H a u s j ä r v e n s u u t a r i t

Hausjärven suutarit

2

3 Seppo Palander H a u s j ä r v e n s u u t a r i t Sosiaalinen sukututkimus Hausjärvellä 1771-1894 toimineista suutareista. Harrastetutkimus

4 Kansi: Seppo Palander Eläinten vuotien valmistus nahan kypsennyksestä ja muokkaamisesta valmiiksi jalkineeksi kuului aluksi suutareille. Myöhemmin suutarin ja karvarin työt eriytyivät omiksi ammateikseen. 1 Seppo Palander Helsinki 1998

5 Omistettu esi-isäleni suutari Josef Palanderile

6

7 SISÄLLYSLUETTELO KAAVIOLUETTELO... 9 JOHDANTO... 11 NIMIEN KIRJOITTAMINEN... 12 Etunimet... 12 Patronyyminimet... 12 Sukunimet... 12 Paikannimet... 13 MAASEUDUN KÄSITYÖLÄISET... 13 OPPIPOJASTA SUUTARIKSI... 14 SUUTARIEN LUKUMÄÄRÄT... 14 SUUTARIT KYLITTÄIN... 15 Arolampi... 16 Erkylä... 16 Hamina... 16 Hausjärvi... 16 Herajoki... 16 Hikiä... 17 Kara... 17 Karhi... 17 Kuru... 17 Lavinto... 17 Oitti... 17 Puujaa... 18 Ridasjärvi... 18 Riihimäki asema... 18 Ryttylä... 18 Selänoja... 19 Torhola... 19 Turkhauta... 19 Vantaa... 19 MISTÄ TULIVAT?... 20 KETÄ NAITIIN?... 21 TULIKO POJASTA SUUTARI?... 21 SUUTARIEN LUKUTAITO... 22 PYSYIVÄTKÖ SUUTARIT LESTISSÄÄN?... 22 ARVOSTETTU AMMATTI... 23 MINNE MENIVÄT?... 24

8 SUKUSELVITYKSET...25 Anslin, Anders...26 Backberg, Mats...27 Enqvist, August Daniel...27 Fremander, Fredrik...28 Grönberg, Magnus...28 Gröndahl, Erik...29 Hanström, Gustav (Kustaa)...29 Helenius, Johan...30 Helin, Tobias...31 Hidström, Erik Johan...32 Hidström, Evert...34 Hidström, Gustav...35 Hidström, Kristian...35 Hidström, Vilhelm...36 Lenkman, Kristian...37 Lindberg, Daniel...38 Lindberg, Henrik Johan...39 Lindberg, Johan...39 Lindfors, Johan (Juho) Fredrik...40 Lindholm, Efraim Vilhelm...41 Lindholm, Erik Johan...42 Lindqvist, Simon...42 Lindroos, Gabriel...43 Lindroos, Johan...44 Lindros, Henrik...45 Lindros, Viktor...46 Löfroos, Erik...46 Nilsfors, Anders Johan...47 Nyholm, Johan (Juho)...47 Nyman, Henrik...48 Oittinen, Otto Rikhard (Reinhold)...49 Osslander, Henrik Johan (Johan Henrik)...50 Osslander, Jakob Mikael...50 Palander, Josef...51 Qvick, Henrik...53 Qvick, Kristian...54 Reander, Erik...55 Salin, Johan...57 Salin, Johan (Juho) Sefanias...58 Salmén, Viktor (Vihtori)...59 Savander, Henrik...59 Stenberg, Johan (Juho) Henrik...61 Tak, Benjamin...61 Tak, Evert...62 Tak, Nestor...63 Virtanen, Otto Vilhelm...64 Wassberg, (Anders) Johan...64 Weckman, Henrik...65

9 Weckman, Isak... 66 Wendelin, Otto Henrik... 67 Willberg, Erik... 67 Willberg, Henrik... 68 Erik Erikinpoika... 69 Gustav Henrikinpoika... 70 Johan Fredrik Johaninpoika... 71 Johan Salomoninpoika... 71 Josef Johaninpoika... 72 Simon Johaninpoika... 72 Vilhelm (Vilho) Henrikinpoika... 73 VIITTEET... 74 LIITTEET... 75 LIITE 1. Etunimien kirjoitusasut... 76 LIITE 2. Hausjärven maatilat ja niiden haltijat 1854... 80 LIITE 3. Rippikirjan sivu vuosilta 1854-60... 86 LIITE 4. Hausjärven mikrokortit ja niiden kattavuus Kansallisarkistossa... 87 HENKILÖHAKEMISTO... 88 KAAVIOLUETTELO Kaavio 1. Käsityöläisten lukumäärät viisivuosittain 1800-luvulla... 13 Kaavio 2. Suutarinoppiin tulijoiden ikäjakauma.... 14 Kaavio 3. Suutarien lukumäärät 1800-luvulla... 15 Kaavio 4. Suutarin isän yhteiskunnallinen asema.... 20 Kaavio 5. Suutarin puolison isän yhteiskunnallinen asema... 21 Kaavio 6. Suutarien lukutaito.... 22

10

11 JOHDANTO Olen harrastesukututkija. Tutkiessani omia juuriani selvisi, että sukuni kantaisä toimi suutarina Hausjärven pitäjässä. Tästä heräsi kiinnostukseni selvitellä asiaa hiukan laajemmin: Keitä nuo Hausjärven suutarit olivat, mistä yhteiskuntaluokasta tulivat, ketä naitiin, kuinka yleistä oli ammatin periytyminen eli tuliko suutarin pojasta suutari, yms. Niinpä tämä teos on eräänlainen sosiaalinen sukututkimus ja sukukirja. Sukututkimuksellisuuden vuoksi pääpaino on Hausjärven kirkollisten lähteiden käytöllä. Tarkastelujakso rajaantuu rippikirjojen alkamisvuodesta 1771 vuoteen 1894. 2 Tarkastelua on myös rajattu siten, että lähempään tutkimukseen on otettu mukaan vain Hausjärvellä syntyneet suutarit, mutta mukaan on joutunut myöskin muutama syntymäpaikan ja vanhempien suhteen epäselvä tapaus. Aviottomien lasten kohdalla ei ole ryhdytty minkäänlaiseen isyyden osoittamiseen. Heille on kuitenkin merkitty rippikirjoissa esiintyvän patronyymin mukainen isä. Sukuselvitysosassa ei siis ole muualla syntyneiden suutarien sukuselvitystä. Muualla syntyneeksi on katsottu, kun rippikirjassa syntymäpaikaksi on merkitty jokin muu paikkakunta kuin Hausjärvi. Joskin nimien yhtenäistämisen yhteydessä tarkistaessani joidenkin tietoja, havaitsin erään suutarin kohdalla rippikirjoihin merkityn syntymäpaikan olevankin Hausjärveä edeltänyt asuinpaikka, ei syntymäpaikka. Kaikkien Hausjärvellä toimineiden (muualta tulleiden) suutarien syntymätietoja ei siis ole tarkistettu. Tosin jotkut ovat naineet hausjärveläisen suutarin tyttären, ja siten ovat päässeet mukaan sukuselvityksiin. Sukutietoihin on koottu ne tiedot, jotka kohtuullisella vaivalla ovat löytyneet. Selvitykset eivät siis ole kaikkien tutkittavien kohdalla aivan täydelliset. En myöskään oleta, että olisin välttynyt virheiltä tai vääriltä tulkinnoilta. Enkä ehdotonta totuutta tiedä, mutta olen siihen kuitenkin pyrkinyt lähteiden mukaan.

12 NIMIEN KIRJOITTAMINEN Etunimet Teoksen henkilöt sijoittuvat 1700- ja 1800-luvuille, jolloin asiakirjojen kielenä oli Ruotsi. Tuolloin nimet kirjoitettiin asiakirjoihin pääosin ruotsalaiseen muotoon, mutta ilmeisesti kirjoittajien taidoista riippuen hyvin vaihtelevasti. Saman henkilön nimi saattaa asiakirjoissa olla eri aikoina eri asussa. Esimerkiksi täysin suomalaisen Matin nimi saattaa esiintyä muodoissa Mathias, Matthias, Mattias, Matts tai Mats. Syntyneiden luettelossa voi olla etunimi Johannes, mutta rippikirjoissa se on muodossa Johan, ja kuitenkin vanhempien tarkoittama nimi on saattanut olla Juho. Niin ikään syntyneiden luetteloon voi olla merkitty Henrik, mutta myöhemmin rippikirjoissa suomalaisittain Henrikki tai Heikki. Emme voi enää tietää, mikä on jonkin henkilön oikea etunimi, emmekä tiedä sen oikeaa kirjoitusmuotoa. Siksi tässä teoksessa etunimet ovat syntyneiden luettelon mukaiset. Jos tuota tietoa ei ole ollut käytettävissä, nimi on rippikirjojen mukainen. Kaikki etunimet on kuitenkin vielä muunnettu normaalimuotoon, 3 jotta esitys olisi yhtenäinen (ks. Liite 1). Poikkeuksena liite 2, jossa etunimet ovat lähteensä mukaiset. Aivan 1800-luvun lopulla rippikirjoihin ilmaantuu joitakin nimien suomalaisia muotoja. Ne on mainittu liitteessä 1 mahdollisena oikeana nimenä. Sukuselvitysosassa on myös esitetty sulkeissa henkilöiden nimistä rippikirjoissa myöhemmin esiintyvät suomalaiset muodot. Huomattakoon vielä, että vaikka rippikirjoihin ilmaantuukin suomalaisia nimen kirjoitusasuja, saattaa kuitenkin esimerkiksi syntyneiden luettelon muoto Henrik Johan olla muodossa Henrik Juho tai Gustaf Adolf on muodossa Kustaa Adolf eli vain toinen nimistä on saanut suomalaisen muodon. Niinpä nimen ruotsalainen muoto saattaa myöskin olla henkilön oikea nimi. Patronyyminimet Kaikilla ei suinkaan ollut sukunimeä. Tällöin asiakirjoihin kirjoitettiin sukunimen sijaan isännimi eli patronyyminimi. Esimerkiksi Henriksson tai naisen kohdalla Henriksdotter. Usein patronyymit ovat lyhennetyssä muodossa, kuten Henrikss. tai Henriksdr.. Tässä teoksessa patronyyminimien kohdalla on tehty sama normalisointi kuin etunimillekin. Lisäksi son- tai dotter-pääte, kuin myös niiden lyhenteet, on suomalaistettu muotoon poika tai tytär. Poikkeuksena liite 2, jossa nimet ovat lähteensä mukaiset. Sukunimet Samoin kuin etunimistä ei tiedetä oikeaa muotoa, ei myöskään sukunimistä voi olla varma. Esimerkiksi saman henkilön sukunimeksi on kirjattu muodot Vik, Vig, Wijk, Wik, Wiik. Joitakin sukuja olisi mahdollista seurata nykypäivään, jolloin selviäisi sukunimen nykymuoto. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Sukunimeksi on valittu useimmin toistuva tai viimeisin muoto. Poikkeuksena liite 2, jossa sukunimet ovat lähteensä mukaiset.

13 Paikannimet Pitäjänimet, samoin kuin kylänimet ovat pääsääntöisesti nykymuodossaan. Talojen nimissä esitys on hiukan horjuvampi, poikkeuksena liite 2, jossa talojen nimet ovat lähteensä mukaiset. MAASEUDUN KÄSITYÖLÄISET 1500-luvulla alettiin rajoittaa käsityöläisten oikeutta asettua maaseudulle kaupunkien käsityöläisten etujen vuoksi. Vuonna 1680 sallittiin yksi räätäli ja yksi suutari pitäjää kohti ja vuonna 1686 useampiakin. Vasta 1700-luvulla sallittiin myös muita ammatteja. 4 Maaseudun taitava talonpoikainen väestö valmisti kuitenkin itse useimmat tarvekalunsa, vaatteensa ja kenkänsäkin. Mutta väestön, tarpeiden ja mahdollisesti vauraudenkin lisääntyessä myös käsityöläisten tarve kasvoi. Hausjärven käsityöläiset 1800-luvulla väkilukutaulujen mukaan 1805 1810 1815 1820 1825 1830 1835 1840 1845 1850 1855 1860 1865 1870 1875 Suutari 4 5 4 9 12 12 16 10 13 19 20 22 23 19 21 Räätäli 6 5 3 12 10 13 18 18 17 26 27 30 24 22 22 Seppä 3 4 5 9 11 11 16 15 15 17 15 16 17 16 15 Muurari 2 2 2 2 2 4 4 3 4 4 3 1 1 Karvari 1 1 2 2 3 3 2 2 2 2 2 Puuseppä 4 2 3 4 5 8 7 3 Vaunuseppä 1 Pyöräseppä 2 1 1 1 Maalari 2 1 2 2 2 2 Kelloseppä 1 1 1 1 1 Sorvaaja 1 1 1 2 Lasimestari 1 Rakennusmestari 2 2 1 1 Värjäri 1 1 1 Yhteensä 15 16 15 32 35 41 60 49 56 76 76 83 81 71 70 Koko väestö 2976 2951 3092 3328 3745 4168 4230 4347 4607 4774 4799 5122 5647 5130 5660 Kaavio 1. Käsityöläisten lukumäärät viisivuosittain 1800-luvulla. 5 Vielä 1800-luvun alkupuolella käsityöläisammattien harjoittaminen maaseudulla oli monin tavoin rajoitettua. Kolme yleisintä maaseudun käsityöläisammattia oli seppä, räätäli ja suutari. Kisällinä palveleminen ei ollut välttämätöntä, kuten kaupungissa, mutta todistettu taito kuitenkin vaadittiin. Elinkeinon harjoittamiseen anottiin suositusta pitäjältä. Jos oli tunnettu hyvätapaiseksi ja taitoon luotettiin, tavallisesti sai suosituksen. Tämän jälkeen täytyi kihlakunnanoikeudelta pyytää lausuntoa. Sitten hakemus kaikkine liitteineen läänin maaherralle, joka lopullisen luvan antoi. 6 Lupamenettely poistettiin 1879, kun säädettiin elinkeinovapaus.

14 OPPIPOJASTA SUUTARIKSI Suutariksi aikova nuorukainen meni tavallisesti jonkun oman pitäjän mestarin oppiin. Rippikirjojen merkinnöistä voidaan joidenkin ikä selvittää likimääräisesti. Tarkastelussa ovat mukana ne suutarit, jotka ovat syntyneet ja käyneet oppinsa Hausjärvellä. Niinpä tavallisin oppiin tulo ikä oli 15 vuotta, kuten oheisesta kaaviosta ilmenee. Sen sijaan ei ole havaittavissa mitään tiettyä oppiaikaa. Ilmeisestikin kun tietty pätevyys oli saavutettu, saattoi anoa lupaa ryhtyä suutariksi. Suutarinoppiin tulijoiden ikäjakauma Hausjärvellä Tapauksia 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 12 v 13 v 14 v 15 v 16 v 17 v 18 v Ikä Kaavio 2. Suutarinoppiin tulijoiden ikäjakauma. Edellisessä kaaviossa on vain oppiin tulleet, joista myöhemmin tuli suutareita. Kaikista opissa olleista ei suinkaan automaattisesti tullut suutareita. SUUTARIEN LUKUMÄÄRÄT Väkilukutaulut 7 antavat yksiselitteisen kuvan suutarien lukumääristä. Sen sijaan lukumäärien selvittäminen tiettynä aikana rippikirjojen 8 perusteella on epävarmempaa, sillä ehtoolliskäyntimerkinnöistä ei aina löydy selkeää aikaan ja paikkaan sitovuutta. Seuraavassa taulukossa rippikirjoista koottuja lukuja onkin pidettävä likimääräisinä.

15 Suutarien lukumäärät 1800-luvulla viisivuosittain väkilukutaulukoiden mukaan -05-10 -15-20 -25-30 -35-40 -45-50 -55-60 -65-70 -75 4 5 4 9 12 12 16 10 13 19 20 22 23 19 21 Suutarien lukumäärät 1800-luvulla kymmenvuosittain rippikirjojen mukaan -00-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 5 6 9 13 14 19 25 22 23 21 Kaavio 3. Suutarien lukumäärät 1800-luvulla. Taulukosta näkyy suutarien lukumäärän jatkuva kasvu, joka kuitenkin selvästi kääntyy laskuun vuosien 1865-70 välillä. Tämä johtuu Suomea kohdanneesta katastrofista, joka kosketti myös suutareita. Vuosien 1866-68 aikana suuret nälkävuodet tai köyhät vuodet, 9 kuten Hausjärvellä sanottiin, tappoivat nälkään ja tauteihin 270 000 suomalaista. 10 Nälkävuosina kuolivat hausjärveläiset suutarit Anders Anslin, Efraim Vilhelm Lindholm, Erik Johan Lindholm, Johan Lindroos ja Jakob Mikael Osslander. Ehkä he eivät aivan nälkään kuolleet, mutta nälän heikentäminä tautiin. Kuolinsyiksi on merkitty neljässä tapauksessa lavantauti ja yhdessä vesipöhö. 11 SUUTARIT KYLITTÄIN Tarkastelujakson aikana Hausjärvi oli pinta-alaltaan nykyistä huomattavasti laajempi. Niinpä jotkut tässä mainituista kylistä kuuluvat nykyisiin Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkeihin. Kullakin suutarilla oli oma alueensa, varhemmin pitäjä, sitten kyläkunta, jonka työt mestari oli velvollinen tekemään ja asukkaat ne hänellä teettämään. 12 Hausjärvellä on eri aikoina eri kyliin asettunut useita suutareita, jotkut lyhyeksi ajaksi (lähteneet jo tulovuonnaan), jotkut eliniäkseen. Jotkut ovat muuttaneet vain kylästä toiseen. Niinpä oheisessa esityksessä saman suutarin nimi voi esiintyä eri kylissä; siksi suutarien kokonaislukua ei voi laskea suoraan tästä esityksestä. Kun tämä toisto huomioidaan, saadaan Hausjärvellä tarkastelujakson aikana toimineiden eri suutarien kokonaismääräksi 101. Heistä varmuudella Hausjärvellä syntyneitä oli 50. 13 Heidän lisäkseen paljasjalkaisiksi suutareiksi voidaan katsoa Johan Salin ja Henrik Savander. Vaikka heidän syntymätietoaan ei olekaan saatu tarkistettua (syntyneiden luettelossa on aukko vuosina 1815-18), voidaan se päätellä rippikirjojen perusteella. Näin saadaan Hausjärvellä toimineiden syntyperäisten suutarien kokonaismääräksi 52. Pääsääntöisesti muualla syntyneiden syntymäaikaa ja -paikkaa ei ole tarkistettu. Ne on merkitty sulkeisiin, samoin kuin ne rippikirjoista saadut tiedot, joita ei ole löytynyt syntyneiden luetteloista tai kuolleiden luetteloista. Tiedot suutarien sijoittumisista eri kyliin on koottu rippikirjoista. 14 Suutareista, joiden nimi on lihavoitu, löytyy sukututkimuksellisesta osasta oma sukuselvitys. Ensimmäiset suutarit tavataan Hausjärvellä 1700-luvulla. He olivat Erik Erikinpoika Ryttylän kylässä ja Kristian Hidström Hausjärven kylässä.

16 Arolampi Hanström Gustav (Kustaa) s. 18.3.1821 Hausjärvi Lindqvist Simon s. (1790 Hausjärvi) k. 19.3.1864 Hausjärvi Lindroos Gabriel s. 7.4.1788 Hausjärvi k. (5.2.1854 Hausjärvi) Stenberg Johan (Juho) Henrik s. (22.2.1829 Tuusula) Erkylä Koskinen Johan (Juho) s. 20.9.1861 Loppi Lindfors Johan (Juho) Fredrik s. 29.4.1857 Hausjärvi Nyman Henrik s. 9.4.1844 Hausjärvi Wassberg (Anders) Johan s. 20.10.1819 Hausjärvi k. 17.1.1886 Hausjärvi Hamina Boman Johan s. (1804) Ekholm Erik Johan s. (1810 Kärkölä) Lenkman Kristian s. 12.4.1778 Hausjärvi k. 1.7.1834 Hausjärvi Lindberg Johan Gustav (Juho Kustaa) s. 5.3.1866 Kärkölä Simon Johaninpoika s. 29.9.1764 Hausjärvi Syl Karl s. (1794 Kärkölä) Thurén Erik s. (18.4.1823 Janakkala) Weckman Henrik s. 1.9.1829 Hausjärvi Hausjärvi Gröndahl Erik s. 13.4.1787 Hausjärvi k. (1.9.1816 Hausjärvi) Gustafsson Adolf s. 28.12.1851 Lammi Hidström Kristian s. (3.7.1746) k. 28.12.1802 Hausjärvi Nyqvist Johan s. (6.11.1863 Hattula) Osslander Henrik Johan s. 19.10.1821 Hausjärvi k. 24.10.1852 Hausjärvi Qvick Kristian s. 12.8.1774 Hausjärvi k. 21.3.1839 Hausjärvi Qvick Henrik s. (10.1.1769) k. 6.4.1857 Hausjärvi Salin Erik Johan s. (15.9.1836 Nurmijärvi) k. 19.3.1878 Hausjärvi Salin Johan (Juho) Sefanias s. 26.3.1863 Hausjärvi Stenroos Anders s. (23.10.1793 Mäntsälä) k. 25.9.1864 Hausjärvi Herajoki Helin Tobias s. 11.1.1811 Hausjärvi k. 2.11.1883 Hausjärvi Lindros Henrik s. 17.1.1828 Hausjärvi Lindros Viktor s. 17.5.1836 Hausjärvi Oittinen Otto Rikhard (Reinhold) s. 5.5.1847 Hausjärvi Salin Erik Johan s. (15.9.1836 Nurmijärvi) k. 19.3.1878 Hausjärvi Stenberg Johan (Juho) Henrik s. (22.2.1829 Tuusula)

17 Hikiä Backberg Mats s. 3.9.1812 Hausjärvi Josef Johaninpoika s. 15.2.1832 Hausjärvi k. 2.7.1878 Hausjärvi Nyholm Karl s. 28.3.1796 Janakkala k. 10.12.1865 Hausjärvi Nyholm Johan (Juho) s. 17.4.1833 Hausjärvi Osslander Jakob Mikael s. 30.6.1828 Hausjärvi k. 10.4.1868 Hausjärvi Savander Henrik s. (9.6.1818 Hausjärvi) k. 6.10.1867 Hausjärvi Kara Aholin Karl Gustav Helin August Hidström Vilhelm Johan Fredrik Johaninpoika Johan Salomoninpoika Kettunen Gustav Pellinen Karl (Kaarle) Tak Benjamin Tak Evert Tak Nestor s. (9.9.1856 Kärkölä) s. (17.4.1840 Korpilahti) s. 16.8.1842 Hausjärvi s. 8.10.1837 Hausjärvi s. 23.3.1845 Hausjärvi s. (4.2.1852 Nilsiä) s. 1.5.1852 Hattula s. 14.8.1840 Hausjärvi s. 8.3.1866 Hausjärvi s. 26.2.1870 Hausjärvi Karhi Helenius Johan s. 8.12.1810 Hausjärvi k. 8.5.1881 Hausjärvi Palander Josef s. 23.2.1820 Hausjärvi k. (5.3.1892 Hausjärvi) Kuru Lindros Johan s. (15.11.1825 Orimattila) Lönroos Josef s. (1787 Mäntsälä) Osslander Henrik Johan s. 19.10.1821 Hausjärvi k. 24.10.1852 Hausjärvi Salmén Adam s. 21.12.1826 Renko Salmén Viktor (Vihtori) s. 19.11.1856 Hausjärvi Savander Henrik s. (9.6.1818 Hausjärvi) k. 6.10.1867 Hausjärvi Lavinto Hidström Evert s. 13.2.1847 Hausjärvi Lindroos Gabriel s. 7.4.1788 Hausjärvi k. (5.2.1854 Hausjärvi) Lönroos Josef s. (1787 Mäntsälä) Stenroos Anders s. (23.10.1793 Mäntsälä) k. 25.9.1864 Hausjärvi Vilenius Nikodemus s. (22.3.1838 Janakkala) Oitti Lindholm Efraim Vilhelm s. 17.5.1797 Hausjärvi k. 5.2.1868 Hausjärvi

18 Löfroos Josef (Joose) Renvall Magnus Sorsa Mikael (Mikko) Syl Karl Virtanen Otto Vilhelm s. 4.7.1825 Janakkala s. (1851 Lammi) s. 6.12.1865 Kontiolahti s. (1794 Kärkölä) s. 18.2.1860 Hausjärvi Puujaa Lindberg Daniel s. (1825) k. 24.6.1885 Hausjärvi Lindholm Reinhold s. (16.7.1844 Padasjoki) Lindholm Robert s. (3.10.1838 Janakkala) k. 14.1.1865 Hausjärvi Ridasjärvi Blommendahl Johan August s. (31.10.1842 Tuusula) Forsell Alexander s. (11.3.1864 Nurmijärvi) Fremander Fredrik s. 9.11.1803 Hausjärvi Grönlund Henrik s. (26.7.1833 Janakkala) Lindberg Henrik Johan s. 15.3.1849 Hausjärvi Lindberg Johan s. 21.4.1810 Hausjärvi k. 2.1.1836 Hausjärvi Lindroos Johan s. 29.12.1820 Hausjärvi k. 31.3.1868 Hausjärvi Nilsfors Anders Johan s. 18.10.1835 Hausjärvi k. 2.11.1857 Hausjärvi Nyholm Karl Gustav s. (1801 Vihti) Palm Rikhard s. (20.6.1844 Hollola) Qvick Kristian s. 12.8.1774 Hausjärvi k. 21.3.1839 Hausjärvi Reander Erik s. 22.4.1802 Hausjärvi k. 30.11.1862 Hausjärvi Weckman Isak s. 13.9.1829 Hausjärvi Wendelin Otto Henrik s. 27.7.1843 Hausjärvi Willberg Henrik s. 18.10.1811 Hausjärvi k. (2.10.1892 Hausjärvi) Riihimäki asema Ahlqvist Erik Johan Aholin Karl Gustav Gustafsson Adolf Honkanen Johan Kettunen Gustav Pellinen Karl (Kaarle) s. (27.8.1837 Vihti) s. (9.9.1856 Kärkölä) s. 28.12.1851 Lammi s. (5.9.1862 Loppi) s. (4.2.1852 Nilsiä) s. 8.5.1852 Hattula Ryttylä Enqvist August Daniel s. 6.1.1853 Hausjärvi Erik Erikinpoika s. (12.5.1730) k. 28.8.1775 Hausjärvi Forsman Karl Fredrik s. (19.3.1824 Renko) Sillman Johan s. (19.9.1832 Janakkala) Simon Johaninpoika s. 29.9.1764 Hausjärvi Sirenius Anders Gustav s. (27.6.1840 Heinola)

19 Selänoja Qvick Kristian s. 12.8.1774 Hausjärvi k. 21.3.1839 Hausjärvi Wassberg (Anders) Johan s. 20.10.1819 Hausjärvi k. 17.1.1886 Hausjärvi Torhola Gustav Henrikinpoika s. 29.6.1860 Hausjärvi Lenkman Kristian s. 12.4.1778 Hausjärvi k. 1.7.1834 Hausjärvi Löfroos Erik s. 10.1.1830 Hausjärvi Simberg Gustav Adolf s. (Tuusula) Willberg Erik s. 15.5.1804 Hausjärvi k. 3.7.1876 Hausjärvi Turkhauta Anslin Anders s. 26.11.1807 Hausjärvi k. 31.10.1867 Hausjärvi Eklund Erik Johan s. (7.8.1825 Janakkala) Filenius Henrik Johan s. (1803 Hämeenlinna) k. 17.4.1844 Hausjärvi Filenius Johan Gustav (Juho Kustaa) s. 2.9.1826 Hämeenlinna Forsman Karl Fredrik s. (19.3.1824 Renko) Grönberg Magnus s. (1767) k. 2.5.1821 Hausjärvi Hidström Erik Johan s. 25.5.1803 Hausjärvi k. 4.7.1867 Hausjärvi Hidström Evert s. 13.2.1847 Hausjärvi Hidström Gustav s. 6.11.1854 Hausjärvi Hidström Mats s. 14.2.1773 Janakkala k. 25.2.1847 Hausjärvi Hidström Vilhelm s. 16.8.1842 Hausjärvi Lindholm Erik Johan s. 24.4.1844 Hausjärvi k. 30.1.1868 Hausjärvi Lindros Erik s. (17.5.1834 Janakkala) Lönroos Josef s. (1787 Mäntsälä) Seven Mikael Gabriel s. (18.4.1808 Janakkala) Vilhelm (Vilho) Henrikinpoika s. 5.9.1869 Hausjärvi Vantaa Eklöf Amatus Alexander s. (11.6.1853 Helsinki) Palmgrén Samuel s. (2.11.1806 Akaa) Salin Johan s. (2.4.1816 Hausjärvi) k. 29.6.1868 Hausjärvi Ridasjärvi ja Turkhauta erottuvat suurimpina suutarien työllistäjinä. Ilmeisestikin suuri taloluku selittää Ridasjärven suutarien tarpeen. Turkhauta taas saattoi olla vauraampi, vaikka taloja olikin vähemmän. 15 Ainoastaan kolme kylää, Maitonen, Rutajärvi ja Syvänoja selviytyivät kokonaan ilman omaa suutaria. Ne olivatkin taloluvultaan pieniä. Rautatien rakentamisen jälkeen Riihimäen asemanseutu veti ihmisiä puoleensa, niin myös suutarien tarve tuli ilmeiseksi. Pitäjän omat suutarit eivät sinne kuitenkaan sijoittuneet, kaikki ovat muualta tulleita.

20 Joitakin kisällejä, suutarin sällejä, on myös käynyt Hausjärvellä kokemustaan kartuttamassa. Esimerkiksi Hausjärven kylässä Herman August Niemi, s. 30.10.1866 Kiikoisissa, tullut 1889 Turusta ja mennyt 1890 Tampereelle; Karan kylässä Nestor Santanen, s. 8.3.1860 Korpilahdessa, tullut 1881 Helsingistä ja mennyt 1882 Hämeenlinnaan; Riihimäen asemalla Josef Loom, s. 1.12.1857, tullut 1889 Lappeenrannasta. MISTÄ TULIVAT? Mistä yhteiskunnallisesta luokasta suutarit tulivat eli keitä olivat heidän isänsä? Tarkastelussa on 52 Hausjärvellä syntynyttä ja siellä toiminutta suutaria. Ihmisillä esiintyy useita eri ammattinimikkeitä elämänsä eri vaiheissa. Esimerkiksi nuoruuden renkivaiheen jälkeen monesta tuli torppari. Tässä tutkimuksessa isän asemaksi on tulkittu torppari, ja yleensäkin korkein asema. Viidessä tapauksessa isän asema on jäänyt selvittämättä, mutta näistä tiedoista saa kuitenkin tyydyttävän kokonaiskuvan suutarien taustoista. Suutarin isän yhteiskunnallinen asema? 5 (10 %) Talollinen 6 (12 %) Lampuoti 2 (4 %) Suutari 10 (18 %) Käsityöläinen 1 (2 %) Renki 4 (8 %) Itsellinen 2 (4 %) Sotilas 5 (10 %) Muonatorppari 4 (8 %) Torppari 13 (24 %) Kaavio 4. Suutarin isän yhteiskunnallinen asema. Suurimpana ryhmänä erottuvat torpparit (24 %). Torpparit eivät muodostaneet yhtenäistä ryhmää. Heidän yhteiskunnallinen asemansa vaihteli suuresti torpan koon ja kunnon mukaan, suurten, hyvin hoidettujen torppien viljelijät olivat miltei talollisten vertaisia. 16 Suurena ryhmänä erottuvat myös suutarit (18 %) suutarien isinä. Tässä onkin havaittavissa jonkinmoista taipumusta ammatin periytymiseen.

21 KETÄ NAITIIN? Tarkastelussa on 52 Hausjärvellä syntynyttä ja siellä toiminutta suutaria (kaikki miehiä) ja heidän puolisonsa. Suutareista 42 avioitui. Tavallisimmin puoliso hankittiin omasta pitäjästä, mutta myös naapuripitäjistä, kuten Janakkalasta, Lopelta ja Mäntsälästä. On lisäksi useita muualla syntyneitä puolisoita, mutta he ovat kuitenkin ennen avioitumistaan olleet palkollisina Hausjärvellä. Puolison isän asema on jäänyt selvittämättä kuudessa tapauksessa, mutta näistä tiedoista saa kuitenkin tyydyttävän kokonaiskuvan suutarien puolisoiden taustoista. Suutarin puolison isän yhteiskunnallinen asema Käsityöläinen 2 (5 %)? 6 (14 %) Talollinen 10 (24 %) Renki 4 (10 %) Itsellinen 1 (2 %) Lampuoti 5 (12 %) Muonatorppari 3 (7%) Torppari 11 (26 %) Kaavio 5. Suutarin puolison isän yhteiskunnallinen asema. Kun tarkastellaan puolison isän yhteiskunnallista asemaa, voidaan todeta talojen isäntien, joita lampuoditkin olivat, luovuttaneen tyttärensä varsin usein käsityöläisten käsiin. Huomattavaa on, että käsityöläisten piiristä on hankittu puoliso vain kahdessa tapauksessa. Niistäkään ei kumpikaan ole suutarin tyttäriä. Hausjärvellä syntyneillä suutareilla ei siis ollut tapana naida omasta säädystä, vaikka tarjokkaita olisi ollutkin. Sen sijaan kahdeksan hausjärveläisen suutarin tytär nai muualta tulleen suutarin. TULIKO POJASTA SUUTARI? Kuten jo aiemmin todettiin, suutarin pojasta saattoi tulla suutari. Mutta ei se kovin yleistä ollut, tutkituista 52:sta hausjärveläisestä suutarista 10 oli suutarin poikia (18 %). Mutta tarkastelujaksolta löytyy vain yksi kolmen polven suutarisuku, Hidström. Janakkalasta tullut Mats Hidström toimi suutarina Turkhaudan kylässä, hänen poikansa Erik Johan Hidström oli

22 suutari ja vielä pojanpojissakin oli kolme suutaria: Evert Hidström, Gustav Hidström ja Vilhelm Hidström. SUUTARIEN LUKUTAITO Hausjärven rippikirjoissa vuosilta 1854-94 on lukutaidon (Läsning i bok, sisäluku) arvostelussa vakiintunut kahdeksan arvosanamerkinnän arvosteluasteikko. Tarkasteltaessa tuolta aikajaksolta kaikkien suutarien arvosanamerkintöjä havaitaan, että yleensä lukutaidon kehityksessä ei iän mukana tapahdu muutosta, eli hankittu lukutaito säilyi samanlaisena eliniän. Lukutaito ei ollut loistava. Vain 10 suutaria 69:stä ylsi erinomaiseen lukutaitoon. Suutarien lukutaito Hausjärvellä Tapauksia 30 25 20 15 10 5 0 29 20 10 7 2 1 0 0 X Y. Y / /... Arvosanamerkintä Kaavio 6. Suutarien lukutaito. Erinomaisen lukutaidon (X) omaavat suutarit: August Daniel Enqvist, Johan Gustav Filenius, August Helin, Tobias Helin, Evert Hidström, Vilhelm Hidström, Gustav Kettunen, Josef Löfroos, Evert Tak ja Nestor Tak. PYSYIVÄTKÖ SUUTARIT LESTISSÄÄN? Jos vähäisen torpan pojasta tuli suutari, oli se kyllä säätykiertoa ylös. Noususta kertoo myös se, jos suutarit saattoivat naida talollisen tyttären. Perinteisestihän talolliset luovuttivat tyttärensä talollisten pojille, mutta suutarit koettiin talollisten vertaisiksi, kuten tämä tutkimus osoittaa. Selkeää nousua on myös nähtävissä, kun muonatorpparin (8 %) tai rengin (8 %) pojasta tuli suutari. Joskin on hyvä tietää, että mahdollisesti tuentaa tapahtui sukupolven yli. Nimittäin vaikka isä oli renki, niin isoisä saattoi olla talollinen. Suutareita on noussut myöskin talollisten luokkaan (3 tapausta), kuten suutari Henrik Qvick. Hän nai Selänojan kylän Nokkalan isännän tyttären ja isännyys siirtyi sitten vävylle. Sosiaalinen nousu oli myös mahdollista naimalla talollisen leski. Näin tekivät suutarit Magnus Grönberg, joka siirtyi Turkhaudan kylän Torttilan isännäksi, ja Johan Helenius, joka siirtyi Lavinnon kylän Mattilan isännäksi.

23 Kaikille ei suutarin ammatti ollut elinikäinen. Monet toimivat ammatissa vain jonkin aikaa ja siirtyivät sitten muonatorppareiksi tai torppareiksi. Jotkut muuttivat toiseen pitäjään. Suutarit olivat myös monitaitoisia miehiä. Sitä osoittaa suutari Viktor (Vihtori) Salménin siirtyminen sepän ammattiin. ARVOSTETTU AMMATTI Hämeen läänin historia -kirja kertoo: Maalaisen kannalta tärkein virkamies oli suutari. Joka kevät ja syksy saapui pitäjänsuutari, mestari, oppipoikineen ja kisälleineen taloon, usein moneksi viikoksi, tehden kenkiä ja saappaita ja korjaillen vanhoja, työskennellen aamu- ja iltapuhteina loimottavan pärevalkean valossa. Hänet oli tilattu jo kauan ennakolta, ja häntä piti kohdella kunnioituksella. 17 Hausjärven historia -kirja puolestaan kertoo: Yleensä käsityöläisten toimeentulo oli kohtalainen. Varsinkin taitava seppä saattoi ansaita hyvin, kun taas suutarien ja räätälien oli tyydyttävä hieman köyhempiin oloihin, mutta yleistä arvonantoa nauttivat hekin. Sitä oli omiaan lisäämään käsityöläismestarien monitaitoisuus ja tavallista suurempi valistuneisuus, ehkäpä ruotsinkieliset sukunimetkin. 18 Suutarien tulotaso ei liene kuitenkaan ollut korkea. Esimerkiksi Hausjärven kirkossa pidetyssä pitäjänkokouksessa lokakuun 21. päivänä vuonna 1860 todettiin joulukirkon valaistuksen olevan riittämätön, ja sitä varten päätettiin kerätä kynttilärahaa niin, että kukin talonhaltija maksaa 4 kopeekkaa ja jokainen torppari ja käsityöläinen 2 kopeekkaa. 19 Ei siis ollut tulot ainakaan talollisten tasolla, mutta oliko ne edes torpparien tasolla. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, kun tarkastellaan seuraavaa vuonna 1868 elokuun 23 päivänä pitäjänkokouksen hyväksymää komitean esitystä kuntaveroksi Hausjärven pitäjässä. Seuraavaan taulukkoon on poimittu muutamia kohtia tuosta pöytäkirjasta: 20 Veroäyriä Yhden manttaalin talolle luetaan 24 ja saman perustuksen mukaan isommille ja vähemmille taloille. Jokaiselle isommalle eli paremmalle torpalle 3 Vähemmälle torpalle 2 Kirkkoherralle 48 Kappalaiselle ja pitäjänapulaiselle 12 Apulaispapille 8 Lukkarille 6 Kirkonvartijalle 2 Kansakoulunopettajalle 8 Opettajattarelle (naisopettaja) 6 Nimismiehelle 12 Silta- ja jahtivoudille 2 Maakauppiaalle 6 Rakennustaiturille 4 Karvarille 4 Värjärille 3 Käsityöläisille ja itsellisille, jotka eivät toisen palveluksessa ole ja omaa elatuskeinoa harjoittavat 1

24 Suutarit lienevät kuuluneet tuohon taulukon viimeiseen ryhmään. Yli sadankaan vuoden jälkeen ei suutarin ammatin arvostus ole muuttunut, ei myöskään tulotaso. Ammatti on yhä arvostettu, mutta pienituloinen. Se todetaan Helsingin Sanomien (13.3.1998) tekemässä vertailussa otsikolla Arvostettu ammatti ei takaa hyviä tuloja. Vertailun mukaan keskimääräistä arvostetuimmilla aloilla voi joutua myös keskimääräistä huonommille tuloille. Tyly kohtalo on muun muassa sairaanhoitajilla, lastentarhanopettajilla, kultasepillä, hammashoitajilla, hierojilla ja suutareilla. 21 MINNE MENIVÄT? Vielä tarkastelujakson aikana Hausjärven suutarit olivat tarpeellisia ja arvossaan, mutta vuosisadan lopulla alkoi teollisuus uhata heitäkin. Sen aikaiset tilastomiehet riitelivät siitäkin, mikä oli tehdas ja mikä käsityöverstas. 22 Mutta ensimmäisen varsinaisen kenkätehtaan perusti Arthur Sommer Tampereelle vuonna 1875. 23 Sitten niitä tuli lisää, ja 1900-luvun puolella suutarit muuttuivat vähitellen kengänpaikkaajiksi. Nykyisin Hausjärvellä ei kuitenkaan liene enää yhtään suutaria. 24 Nyt ollaan siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Miten käy muiden suutarien? Suutari, räätäli, pikipöksy Pietari, kengän kannan kaputtaja, naskalin naputtaja mene tuosta kultaportista POIS! - kansanloru -

25 SUKUSELVITYKSET Selvityksissä merkintä RK 1818-24:435 tarkoittaa rippikirjan sisältämät vuodet ja sivunumero. Henkilötiedoissa lyhenteet s. = syntynyt ja k. = kuollut. Syntymä- ja kuolinpäivien yhteydessä paikannimi on muotoa pitäjä kylä talo. Esimerkiksi Hausjärvi Karhi Kuumola. Paikannimissä lyhenne trp. = torppa. Ei tän tyän kiirettä o, sano Iitin suutari ku naskalilla velliä söi. - sananparsi Riihimäeltä - Suutarin ämmä ja sepä hevonen on aina kenkätönnä. - sananparsi Lavialta - Ei oo rikasta suutaria eikä köyhää mylläriä. - sananparsi Hongonjoelta -

26 Anslin, Anders Pitäjänsuutari Turkhaudassa, s. 26.11.1807 Hausjärvi Oitti Ansio, k. 31.10.1867 Hausjärvi Turkhauta. Rippikirjassa 1818-24:435 on merkintä, että on tullut 1822 Turkhautaan suutari Mats Hidströmin oppilaaksi. Seuraavan rippikirjan, 1825-31, mukaan ollut oppilaana Turkhaudassa (s. 241) suutari Mikael Gabriel Sevenin luona ja Lavinnossa (s. 268) suutari Gabriel Lindroosin luona. Ensimmäisen kerran merkitty suutariksi (suutari renki) Turkhaudassa rippikirjassa 1825-31:227, mutta vielä ilman sukunimeä. Seuraavassa rippikirjassa 1832-38:242 hänellä on jo sukunimi Anslin. Turkhaudan suutari koko ikänsä. Haudattu 10.11.1867 Hausjärvelle. Isä: Erik Jakobinpoika Talollinen, isäntä Oitin kylän Ansiossa, s. 4.3.1780 Hausjärvi Oitti Pietilä, k. 26.2.1861 Hausjärvi Oitti Ansio. Äiti: Hedvig Erikintytär Talollisen tytär Selänojan kylän Heiskalasta, emäntä Oitin Ansiossa, s. 2.10.1779 Hausjärvi Selänoja Heiskala, k. 9.5.1855 Hausjärvi Oitti Ansio. Vihitty 5.9.1804 Hausjärvi. Puoliso: vihitty 20.11.1836 Hausjärvi Eva Elisabet Matsintytär Rengin tytär, ennen avioitumistaan piika Turkhaudan kylän Torttilassa, s. 27.11.1810 Hausjärvi Ryttylä Ollila, k. 15.2.1884 Hausjärvi Turkhauta. Isä: Mats Tomasinpoika Renki, itsellinen, s. 21.8.1776 Hausjärvi Hamina sotilastorppa, k. 30.10.1846 Hausjärvi Ryttylä. Äiti: Ulrika Johanintytär Lampuodin tytär Ryttylän kylän Ollilasta, s. 18.8.1784 Janakkala Uhkola, k. 12.5.1858 Hausjärvi Ryttylä. Vihitty 28.12.1809 Hausjärvi. Lapset: 1) Anslin, Gustava s. 28.4.1837 Hausjärvi Turkhauta, k. 5.11.1867 Hausjärvi Karhi. Puoliso: vihitty 15.7.1860 Hausjärvi Klinga, Alexander Renki, muonatorppari, ruotusotilas, s. 30.8.1834 Hausjärvi Erkylä Hyrti Mäkelä. 2) Anslin, Amanda Ennen avioitumistaan piika Janakkalan Uhkolan kylän Nuoritalossa, s. 30.8.1839 Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty 17.10.1861 Janakkala Jack, Henrik Ruotusotilas Janakkalan Uhkolan kylän Nuoritalosta, s. 16.11.1833 Janakkala Turenki Juttila.

27 Backberg, Mats Suutari Hikiässä, s. 3.9.1812 Hausjärvi Hikiä Kartano. Mennyt 1828 suutari Karl Nyholmin oppilaaksi Hikiässä. Vuodesta 1834 lähtien suutari Hikiässä. Muuttanut pois 10.7.1838 Tuusulaan. Isä: Salomon Äiti: Hedvig Johanintytär Talollisen tytär Hikiän kylän Kartanosta, s. 16.1.1791 Hausjärvi Hikiä Kartano, k. 24.4.1860 Hausjärvi Hikiä Kartano. Enqvist, August Daniel Suutari Ryttylässä, s. 6.1.1853 Hausjärvi Ryttylä Silakkamäki. Mennyt 1868 Torholan kylään suutari Erik Löfroosin oppiin. Sieltä siirtynyt 1871 Turkhautaan suutari Karl Fredrik Forsmanin oppiin. Sieltä mennyt 1872 Ryttylän Silakkamäen torppaan itselliseksi. Sukunimi Enqvist ilmaantuu rippikirjaan 1875-84:567 (ko. sivulla on ehtoolliskäyntimerkinnät vuosina 1875-80). Vuodesta 1880 lähtien merkitty suutariksi Ryttylässä. Isä: Vilhelm Äiti: Karolina Henrikintytär Torpparin tytär, piika Ryttylän kylän Ollilan kartanossa, Silakkamäki trp. s. 31.12.1826 Hausjärvi Ryttylä Puoliso: vihitty 30.3.1880 Hausjärvi Agneta Henrikintytär Lampuodin tytär Ryttylän kylän Mattilasta, s. 23.9.1859 Hausjärvi Ryttylä. Isä: Henrik Johaninpoika Renki, muonatorppari, torppari, Ryttylän kylän Mattilan lampuoti, s. 10.1.1829 Hausjärvi Turkhauta Kiimamäki trp. Äiti: Albertina Johanintytär Itsellisen tytär Hausjärven Ryttylän kylän Multamäestä, s. 19.2.1831 Hausjärvi Ryttylä Multamäki trp, k. 18.6.1875 Hausjärvi Ryttylä Mattila. Vihitty 9.11.1852 Hausjärvi. Lapset: 1) Enqvist, Väinö Hjalmar s. 23.12.1880 Hausjärvi Ryttylä, k. 3.4.1885 Hausjärvi Ryttylä. 2) Enqvist, Toivo August s. 12.1.1883 Hausjärvi Ryttylä.

28 3) Enqvist, Lauri Hemming s. 20.9.1885 Hausjärvi Ryttylä. 4) Enqvist, Saini Johanna s. 28.4.1887 Hausjärvi Ryttylä. 5) Enqvist, Väinö Emil s. 5.9.1889 Hausjärvi Ryttylä, k. 14.4.1894 Hausjärvi Ryttylä. Fremander, Fredrik Pitäjänsuutari Ridasjärvellä, s. 9.11.1803 Hausjärvi Ridasjärvi Sågberg trp. Rippikirjoissa 1818-24:270 ja 1825-31:144 merkitty oppilaaksi Ridasjärven kylän Myllypakan torpassa. Rippikirjassa 1825-31:153 tullut suutariksi 1824 ja myöskin ilmaantuu sukunimi Fremander. Myöhemmin rippikirjassa 1839-46:148 merkitty rengiksi Ridasjärven Myllypakan torpassa. Sieltä siirtynyt 1842 rengiksi Ridasjärven Marttilaan ja 1861 Ridasjärven Kerttulaan. Isä: Sågberg, Mats Jääkäri, s. 4.9.1773 Mäntsälä Ohkola, k. 23.3.1850 Hausjärvi Ridasjärvi. Äiti: Hammar, Hedvig s. 1770, k. 24.10.1833 Hausjärvi Ridasjärvi. Grönberg, Magnus Pitäjänsuutari Turkhaudassa, s. 1767, k. 2.5.1821 Hausjärvi Turkhauta Torttila rustholli. Ollut suutari Kristian Hidströmin oppilaana Hausjärven kylässä (RK 1779-84:84). Siirtynyt Turkhaudan kylän Kokrona torppaan suutariksi (RK 1785-91:124,28). Sukunimi Grönberg ilmaantuu rippikirjassa 1793-98:133. Avioituu 3.1.1799 Turkhaudan Torttilan leskiemännän kanssa ja ryhtyy isännöimään Torttilan rusthollia (RK 1796-08:149). Lautamies (RK 1818-24:409). Haudattu 6.5.1821 Hausjärvelle. Isä: Olof Äiti:?,? Puoliso: vihitty 3.1.1799 Hausjärvi Brita Johanintytär Emäntä Turkhaudan kylän Torttilan rusthollissa, s. 26.12.1743, k. 13.7.1818 (Hausjärvi Turkhauta Torttila rustholli). Isä: Johan Karlinpoika Talollinen, isäntä Turkhaudan kylän Torttilassa, s. 10.6.1721, k. 18.8.1775 Hausjärvi Turkhauta Torttila.

29 Äiti: Elisabet Abrahamintytär Emäntä Turkhaudan kylän Torttilassa, Turkhauta Torttila. s. 25.3.1725, k. 20.8.1775 Hausjärvi Gröndahl, Erik Suutari Hausjärven kylässä, s. 13.4.1787 Hausjärvi (Hamina) Lempiö trp, k. 1.9.1816 (Hausjärvi Hausjärvi). Ollut Hausjärven kylässä suutari Kristian Qvickin oppilaana. Isä: Anders Mårteninpoika Puujaan kylän Mäkelän lampuodin poika, torppari Haminan kylän Lempiössä, s. 1735, k. 12.7.1811 Hausjärvi. Äiti: Juliaana Johanintytär Rengin tytär, ennen avioitumistaan palveluspiika Haminan kylässä, s. 18.10.1756 Hausjärvi Oitti, k. 1.7.1831 Hausjärvi Hausjärvi. Vihitty 7.1.1781 Hausjärvi. Puoliso: vihitty 4.7.1813 Hausjärvi Ulrika Andersintytär Ennen avioitumistaan piika Puujaan kylän Kartanossa, s. 31.12.1790. Isä: Anders Äiti:?,? Lapset: 1) Gröndahl, Maria Serafia s. 19.3.1814 Hausjärvi Hausjärvi. Hanström, Gustav (Kustaa) Suutari Arolammilla, s. 18.3.1821 Hausjärvi Kara säteri. Muuttanut pois 17.2.1822 vanhempiensa mukana Janakkalaan. Sieltä tullut vanhempiensa mukana Lopelle 5.12.1824. Mennyt 1832 Lopenkylässä suutari Erik Walleniuksen oppilaaksi. Sitten siirtynyt 1839 Sajaniemen kylään suutariksi. Sieltä 1843 Launosten kylään. Lopelta muuttanut 10.1.1845 oman perheensä kanssa takaisin Hausjärvelle Arolammin kylään suutariksi. Siirtynyt 1892 itselliseksi Arolammin Jussilaan ja 1893 Heinilään. Isä: Hanström, Mats Renkivouti, muonatorppari, saharenki, itsellinen, s. 1.8.1783 Renko Nevilä Haarajoki trp, k. 10.2.1868 Loppi Loppi.

30 Äiti: Eva Arvidintytär Lampuodin tytär, s. 5.5.1783 Vanaja Katinen, k. 21.4.1853 Loppi Loppi Ilkola. Puoliso: vihitty 5.5.1842 Loppi Hedvig Andersintytär Torpparin tytär, ennen avioitumistaan piika Lopen Joentaan kylän Konkkalassa, s. 8.3.1813 Loppi Launonen Mäenpää trp, k. 3.9.1893 (Hausjärvi Arolampi Jussila). Isä: Anders Johaninpoika Torppari Lopen Launosen kylän Mäenpään torpassa, s. 5.10.1784 (Janakkala), k. 8.11.1838 Loppi Launonen Mäenpää. Äiti: Katarina Johanintytär s. 17.10.1759 (Renko), k. 12.10.1849 Loppi Launonen Mäenpää. Vihitty 20.1.1809 Loppi. Lapset: 1) Hanström, Gustav Oskar s. 6.7.1843 Loppi Launonen, k. 29.9.1846 Hausjärvi Arolampi. 2) Hanström, Hedvig Helena s. 31.3.1846 Hausjärvi Arolampi. Puoliso: vihitty 9.9.1866 Hausjärvi Kroon, Otto Renki, muonatorppari, itsellinen, s. 17.12.1844 Loppi. 3) Hanström, Johan August s. 13.5.1848 Hausjärvi Arolampi, k. 23.10.1852 Hausjärvi Arolampi. 4) Hanström, Oskar Itsellinen, s. 15.2.1851 Hausjärvi Arolampi. Puoliso: vihitty 15.11.1877 Hausjärvi Backberg, Gustava Ennen avioitumistaan piika Vantaan kylän Leppäojassa, s. 4.2.1854 Hausjärvi Hausjärvi Hinkkala. 5) Hanström, Hilda Gustava s. 9.1.1854 Hausjärvi Arolampi, k. 7.1.1868 Hausjärvi Arolampi. Helenius, Johan Suutari Karhissa, Mattila. s. 8.12.1810 Hausjärvi Karhi Kuumola, k. 8.5.1881 Hausjärvi Lavinto Mennyt 1823 Karhin kylän Kuumolasta Lavinnon kylään suutari Anders Stenroosin oppiin. Palannut 1827 Karhin kylään Peltolan talon rengiksi. Sieltä 1828 Lavintoon suutari Gabriel Lindroosin oppiin. Tullut n. 1832 suutariksi Karhiin (RK 1832-38:295). Samalla sivulla hänelle on merkitty ensi kerran sukunimi Helenius. Mennyt 1840 Lavinnon kylän Mattilaan. Nainut 1841 Mattilan leskiemännän ja ryhtynyt Mattilan isännäksi. Haudattu 15.5.1881 Hausjärvelle.

31 Isä: Erik Henrikinpoika Talollisenpoika, renki, muonatorppari, itsellinen, s. 4.3.1778 Hausjärvi Kuru Perttula, k. 23.8.1844 Hausjärvi Karhi. Äiti: Eva Erikintytär Torpparin tytär, ennen avioitumistaan piika Kurun kylän Perttulassa, s. 11.6.1786 Hausjärvi Ridasjärvi Sipilä, k. 24.11.1845 Hausjärvi Karhi. Vihitty 21.9.1806 Hausjärvi. 1. puoliso: vihitty 5.1.1841 Hausjärvi Eva Peterintytär Torpparin tytär, emäntä Lavinnon kylän Mattilassa, s. 23.5.1803 Hausjärvi Hikiä Mäkelä trp, k. 3.9.1848 Hausjärvi Lavinto Mattila. Isä: Peter Peterinpoika Renki, torppari Hikiän kylän Mäkelän torpassa, s. 19.7.1766 Hausjärvi Piho trp, k. 20.2.1846 Hausjärvi Hikiä Mäkelä trp. Äiti: Anna Jakobintytär Talollisen tytär Oitin kylän Ansiosta, ennen avioitumistaan piika Ansiossa, s. 1766 (Hausjärvi), k. 14.3.1807 Hausjärvi Hikiä Mäkelä trp. Vihitty 30.10.1790 Hausjärvi. 2. puoliso: vihitty 23.12.1849 Janakkala Eva Johanintytär Avioituessaan syytinkiläisen leski Janakkalan Saloisen kylän Paavolasta, s. 1802 Lammi, k. 3.11.1889 Hausjärvi Lavinto Mattila. Lapset: 1-1) Helenius, Johan s. 6.12.1841 Hausjärvi Lavinto Mattila. 2-1) Helenius, Johanintytär s. 1.11.1845 Hausjärvi Lavinto Mattila, k. Kuolleena syntynyt. Helin, Tobias Suutari Herajoella, s. 11.1.1811 Hausjärvi Herajoki, k. 2.11.1883 Hausjärvi Herajoki. Merkitty ensi kerran Herajoen suutariksi rippikirjassa 1832-38:27. Toiminut siellä koko ikänsä suutarina. Haudattu 11.11.1883 Hausjärvelle. Isä: Helin, Henrik Muurari Herajoen kylässä, s. 11.1.1771 Hausjärvi Herajoki Laurila, k. 12.10.1831 Hausjärvi Herajoki. Äiti: Beata Erikintytär Itsellisen tytär, ennen avioitumistaan piika Hausjärven kylässä, Ridasjärvi Vaivero, k. 21.4.1855 Hausjärvi Herajoki Laurila. s. 7.10.1780 Hausjärvi

32 Vihitty 21.5.1804 Hausjärvi. Puoliso: vihitty 28.2.1835 Hausjärvi Eva Kristina Matsintytär Talollisen tytär Herajoen kylän Laurilasta, s. 20.4.1814 Hausjärvi Herajoki Laurila, k. 4.2.1868 Hausjärvi Herajoki. Isä: Mats Matsinpoika Talollinen, isäntä Herajoen kylän Laurilassa, s. 7.2.1778 Hausjärvi Herajoki Laurila, k. 25.1.1838 Hausjärvi Herajoki Laurila. Äiti: Helena Matsintytär Talollisen tytär Arolammin kylän Isolasta, Herajoen kylän Laurilan emäntä, s. 27.5.1791 Hausjärvi Arolampi Isola, k. 29.4.1868 Hausjärvi Herajoki Laurila. Vihitty 21.7.1812 Hausjärvi. Lapset: 1) Helin, Ferdinand Kiertokoulunopettaja, s. 24.10.1836 Hausjärvi Herajoki, k. 11.7.1891 (Hausjärvi). Puoliso: vihitty 7.11.1881 Hausjärvi Anna Sofia Johanintytär Torpparin tytär Vantaan kylän Myllyntaka torpasta, s. 1.10.1842 Hausjärvi Vantaa Myllyntaka. 2) Helin, Erika s. 5.8.1838 Hausjärvi Herajoki, k. 22.8.1838 Hausjärvi Herajoki. 3) Helin, Amanda Aurora s. 30.8.1839 Hausjärvi Herajoki. Puoliso: vihitty 30.11.1873 Hausjärvi Kettunen, Gustav Suutari Riihimäen asemalla ja Karassa, s. 4.2.1852 (Nilsiä). 4) Helin, Vilhelmina s. 3.11.1842 Hausjärvi Herajoki, k. 10.7.1883 Hausjärvi Herajoki. Puoliso: vihitty 1.11.1868 Hausjärvi Snellman, Erik Johan Seppä Hausjärven kylässä, s. 6.4.1846 (Janakkala). Hidström, Erik Johan Suutari Turkhaudassa, s. 25.5.1803 Hausjärvi Turkhauta, k. 4.7.1867 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Avioituessaan ollut ilmeisesti isänsä suutarinopissa Turkhaudassa, mutta ensimmäisen lapsen syntyessä merkitty suutariksi (synt. luet.). Työskennellyt sitten isänsä kanssa suutarina Turhaudassa. Rippikirjoissa ei kuitenkaan ole merkitty ammatiksi suutari. Myöhemmin itsellinen Turkhaudan kylän Vinnilässä (RK 1854-60:603). Haudattu 7.7.1867 Hausjärvelle. Isä: Hidström, Mats Talollisen poika, suutari Turkhaudassa, s. 14.2.1773 Janakkala Vähä-Hiisi, k. 25.2.1847

33 Hausjärvi Turkhauta. Äiti: Maria Helena Matsintytär Ennen avioitumistaan piika Janakkalan Vanantaan kylän Simolassa, s. 21.3.1779 (Janakkala), k. 13.4.1847 Hausjärvi Turkhauta. Vihitty 1.10.1797 Janakkala. Puoliso: vihitty 10.4.1828 Hausjärvi Eva Helena Henrikintytär Lampuodin tytär Turkhaudan kylän Juntilasta, s. 27.1.1808 Hattula Tenhiälä Katila, k. 26.6.1878 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Isä: Henrik Mikaelinpoika Lampuoti, s. 26.8.1770. Äiti: Maria Matsintytär Talollisen tytär Hattulan Mervin kylän Keisarista, s. 17.3.1771 Hattula Mervi Keisari, k. 28.5.1819 Hausjärvi Turkhauta Juntila. Vihitty 24.10.1793 Hattula. Lapset: 1) Hidström, Hedvig Helena Piika ennen avioitumistaan, s. 10.10.1828 Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty 26.12.1854 Hausjärvi Filenius, Johan Gustav (Juho Kustaa) Suutarin poika, suutari Turkhaudassa, s. 2.9.1826 Hämeenlinna Hätilä. 2) Hidström, Pelet Suutarin poika, s. 28.10.1830 Hausjärvi Turkhauta. 3) Hidström, Vilhelmina Piika, s. 9.1.1834 Hausjärvi Turkhauta. 4) Hidström, Vilhelm s. 25.9.1836 Hausjärvi Turkhauta, k. 11.3.1837 Hausjärvi Turkhauta. 5) Hidström, Josef Renki, s. 14.2.1838 Hausjärvi Turkhauta. 6) Hidström, Erik Johan s. 18.11.1840 Hausjärvi Turkhauta, k. 24.6.1841 Hausjärvi Turkhauta. 7) Hidström, Vilhelm Suutari Turkhaudassa ja Karassa, s. 16.8.1842 Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty 17.5.1869 Hausjärvi Helena Katarina Sigfridintytär Ennen avioitumistaan piika Karan kartanossa, s. 21.12.1845 (Lammi). 8) Hidström, Erik Johan s. 30.8.1845 Hausjärvi Turkhauta, k. 7.4.1846 Hausjärvi Turkhauta. 9) Hidström, Evert Suutari Turkhaudassa ja Lavinnossa, s. 13.2.1847 Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty 7.11.1884 Hausjärvi Gustava Gustavintytär (Kustaantytär) Ennen avioitumistaan piika Turkhaudan kylän Torttilan rusthollissa, s. 29.10.1855 Hausjärvi Torhola Ruohola.

34 10) Hidström, Karl Gustav s. 28.1.1850 Hausjärvi Turkhauta, k. 23.3.1850 Hausjärvi Turkhauta. 11) Hidström, Gustava Ennen avioitumistaan piika Turkhaudan kylän Noukkalassa, s. 20.2.1851 Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty 10.6.1877 Hausjärvi Nikodemus Adaminpoika Lampuodin poika, itsellinen Turkhaudan kylän Vinnilässä, s. 24.10.1847 Janakkala Melkola Yli-Uotila. 12) Hidström, Gustav Suutari Turkhaudassa, s. 6.11.1854 Hausjärvi Turkhauta. Puoliso: vihitty 6.9.1878 Janakkala Leander, Karolina Muonatorpparin tytär, s. 17.1.1856 Janakkala Napiala Knuutila. Hidström, Evert Suutari Turkhaudassa ja Lavinnossa, s. 13.2.1847 Hausjärvi Turkhauta. Mennyt 1862 rengiksi Turkhaudan kylän Noukkalan rustholliin. Sieltä mennyt 1865 veljensä suutari Vilhelm Hidströmin oppiin. 1870 siirtynyt veljensä mukana Karan kylään. Sieltä siirtynyt 1873 suutariksi Turkhaudan kylään. 1892 muuttanut Lavinnon kylän Mattilaan. Isä: Hidström, Erik Johan Suutari Turkhaudassa, s. 25.5.1803 Hausjärvi Turkhauta, k. 4.7.1867 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Äiti: Eva Helena Henrikintytär Lampuodin tytär Turkhaudan kylän Juntilasta, s. 27.1.1808 Hattula Tenhiälä Katila, k. 26.6.1878 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Vihitty 10.4.1828 Hausjärvi. Puoliso: vihitty 7.11.1884 Hausjärvi Gustava Gustavintytär (Kustaantytär) Ennen avioitumistaan piika Turkhaudan kylän Torttilan rusthollissa, s. 29.10.1855 Hausjärvi Torhola Ruohola. Isä: Gustav Nikodemusinpoika Talollisen poika Torholan kylän Ruoholasta, muonatorppari, itsellinen, s. 27.7.1817 (Hausjärvi), k. 18.3.1886 Hausjärvi Torhola Mattila. Äiti: Maria Johanintytär Talollisen tytär Torholan kylän Viitalasta, s. 15.5.1822 (Hausjärvi), k. 25.3.1888 Hausjärvi Torhola Mattila. Vihitty 27.12.1847 Hausjärvi.

35 Hidström, Gustav Suutari Turkhaudassa, s. 6.11.1854 Hausjärvi Turkhauta. Merkitty suutariksi vain rippikirjassa 1875-84:658 Turkhaudan kylän Vinnilässä. Syntyneiden luettelossa vain Olga Marian syntyessä isä merkitty suutariksi, muiden lasten kohdalla isä merkitty itselliseksi. Isä: Hidström, Erik Johan Suutari Turkhaudassa, s. 25.5.1803 Hausjärvi Turkhauta, k. 4.7.1867 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Äiti: Eva Helena Henrikintytär Lampuodin tytär Turkhaudan kylän Juntilasta, s. 27.1.1808 Hattula Tenhiälä Katila, k. 26.6.1878 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Vihitty 10.4.1828 Hausjärvi. Puoliso: vihitty 6.9.1878 Janakkala Leander, Karolina Muonatorpparin tytär, s. 17.1.1856 Janakkala Napiala Knuutila. Isä: Leander Enokinpoika Muonatorppari Janakkalan Napialan kylän Knuutilassa, s. 20.5.1825 Janakkala Sauvala Hyvälammi (trp), k. 3.3.1891 Janakkala Napiala Knuutila. Äiti: Perttula, Sara Lampuodin tytär Janakkalan Melkolan kylästä, s. 10.7.1826 Janakkala Melkola. Vihitty 14.11.1847 Janakkala. Lapset: 1) Hidström, Alma Sofia s. 22.4.1878 Janakkala Napiala. 2) Hidström, Lydia s. 25.6.1879 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. 3) Hidström, Olga Maria s. 9.12.1880 Hausjärvi Turkhauta. 4) Hidström, Gustav Emil s. 22.6.1882 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. 5) Hidström, Sigrid Johanna s. 8.2.1886 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. 6) Hidström, Fanny Alexandra s. 27.2.1888 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Hidström, Kristian Pitäjänsuutari Hausjärven kylässä, s. 3.7.1746, k. 28.12.1802 Hausjärvi Hausjärvi.

36 Haudattu 1.1.1803 Hausjärvelle. Puoliso: vihitty 13.10.1782 Hausjärvi Beata Andersintytär Talollisen tytär Janakkalan Tervakoskelta, s. 16.4.1749 Janakkala Tervakoski, k. 21.6.1824 Hausjärvi Hausjärvi. Isä: Anders Johaninpoika Mylläri, kuudennusmies, s. 1703, k. 17.1.1759 Janakkala Tervakoski rälssi. Äiti: Maria Abrahamintytär Ennen avioitumistaan piika Janakkalan Kernaalassa, s. 10.5.1711, k. 16.9.1782 Janakkala Tervakoski rälssi. Vihitty 26.12.1729 Janakkala. Lapset: 1) Hidström, Helena s. 23.9.1784 Hausjärvi Hausjärvi. 2) Hidström, Gustav s. 7.10.1787 Hausjärvi Hausjärvi, k. 13.4.1794 Hausjärvi Hausjärvi. 3) Hidström, Johan s. 16.6.1793 Hausjärvi Hausjärvi. Hidström, Vilhelm Suutari Turkhaudassa ja Karassa, s. 16.8.1842 Hausjärvi Turkhauta. Mennyt 1857 Turkhaudan kylän Vinnilään suutari Johan Gustav Fileniuksen oppiin. Rippikirjassa 1861-67:613 Fileniuksen oppilaana ja sitten samalla sivulla suutarina. Siirtynyt 1870 Karan kylään suutariksi. Isä: Hidström, Erik Johan Suutari Turkhaudassa, s. 25.5.1803 Hausjärvi Turkhauta, k. 4.7.1867 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Äiti: Eva Helena Henrikintytär Lampuodin tytär Turkhaudan kylän Juntilasta, s. 27.1.1808 Hattula Tenhiälä Katila, k. 26.6.1878 Hausjärvi Turkhauta Vinnilä. Vihitty 10.4.1828 Hausjärvi. Puoliso: vihitty 17.5.1869 Hausjärvi Helena Katarina Sigfridintytär Ennen avioitumistaan piika Karan kartanossa, s. 21.12.1845 (Lammi). Isä: Sigfrid Matsinpoika Itsellinen Lammin Järvenpään kylän Anttilassa, s. 1793, k. 6.11.1866 (Lammi Järvenpää). Äiti: Maria Tomasintytär s. 22.3.1803, k. 20.3.1868 Lammi Järvenpää.

37 Lapset: 1) Hidström, Emil s. 27.9.1869 Hausjärvi Turkhauta. 2) Hidström, Johanna Vilhelmina s. 12.2.1872 Hausjärvi Kara. 3) Hidström, Fanny Emilia s. 21.12.1874 Hausjärvi Kara. 4) Hidström, Vilhelm s. 5.5.1882 Hausjärvi Kara, k. 13.4.1885 Hausjärvi Kara. 5) Hidström, Aino Paulina s. 10.5.1885 Hausjärvi Kara. 6) Hidström, Saimi Alexandra s. 29.5.1888 Hausjärvi Kara, k. 14.6.1888 Hausjärvi Kara. Lenkman, Kristian Suutari Torholassa ja Haminassa, s. 12.4.1778 Hausjärvi Erkylä Akola, k. 1.7.1834 Hausjärvi Hamina. Ilmaantuu suutariksi Torholan kylän Jaakkolaan (RK 1796-08:268). Sukunimi ilmaantuu rippikirjassa 1807-17:280. Siirtyy Torholan kylästä Haminan kylään toimien siellä suutarina lopun ikää. Haudattu 4.7.1834 Hausjärvelle. Isä: Gustav Andersinpoika Lampuodin poika, torppari Torholan kylän Jaakkolan torpassa, Erkylä, k. 20.10.1824 Hausjärvi Torhola Jaakkola trp. s. 12.11.1756 Hausjärvi Äiti: Anna Henrikintytär s. 12.5.1750, k. 27.8.1820 Hausjärvi Torhola Jaakkola (trp). Puoliso: vihitty 17.2.1808 Hausjärvi Maria Matsintytär Ennen avioitumistaan piika Torholan kylässä, s. 1776 (Mäntyharju), k. 11.5.1857 Hausjärvi Hamina. Isä: Mats Äiti:?,? Lapset: 1) Lenkman, Helena s. 14.4.1812 Hausjärvi Torhola Jaakkola trp. Puoliso: vihitty 21.12.1834 Hausjärvi Arola, Erik Torpparin poika, s. 4.8.1811 Kärkölä Qvarnby Arola. 2) Lenkman, Henrik