvannut aiemman kokouspalkkiopykälän. Kertapalkkion perusteista tulee päättää erikseen. Käytännössä kokouspalkkioita vastaavien kertapalkkioiden suorittamista viranhaltijoille ja työntekijöille on jatkettu aiemman käytännön mukaisesti.
Pöytäkirja 23 (35) Noudatettu käytäntö on johtanut tilanteeseen, jossa eettisten toimikuntien jäseniä kompensoidaan eri perustein riippuen heidän taustatehtävästään. Tämä on osaltaan johtanut vähentyneeseen mielenkiintoon eettisten toimikuntien jäsenyyttä kohtaan. Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain 17 mukaan eettisen toimikunnan on lausuntoaan varten selvitettävä, onko tutkimussuunnitelmassa otettu huomioon laissa taikka lain nojalla annetut lääketieteellistä tutkimusta koskevat säännökset tai määräykset sekä esitettävä perusteltu näkemys siitä, onko tutkimus eettisesti hyväksyttävä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että eettinen toimikunta tekee eettisen arvioinnin lisäksi kattavan laillisuustarkastelun tutkimussuunnitelmasta. Tämä edellyttää toimikunnan jäseniltä yksityiskohtaista perehtymistä laajoihin aineistoihin, johon ei ole varattu HUSin viranhaltijoille ja työntekijöille erillistä työaikaa, vaan perehtymisen tulee tapahtua vapaa-aikana. Tämä vastaavasti vähentää kiinnostusta toimikunnan jäsenyyttä kohtaan. Tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta on esittänyt, että valtuuston hyväksymiä palkkioperusteita sovellettaisiin yhdenmukaisesti kaikkiin eettisen toimikunnan jäseniin riippumatta heidän taustatehtävästään. Muodollisesti tämä tarkoittaisi KVTES II luvun 14 :n tarkoittaman kertapalkkion suorittamista niiden toimikunnan jäsenten osalta, joilla on taustavirka tai -toimi HUSkuntayhtymässä. Tutkimusjohdon ylilääkäri Ari Lindqvistin laatiman arvion mukaan käytännön muutos tarkoittaisi noin 30 000 euron kustannuslisää vuositasolla. Kustannusten lisäys on noin puolet siitä säästöstä, mitä toimikuntien työssä on saatu sähköisten työkalujen käyttöön ottamisella ja se on mahdollista näin kattaa kuluvan vuoden tutkimushallintoon varatuista määrärahoista. Päätösesitys Päätös Lisätiedot Hallitus päättää, että 1.5.2019 alkaen HUSin eettisten toimikuntien kaikille jäsenille riippumatta heidän työnantajastaan suoritetaan kokouspalkkiot noudattaen HUSin valtuuston vahvistamia luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteita. Päätösesitys hyväksyttiin. Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner(at)hus.fi Ylilääkäri Ari Lindqvist, s-posti ari.lindqvist(at)hus.fi
Pöytäkirja 24 (35) 60 Asianro HUS/1578/2018 Eronpyyntö museotoimikunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen vaali Selostus Hallitus päätti 21.5.2018 69 museotoimikunnan asettamisesta. Toimikuntaan valittiin sekä HUSin edustajia että maakunnan eri museoiden edustajia. Tuusulan museota edustava yleisötyön amanuenssi Harri Nyman on pyytänyt eroa toimikunnan jäsenyydestä työesteiden vuoksi. Toimikuntaan esitetään valittavaksi Nymanin tilalle Tuusulan kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Ulla Kinnunen. Päätösesitys Päätös Lisätiedot Hallitus päättää myöntää yleisötyön amanuenssi Harri Nymanille eron museotoimikunnan jäsenyydestä ja valita hänen tilalleen kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Ulla Kinnusen. Päätösesitys hyväksyttiin. Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner(at)hus.fi
Pöytäkirja 25 (35) 61 Asianro HUS/200/2019 Muut asiat Selostus 1. Hallituksen vuoden 2019 kokousaikataulu ja niissä käsiteltävät asiat Työohjelma 2019 Aika Käsiteltävät asiat Info ma 27.5. TA-periaatteet vuodelle 2020 Talousarvioin investointiosan muutos Hallituksen lausunto vuoden 2018 arviointikertomuksesta to 13.6. ma 17.6. ma 26.8. ma 16.9. Valtuusto Tammi-huhtikuun seuranta Sairaanhoitoalueiden päivitetyt profiilit Tammi-kesäkuun seuranta Infoasia: HUSin suu- ja hammasterveyden hoito- ja ennaltaehkäisyn edistämissuunnitelma Varapäivä ma 7.10. ma 4.11. ma 25.11. to 12.12. TA 2020 1. käsittely Tammi-elokuun seuranta Syöpäklinikan matalan osan peruskorjauksen hankesuunnitelma TA 2020 2. käsittely Valtuusto ma 16.12. 2. Velallisten Tuki ry:n tiedustelu 12.2. / 8.3. ja talousjohtajan vastaus 10.3. (hallituksen työtila). 3. HUSTRAn muistio 4.4.2019 (hallituksen työtila) 4. Valtuuston syksyn seminaari. Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Asian käsittely Valtuuston seminaari mm. HUSin strategian valmistelua varten järjestetään 18.9.2019 iltapäivästä 20.9.2019 aamuun.