MATKATOIMISTOSI. Turvaa matkasi. Ota EURO-matkavakuutus. PO~OIA F YHTIÖT TOIMINTAKERTOMUS 1984

MATKATOIMISTOSI M'ks'? 1 1. Matkailijoiden kokemukset EUROvakuutuksesta ovat hyvät. Korvaukset maksetaan nopeasti. Ja ulkomaan palvelu pelaa, sillä EUROvakuutus on tunnettu ja hyväksytty kautta maailman. Esimerkki korvauksista? Lääkärit ja sairaalat laskuttavat suoraan Eurooppalaista, et tarvitse käteistä. Tätä varten EURO-vakuutuskirjassa on lääkärinlausuntolomake. Ja matkatavaravahingon sattuessa saat tarvittaessa myös rahakorvauksia kaikkialla maailmassa. Korvauksia maksavat ulkomailla Finnairin ja SAS:n toimistot, Eurooppalaisen sisaryhtiöt, AIU:n (American Intemational Underwriters) ja UAC:n (Underwriter's Adjusting Company) toimistot. Kotimaassa Pohjola-yhtiöitten ja Hämeen vakuutuksen konttorit. Mistä tiedot? EURO-vakuutustieto on esitetty selkeästi kätevässä EURO-oppaassa. Sen saat matka toimistosta. Miksi kaikille matkoille? Ikävät yllätykset eivät katso tapahtumapaikkaa. Siksi EURO-vakuutus on mielestämme välttämätön kaikilla matkoilla. Tämän pätevän vakuutussuojan saat Sinulle sopivaan hintaan. Miksi juuri EURO-vakuutus? Eurooppalainen on Suomen ainoa matkavakuutusten erikoisyhtiö. Sillä on parhaat mahdollisuudet nopeisiin korvauksiin. Miksi tyytyisit vähempään? Turvaa matkasi. Ota EURO-matkavakuutus. TOIMINTAKERTOMUS 1984 Puheenjohtajan katsaus................... Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL....... SVUL:n hallinto 1984.... Liittohallitus...................................... Liittovaltuusto................. Valiokunnat........................... SVUL:n edustus yhteisöissä............ SVUL näyttää paremmalta............. Vapaaehtoinen seuratyö urheilun perusta.... Piirikisoista vauhtia Suurkisoihin....... SVUL:n toiminta 1984....................... Tavoitejohtamisprojekti.......... Seuratoiminta........................... Valmentajakoulutus................... Nuorisotoiminta............ Liikunt~p<?,li.ittinen ~oi.minta.............. Kansamvahnen toiminta..... Tiedotustoiminta.... Suomen Urheilulehti..... SVUL:n huomionosoitukset.... SVUL:n kunniajäsenet............ Henkilökunta....... Talous...................... Rahoituslaskelma.......... Tuloslaskelma........... '"............... Tase............. Tilintarkastuskertomus.... Suomen Urheiluopisto..... Töölön Urheilutalosäätiö.... Uusi toimitalo Länsi-Pasilaan.................... Töölön Urheiluhallit - SVUL:n squashhallit..... j:~!~:~~~töt :::::::: :: :::::::::: :: ::::::: :::: ::::::::::::: : ::::::::::::::::::::: ::: ::: :: ::::: :: : : :: :: ::: 3 4 5 5 6 7 8 10 12 14 16 16 18 18 19 20 21 22 23 24 24 26 27 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 PO~OIA F YHTIÖT POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN ILMARINEN SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULIITTO SVUL Topeliuksenkatu 41 a, 00250 Helsinki Puh. (90) 47371

Toimitus ja taitto Mirja Lindgren Kuvat Pentti Pekkala SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULIITTO SVUL 1985 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Päättynyt olympia vuosi oli meille erittäin menestyksellinen. Saimme talvi- ja kesäkisoista yhteensä 25 mitalia ja 170,5 pistettä. Vastaavaan emme ole pystyneet yli 30 vuoteen. Kansakuntana sijoituimme mitaleissa 11. ja pisteissä 11. sijalle. Kun talvikisoissa olivat mukana kaikki näiden maat ja kesäkisoissakin yli 140 maata, on saavutus erinomainen. Pohjoismaisten hiihtolajien edustajillemme on annettava aivan erikoinen tunnustus. Olimme ensimmäistä kertaa maista paras ja näiden lajien yhteinen mitalimäärämme yksinään oli suurempi kuin muiden talvella ja kesällä yhteensä. Olympiaurheilun lisäksi jatkoimme joukkojen liikuttamista hyvin tuloksin. Piireistämme 11 järjesti omat kisansa. Kun näiden osanottajat lisätään edellisvuonna järjestettyjen kisojen määriin, liikutaan yhteensä lähes 100 000 svullilaisen luvuissa. Kisaosanottajilta saatu palaute on ollut innostunutta ja jatkoa vaativaa. Tämän vuoden puolella järjestettyjen Jyväskylän Nuorten Talvisuurkisojen loistava onnistuminen rohkaisee jatkamaan päättämällämme linjalla. Keskusjohtoinen koulutustyö jatkui vilkkaana. Päätimme neljä vuotta kestäneen JOTAVA-koulutuksen, jota jatketaan tarkennetuin muodoin. Yli 1 700 keskeisintä päättäjää osallistui tähän ainutlaatuiseen koulutusmuotoon. Tulokset ovat varmasti nähtävissä lähivuosina seuroissa, piireissä ja liitoissa tehokkuuden, suunnitelmallisuuden sekä pitkäjännitteisyyden lisääntymisenä. Päätoimellisten toimihenkilöiden ja valmentajien koulutusta jatkettiin tuloksellisesti. LHT ja KVT ovat saaneet hyvän vastaanoton henkilökuntamme keskuudessa. Nämä koulutusmuodot ovat erittäin tärkeitä taitojen kehtitämisen ja henkisen uusiutumisen kannalta. Urheilun rahoitus on puhuttanut meitä poikkeuksellisen paljon päättyneenä vuotena. Se, että veikkaus varoista otettiin oopperan rakentamiseen vuosina 1984-85 yhteensä 250 mmk, sopii myös urheiluväelle. Sen sijaan se, että urheilun osuutta tästä määrärahasta on n. 90 mmk, ei meille sovi. Vaadimme, että tuo menetys korvataan urheiluväelle. Aivan erityisen tärkeää ja perusteltua se on SVUL:n osalta. Kun meidän valtionapumme on n. 37 % hyväksytyistä menoista ja muilla keskusjärjestöillä se hipoo lain sallimaa enimmäismäärää 85 % :ia, on tilanteen korjaamiseen todella aihetta. SVUL 47 liittoineen, 18 piireineen, yli 3 800 seuroineen ja yli 1, 1 miljoonine jäsenineen vastaa maamme urheilusta yli 70 % :sesti. Tällaisen voiman tukemiseen urheilumme kaikinpuoliseksi edistämiseksi ja kehittämiseksi täytyy saada yhteiskunnan tukea huomattavasti enemmän kuin nyt. Olympia vuotta 1984 leimasi tunnettu dopingskandaali. Se sai osakseen rajua ja kuukausia jatkunutta julkisuutta. Vahinkoja varmasti syntyi erityisesti urheilun uskottavuuden ja puhtauden suhteen. Sovittujen toimenpiteiden toteuttamisen ehdottomuudesta riippuu, miten urheilu väki tästä takaiskusta selviää. SVUL liittoineen, piireineen ja seuroineen tukee yksimielisesti ja yksiselitteisesti kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tämä lieveilmiö ainakin meiltä saadaan poistetuksi. Kiitän jokaista järjestömme jäsentä todella menestyksellisestä urheilu vuodesta 1984. Toivon Teille kaikille onnea ja menestystä pyrkimyksissänne kehittää svullilaista urheilua sen kaikilta osin. ( uj~ ~'- Jukka Uunila 3

SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULIITTO SVUL SVUL:N HALLINTO 1984 SVU L lyhyesti 1984 SVUL:n liittohallitus... Puheenjohtaja Jukka Uunila Pääsihteeri Mauri Oksanen Jäsenliittoja 47 Jäsenpiirejä 18 Seuroja 3 635 Henkilöjäseniä 965 767 Seuroissa toimivia ohjaajia ja valmentajia 31 554 Seurojen järjestämiä kilpailuja 10 493 Seurojen jä~estämiä tilaisuuksia 931 952 Toimihenkilöitä 2377 Keskushallinnossa 61 Jäsenliitoissa 214 Jäsenpiireissä 88 Seuroissa 2014 Valtionapu 32912000 mk Jäsenjärjestöille jaettu avustus 28 212 394 mk Taseen loppusumma 46538034 mk = PUHEENJOHTAJA Jukka Uunila VARAPUHEENJOHTAJAT Orvo Anttila Seppo Hieta Osmo Niemelä Paavo Pekkanen 18 JÄSEN- - PIIRIÄ SVUL-ORGANISAATIO LlITIOKOKOUS 1 krt I 4 v. I LlITIO- VALTUUSTO 2 krt I v. I 47 '-- JÄSEN- LlITIOA LlITIO- HALLITUS ----------- KESKUS- HALLINTO MUUT JÄSENET Martti Alopaeus Matti Autio Tapani Ilkka Impi Jokinen Matti Lähdesmäki Juhani Salmenkylä Teemu Pesola Pertti Tuomala Marjatta Väänänen Ilmari Ylä-Autio 3635 URHEILUSEURAA (+ 2000 metsästysseuraa) Noin MILJOONA HENKILÖjÄSENTÄ 4 5

SVUL:n liittovaltuusto 1982-85 Valiokunnat I PUHEENJOHTAJA Hannu Koskivuori VARAPUHEENJOHTAJAT Erkki J. Toivanen Erkki.J. Woivalin JÄSENLIITOISTA Suunnistusliitto SVUL:n Nuoret Tae Kwon Do-liitto Taitoluisteluliitto Tanssiurheilun Keskusliitto Tennisliitto Uimaliitto Urheiluliitto Amatöörinyrkkeilijäin liitto Tauno Salminen Ampujainliitto Markku Nöyränen Urheilusukeltajain liitto Ampumahiihtoliitto Erkki J. Toivanen vpj. Vesihiihtoliitto Autourheilijoiden liitto Algot Kettunen Voimisteluliitto Baseball- ja Softball-liitto Erkki Lähdeaho Golfliitto Seppo Soratie JÄSENPIIREISTÄ Hiihtoliitto Hannu Koskivuori pj. Toivo Lehtovuori Etelä-Karjala Paavo M. Petäjä Etelä-Pohjanmaa Antti Hyvärinen Hockeyliitto Markku Vuotilainen Jousiampujainliitto Esko Immonen Judoliitto Timo Harju Helsinki Jääkiekkoliitto Pentti Leino Voitto Rajaniemi Kanoottiliitto Erkki J. Woivalin vpj. Karateliitto Kari Kuula Koripalloliitto Keijo K. Kulha Häme Kuntourheiluliitto Raimo Viskari vj. Jorma Järvi Maire Suominen Kainuu Erkki Isoniemi Keski-Pohjanmaa Erkki Levy Käsipalloliitto Henrik Vaenerberg Keski-Suomi Kävelyurheiluliitto Väinö Kangaspunta Lentopalloliitto Rune Nylander Kymenlaakso Raimo Peltonen Luisteluliitto Eero Multamäki Lahti Metsästäjäliitto Olavi Skog Miekkailuliitto Erkki E. Nurmi Lappi Moottoriliitto Helmer Viiala Länsi-Pohja Moottoriveneliitto Jorma Salomaa Pohjois-Ka~ala Naisten Liikuntakasvatusliitto Liisa Orko Pohjois-Pohjanmaa Maija-Liisa Saarinen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Arto Norovirta Pohjois-Savo Painiliitto Seppo Kylmänen Painonnostoliitto Pekka Kare Satakunta Pesäpalloliitto Matti Huttunen Antti Heinonen Purjehtijaliitto Rafael Wolontis Suur-Savo Pyöräilyliitto Eino Lehtovirta Pöytätennisliitto Esa Ellonen Uusimaa Ratsastajainliitto Olli Pesonius Rugby- ja Salamapalloliitto Seppo Kairaneva Soutuliitto Bo Gammals Varsinais-Suomi Squashliitto Mauno Rintanen Sulkapalloliitto Tuomo Tennilä 6 Kalevi Kapanen Matti Salmen kylä Raimo Salo Erkki O. Auranen Urho Rouvali Urpo Vihervaara Aimo Näräkkä Ilkka Lantto Erkki Jänkä Pentti Karvonen Veikko Marttinen Olavi Niemelä Lauri Vesala Kalervo Rehnbäck Jorma Perolahti Tapio Koivula Jorma Räisänen Erkki Asiala vj. Heikki Luoma vj. Pirkko Lilja Yrjö Perälä Riitta Sarkko vj. Anneli Vanamo Olavi Lehtisalo Ilkka Tuominen Pauli Vyyryläinen Mikko Koski vj. Jukka Lampiniva Pauli Koskinen Matti Virtanen Antero Taanila vj. Raija Salomaa Esa Riihimäki Rauno Jaakkola Olavi Eronen Reino Mikkelä Lasse Ahtiainen Pentti Larjanne Olavi Poikela Seppo Pelttari Yrjö Karttunen Eero Niku Sulo Lehto Lauri Reinikainen Kalevi Tiihonen Risto Tuominen Nina Eriksson Olli Palmu Leo Turunen Aatto Valkokivi Pentti Räty Pirkko Mantere Johan Helenius Pentti Pihlakoski Timo Lehmuskoski Timo Pekkala TIEDOTUSVALIOKUNTA Orvo Anttila (puheenjohtaja) Terttu Karhumaa, Esko Ojala, Matti Salmenkylä, Raimo Viskari, Ari J. Aalto (esittelijä) TALOUSVALIOKUNTA Seppo Hieta (puheenjohtaja) Tapio Koivula, Mikko Leppänen, Juhani Salmen kylä, Sirpa Toivanen, Kimmo Varjovaara, Teuvo HOlopainen ( esittelijä) LIIKUNTAPOLIITTINEN VALIOKUNTA Paavo Pekkanen (puheenjohtaja) Leena Jääskeläinen, Anna-Maija Kivimäki, Keijo K. Kulha, Pentti Kurunmäki, Jukka Wuolio, Kalevi Suortti (esittelijä) URHEILUVALIOKUNTA Osmo Niemelä (puheenjohtaja) Pirkko Alho, Heikki Kantola, Seija Toivonen, Kalevi Tuominen, Leo Turunen, Tor Jungaman (esittelijä) nedotus. I VALIOKUNTA \ SÄÄNTÖf--- -1I I VALIOKUNTA 1 TIETEELLINEN VALIOKUNTA Pekka Oja (puheenjohtaja) Risto Elovainio, Rainer Rauramaa, Seppo Rehunen, Timo Hakala, Jukka Viitasalo, Tero Viljanen, Hannu Holappa, Seppo Liitsola (esittelijä) SÄÄNTÖVALIOKUNTA Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja) Pentti Antikainen, Solveig Fredriksson, Antti Heinonen, Eero Korpela, Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä) ANSIOMERKKIVALIOKUNTA Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja) Antti Arponen, Erkki Helenius, Pellervo Hyytiäinen, Impi Jokinen, Ma~a Saarinen, Ari J. Aalto (esittelijä) I I L--- -1 VALIOKUNTA ANSIOMERKKI- 1 HENKILÖSTÖVALIOKUNTA Mauri Moren (puheenjohtaja) Hilkka Hakola, Matti Nummela, Jarkko Raninen, Matti Virtanen, Ritva Wright, Esko Eklund (esittelijä) LUOTI AMUSORGANISAA TIO 1~IIKUNTAPOl. I I VALIOKUNTA YLEISEN OSASTON TOIMIALA I LIITTOKOKOUS I I LIITTOVALTUUSTO I I I LIITTOHALLITUS PUHEENJOHTAJISTO I I URHEILU VALIOKUNTA I I neteelllnen VALIOKUNTA ~ URHEILUOSASTON TOIMIALA JERISMAJAN JOHTOKUNTA Mikko Leppänen (puheenjohtaja) Heikki Hietanen, Heikki Lahelma, Rolf Pircklen, Nina Sarvana, Pekka Syrjänen, Hannu Suominen TÖÖLÖN URHEILUHALLI EN JOHTOKUNTA Kai Hagelberg (puheenjohtaja) Erkki Helenius, Jaakko Holopainen, Tytti Kormi, Pekka Pukero, Erkki Viinikainen, Esko Eklund (esittelijä) URHEILULEHDEN JOHTOKUNTA Orvo Anttila (puheenjohtaja) Heikki Lehmusto Antti Mälkönen, Antero Raevuori, Henrik Rasmussen, Teuvo Holopainen 1~~t~NTA t ~ TÖÖLÖN =f URHEILUHALLlE JOHTOKUNTA IJERISMAJAN I JOHTOKUNTA I L I URHEILULEHDEN I I JOHTOKUNTA I I.HENKILÖSTÖ- IVALlOKUNTA TALOUSOSASTON TOIMIALA I 7 i

SVUL:n edustukset eri yhteisöissä 1984 8 JÄÄKENTTÄSÄÄTIÖ - edustajiston jäsen Erkki Kivelä (t 5. 11.84) KANSALAISJÄRJESTÖJEN RAITTIUS TOIMINNAN KESKUSLIITTO - edustaja Annu Tuominen KISAKALLIOSÄÄ TIÖ - valtuuskunnan jäsen Eero Ehrnrooth Brita Ikävalko Osmo Niemelä Pertti Tuomala Tapio Koivula Marjatta Väänänen Urpo Vihervaara Lilian Vaarna Maija-Liisa Saarinen Keijo K. Kulha Eva Sippola Eila Stenbäck Sirkku Teräsvirta - johtokunnan jäsen Erkki Kivelä Esko Sarvikas Osmo Niemelä KIINTEISTÖMAALIIKENNE OY - hallituksen puheenjohtaja Erkki Kivelä -jäsen Seppo Hieta Teuvo Holopainen Juhani Salmen kylä ALFRED KORDELININ YLEISEN EDIS TYS- JA SIVISTYSRAHASTON URHEI LUN TUKIRAHASTO - hoitokunnan jäsen Erkki Kivelä Mauri Oksanen LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISKESKUS - valtuuskunnan jäsen Tor Jungman OY MUL TIFAC AB - hallituksen puheenjohtaja Juhani Salmenkylä -jäsen Seppo Hieta Teuvo Holopainen OTANIEMEN URHEILUSÄÄTIÖ - valtuuskunnan jäsen Hilkka Hakola, varajäsen Pirkko Castren Esa Ellonen, varajäsen Erkki Helenius Martti Alopaeus, varajäsen Tor Jungman Antti Lanamäki, varajäsen Aulis Potinkara Teuvo Holopainen, varajäsen Kalevi Suortti - hallituksen jäsen Erkki Helenius, varajäsen Hannu Suominen Pauli Vyyryläinen, varajäsen Pekka Vasala POHJOIS-SUOMEN URHEILUN KALOT TIKESKUS - SVUL:lla ei ole varsinaista edustajaa mutta oikeus olla läsnä kokouksissa ilman äänioikeutta; yhdyshenkilö Tor Jungman GRETA JA VIKTOR SMEDSIN RAHAS TOSÄÄTIÖ - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hip.ta, varajäsen Mauri Oksanen - varapuheenjohtaja Juhani Salmenkylä, varajäsen Teuvo Holopainen STADION-SÄÄTIÖ - edustajiston jäsen Nisse Hagman Tapani Ilkka Yrjö Kokko Mauri Oksanen Jukka Uunila - hallituksen jäsen Rolf Haikkola SUOMEN NYRKKEILYSÄÄTIÖ - hallituksen jäsen Paavo Pekkanen SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS - valtuuskunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala - valtuuskunnan jäsen Erkki Kivelä Osmo Niemelä Pertti Paloheimo Paavo Pekkanen Esko Sarvikas Jukka Uunila Mauri Oksanen - hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila - jäsen Mauri Oksanen - valmennusvaliokunnan jäsen Tor Jungman SUOMEN RETKEILYMAJAJÄRJESTÖ -::;,.' edustajiston jäsen Jaakko Holopainen, varajäsen Esko Salasuo - hallituksen varapuheenjohtaja Erkki Helenius SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGEN PELASTUSLIITTO - hallituksen jäsen Erkki Helenius, varajäsen Kai Hagelberg SUOMEN URHEILUMUSEOSÄÄTIÖ - hallintoneuvoston jäsen Osmo Niemelä - hallituksen puheenjohtaja Martti Alopaeus - jäsen Erkki Helenius - Suomen urheilun keskusarkiston johtokunnanjäsen Erkki Helenius Martti Noponen - Urheilun yleisarkiston toimikunnan puheenjohtaja Erkki Helenius - jäsen Esko Eklund SUOMEN URHEILUOPISTO - kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston pj Erkki Kivelä -jäsen Lasse Ahtiainen Paul Blomqvist Eero Ehrnrooth Paavo Pekkanen Urho Rouvali Yrjö Kokko - hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila -jäsen Pentti Leino Aimo Näräkkä Mauri Oksanen Juhani Salmen kylä - opiston johtokunta = hallitus+opiston rehtori Tapani Ilkka SUOMEN URHEILUSÄÄTIÖ - valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta -jäsen Tapio Koivula Mikko Leppänen Juhani Salmenkylä Sirpa Toivanen Kimmo Varjovaara - esittelijä Teuvo Holopainen TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄTIÖ - valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta -jäsen Erkki Helenius Kai Hagelberg Jaakko Holopainen Lauri Kärävä Mikko Leppänen Osmo Niemelä Juhani Salmen kylä -varalla Nisse Hagman Impi Jokinen Erkki Viinikainen - sihteeri Esko Eklund URHEILULÄÄKETIETEEN SÄÄTiÖ - hallituksen puheenjohtaja Antti Ahlström, varajäsen Heikki Rusko - jäsen Seppo Hieta, varajäsen Tor Jungman VALTION LIIKUNTATIETEELLINEN NEUVOSTO - jäsen Tor Jungman VALTION URHEILUNEUVOSTO - jäsen Mauri Oksanen VAPAAEHTOISEN PELASTUSPALVE LUN KESKUSTOIMIKUNTA - yhdyshenkilö Kalevi Suortti VARALAN SÄÄTiÖ - hallituksen jäsen Orvo Anttila Esko Sarvikas VUOKATINRINTEET OY - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta - jäsen Teuvo Holopainen VUOKATIN SÄÄTiÖ - edustajiston jäsen Erkki J. Toivanen, varajäsen Heikki Hovi Aimo Näräkkä, varajäsen Erkki Hulkkonen Pentti Pihlakoski, varajäsen Lauri Reinikainen Eero Niku, varajäsen Paavo Poutiainen - hallituksen jäsen Matti Virtanen Teuvo Holopainen 9

SVUL NÄYTTÄÄ PAREMMALTA 10 Suomen Valtakunnan Urheiluliitto on tunnettu aiemmin vanhasta vaakunanmallisesta leijona-tunnuksestaan. Sitä on käytetty sekä juhlallisissa, virallisissa yhteyksissä että muissa, vähemmän muodollisissakin tapauksissa nimenomaan keskusjärjestön symbolina. Vuonna 1983 käynnistettiin SVUL:ssa järjestökuvan kehittämistoiminta ja yhtenä sen osana oli tunnuksen uudelleenarviointi. Vanhaan leijonalogoon liittyi arvokkaita perinteitä ja historiallista taustaa. Toisaalta jäsenjärjestöt eivät kuitenkaan omassa esiintymisessään käyttäneet sitä. Tutkimusten mukaan oli tarvetta saada aikaan SVUL-organisaatiota yhdistäviä elementtejä ja näin selkiyttää ihmisten käsitystä SVUL:n laajuudesta ja rakenteesta. Uudistaminen aloitettiin SVUL:n uuden viestintälogon suunnittelulla, mihin lupautui professori Kyösti Varis. Hänen ajatuksenaan oli luoda SVUL: lie nykyaikainen "liikemerkki", joka ei kuitenkaan olisi dominoiva, vaan jota voitaisiin käyttää jäsenjärjestöjen tunnusten yhteydessä, näiden identiteetin siitä kärsimättä. SVUL:n liittohallitus vahvisti uuden viestintälogon käyttöönoton loppuvuodesta 1983. Tämän jälkeen ryhdyttiin rakentamaan järjestön painotöille yhtenäistä ohjeistoa järjestökuvan kehittämiseksi. Mainostoimisto VPV:n ja SVUL:n yhteistyönä valmistuivat keväällä 1984 "SVUL:n graafiset ohjeet". Kansiossa oli yksityiskohtaiset ohjeet ja mallit SVUL:n logon käytöstä, jäsenjärjestöjen lomakkeista yms. ja ilmoituksista. Ohjeissa osoitettiin mallien avulla johdonmukaisen ilmeen aikaansaamisen mahdollisuus ja helppous. Kansio ja ohjeet eivät yksinään saa aikaan visuaalista ehjyyttä, mutta antavat siihen mahdollisuudet. 80-luvun aikana voimakkaasti kehittynyt toimintalinjojen yhdenmukaisuus - mm. T AJO-koulutus, nuorisotoiminta ja kisajärjestelmä- ja järjestön kiinteytyminen ovat luoneet hyvän pohjan yhtenäisen mielikuvan muodostamiselle SVUL-järjestöstä. Teollisuus ja kauppa kantavat suurta huolta yrityskuvastaan, miksei maan johtava urheilujärjestö. Myös meillä on tarve luoda itsestämme myönteinen, oikea kuva. Tunnetusti mielikuvan muodostamiseen vaikuttavat erilaiset rationaaliset ja emotionaaliset vaikutelmat: tiedot, aseteet ja tunteet. Perustana on kuitenkin aina toiminta. SVUL:n vahvuutena on ollut laaja ja laadukas toiminta, ongelmana ihmisten vähäinen tieto ja väärät käsitykst siitä. SVUL:n organisaatiorakenne itsenäisine jäsenjärjestöineen aiheuttaa sen, että toimintaa sen paremmin kuin julkiasuakaan ei muuteta mahtikäskyllä yhdessä hetkessä kuten yritysmaailmassa, vaan kaikki tapahtuu jäsenjärjestöjen omin ehdoin. Vuoden aikana SVUL:n keskushallinnon lisäksi jäsenjärjestöt ovat parantaneet painotöittensä asua. Uuden yhdistyvän tunnuksen käyttö on ollut aktiivista ja se on koonnut suurjärjestön osia yhdeksi kokonaisuudeksi. Ari J. Aalto Pääsääntönä on, että SVUL järjestönä ja sen eri jäsenjärjestöt käyttävät kaikessa viestinnässään uutta kirjasintunnusta. Vanha arvokas vaakunamerkki säilyy standaareissa, juhlamerkeissä ja mahdollisissa muissa henkilökohtaisissa lahjaesineissä, eli tilanteissa, joissa oma väki on koolla ja perinnettä halutaan korostaa. 11

VAPAAEHTOINEN SEURATYÖ URHEILUN PERUSTA 12 Joka neljäs suomalainen kuuluu urheiluseuraan, jotkut ovat jäsenenä useammassakin urheilujärjestössä. Tätä yli miljoonan liikunnanharrastajan joukkoa palveleva kattava seuraverkosto on maamme tuloksekkaan urheiluelämän perusta. Julkisuudessa näkyvät urheilua koskevat tiedot painottavat voimakkaasti huippu-urheilua - sen hyviä tuloksia sekä mahdollisia epäkohtia. Tutkimuksissa on todettu, että ilmeisesti tästä johtuen ihmisten käsitys urheilutoiminnasta on vääristynyt. Mielikuvat ja käsitykset muodostetaan suurten suosikkilajien, kansainvälisten tähtien ja suurkilpailujen perusteella. Huippu-urheilu on kuitenkin tiedonvälityksessä - niin lehdistössä kuin sähköisissäkin välineissä - yhä selkeämmin viihteen asemassa ja kaukana alkuperäisestä liikunnan perustaosasta. Urheilujärjestöt eivät ole tähän mennessä riittävästi painottaneet julkisuudessa seuratoiminnan merkitystä ja seurat itse ovat jättäneet kynttilän vakan alle. Viime vuosina on SVUL:n toiminnoissa painotuttu yhä enemmän seuratasolle ja syksyn liittokokouksessa lopullisesti päätettävässä SVUL:n lähiaikojen strategiassa urheiluseurojen asemaa käsitellään avainkysymyksenä. SVUL:ssa vuosittain koottavat toimintatilastot kertovat siitä valtavasta työstä ja harrastusmäärästä, mikä urheiluseurojen toimintaan sisältyy. URHEILU ON KASVAVA LIIKE Suomalaiset ovat tunnetusti innokasta urheilukansaa ja vapaa-ajan lisääntyessä liikunnan harrastajien määrä koko ajan kasvaa. Seuroja perustetaan jatkuvasti lisää, vuosittain SVUL:ssakin toistasataa uutta. SVUL:n piireihin kuuluvien seurojen määrä ylitti 1 OOO:n rajan v. 1941, 2000 ylittyi v. 1964 ja 3000 v. 1980. Nämä luvut kuvaavat kuitenkin koko SVULorganisaation kasvua, sillä vuodesta 1941 on SVUL:n jäsenliittojen määrä nelinkertaistunut. Viime vuosina jäsenliittojen lukumäärän kasvu on ollut hidasta - lähes kaikki lajit ovat jo SVUL:n jäseninä - viimeisen kahdeksan vuoden aikana määrä on noussut kolmella. Seurojen luvun lisääntyminen on johtunut lajien harrastuksen kasvusta - uudet seurat ovat lähes kaikki yhden lajin erikoisseuroja. SVUL:n seurojen yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä on vuoden vaihteen tilastojen mukaan jo 1.116.569. Luvussa ovat mukana kaikkien SVUL:n jäsenjärjestöjen tiedot, myös piireihin kuulumattomien liittojen jäseninä olevien sekä Suomen Metsästäjäliiton seurojen jäsenet. HARJOITUKSIA JA KILPAILUJA Urheiluseurat ovat jäsenmääräitään hyvin erikokoisia. Pääosa - yli 60 % - on 50-500 hengen yhdistyksiä, mutta joukossa on myös parinkymmenen liikunnanharrastajan porukoita sekä tuhansien jäsenten suurseuroja. Seitsemässä svullilaisessa urheiluseurassa on ilmoituksen mukaan yli neljä tuhatta jäsentä! Seurat järjestävät vuoden aikana mittavasti toimintaa. SVUL:n seuroissa oli viime vuonna lähes 750 000 harjoitustilaisuutta eli yli 2000 harjoitustapahtumaa päivittäin. Osallistumiskertoja kertyi yli 10,5 miljoonaa, joten tilaisuuksilla on ollut myös kysyntää. Harjoituksissa hankittuja taitoja on testattu monissa eri tasoisissa kilpailuissa. Yksilölajeissa on järjestetty yli 400 kansainvälistä kilpailua, mutta ne ovat vain pieni osa koko kilpailutoiminnasta, sillä seurat ovat järjestäneet lähes 8000 piiritason kisat ja yli 26 000 jäsentenvälistä kilpailutapahtumaa. Alemman tason kilpailutoiminnassa, jossa pääasiana eivät ole huipputulokset ja mestaruudet, onkin laskukauden jälkeen tapahtunut myönteistä vilkastumista. Joukkuelajeissa on käyty lähes 60 000 ottelua, joiden yhteinen osanottajamäärä hipoo 1,5 miljoonaa. Valmistautuessaan edellisiin vuoden 1980 Suurkisoihin SVUL korosti nuorisotoiminnan merkitystä urheilussa. Uutena toimintamuotona kehitettiin Lasten Urheilukoulu - monipuolista, leikinomaista, lajeihin sitoutumatonta lasten ja nuorten liikuntaa, jonka avulla kehitetään liikunnallisia perusvalmiuksia. LUK-ideologia on omaksuttu hyvin SVUL:n jäsenjärjestöissä ja seuroissa urheilukoulujen määrä on lisääntynyt kiihtyvällä vauhdilla. Viime vuonna LUK-seuroja oli jo 830 ja niissä osanottajia 47000, missä oli edellisvuodesta kasvua 60 %. Kisajärjestelmä piirikisoineen, leireineen ja näytöksineen on tuonut LUKtoimintaa julkisuuteen ja lisännyt kiinnostusta sitä kohtaan samalla, kun se on motivoinut vetäjiä puurtamaan lasten liikuntaharrastuksen parissa. Mahtavat tapahtuma- ja osanottajamäärät eivät synny itsestään, vaan seuratoiminta vaatii omat tekijänsä, joiden vapaaehtoisesta panoksesta urheilutoiminta Suomessa on paljolti riippuvainen. SVUL:n seuroissa toimi viime vuonna tilastojen mukaan 31 554 ohjaajaa ja valmentajaa. Heidänkin määränsä on jatkuvasti kasvanut, mutta lisää kaivattaisiin. Tutkimusten mukaan vetäjäpula on vakavin seurojen toimintaa rajoittava ongelma. Ohjaajien ja valmentajien lisäksi seuroissa on kymmeniä tuhansia henkilöitä eri järjestö- ja toimitsijatehtävissä puheenjohtajasta lipunmyyjään ja aj anottaj aan. Palkattua henkilöstöä maamme urheilujärjestöissä on varsin vähän. Seuratoiminnassa on päätoimisia työntekijöitä 200 - lähinnä suurten seurojen toiminnanjohtajina-, muissa tehtävissä - bingoissa yms. - on hieman yli 300 päätoimista. Osaaikaisia palkattuja työntekijöitä seuratasolla on eri tehtävissä noin 1500. Nämäkin luvut osoittavat, että urheiluseuratoiminta maassamme perustuu lähes yksinomaan vapaaehtoiseen työhön - liikunnan harrastukseen. Seurojen budjetit kertovat, että urheilussa ei rahalla ole pääosaa. Vuosibudjetit vaihtelevat muutamasta kympistä miljooniin markkoihin, mutta lähes 70 % svullilaisista seuroista pyörittää toimintaansa alle 70 000 mk:n budjtilla, keskiarvona on 124 168 mk. Huolimatta liikuntalaista ja kuntien panostamisesta urheilurakentamiseen on taloustoiminnalla yhä kasvava osuus urheilun seurat yössä. Toiminnan pyörittämisen vaatimat rahat on hankittava jostain. Sen sijaan että puuhanaiset ja -miehet voisivat keskittyä urheilutoiminnan organisointiin, heidän on pakko pureutua omaan varainhankintaan. Yhteiskunnan avustus on keskiarvoseuran budjetista vain 9 %, jäsenmaksuina kertyy runsaat 5 % ja loput 85 % on hankittava itse. ARI J. AALTO 13

PIIRIKISOISTA VAUHTIA SUURKISOIHIN SVUL:n kisa järjestelmän maakunnalliset suurtapahtumat - piirien omat kisat - pidettiin kesällä 1984 yhdessätoista piirissä. Edellisenä vuonna oli järjestetty jo kuudet piirikisat, joten kaikkiaan kahdeksastatoista SVUL:n piiristä vain yksi jätti tämän vaiheen toteuttamatta. Kisat onnistuivat yli odotusten. Järjestäjät, osanottajat sekä kutsu vieraat ja muu yleisö olivat erittäin tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa. Kaikkiin kisoihin liittyi mittava koulutus-, valmennus- ja kilpailutapahtumien ohjelma, missä jäsenseurojen nuoret mittasivat taitojaan ja voimiaan suuressa joukossa. Monessa piirissä pidettiin eri lajien yleisönäytöksiä, joissa sekä perinteiset että uudet, tuntemattomat lajit esittäytyivät maakunnan väelle. Huipentumina oli myös kansallisia arvokilpailuja. Kaikkien piirikisojen kohokohtina olivat kisamarssi ja pääjuhla. Tuhatpäiset urheilijarivistöt herättivät kisa kaupunkien kadunvarsille kerääntyneen yleisön huomion. Pääjuhlissa olivat merkittävimmässä roolissa tuhannet SNLL:n tytöt. Pitkäaikainen harjoittelu ja valmistautuminen näkyi eri ryhmien onnistuneissa esityksissä. Miellyttävän vaikutuksen tekivät myös liikuntaleirien LUK-Iapset ja nuoret, joiden vauhdikkaan liikuntaohjelman oli suunnitellut ja ohjannut Voimisteluliitto. Piirikisat vauhdittivat seurojen toimintaa ja muodostivat kesän alkuun liikunnallisen huipentuman. Kisat saivat maakuntien tiedotusvälineissä arvoisensa huomion ja toimivat täten näyttävinä svullilaisten urheiluseurojen liikuntatoiminnan PR-tapahtumina. Ne innostivat myös luottamusjohtoa ja urheilijoita valmistautumaan v. 1985 Nuorten Talvisuurkisoihin ja kesällä 1986 Lahdessa pidettäviin Nuorten Suqfkisoihin. 14 15

SVUL:N TOIMINTA 1984 JOrAVA Tavoitejohtamisprojekti TAJO-PROJEKTI KOULUTUS JÄRJESTELMÄNÄ KUVATTUNA PROJEKTIN JÄLKEINEN TILANNE 16 SVUL:n nelivuotinen tavoitejohtamisprojekti saatiin päätökseen vuonna 1984. Projektin tärkeimpään toimintamuotoon, ns. JOT AVAkoulutukseen osallistuivat SVUL:n kaikki 18 jäsenpiiriä ja 45 jäsenliittoa. Projektin tuloksena SVUL:ssa on kehitetty organisaation kehittämisjärjestel mä, joka toimii osana liittojen ja piirien johtamis- ja suunnittelutoimintaa (kuvio). Järjestelmä perustuu siihen, että SVUL:n jäsenjärjestöjen päätöksentekoelimet saavat haluamaansa asiantuntija-apua suunnittelu- ja päätöksentekotilanteissa. Aatteellisen järjestön johtaminen niin, että se valppaasti reagoi ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin ja rohkeasti ennakoi tulevaisuuden mahdollisuuksiaan, on haasteellinen tehtävä, johon SVUL:n T AJO-projekti on tarjonnut työvälineitä. SVUL:n päätoimisen henkilöstön kouluttaminen 5-viikkoisella Liikuntahallinnon tutkinnolla (LHT) on osana TAJO-järjestelmää osoittanut tarpeellisuutensa. LHT toimii SVUL:n jäsenjärjestöjen päätoimisen henkilöstön osaamisen terävöittäjänä sekä myös vuorovaikutustapahtumana, joka kehittää ja uudistaa toimintamuotoja sekä kehittää uusia ideoita järjestöjen käyttöön. SVUL-organisaation kehittämisen jatkuvuuden takeena on Suomen Urheiluopiston Johtoinstituutti. Tämä koulutustyksikkö takaa, että SVUL:n liitoilla ja piireillä on hyvät fyysiset ja osaamisen resurssit järjestötoiminnan johtamisen kehittämiselle. T AJO-projektin tulokset vuosina 1981-1984 olivat seuraavat: NUMEERISET TULOKSET Vuosina 1981-1984 JOTAVAlle osallistui 1.750 SVUL:n luottamushenkilöä ja virkailijaa. JOT AVA-viikonvaihteita oli kaikkiaan 148 kappaletta/2.830 viikonvailldeosallistumista. JOTAVAlle osallistuivat SVUL:n jäsenorganisaatioista - kaikki 47 jäsenliittoa ja 18 piiriä - 19 liiton lajiosastot/lajijaostoja piireissä - luottamusjohtajia noin 150 jäsenseurasta SVUL:n 5-viikkoisella Liikuntahallinnon tutkinnolla (LHT) koulutettu 95 liittojen ja piirien päätoimista virkailijaa. T AJO-projekti on toteutettu 16 JOTAVA-kouluttajan ja SYP:n resurssien varassa. LAADULLISET TULOKSET - Tavoitteellisuus ja tulosajattelu on hyväksytty keskushallinnon, liittojen ja piirien toimintaperiaatteeksi - Valmius ja kyky toiminnan tehokkuuden arviointiin sekä toiminnan vastuulliseen seurantaan on parantunut - Strateginen suunnittelu on tehostunut ja syventynyt - Yhteistyö SVUL:n eri osien välillä on lisääntynyt - Seurojen elinvoimaisuus on tunnistettu SVUL:n tärkeäksi strategiseksi kysymykseksi - Reagoiva ja ympäristöä valppaasti seuraava ajattelutapa on hyväksytty kehittämisen lähtökohdaksi - Johtaminen perustuu JOT AVAtyyppiseen työskentelyyn. LIIKUNTAHALLINNON TUTKINTO Tulos: 95 koulutettua vi rkamiestä JOTAVAT 1,2 ja 3 Tulos: 1750 JOTAVAn käynyttä I uottamushenkilöä ja virkailijaa SVULLlLAINEN TYÖSKENTEL Y TAPA SISÄISEN KEHITIÄJÄN I-_~ TYÖSEMINAARI Tulos: 40 koulutettua virkamiestä seurojen hyvinvointia / toimintamahdollisuuksia edistävä / tehostava perusajattelu reagoiva, uusia ideoita i mevä ajattelutapa, joka soveltaa asiat nopeasti käytäntöön johtaminen perustuu JOTAVAtyyppiseen työskentelyyn (vahvistus-, strategia-jotavat) SVUL: lie soveltuva I uottamushlöja virkailijakoulutus - perehdyttämisjotava - LHT - toimihenkilötutkinto johtajatyyppi - luottamushlö ja virkamies - joka on asiantuntija ja käyttää myös muita asiantuntijoita järjestöään kehittäessään 17

Seuratoiminta Valmentajakoulutus Nuorisotoiminta Seurakonsultointijärjestelmää vakiinnutettiin vuoden 1984 aikana. Seuraavat liitot raportoivat toimivista seurakonsulteistaan: - Hiihtoliitto - Suunnistusliitto - Urheiluliitto - Painiliitto - Painonnostoliitto - Koripalloliitto - Lentopalloliitto - Tennisliitto - Moottoriveneliitto - Nyrkkeilyliitto - Miekkailuliitto. Koulutustilaisuuksia pidettiin kolme, joissa koulutettiin 60 uutta konsulttia. Kaikkiaan konsultteja on koulutettu 19 jäsen liiton seurojen toiminnan tukemisen lisäksi piireille yleisseurojen konsulteiksi. Toimiville konsulteille järjestettiin yksi täydennyskoulutustapahtuma, johon osallistui 33 henkilöä. Seurojen toiminnanjohtajien vuosittaisille päivi lie osallistui 25 seurojen päätoimista työntekijää.. Seuratoimintaan liittyvien tutkimuksien sarjaa jatkettiin. Toimintavuoden aikana valmistuivat: - Opinnäytetyö seurojen vetäjätilanteesta - Consumer Compass-Kuluttajatieto Oy: käsityksiä liikunnan nykytilasta - Callup-Fennica: vapaa-aika, kulutus ja arvot -81, -82. Tutkimuksista tehdyt yhteenvedot on esitelty SVUL:n liittohallitukselle ja niistä on tiedotettu jäsenjärjestöille. Seuratoimintatutkimustuloksiin pohjautuva TV 2:n Välierä käsitteli suomalaista urheiluseuratoimintaa. Yhteistyönä urheilun keskusjäjestöjen kanssa valmistuivat TV-tietoiskut seuratoiminnasta. Piirit ovat toteuttaneet seuroille kohdistettua järjestötoiminnallista koulutusta seuraavilla nimikkeillä: - puheenjohtajakurssi - markkinointikurssi - talouskurssi - sihteerikurssi - tiedottajakurssi - seuratoiminnan kehittämiskurssi -JOTAVA. 18 Valmentajakoulutuksen painopistealueena on ollut uuden A-tason valmentajakoulutuksen käynnistäminen. Uusi järjestelmä, joka jakautuu kaikille pakolliseen yleisosaan ja sen jälkeen mahdollisuuteen valita oman urheilumuotonsa mukainen erikoisosa - Kamppailut, Kestävyys, Palloilu, Taito tai Voima ja nopeus, on lähtenyt hyvin käyntiin ja saanut positiivisen vastaanoton. Erityisesti uusi koulutus on saanut kiitosta runsaan käytännön osuuden ja läheisesti varsinaiseen valmentajakoulutukseen liittyvän sisältönsä vuoksi. Tästä lankeaa kiitos vielä kerran materiaalin kirjoittajille, jotka tämänhetkisen palautteen perusteella ovat onnistuneet työssään erittäin hyvin. SVUL:n valmentajakoulutusjärjestelmän uusi lähes tuhatsivuinen koulutusmateriaali, joka lisäksi sisältää melkein saman määrän kaivoja kouluttajien käyttöön, on saatu valmiiksi ja tarvittavat kouluttajat koulutettu. Tulevan vuoden aikana tulee edelleen vakiinnuttaa koulutusjärjestelmää ja korjata siinä vielä olevia puutteita sekä erityisesti ylläpitää ja edelleen kehittää sen laatua. Tulevien vuosien aikana tulee huolehtia siitä, että myös liittojen koulutusmateriaali ja sitä kautta koko koulutus saadaan nivelletyksi uuden perusosan sisältöön. Tehtävä on erittäin vaativa ja se edellyttää myös keskusjärjestön osalta tukitoimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden edellyttämät resurssivaatimukset tulisi huomioida SVUL:n uutta strategiaa ja pitkän ajan toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Kun valmentajakoulutusjärjestelmä nyt on uusittu ja Kansallinen Valmentajatutkinto vakiinnuttanut asemansa, voidaan todeta että svullilainen valmentajakoulutus on valmiina antamaan peruskoulutusta seuratasoita huipulle saakka. Toisaalta keskusjärjestön antama koulutus ei anna vielä pätevyyttä valmentajaksi vaan edellyttää tehokasta lajikoulutusta. Vasta molemmat osaalueet hyvin toteutettuina tuottavat lajeille päteviä valmentajia. Valmentajakoulutuksesta osaltaan vastaaville piirien koulutuspäälliköille on vuoden aikana järjestetty vuosittaiset kaksi koulutustilaisuutta, joiden teemana on ollut harjoittelun seuranta ja yhdessä liittojen valmennuksesta ja koulutuskesta vastaavien kanssa pidetyssä tilaisuudessa teemana oli doping. Liitojen valmennuksesta ja koulutuksesta vastaaville on edellä mainitun tilaisuuden lisäksi järjestetty neljä muuta koulutustilaisuutta. Valmentajakoulutus on viime vuosien aikana voimakkaasti kehittynyt ja voi vain toivoa, että tämä suuntaus tulee seuraavana suunnittelukautena jatkumaan, jotta edellä esitetyt haasteet voidaan toteuttaa. SEUROISSA TOIMIVAT OHJAAJAT JA VALMENTAJAT A-valmentajat B-valmentajat C- ja muut valmentajat ja ohjaajat 2186 4805 13166 11 397 31554 OHJAAJA- JA VALMENT AJA KOULUTUS Seuravalmentajatutkinto 962 A-valmentajaseminaari 151 LUK-johtajakurssi 70 1 183 LEIRITOIMINTA Koulutusleirit Liikuntaleirit 5475 3976 9451 LASTEN URHEIWKOUW SVUL:N KISAJÄRJESTELMÄ Toimintavuoden huipentuma oli yhdessätoista piirissä järjestetyt piirikisat, joissa oli osanottajia yhteensä noin 70.000. Vuonna 1984 kisat järjestettiin Etelä-Karjalassa, Keski Suomessa, Kymenlaaksossa, Lahdessa, Lapissa, Länsi-Pohjassa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Varsinais Suomessa. Nuorten Suurkisat 1985-1986 projektiorganisaatio keskittyi vuoden aikana Nuorten Talvisuurkisojen valmisteluihin. Keskeiset tehtävät vuoden 1984 aikana olivat seuraavat: - laadittiin yhteistyössä jäsenliittojen kanssa lajikohtaiset ohjelmat. Lopullisessa muodossaan kisoihin ilmoittautui 41 SVUL:n jäsenliittoa ja näiden lisäksi aikido, ringette ja vammaisurheilu - sovittiin pllnen kanssa LUKtoiminnan periaatteita toteutettavan suurleirin ohjelmasta ja muista järjestelyistä -- tehtiin yhteistyösopimukset Coca Colan, Valion, Sammon, Osuuspankin, Canonin, Fiatin ja Finnairin kanssa. Sopimuksista Coca-Cola kattaa vuoteen 1990 ja muut sopimukset vuoden 1985 ja 1986 - toteutettiin laadittua tiedotussuunnitelmaa toimittamalla mm. kolme Kimppatieto-julkaisua, jotka lähetettiin seurojen puheenjohtajille, sihteereille ja eri lajien yhdyshenkilöille - Keski-Suomen piirissä kisapäälikkö ja kisasihteeri aloittivat työnsä - Keski-Suomen piirissä kisojen järjestelytoimikunta valmistautui perusteellisesti kisoihin. Toimikunnan keskeiset alueet olivat ohjelmatoimikunta, huoltotoimikunta ja tiedotustoimikunta. Valmius kisojen toteuttamiseen oli vuoden lopussa hyvä. Kisojen aikana organisaatio laajimmillaan käsittää noin 2000 henkilöä - Lahden piirissä käynnistettiin vuoden 1986 kisojen organisaation kokokoaminen ja neuvoteltiin Lahden ympäristökuntien kanssa yhteistyöstä kisajärjestelyissä. LASTEN URHEILUKOULU LUK LUK-toiminta jatkaa edelleen leviämistään seuratasolle. Vuosiilmoitusten perusteella LUK-toimintaa harjoitustoiminnassaan toteuttavia seuroja oli vuonna 1984 830, joissa lapsia 46.928 (vastaavat luvut edellisvuodelta olivat 706 ja 30.009). Lastentarhanopettajien syyspäivät avasivat LUK-toiminnalle ovet lastentarhoihin. LUK 1/2 on otettu käyttöön useissa maamme lastentarhoissa. Myös lasatentarhanopettajayhdistykset ovat olleet innokkaasti mukana svullilaisessa koulutuksessa (LUKohjaajakurssit ja Seuraohjaajatutkinto). Nuorten Talvisuurkisoihin 1985 liittyen on lukkilaisten oman Suurleirin valmistelut saatettu toteutusvaiheeseen ja Jyväskylä odottaa 1500 suurleiriläistä saapuvaksi. LUK-toiminta kaipaa lajikoulusovellutuksia eri urheilumuotoihin, jotta luodusta systeemistä saadaan svullilaista urheilua tukeva. Tätä silmällä pitäen on joidenkin lajiliittojen kanssa jo käynnistetty keskustelu asian eteenpäin viemiseksi. Lajikoulujen suunnittelu yhteistyössä erikoisliittojen kanssa tulee olemaan tulevien vuosien yksi tärkeimmistä tehtävistä. 19

Liikuntapoliittinen toiminta Kansainvälinen toiminta LIIKUNNAN ASEMA YHTEISKUNNASSA SVUL:n tehtävä maan suurimpana urheilun keskusjärjestönä on ennakoida ja seurata sellaisia yhteiskunnassa tehtäviä ratkaisuja, joilla on merkitystä liikunnan ja urheilun asemaan tai edellytyksiin. Kulunut vuosi oli tältä osin varsin vilkas - edellisten kaltainen. Tärkeimmiksi kysymyksiksi urheilun ja liikunnan edunvalvonnan kannalta nousivat seuraavat: - urheilun ja liikuntakasvatuksen valtionavun kehityksen turvaaminen - II valtakunnallisen liikuntapaikkasuunnitelman valmistuminen - urheiluseura-avustukset kunnissa - koululakiuudistus liikunnan kannalta sekä liikuntaluokka- ja -I.ukioasia Urheilun valtionapukehitys Urheilun valtionapu rahoitetaan veikkauksin ja raha-arpajaisten tuotolla pientä poikkeusta lukuunottamatta. Veikkausyhtiön tuoton kehitys oli erittäin voimakasta. Kevään ajan käytiin valtiovarainministeriön provosoimaa keskustelua Helsinkiin rakennettavan oopperatalon rahoittamisesta joko osaksi tai kokonaan ns. veikkausvaroin. Tämä nähtiin sekä urheilun valtionapukehityksen että maakunnallisten kulttuurimäärärahojen kehityksen uhkana. SVUL:n aloitteesta eduskunnan urheilukerho tekikin hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa se kiinnitti huomiota emo uhkaan ja vaati hallitukselta asiaan vastausta. Kysely sai taakseen historiallisen 119 kansanedustajan allekirjoittajajoukon. Määrän suuruuteen vaikuttivat ratkaisevasti SVUL:n piirit henkilökohtaisin kansanedustajakontaktein. Valtioneuvoston eduskunnalle antaman vastauksen jälkeen alkoi vaiherikas prosessi, jonka päätteeksi eduskunta hyväksyi valtion tulo- ja menoarvion vuodelle 1985. Eduskunnan päätös ei ollut urheilun kannalta hyvä. Se merkitsi urheilun osuuden kaventumista asetuksen määräämästä 36,6 % :sta lähes 30 % :iin veikkauksen tuotosta vuonna 1984 sekä 1985. Urheilupiirien mielestä budjettikäytännöstä ja lainsäädännöstä johtuva taiteen ja urheilun vastakkainasettelu 20 oli hyvin valitettavaa. Kaksi kulttuurinalaa asetettiin vasten tahtoaan kiistakumppaneiksi. Kanta voimakkaan ja näyttävän joukkoesiintymisen puolesta vahvistui SVUL:n piirissä. Tähän liittyen Helsingin Kisa-Veikot r.y. lähetti vuoden lopulla SVUL:n liittohallitukselle kirjallisen aloitteen. Päätökset mahdollisista toimenpiteistä tehdään keväällä 1985. Liikuntapaikkasuunnittelu Keväällä 1984 valmistui II valtakunnallinen liikuntapaikkasuunnitelma vuosiksi 1984-1989. Ensimmäiseen suunnitelmaan verrattuna SVUL:n jäsenjärjestöjen valmius lausuntoihin sekä tavoitteellisiin kannanottoihin oli merkittävästi parantunut. Tämän pani merkille konkreettisesti myös valtakunnallisesta suunnittelusta vastannut työryhmä, johon osallistui mm. pääsihteeri Mauri Oksanen. Kuntien urheilumäärärahat Opetusministeriön ja läänien toteuttaman tilastoinnin avulla kävi ilmi, että kuntien panostus liikuntatoimeen on noin viisinkertainen verrattuna valtion liikuntamäärärahoihin. Liikuntalain säätämisen jälkeen kuntien liikuntatoimen määrärahat ovat kasvaneet erittäin voimakkaasti. SVUL pani huolestuneena merkille, että kunnat eivät voineet kattaa valtionosuuksilla liikuntatoimenkustannuksiaan 4-5 % enempää vuonna 1983. Paineet valtion urheilubudjetin kasvattamiseksi ovat voimakkaita juuri kuntien suunnalta. SVUL:n mielenkiinto kohdistui aikaisempien vuosien tapaan myös kuntien urheiluseuroille myöntämän seura-avustusmäärärahan kehitykseen. Selvitysten perusteella voitiin todeta, että keskimäärin kunnat ovat lisänneet seura-avustuksia voimakkaammin kuin mitä tähän tarkoitetut valtionosuudet ovat kasvaneet. Vuoden aikana SVUL korosti useaan otteesen kannanotoissaan kuntien ratkaisevaa merkitystä suomalaisen urheilun ja liikunnan toimintaedellytysten turvaajana. SVUL korosti myös sitä, että valtion urheilubudjetissa juuri seuraavustamiseen tarkoitettuja valtionosuuksia tulisi korottaa moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Tällöin myös kuntien olisi omaa talouttaan kohtuuttomasti rasittamatta mahdollisuus lisätä seura-avustuksiaan. SVUL kiinnitti huomiota avustusten jakoperusteisiin toteamalla, että mahdollisimman moneen kuntaan tulisi saada kunnan omien olosuhteiden mukaiset kirjalliset seura-avustusten jakoperusteet. Selvitysten mukaan jakoperusteet ovatkin yleistyneet liikuntalain säätämisen jälkeen. Koululakiuudistus SVUL seurasi aktiivisesti koululakiuudistusta ja pyrki yhteistyössä muiden liikunta-alan järjestöjen - erityisesti Liikunnanopettajainliiton - kanssa vaikuttamaan liikunnan asemaa turvaavasti ja parantavasti erittäin vaikeiksi kehittyneissä olosuhteissa. SVUL:N VALTIONAPU SVUL:n valtionapu ei vastaa edelleenkään järjestön toiminnallista osuutta maamme urheilussa. Vuoden akana tuotettiin runsaasti emo epäkohtaa kuvaavaa aineistoa. Kevään valtionapuratkaisuissa SVUL:n määrärahaan tehtiin pieni tasokorotus, jonka tuloksena SVUL:n osuus urheilun keskusjärjestöille osoitetusta määrärahasta lisääntyi. Järjestön toiminnan erittäin voimakas kasvu merkitsi kuitenkin sitä, että valtionavun osuus liikuntalain mukaisista hyväksyttävistä toimintamenoista jäi ennätyksellisen alhaiseksi (n. 38 %). Vuotta 1985 koskevassa valtionapuhakemuksessaan SVUL kiinnitti epäkohtaan erityistä huomiota ja edellytti, että opetusministeriö puuttuu asiaan vuoden 1985 määrärahapäätöksen yhteydessä. Myönteisenä asiana voidaan vuoden 1984 osalta todeta, että SVUL:n aloitteesta opetusministeriö myönsi Suomen Hiihtoliitolle 640.000 markan erityismäärärahan perustellen tätä poikkeuksellisen merkittävällä kansainvälisellä menestyksellä olympiakisoissa. URHEILUN TULEVAISUUS -KIRJA Vuonna 1983 aloitettu hanke urheilun tulevaisuutta käsittelevän julkaisun tekemiseksi eteni toimintavuonna käsikirjoituksen valmistumiseen ja painovaiheeseen. SVUL:n liikuntapoliittisen valiokunnan puheenjohtajan Paavo Pekkasen johtama toimitusneuvosto kokosi lähes kaksikymmentä alansa johtavaa asiantuntijaa kirjan kirjoittajiksi. Urheilun tulevaisuus -kirja on tarkoitettu tueksi SVUL:n periaateohjelman uudistustyölle, mahdollisesti oppikirjaksi liikunta-alan koulutuksessa sekä yleensäkin aktivoimaan maassa käytävää liikuntapoliittista keskustelua. Kirjan toimittajina ovat Antti O. Arponen ja SVUL:n järjestösihteeri Olli Pekkanen. LIITTOKOKOUSASIOIDEN VALMISTELU Vuonna 1984 päätettiin, että SVUL:n liittokokous pidettiin 29. 11.- 1. 12. 1985 välisenä aikana Oulussa. Liittohallitus päätti edelleen, että liittokokoukselle valmistellaan esitykset a) SVUL:n periaateohjelman uudistamiseksi b) SVUL:n strategioiksi (korvaamaan entistä keskipitkän tähtäyksen suunnitelmaa) c) SVUL:n toimintasääntöjen uudistamiseksi mikäli se nähdään tarpeelliseksi. SVUL:n toimintasääntöjen mukaan liittokokous vahvistaa myös jäsenjärjestöjen toimintamäärärahan jakoperusteet. Liittojen määrärahan jakoperusteiden kehittämiseen tähtävä lähetekeskustelu käytiin elokuussa 1984. Aikaisempaa konkreettisemmin katsottiin, että järjestön tekemien painopisteratkaisujen ja määrärahaperusteiden välille tulisi löytää vuorovaikutussuhde. Liittohallitus nimesi emo asioita valmistelevat työryhmät kertomusvuoden aikana. SVUL:n sisällä vallitsevan työnjaon mukaisesti jäsenliitot hoitavat itsenäisesti lajejansa koskevan kansainvälisen toiminnan. SVUL:n keskushallinnon kansainvälinen toiminta koostuu pääasiassa pohjoismaisten keskusjärjestöjen muodostaman Faelleskomitean ja sen alaisten toimikuntien työskentelystä, eurooppalaisten urheilun keskusjärjestöjen välisestä yhteistyöstä lähinnä ns. NGO-klubin puitteissa sekä viime aikoina ilahduttavalla tavalla lisääntyneestä yhteistoiminnasta opetusministeriön urheilutoimiston kansainvälisen sektorin kanssa. SVUL:n piirissä seurattiin vuoden aikana aktiivisesti urheilun keskusjärjestöjen maailmanliiton (IANOS:n) aseman kehittymistä. Ruotsin ja Norjan urheilun keskusjärjestöjen tapaan IANOS:n tilassa ei havaittu sellaisia muutoksia, joiden perusteella liittyminen siihen olisi tullut aikaisemmasta poikkeavaan valoon. Vuoden aikana valmistui myös mietintö kehitysyhteistyötä liikunnan alalla pohtineelta valtion urheiluneuvoston nimeämältä työryhmäitä. Mietinnön pohjalta ryhdyttiin valmistelemaan suunnitelmaa urheilujärjestöjen käytännön toimenpiteistä kehitysyhteistyön alalla. Monista eri syistä johtuen voitiin vuoden aikana havaita, että opetusministeriön aktiivisuus seurata muissa maissa harjoitettavaa liikuntapolitiikkaa varsinainen toiminta mukaan lukien lisääntyi. On luonnollista, että kehitys heijastuu myös urheilun keskusjärjestöjen toimintaan. SVUL:n keskushallinnon edustajien osallistuminen kansainvälisiin tilaisuuksiin: - Pohjoismainen yhteistyö Keskusjärjestöjen pääsihteerikokoukset 19.-20. 6. Tukholma; Kalevi Suortti 15.-16. 11. Kööpenhamina; Kalevi Suortti Nuorisourheilukomitea 7.-8. 1. Oslo; Annu Tuominen Nuorisourheilukomitea 30. 3.- 1. 4. Oslo; Pirkko Alho, Annu Tuominen Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi 15-21. 7. Vejle, Tanska; Annu Tuominen, Katri Heino, Tuomas Nousiainen, Petri Niva, Jukka Törmänen. Pohjoismainen nuorisoleiri 30. 7.- 7. 8. Götu, Fär-saaret; Riitta Asanti, Pirjo Lipponen, Mari Marttala, Kristiina Nojonen, Marjukka Saarikoski, Lea Siitonen, Sari Simola, Anne Tammisto Koulutuspäällikkö konferenssi 24-26. 10. Tukholma; Sepo Liitsola, Johannes Turunen. Tutkimuskomitean kokous 22-24. 11. Oslo; Pirkko Alho, Tero Vijanen. Piirijohtajien koulutusmatka RF:ään syyskuussa; Tor Jungman, Jorma Savola Tiedotuspäällikkökokous 26.- 28.9. Kööpenhamina; Ari J. Aalto LUK-johtajakurssi Ruotsin Suomalaisten Keskusliitolle 11.-14. 10. Akselva; Annu Tuominen Tutkimuskomitea 23.-26. 10. Tukholma; Pekka Oja ja Seppo Liitsola - Eurooppalainen yhteistyö NGO-klubin kokoukset 20.-22. 2. 1984 Wien; Kalevi Suortti 8.-11. 10. 1984 Papendal ; Kalevi Suortti - Muut tilaisuudet Euroopan Neuvoston urheilukomitea 27. 2.-2. 3. Strasbourg ; Kalevi Suortti Eurooppalaisen Urheilukonferenssin työryhmä "Sport for the World" 14.-15. 3. Oslo; Kalevi Suortti 24.-25. 10. Frankfurt; Kalevi Suortti 21

Tiedotustoiminta Suomen Urheilulehti SVUL:n keskushallinnon tiedotustoiminnan omana avainalueena on järjestökuvan kehittäminen, mikä tapahtuu pääosin tuomalla tehokkaasti esiin SVUL:n toiminnallisia vahvuuksia: nuorisotoimintaa ja seuratoimintaa. Ulospäin näkyvänä SVUL:n yhtenäisyyttä korostavana tuloksena oli toimintavuonna SVUL:n graafisten ohjeiden valmistuminen. Professori Kyösti Varis suunnitteli järjestölle uuden viestintälogon vuonna 1983 ja sen jatkeeksi painotöiden graafiset ohjeet keväällä 1984. Liittojen, piirien ja keskushallinnon käyttöön tuotettiin kansiot, joissa on mallit erilaisten painotöiden ulkoasuksi. Ohjeiden tavoitteena on järjestön painotöiden suunnittelun helpottaminen, painotöiden ulkoasun parantaminen sekä SVUL:n yhtenäisyyden lisääminen.. Keskushallinnon tiedotuslinja osallistui vuoden aikana entistä aktiivisemmin muiden osastojen toimintojen tiedottamiseen. Seuratoiminnan palvelujen kehittämiseksi suunniteltiin runsaasti materiaalia, mistä pääosa julkaistaan vuonna 1985. Keskushallinto tuottaa seuratoimintaa esittelevää materiaalia sekä seurojen käyttöön painotuotteita, joilla ne halutessaan voivat tiedottaa omista toiminnoistaan. SVUL:n kisajärjestelmä on ollut tiedotustoiminnassa pääaiheita viime vuonna. Piirikisojen valtakunnallisen tiedotusaineiston tuottaminen sekä Nuorten Talvisuurkisojen valmistelut loivat pohjaa ensimmäisen valtakunnallisen kisatapahtuman tiedottamiselle. Piiri kisojen osalta jatkui edellisenä kesänä alkanut linja: kisat saivat alueensa tiedotusvälineissä runsaasti ansaittua julkisuutta, muokaten näin SVUL-kuvaa nuoriso- ja seuratoiminnan suuntaan. Talvisuurkisojen tiedotuksessa kohdistettiin toimenpiteet seuroihin ja jäsenjärjestöihin ja toisaalta urheilutoimittajiin kisojen tunnetuksi tekemiseksi. Jäsenjärjestöjen lehtiä pyrittiin käyttämään entistä paremmin tiedon levittämisessä SVUL-organisaaton sisällä. Niille toimitettiin valmista materiaalia SVUL:n eri avainalueista. SVUL:n tiedotusvaliokunta vauhditti teknisen kehityksen huomioon otta- 22 mista järjestön tiedonvälityksessä ja tiedonhallinnassa. Uuden toimitalon suunnittelussa tulevaisuuden vaatimuksia on jo ennakoitu. Tiedotusvaliokunta esitti tulevaisuuden kartoittamista ulkopuolisen asiantuntijan avulla. Tutkimuksen suorittajaksi suositettii~ VTT:tä, jonka kanssa käytiin alustavat neuvottelut loppuvuodesta 1984. Vuoden aikana tiedotuslinja vastasi tehtävänsä mukaisesti huomattavampien SVUL:n tapahtumien tiedotuksesta. Jerismajan laajennuksen vihkiäiset, urheilutoimittajien joulusauna kisateemoineen, KOP:n nuorisostipendien jako kokosivat toimittajien välittämään tietoa SVUL:sta. Viime vuoden aikana on yhteistyötä SVUL:n tiedotuksen ja Suomen Urheilulehden välillä tehostettu. Lehden huomattavasti kasvanutta levikkiä ja arvostuksen nousua on hyödynnetty svullilaisen aineiston levittämisessä. Tavoitteena on ollut tuottaa järjestön avainalueita käsittelevää aineistoa luettavassa muodossa, muuttamatta kuitenkaan lehteä urheilun erikoislehdestä järjestölehdeksi. KERTOMUSVUODEN AIKANA ILMESTYNEET JULKAISUT - Toimintakertomus 1983 - Urheilukalenteri 1984 - Soita SVUL 1984: urheilun puhelin- ja osoitemuistio - Lasten Urheilukpulu LUK 1/2, uusintapainos. - Lasten Urheilukoulu " uusintapainos - Liikuntatieteellinen sa~a: - Lyhennelmiä ulkolaisista ja urheilulääketieteellisistä aikakauslehdistä 1/84, 2183, 3/84 Mäenlaskun P-70 ja P-90 mäen ponnistuksen mekaniikka - Liikuntaharrastuneisuuden yhteys aikuisten motoriseen taitavuuteen - Pesäpallon lyönnin biomekaniikka sekä peruslyönnin biomekaanisen mallin kehittyminen pesäpalloilijoilla - A-valmentajamateriaali: Yleisosa, Kestävyys, Voima Nopeus, Kamppailu, Taito, Palloilu - Consumer Compass-Kuluttajatieto Oy: Käsityksiä liikunnan nykytilasta - Seurojen vetäjätilanne (opinnäytetyö) - SVUL:n keskushallinto palveluksessasi: toimihenkilöiden päätehtävät ja erityisalueet - Henkilöstölehti Kotiottelu ilmestyi 6 numerona Vuoden 1981 lopussa omaksuttiin SVUL:n pää-äänenkannattajan Suomen Urheilulehden julkaisemisessa linja, jonka tavoitteena on ollut lehden sisältöön ja markkinointiin kohdistuvilla toimenpiteillä saada lehden taloudellinen tulos vastaamaan kustannuksia. Sisällön osalta on Suomen Urheilulehden roolia näin muutettu perinteisestä järjestölehdestä ennen kaikkea suurta urheiluyleisöä kiinnostavammaksi ja viihdyttävämmäksi urheilun erikoislehdeksi. Näin on samalla saatu pohjaa lehden kaupalliselle markkinoinnille. Lehden myynnin osalta vuosi 1984 olikin erittäin merkityksellinen taitekohta. Jo kahtena edellisvuonna tapahtunut kasvu lehden levikissä kiihtyi siten, että kun vuoden 1983 elokuussa tarkistettu levikki oli 19 233, niin vuonna 1984 vastaavana aikana tarkistettu levikki oli lähes 30 000 kappaletta, tarkasti 29387. Kasvua edellisvuoteen oli peräti 52,8 prosenttia, mikä on ennätysluokkaa vastaavantyyppisten julkaisujen joukossa. Kun lisäksi otetaan huomioon lehden luonteeseen urheilulajien kiinnostavuuden kausivaihtelun vuoksi kuuluvat lyhytaikaiset tilaukset, oli Suomen Urheilu lehden levikki toimintavuonna parhaimmillaan noin 40 000 kappaletta. Raju positiivinen kehitys lehden myynnissä takasi vuonna 1984 myös sen, että Suomen Urheilulehti saavutti myös sille asetetut taloudelliset tavoitteet huolimatta levikin kasvun myötä samaan aikaan nousseista lehden tekemisen kustannuksista. Toimintavuoden aikana Suomen Urheilulehti ilmestyi 52 eri numerona eli kerran viikossa. Lisäksi Suomen Urheilulehti julkaisi perinteiseen tapaan Urheilijan Joulu -erikoislehden, jonka taloudellinen tulos oli edellisvuosien tapaan hyvä ja tuki osaltaan koko lehden myönteistä tuloskehitystä. 23

SVUL:n huomionosoitukset SVUL:n kunniajäsenet SVUL:n huomionosoitusjärjestelmä ja ansiomerkkisäännöt on laadittu ensi sijassa eri tason luottamustehtävissä toimivien urheilujohtajien palkitsemiseksi. Järjestöllä ei ole ollut vakiintunutta tapaa huomioida menestyneitä urheilijoitaan. Viime vuoden aikana valmistui kuvanveistäjä Reijo Paavilaisen SVUL:n Suomalainen Suurvoittaja -patsas, jonka SVUL:n puheenjohtaja voi sääntöjen mukaan myöntää erityisen merkittävästä urheilusaavutuksesta. Vuonna 1984 patsas myönnettiin kaikille kuudelle suomalaiselle' olympiavoittajalie. Ensimmäisenä uuden huomionosoituksen SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila ojensi kolminkertaiselle kultamitalistille Marja-Liisa Hämäläiselle. Viime vuoden aikana astuivat uudet Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristien ja -mitalien säännöt käytännössä voimaan. Helmikuun lopulla julkistetut opetusministeriön rnyöntämien huomionosoitusten listat perustuivat jo uusiin sääntöihin ja syksyllä noudatettiin vuonna 1985 jaettavien ansioristien ja -mitalien esityksissä uusien sääntöjen mukaisia kriteerejä ja aikatauluja. SVUL:n omia ansiomerkkejä myönnettiin v. 1984 edellisen vuoden tapaan varsin runsaasti. Yli 350 henkilöä tai järjestöä sai vastaanottaa SVUL:n ansiomerkkivaliokunnan ja liittohallituksen myöntämän huomionosoituksen. KUNNIAPUHEENJOHTAJAT Ivar Wilskman (1914-1982) Jukka Rangell (1954-1982) Erkki Kivelä (1982-1984) KUNNIAJÄSENET Orvo Anttila, Bore Bergman, Harri Eljanko, Lempi Hartikka, Paavo Honkajuuri, Arvi Jantunen, Impi Jokinen, Risto Kalajo, Urho Kekkonen, Elna Kopponen, Hannu Koskivuori, Ukko Könni, Väinö Lahtinen, Aaro Laine, Aino Manninen, Liisa Mattila-Oukari Paavo Oinaala, Liisa Orko, Erkki Palolampi, Reino Piirto, Valle Resko, Helka Ristolainen, Tauno Salonen, Heikki Savolainen, Aaro Tynell, Jukka Uunila, Armas Valste. Myönnetyt SVUL:n ansiomerkit 1975-1984 EDESMENNEET KUNNIA JÄSENET Karl G. R. Ahlbäck, Bruno Arjanko, Toivo Aro, J. G. Blomqvist, Ernst Bredberg, Viktor Damm, Aksel Ek, Viktor Heikel, Arvo Himberg, Rolf Hohenthal, Mikko Hämäläinen, Eemeli Juureva, Yrjö Kaloniemi, Kaarina Kari, V. A. M. Karikoski, Akseli Kaskela, Aarne Kiira, Erkki Kivelä, Kauno Kleemola, Ali Koskimaa, Kallio Kotkas, Kalle Käkönen, Heikki Lehmusto, Jukka Lehtinen, K. E. Levälahti, Harry Lindblad, John Lindstedt, Edvard Lundström, K. H. Majantie, Une Melkko, Erkki Merinen, V. J. Niiniluoto, Aarno Pajunen, Lauri Pihkala, Väinö Pynninen, Oskari Rikkilä, Urho Saariaho, Veli Saarinen, Yrjö Salmela, Anton Salmenkylä, Lauri Santala, Viktor Smeds, Erkki Sorakuru, Lauri Tanner, Väinö Teivaala, Toimi Tulikoura, Yrjö Valkama, Arvo Vartia, Gösta Wasenius, Ivar Wilskman, Aatos Vuolle Apiala. Ensimmäisen SVUL:n Suomalaisen SuufVoittaja -patsaan ojensi SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila kolminkertaiselle kultamitalistille Marja-Liisa Hämäläiselle. --SVUL:n kunniapuheenjohtaja Erkki Kivelän urheilullinen elämäntaival päättyi marraskuussa. Hautajaistilaisuudessa Helsingin Vanhassa kirkossa oli pidettyä urheilu johtajaa ja öljyalan uranuurtajaa saattamassa viimeiselle matkalle omaisten lisäksi runsas joukko eri urheilujärjestöjen edustajia. 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 Kunniajäsenmerkki 14 - - - - 10 - - - I - SVUL-kunniakilpi - 2 3 3 2 1-1 3 3 SVUL-kilpi - 33 9 5 11 9 4 3 10 4 Kultainen ansiomerkki 22 28 9 18 17 54 19 10 17 21 Hopeinen ansiomerkki 92 157 67 98 106 169 95 67 115 93 Tunnustusmerkki 27 73 35 41 21 49 13 31 45 7f) Kultainen plaketti 17 4 5 5 6 34 15 9 15 11 Hopeinen plaketti 31 65 39 59 36 52 87 45 92 82 Tunnustusplaketti 3 12 13 20 5 4 10 15 31 10 Kultaviiri 5 6 2 4 5 6 5 6 10 19 Hopeaviiri 7 10 3 5 7 7 10 9 9 9 Tunnustusviiri 21 30 5 25 12 24 12 18 25 28 Yhteensä 239 420 190 283 228 419 259 214 372 355 24 25

Henkilökunta 1984 TALOUS KESKUSHALLINTO Aalto Ari J., tiedotuspäällikkö Alen Markku, autolähetti Antikainen Timo, lähetti Antila Outi kielenkääntäjä Blomqvist Leena, pääkir/anpitäjä Copeloussis Annika, kie enkääntäjä Eklund Esko, konttoripäällikkö Elomaa Nea, ~stitusapulainen Frantsi Tallan!, kehityspäällikkö Grönberg Christer, monistamoapulainen Holopainen Teuvo, talousjohtaja Huhta Eliisa, keskuksen hoitaja Huopainen Jukka, offsetpainaja Immonen Heikki, lähetti Innanen Seppo, nuoriso-/projektipäällikkö Ikävalko Mika, monistamoapulainen Jaakkola Virpi, keskuksenhoitaja Joki Riku, oto, talouspäällikkö Jungman Tor, osastopäällikkö Järvelä Aaro, kenttäpäällikkö Kaartinen Marita, osastosihteeri Karhu Pi~o, jakeluapulainen Karjalainen Sakari, offsetpainaja Kaukiainen Päivi, toimistosihteeri Klemi Toini, kirjanpitäjä Kormu Ismo, jakeluapulainen Koskinen Liisa, tekstinkäsittelijä Kujala Jarkko, lähetti Kukkonen I~a, kirjanp.itäjä Kuusisto Tomi, auto lähetti Lamberg Marko, offsetpainaja Laine Slrke, kirjanpitäjä Lepistö Siiri, pääkl~anpitäjä Liitsola Seppo, koulutuspäällikkö Lindahl Marga, osastosihteeri Lindgren Mirja, tiedotussihteeri Lötjonen Maire, postituksen hoitaja MOilanen Kristiina, kassa-apulainen Muukkonen Rauno, kenttäpäällikkö Mäkinen Hannele, jakeluapulainen Nevala Kari, autolähetti Nio Helena, pääkassa Nordqvist Sirpa, projektisihteeri Ojanen Jani, monistamoapulainen Oksanen Mauri, pääsihteeri Palamaa Sirkku, kirjanpitäjä Parkkinen Leena, tekstin käsittelijä Pekkanen Olli, järjestösihteeri Peltonen Timo, monistamoapulainen Pitkänen Tarmo, monistamoapulainen Puhakka Tarja, tekstinkäsittehjä Pulkkinen An, lähetti Pönkänen Pauli, offsetmonistaja Rautio-Suihkonen Kirsi, keskuksenhoitaja Räsänen Nina, postitusapulainen Saarnio Eija, kir/anpitäjä Salmi Anna, kie enkääntäjä Saviaro Eino, vahtimestari Savola Jorma, kehitys päällikkö Seppänen Mika, jakeluapulainen Suominen Hannu, markkinointipäällikkö Suortti Kalevi, osastopäällikkö Svedström Antero, ATK-suunnittelija Söderholm Anna-Liisa, jakelunhoitaja Thusberg Ritva, sihteen Tiainen Tarja, kassa-ap'ulainen Toivanen Irma, kirjanpitäjä Toropainen Raija, palkkakirjanpitäjä Tuominen Annu, nuorisosihteeri Turunen Elli, tekstinkäsittelijä Turunen Leila, toimistosihteeri Vertanen Päivi, kielenkääntäjä Viljamaa Paula, kirjanpitäjä Wnskman Jyrki, autonkuljettaj'a Wistrand Helkky, postitusapu ainen Vitali Hanneli, osastosihteeri gvähä-ruona Jouko, monistamon hoitaja älläri Terttu, jakeluapulainen rså Vuokko, kassanhoitaja sterlund Raili, tekstinkäsittelijä URHEILULEHTI Autio-Vilenius Paula, toimittaja Halava Brita, toimistonhoitaia Juola Aate, ilmoituspäällikko Karppinen Lauri, toimittaja Linnonmaa Raili, toimistosihteeri Närhi Riitta, toimittaja Saarela Kauko, levikkipäällikkö Teronen Arto, päätoimittaja TÖÖLÖN URHEILUHALLlT Auhto Manu, uinninvalvoja Eklund Esko, isännöitsijä Hagelberg Martti, laitosmies Hamnell Kaija, lipunmyyjä, lomittaja Holmström Marina, uinn!nvalvoja Huhta Reino, laitosmestari Joki Tiina, uinninvalvoja Keskinen Juha, uinninvalvoja Kettula Juhani, laitosmies Kettukangas Kari, uinninvalvoja Kuikka Rauni, lipunmyyjä Luoto Aune, toimistonhoitaja Mäkinen Martti, uinninvalvoja Nuutinen Raine, hallimestari Peltonen Merja, asiakasneuvoja Roth Hjalmar, kokoussalivahtimestari Satola Marja, vahtimestari Servin Mallut, lipunmyyjä Sohlberg Tomi, uinninvalvo/'a Soini Helena, toimistovirkai ija Stjernvall Tom, uinninvalvoja Vartio Satu, asiakasneuvoja Vikki Aulis, vahtimestari Ylenius Aira, lipunmyyjä URHEILUSÄÄTlÖi URHEILUMEDIAT Battilana Enrico, myyntipäällikkö Naumanen Irmeli, sihteeri SVUL:n valtionavustus kasvoi kuluneelle vuodelle 12 % edellisestä vuodesta. Saamastaan 32.912.000 markan valtionavustuksesta SVUL jakoi jäsenjärjestöilleen avustuksina 28.212.394 markkaa. Jäsenjärjestöjen avustukset kasvoivat kertomusvuonna 13,7 % vuodesta 1983. Jaetut avustukset olivat 85,7 % saadusta valtionavustuksesta edellisen vuoden vastaavan suhdeluvun ollessa 84,5 %. Varsinaisen toiminnan osalta tehty t~loussuunnitelma toteutui varsin hy Vin. SVUL:n varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 7.578.128 markkaa, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 18,3 %. Sijoitustoiminnan tulos parani 18 % edellisestä vuodesta ja ylitti asetetut tavoitteet. Sijoitustoiminnan tuotto kertomusvuonna oli 2.934.221 markkaa. Varainhankinnan tulos kasvoi edellisestä vuodesta 84,6 %. Kasvu johtui liiketoimintayksiköiden kannattavuuden paranemisesta. Vaikka asetetut tavoitteet varainhankinnan osalta jäivätkin saavuttamatta, voidaan vuoden 1984 varainhankinnan tulosta 2.430.246 markkaa pitää varsin tyydyttävänä. Korkokulut kasvoivat vuonna 1984 30,7 % edellisestä vuodesta johtuen investointien aiheuttamasta maksuvalmiuden kiristymisestä. Muiden yhteisöjen avustuksiin on kirjattu Suomen Urheilusäätiölle annettu 250.000 markan avustus säätiön varainhankintatoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi. Tilinpäätöksessä on käyttöomaisuudesta tehty poistoja 659.269,92 markkaa. Kauppa- ja teollisuusministeriöitä Jerismajan laajennukseen saatu avustus 853.100 markkaa on vähennetty tehdystä investoinnista ja samoin on vähennetty edellisenä vuonna saatu samansuuruinen avustus. Tilikauden tuottojen toteutuma on 103,6 % ja kulujen toteuma 103,5 %. Tilikauden tulos osoittaa 74.178,01 markan ylijäämää. TOIMIHENKILÖORGANISAATIO Pääsihleeri Mauri Oksanen RAHOITUSLASKELMA TALOUSOSASTO Talousjohtaja Teuvo Holopainen Osastosihteeri Marita Kaartinen Johtoryhmä Mauri Oksanen Teuvo Holopainen Tor Jungman Kalevi Suortti URHEILUOSASTO Osastopääll ikkö Tor Jungman Sihteeri Ritva Thusberg Osasto- ~ihteeri Hanneli Vitali Osastosihteeri Marga Li ndahl Tiedotuspäällikkö Ari J. Aalto YLEINEN OSASTO Osastopäällikkö Kalevi Suortti Markkinointi- lsännöitsijäl Kehityspäällikkö Kenttä- Nuoriso- Koulutus- Tiedotus- Järjestö- Konttori- pääll ikkö päällikkö päällikkö päällikkö sihteeri sihteeri Hannu Suominen päällikkö Tapani Frantsi Rauno Muukkonen Seppo Innanen Seppo Liitsola Mirja Lindgren 011 i Pekkanen Esko Eklund Jorma Savola Aaro Järvelä ATK- Toimisto- Projekti- Nuoriso- Toimistosuunnittelija si hteeri sihteeri sihteeri sihteeri Antero Svedström Leila Turunen Sirpa Nordqvist Annu Tuominen Päivi Kaukiainen I VUOSITULOS Rahoitustulos VAIHTO-OMAISUUS Varaston muutos KAYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKAVAIKUTT. MENOT Jerismaja-kiinteistö Länsi-Pasila Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot SALDO VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen lisäys Pitkäaikainen lisäys RAHOITUSOMAISUUDEN MUUTOS RAHOITUSOMAISUUS VUODEN ALUSSA RAHOITUSOMAISUUS VUODEN LOPUSSA RAHOITUSOMAISUUDEN MUUTOS 31. 12.1983 + 516.789 + 102.215-1.812.232 + 907.487 715.057 23.720 +2.382.013 + 193.457 + 516.789 + 102.215 619.004-1.643.522-1.024.518 +2.575.470 +1.550.952 29.211.509 30.762.461 +1.550.952 26 27

II [1 TULOSLASKELMA TASE 1.1.-31.12.1984 1.1.-31.12.1983 31.12.1984 31. 12.1983 VARSINAINEN TOIMINTA VASTAAVAA UrheIluosasto RAHOITUSOMAISUUS Ii Yleistoiminta - 464.561,70-367.543,73 Rahat ja pankkisaamiset 1.378.888,08 344.491,06 Koulutustoiminta Myyntisaamiset 1.125.703,63 1.221.320,40 Tuotot + 317.316,- + 309.193,- Saamiset jäsenliitoilta 3.541.512,65 1.549.023,01 Kulut 710.070,09-728.998,77 Töölön Urheilutalosäätiö 1.909.042,38 2.054.809,76 Seuratoiminta - 349.131,81-194.294,57 Suomen Urheilusäätiö 1.837.290,68 895.585,- Jä~estöllinen koulutus - 576.668,87-503.624,80 Lainasaamiset Nuorisotoiminta Kiinteistömaaliikenne Oy 18.404.592,09 18.812.189,92 Tuotot - + 400,- Töölön Urheilutalosäätiö 2.120.000,- 2.120.000,- Kulut - 412.669,27-401.468,35 Muut lainasaamiset 1.525.000,- 1.025.000,- Tutkimus- ja tieteell. toim. - 151.829,32-2.347.615,06-104.140,25-1.990.477,47 Ennakkomaksut 20.000,- 7.528,80, Siirtosaamiset 4.865.025,74 36.727.055,25 2.732.513,30 30.762.461,25 Yleinen osasto Liikuntapoliittinen toiminta VAIHTO-OMAISUUS Kulut - 645.034.75-518.378,30 Tavaravarasto 232.774,74 240.665,09 Tiedotustoiminta KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT Tuotot + 74.376,50 + 69.650,55 PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Kulut - 872.054,76-644.282,- Maa-alueet 146.879,55 146.879,55 Julkaisutoiminta Rakennukset 3.834.489,45 3.425.508,37 Tuotot + 292.801,10 + 260.096,85 Koneet ja kalusto 1.835.408,- 1.180.580,- Kulut - 142.343,89-115.169,65 Osakkeet ja osuudet 2.183.694,- 2.183.694,- Kansainvälinen toiminta - 21.959,60-1.314.215,40-48.428,47 -, 996.511,02 Muut pitkävaikutteiset menot 1.638.583,- 9.639.054,- 1.616.301,- 8.552.962,92 Hallinto- ja talousosasto mk 46.598.883,99 mk 39.556.089,26 Yleishallinto - 1.290.652,32-1.106.354,74 Palveluyksiköt VASTATTAVAA Tuotot + 4.975.418,93 + 4.300.374,81 VIERAS PÄÄOMA Kulut - 7.601.064,50-3.916.297,89-6.614.658,98-3.420.638,91 Lyhytaikainen '-- - 7.578.128,35-6.407.627,40 Ostovelat 1.198.213,21 802.535,23 KESKINÄISET AVUSTUKSET Velat jäsenliitoille 3.571.543,44 1.845.557,21 SVUL:n avustukset liitoille - 152.000,- - 157.872,- Länsi-Pasila 2.989.444,74 - - 7.730.128,35-6.565.499,40 Ennakkomaksut 34.620,- 31.642,30 Siirtovelat 3.079.673,65 1.951.222,57 MUIDEN YHTEISÖJEN Muut lyhytaikaiset velat 126.925,- 169.503,69 AVUSTUKSET Lainojen lyhennykset 1.351.766,20 12.352.186,24 2.459.394,43 7.259.855,43 Kulut Pitkäaikainen Opintostipendit 175.000,- - 165.000,- Lainat rahoituslaitoksilta 4.054.353,44 2.474.735,86 ~ Suomen Urheilusäätiö - 250.000,- - 425.000,- - 255.000,- - 420.000,- Eläkelainat 9.000.726,48 7.850.958,15-8.155!128,35-6.985.499,40 Jäsenliittojen edelleen SIJOITUSTOIMINTA sijoittamat varat 6.286.156,- t 19.341.235,92 6.286.156,- 16.611.850,01 Tuotot + 4.238.947,65 + 3.840.688,47 OMA PÄÄOMA Kulut - 1.304.725,94 + 2.934.221,71-1.354.633,05 + 2.486.055,42 Rakennusrahasto 14.300.000,- 14.300.000,- - 5.220.906,64-4.499.443,98 Edell. tilikausien ylijäämä 1.384.383,82 322.781,67 i VARAINHANKINTA J. KTM:n avustus v. 83 853.100,- Tuotot + 13.440.665,14 + 9.452.552,73 Tilikauden ylijäämä 74.178,01 14.905.461,83 I 1.061.602,15 15.684.383,82 Kulut -11.010.418,60 + 2.430.246,54-8.136.252,51 + 1.316.300,22 mk 46.598.883,99 mk 39.556.089,26-2.790.660,10-3.183.143,76 KORKOKULUT - 1.327.497,97-1.015.561,28 Vastuut: - 4.118.158,07-4.198.705,04 Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset omista sitoumuksista 4.230.000,- YLEISAVUSTUKSET Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset muiden sitoumuksista 900.000,- : Tuotot Annetut pantit omista sitoumuksista 29.310,- Opetusministeriö Takaukset muiden sitoumuksista 11.570.747,56 Toimintamäärärahaa 30.607.000,- 27.825.000,- Alkaneet eläkevastuut 4.430.370,- Valmentajamäärärahaa 1.665.000,- 1.555.000,- Muut avustukset 640.000,- +32.912.000,- +29.380.000,- Kulut Toimintamääräraha liitoille 18.586.394,- 16.632.156,- II Helsingissä 29. maaliskuuta 1985 Jukka Uunila Orvo Anttila Osmo Niemelä Pertti Tuomala 1.555.000,-, Matti Lähdesmäki Tapani Ilkka Impi Jokinen Teemu Pesola Muut avustukset 640.000,- -28.060.394,- - -24.661.156,- Jorma Räisänen Seppo Hieta Mauri Oksanen Paavo Pekkanen Toimintamääräraha piireille Valmentajamäärär. liitoille 7.169.000,- 1.665.000,- 6.474.000,- KAUPPA- JA TEOLLISUUSMlN., INVESTOINTIAVUSTUS - + 853.100,- Edelläoleva tilinpäätös on laadittu, hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. TILIKAUDEN TOIMINNALLINEN YLIJÄÄMÄ + 733.447,93 + 1.373.238,96 Helsingissä 15. huhtikuuta 1985 POISTOT - 659.269,92-608.286,81 Ilmari Aro, HTM Markku Pajunen, KHT + 74.178,01 + 764.952,15 VARAUKSET - + 300.000,- PALAUTETUT AVUSTUKSET OPM:LLE, - - 3.350,- TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ mk+ 74.178,01 mk+ 1.061.602,15 28 29 ~ - I I I I

TILINTARKASTUSKERTOMUS II " II 30 Olemme tarkastaneet Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry:n tilinpäätöksen, ki~anpidon ja hallinnon tilivuodelta 1984 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Olemme myös tarkastaneet liiton ki~anpitoon yhdistetyt Suomen Urheilulehden, Töölön Urheiluhallien, SVUL:n Squashhallien ja Retkeilyhotelli Jerismajan ki~anpidon ja erilliset tilinpäätökset. Tilikauden jatkuvan tarkastuksen on suorittanut KHT-yhteisö Salmi, Virkkunen & Helenius Ky. Olemme tutustuneet tarkastuksesta laadittuun, 11. huhtikuuta 1985 päivättyyn kertomukseen. Tilinpäätös 31. 12. 1984, joka osoittaa ylijäämää 74.178,01 markkaa, on laadittu voimassaolevien säännösten mukaisesti. Käyttöomaisuudesta on suoritettu 659.269,92 markan poistot. Saadut avustukset on käytetty avustusehtojen mukaisesti. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että tilinpäätös vahvistetaan ja että liittohallituksen jäsenille sekä muille tilive!vollisille myönnetään vastuuvapaus. Helsingissä 15. huhtikuuta 1985 Ilmari Aro HTM Markku Pajunen KHT ", SUOMEN URHEI~UOPISTO SUOMEN URHEILUOPISTO JATKOI JOHTAVANA OPISTONA Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiön/suomen Urheiluopiston kertomusvuosi 1984 jatkoi kahden aikaisemman toimintavuoden ennätyksellistä linjaa. Suomen Urheiluopiston ja SVUL:n Koulutuskeskuksen yhteinen käyttöaste ylitti reippaasti asetetun tulostavoitteen sekä kurssivuorokausien määrässä että taloudessa. Kurssivuorokausien määrä nousi 81.831 kurssivuorokauteen, jolloin nimenomaan SVUL:n Koulutuskeskuksen käyttöaste nousi yli 80 %:iin. Koulutuskeskuksen ja siihen liittyvien muiden majoitustilojen käyttöaste on maksimissaan, sillä huonekäyttöaste nousee emo lukua korkeammaksi. Suomen Urheiluopistoon kuuluvien majoitustilojen kohdalta on todettavissa lievää laskua edellisiin vuosiin. Sama ilmiö on näkynyt vaikeutena myynnissä, vaikka muiden majoitustilojen kysyntä on vastaavasti ollut vilkasta. Suomen Urheiluopisto jatkoi edelleen johtavana opistona sekä markkinaotteensa että profiilinsa suhteen. Kertomusvuosi oli edelleen ns. vakiinnuttaisen aikaa; olemassa olevien laitosten ~'å osaamisen täysitehoista hyödyntämistä. KURSSITOIMINTA Lakisääteisen kurssitoiminnan kiintiöinti kouluhallituksen taholta jatkui. Lakisääteinen koulutustoiminta nousi edellisistä vuosista ennätykselliseen 56.324 kurssipäivään. Yksityisistä urheilumuodoista nousi jääkiekko opiston suurimmaksi käyttäjäryhmäksi. Liikunnanohjaajatutkintoa suorittamaan vuosille 1984--86 pyrki ennätykselliset 1.226 henkilöä, joista hyväksyttiin opiskelemaan 25 nais- ja 25 miesopiskelijaa eli opetusministeriön aloituspaikkakiintiön maksimi. Valmentajainstituutissa suoritti 111 Kansallisen Valmentajatutkinnon 20 valmentajaa. Hakeutuminen tutkinnon suorittamiseen on ollut hyvä. Tutkinnon arvostus on ollut myös hyvä sekä merkittävä suomalaiselle urheilulle. Kauden aikana toteutui ensimmäinen lajikohtainen Lentopallon valmentajatutkinto (LVT). Kokemukset ja palautteet tutkinnosta ovat olleet hyvät. Johtoinstituutin päätuoteryhmä JO T AVA -koulutus saatettiin vuosien 1979-84 projektin kohdalta kunniakkaaseen päätökseen. Koulutusprojektin aikana suoritti 1 760 urheilujohtajaa johtamistaidollisen kurssin Suomen Urheiluopistossa. JOT AVAkoulutus tulee jatkumaan ja sen lisäksi instituutissa on kertomusvuoden aikana kehitetty johtamiskoulutusta eteenpäin tavoitteena vastata 1990- luvun haasteisiin. Liikunta- ja Urheilulääketieteen Neuvonta- ja Seuranta-aseman (LUN SA) toiminta jatkui ennätyksellisenä. Eri tasoiset seurantatestit sekä urheilulääkäripalvelut ovat vakiinnuttaneet asemansa. LUNSA saavutti asetetut ennakkotavoitteet sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Asema ei nauti valtionapua missään muodossa, eikä kuulu minkään alan ketjuihin. Kertomusvuosi on monella tavalla ollut myös kurssitoiminnan alueella vakiintunutta. Tosin jokaisella sektorilla on tapahtunut sisäistä kehittämistä, mutta varsinaista uutta tuotelinjaa ei ole avattu. Tässä suhteessa on odotettu valtiovallan päätöksiä esim. keskiasteen tutkinnon uudistuksen suhteen ja sen seurauksia opiston koulutustoimintaan. MUU KEHITTÄMISTOIMINTA Kertomusvuoden 1984 aikana nimitti opetusministeriö urheiluopistolakityöryhmän tarkistamaan nykyisen lain ja asetuksen. Työryhmän puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Heikki Klemola. Opiston rehtori Tapani Ilkka on työryhmän jäsen. Työryhmä tulee huomioi maan keskiasteen tutkinnonuudistuksen aiheuttamt toimenpiteet sekä tietotekniikan ym. kehitysnäkymien vaikutukset mm. valtionapuun. Työryhmän mietinnön tulee olla valmis toukokuussa 1985. Kouluhallitus eteni myös keskiasteen tutkinnon uudistuksen suhteen jättämällä oman esityksensä tutkinnon toteutuksesta opetusministeriölle. Tässä mietinnössä todetaan mm. uusimuotoisen koulutuksen käynnistyvän Suomen Urheiluopistossa vuonna 1986. Lisäksi mietinnössä on alustavasti todettu tutkinnonuudistuksen vaikutukset investointeihin ja opetushenkilöstöön sekä opintososiaalisiin kustannuksiin. Opetusministeriö päättää kevään 1985 aikana ko. mietinnön esityksistä. Suomen Urheiluopiston johtokunta on yhdessä johtoryhmän ja henkilöstön kanssan jatkanut strategista suunnittelua vuosille 1984--89. Suunnitelma alkaa olla toteuttamiskelpoinen ja sen tehtävänä on vastata liikuntaelämämme haasteisiin 1990-luvulla. Samalla kyseisellä suunnitelmalla pyritään takaamaan opiston elinkelpoisuus ja kilpailukykyisyys pitkällä tähtäimellä. 31 ;:

TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄTIÖ Uusi toimitalo Länsi-Pasilaan Töölön Urheilutalosäätiön omistuksessa olevassa Töölön Urheilutalossa sijaitsevat SVUL:n keskushallinnon ja SVUL:n jäsenliittojen sekä SVUL:n Helsingin piirin, Olympiakomitean ja Töölön Urheilutalon toimistotilat. Toimistotilojen lisäksi Töölön Urheilutalosäätiön tiloihin kuuluvat Töölön Urheiluhallien ja SVUL:n Squash-hallien hallinnassa olevat liikuntatilat, henkilökunnan ravintola, kokoustilat, autohalli sekä arkisto-, varasto- ja huoltotilat. Talon kokonaispinta-ala on 11.799 m 2 ja kuutiomäärä 49.125 m 3. Tästä osasta on toimistotilojen osuus 5.200 m 2. Talo on valmistunut vuonna 1967 ja squashhallin käsittävä lisärakennus vuonna 1978. Vuonna 1983 valmistui toimitalon kattokerroksen laajennus käsittäen 17 uutta toimistohuonetta. Töölön Urheilutalon seitsenkerroksinen toimisto-osa on ollut vuoden 1984 aikana kokonaisuudessaan SVUL:n keskushallinnon, jäsenliittojen, Olympiakomitean sekä SVUL:n Helsingin piirin käytössä. Kertomusvuonna tehtiin sopimus Töölön Urheilutalon toimisto- ja kokoustilojen sekä autohallien ja varastotilojen myynnistä Suomen valtiolle. Tilojen hallinta siirtyi ostajalle SVUL:n uuden toimitalon valmistuttua Länsi Pasilaan vuonna 1985. Toimitaloon liittyvät uimahalli- ja liikuntatilat jäävät edelleen Töölön Urheilutalosäätiön omistukseen. Nämä tilat samoin kuin autohalli on vuokrattu SVUL:lle, jonka hallinnassa tilat myös kertomusvuonna olivat. SVUL:n uuden toimitalon suunnittelu käynnistyi vuoden 1983 alussa tavoitteena turvata järjestön toiminnan kehittymistä ja kasvua vastaavat tilat. Toimitalon rakentamispäätös tehtiin SVUL:n liittohallituksen kokouksessa 17. 11. 1983. Rakennuttajana toimii tehdyn päätöksen mukaan Töölön Urheilutalosäätiö. Urakkasopimus Polarrakennusosakeyhtiön kanssa allekirjoitettiin vuoden 1983 marraskuussa ja jo joulukuussa alkoivat louhintatyöt tontilla. Talon peruskivi muurattiin toukokuussa 1984. Peruskiven muuraajina toimivat eduskunnan puhemies Erkki Pystynen, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Harri Holkeri, Polar-rakennusyhtiöiden hallitusten puheenjohtaja, vuorineuvos Kauko Rastas, SVUL:n kunniapuheenjohtaja Erkki Kivelä sekä SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila. Uusi toimitalo sijaitsee Länsi Pasilan luoteisreunalla, Radiokadun varrella, Keskuspuistoon rajoittuvalla tontilla. Rakennuksessa on kahdeksan maanpäällistä kerrosta ja sen pinta-ala on 12.400 k-m 2. Pihatason alle sijoittuu 66-paikkainen paikoitushalli. Talon pääasiallinen julkisivumateriaali on valkoinen keraaminen laatta. Päärakennuksen eteläpuolelle nousee erillinen kaksikerroksinen rakennus. Toimitalon pohjoispuolinen tontti on kaavoitettu mahdollisesti myöhemmin rakennettavia liikuntatiloja varten. Kertomusvuoden aikana on Oy Yleisradio Ab:n kanssa tehty sopimus n. 2.500 m 2 toimistotilojen vuokraamisesta talon kuudennesta, seitsemännestä ja osasta viidettä kerrosta. Toimitalon tilat on käytyjen neuvottelujen mukaan jaettu seuraavasti: Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat SVUL:n Helsingin piiri, SVUL:n palvelupisteet, sosiaali- ja varastotiloja sekä pieniä liike- ja toimistohuoneita. Toinen kerros käsittää toimistotilojen lisäksi Arctia Oy:n ylläpitämän henkilöstöravintolan ja keittiön, sekä ajanmukaisin AV -laittein varustetut kokous- fa koulutustilat. Jäsenliitot sijoittuvat toiseen, kolmanteen, neljänteen ja viidenteen kerrokseen. Kahdeksanteen kerrokseen tulevat SVUL:n keskushallinto ja Olympiakomitea sekä saunaosasto takkatupineen ja kattoterasseineen. Talo valmistuu tehdyn aikataulun mukaan lokakuussa 1985. 32 33

TÖÖLÖN URHEILUHALLlT - SVUL:N SQUASH-HALLIT Töölön Urheiluhallien ja SVUL:n Squash-hallien toimintaan liittyvät liikuntatiloina uimahalli, pallohalli, kuntokoulu, squashkentät sekä voimailusali. Erillisinä asiakaspalvelupisteinä ovat kahvio- ja ravintolatilat, parturikampaamo, hieronta ja solarium. Hallien pääasiakasryhmän muodostaa edelleen uimahallissa kävijät, jonka ryhmän osuus koko kävijämäärästä on yli 70 %. Edelliseen vuoteen verrattuna käyntikertojen määrä uimahallissa nousi 10.500:lIa. Aukiolopäiviä oli 314. Kuluneen vuoden aikana halleissa ei tehty mainittavimpia korjaustöitä tai investointeja. Kesätauon aikana tehtiin lähinnä normaalit vuosi huoltoon liittyvät työt. Henkilökunnan määrä oli 16 eli sama kuin edellisenä vuonna. Kahvio- ja ravintola-, parturi-kampaamo- ja hierontatilojen vuokrasopimuksia jatkettiin entisten vuokralaisten kanssa samoin kuin kuntokoulun ja voimailusa Iin vuokrasalin vuokrasopimusta Suomen Kuntourheiluliiton kanssa. KÄVIJÄMÄÄRÄT 1983-1984 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 I I Li 1 I I I I 19831984 19831984 19831984 19831984 UIMAHALLI PALLOHALLI SClUASHHALLI KUNTOKOULU 1983 Uimahalli 181.087 Pallo halli 23.334 Squashhalli 16.334 Kuntokoulu 29.548 Hieronta 1.138 251.441 19831984 1983 1984 HIERONTA YHTEENSA 1984 191.641 23.439 14.965 31.022 1.109 262.176 JERISMAJA Jerismaja on SVUL:n omistama majoitusliiketoimintaa harjoittava yksikkö Muoniossa, Jerisjärven rannalla. Jerismaja on suosittu urheilujärjestöjen käyttämä harjoittelu- ja valmennuspaikka, samoin kuin yritysten, yhteisöjen ja yksittäisten lomanviettäjien suosima lomakohde. Vuoden 1984 aikana saatiin päätökseen edellisenä syksynä aloitetut saneeraus- ja laajennustyöt. Jo maaliskuun alussa voitiin ottaa osa uusista majoitushuoneista käyttöön. Rakennustyöt saatiin päätökseen aikataulun mukaisesti heinäkuussa. Uudistuneen päärakennuksen kokonaistilavuus on 5 443 m 3, josta valmistuneen uudisrakennuksen osuus on 3023 m 3. Majoitushuoneita on kaikkiaan 27, joissa kaikissa on WC, suihku, vaatteiden kuivauskaappi ja puhelin. Päärakennuksessa on lisäksi kaksi saunaa, takkatupa, monitoimitila, kahvio- ja ravintolatilat sekä suksien huolto- ja varastotila. Jerisjärven rannalla on iso rantasauna ja pihaalueella kaksi pihamökkiä, joissa on majoitustilaa yhteensä 11 henkilölle. Saneeraus- ja laajennusinvestoinnin kokonaiskustannukset olivat 5,3 miljoonaa markkaa. Vajaan 3 % ylitys kustannusarvioissa johtui vanhan osan saneerauksen yhteydessä toteutetuista välttämättömistä töistä, joihin ei oltu varauduttu etukäteen. Jerismajan tulos vuodelta 1984 osoittaa 143.000 markan alijäämää. Asetettua tulostavoitetta ei saavutettu. Yhtenä syynä oli rakennustöistä aiheutunut odotettua suurempi haitta Jerismajan normaalitoiminnalle. Majoitusvuorokaudet nousivat 8 000 vuorokauteen, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 2 580 vuorokautta. liikevaihto kasvoi 703 000 markasta 1 350000 markkaan. Töölön Urheilutalon uima halli oli kuluvana vuonna suosittu kuntoiiijoiden ja virkistysliikunnan harrastajien kohde. 34 Uudistuneen Jerismajan avajaiset pidettiin 23.9.1984. Tilaisuuden avauksena SVULn puheenjohtaja Jukka Uunila ja Jerismajan vakioasiakas Juha Mieto sahasivat puisen muistomerkin. 35

JÄSENJÄRJESTÖT 36 LIITOT SUOMEN AMATÖÖRI NYRKKEILlJÄIN LIITTO pj. Tauno Salminen toiminnanjoht. Matti Korkala SUOMEN AMPUJAINLlITTO pj. Kauko Rastas toiminnanjoht. Juha Tikkanen SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO pj. Erkki J. Toivanen toiminnanjoht. Pauli Tuorila SUOMEN AUTOURHEILIJOIDEN LIITTO pj. Olli Järvelin vt. toiminnanjoht. Jussi Rikkilä SUOMEN BASEBALL- ja SOFTBALL LIITTO pj. Erkki Lähdeaho -84 Jyrki Antila 84- SUOMEN GOLFLIITTO pj. Seppo Soratie toiminnanjoht. Jorma Huhtanen SUOMEN HIIHTOLIITTO pj. Hannu Koskivuori toimitusjoht. Lasse Pirskanen SUOMEN HOCKEYLlITTO pj. Markku Voutilainen toiminnanjoht. oto Pekka Kilpiäinen SUOMEN JOUSIAMPUJAINLlITTO pj. Reino Lahtinen toiminnanjoht. Esko Salminen SUOMEN JUDOLIITTO pj. Teo Lehtimäki valmennusp~~liikkö Jorma Kivinen SUOMEN JAAKIEKKOLIITTO pj. Matti Ranki -84 Kaj Hietarinta 84- toimitusjoht. Göran Stubb -84 Tor Jungman 84- SUOMEN KANOOTTILlITTO pj. Matti Myllylä toimistonhoit. Eija Miettinen -84 toiminnankehittäjä Heino Lipsanen 84- SUOMEN KARATELIITTO pj. Kari Kuula liittosihteeri Nina Johansson SUOMEN KORIPALLOLIITTO pj. Keijo K. Kulha toiminnanjoht. Pekka Litmanen SUOMEN KUNTOURHEILULIITTO pj. Pertti Tuomala pääsihteeri Heikki Niininen SUOMEN KÄSIPALLOLIITTO pj. Henrik Vaenerberg toiminnanjoht. Tapio Arponen SUOMEN KÄVELYURHEILULlITTO pj. Väinö Kangaspunta SUOMEN LENTOPALLOLIITTO pj. Raimo Peltonen toiminnanjoht. Harry Sundell SUOMEN LUISTELULIITTO pj. Eero Multamäki toiminnanjoht. Ri~to ~.alr:!1ia -84 SUOMEN METSASTAJALlITTO pj. Heikki S. Heikkilä toiminnanjoht. Juha Kairikko SUOMEN MIEKKAILULlITTO pj. Heikki Saarento toiminnanjoht. Leo Heiskanen SUOMEN MOOTTORILIITTO pj. Helmer Viiala toiminnanjoht. Eino Louhio SUOMEN MOOTTORIVENELIITTO pj. Jorma Kettunen toiminnanjoht. Veikko Virtakoski -84 Hannu Mäntylä 84- SUOMEN NAISTEN LIIKUNTA KASVATUSLIITTO pj. Impi Jokinen toiminnanjoht. Anu Kinnunen -84 SUOMEN NYKYAIKAISEN 5-0TTELUN LIITTO pj. Antti Potila sihteeri Pirkko Iivanainen -84 SUOMEN PAINILlITTO pj. Seppo Kylmänen toiminnanjoht. Arto Savolainen SUOMEN PAINONNOSTOLIITTO pj. Pekka Kare toiminnanjoht. ~!Jhani Salakka SUOMEN PESAPALLOLlITTO pj. Martti Alopaeus toiminnanjoht. Markku Pullinen SUOMEN PURJEHTIJALIITTO pj. Rafael Wolontis pääsihteeri George Gebhard SUOMEN PÖYTATENNISLlITTO pj. Esa Ellonen toiminnanjoht. Gösta Wahlström SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO pj. Olli Pesonius toiminnanjoht. Kaija Borup SUOMEN RUGBY- JA SALAMAPALLOLIITTO pj. Markku Siira SUOMEN SOUTULIITTO pj. Bo Gammals koulutus- ja valmennuspääll. Seppo Nuuttila -84 SUOMEN SQUASHLIITTO pj. Matti Kunnari toiminnanjoht. Jorma Vertainen SUOMEN SULKAPALLOLIITTO pj. Tuomo Tennilä SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO pj. Seppo Siirilä toimitusjoht. Jouko Purontakanen SUOMEN TAE KWON DO LIITTO pj. Erkki O. Auranen -84 SUOMEN TAITOLUISTELULIITTO pj. Ma~atta Väänänen toiminnanjoht. Maunu Rautonen SUOMEN TENNISLIITTO pj. Aimo Näräkkä toiminnanjoht. Kari Kiviharju -84 Eero Kiuttu 84- SUOMEN UIMALIITTO pj. Ilkka Lantto toiminnanjoht. Ari Kautto SUOMEN URHEILULIITTO pj. Tapani Ilkka toimitusjoht. Rolf Haikkola SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO pj. Kalervo Rehnbäck toiminnanjoht. Mikko S. Kamila -84 SUOMEN VESIHIIHTOLIITTO pj. Pentti J. Barck sihteeri Me~a Olamo -84 SUOMEN VOIMISTELULIITTO pj. Tapio Koivula toiminnanjoht. Erkki Alaja -84 vt. toiminnanjohtaja Rauno Muukkonen 84- SVUL:N NUORET pj. Raimo Salo TANSSIURHEILUN KESKUSLIITTO pj. Urpo Vihervaara liittosihteeri Kirsti Strohmayer PIIRIT ETELÄ-KARJALAN PIIRI pj. Jorma Räisänen piirijoht. Reijo Rinkinen ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI pj. Ilmari Ylä-Autio piirijoht. Pertti Haapaharju HELSINGIN PIIRI pj. Juhani Salmen kylä piirijoht. Eero Vettenranta HÄMEEN PIIRI pj. Orvo Anttila piirijoht. Pekka Syrjänen KAINUUN PIIRI pj. Matti Virtanen piirijoht. Erkki Hulkkonen KESKI-POHJANMAAN PIIRI pj. Teemu Pesola piirijoht. Eero Korkeaniemi Piirit LÄNSI-POHJA-----~ POHJOI5-POHJANMAA -----4r::r...-_ KESKI-POHJANMAA--~- ETELÄ-POHJANMAA _-f-------lappi _-~---- KAINUU _~--~,.-- POHJOI5-SAVO KESK I - S UOM I---1---.,...,.~ _----:i~ POHJOI5-KARJALA SATAKUNTA--~:""'t.,.J HÄME ------JI----=='""- VARSI NAIS SUOMI-I--~... KESKI-SUOMEN PIIRI pj. Lauri Ranto piirijoht. vt. Antti Pellinen -84 Kari Sinkkonen 84- KYMENLAAKSON PIIRI pj. Reino Mikkelä piirijoht. Paavo Tarnanen LAHDEN PIIRI pj. Lasse Ahtiainen piirijoht. Arto Pasanen LAPIN PIIRI pj. Raimo Räme piirijoht. Jarmo Suomäki LÄNSI-POHJAN PIIRI pj. Seppo Pelttari piirijoht. Tapio Miettunen POHJOIS-KARJALAN PIIRI pj. Yrjö Karttunen piirijoht. Sulo Repo --~c4--- SUUR SAVO e-\------::~,...----- LAHTI... ~--- ETELÄ KARJALA '"\.. t-_----- KYMENLAAKSO _4+-=~------- UUS'MAA n"'jl.--------- HELSINKI POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI pj. Eero Niku piirijoht. Kirre Polama POHJOIS-SAVON PIIRI pj. Lauri Reinikainen piirijoht. Väinö Ihalainen SATAKUNNAN PIIRI pj. Risto Tuominen piirijoht. Markku Korkka SUUR-SAVON PIIRI pj. Leo Turunen piirijoht. Pertti Lehikoinen UUDENMAAN PIIRI pj. Pentti Räty piirijoht. Risto Sylvelin VARSINAIS-SUOMEN PIIRI pj. Pentti Pihlakoski piirijoht. Unto Suvanto 37