Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

Samankaltaiset tiedostot
Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Test report. Mc CORMICK F2-200, JOUSTOPIIKKIÄES

VAKOLA Koetusselostus 619 Test report

Valmistaja: Kongskilde Maskinfabrik A/s, Sor0, Manufactvirer Tanska.

VAKOLA Koetusselostus 616 Test report

u Helsinki VAKO LA 1967 Koetusselostus 659 Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAKOLA KoetusselostuS 690 Test report VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAKOLA Koetusselostus 774 Test report

VAKOLA Koetusselostus 661 Test report

VAKOLA Koetusselostus 658 Test report. Ilmoitettu hinta ( ) : 810 mk.

h VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Velk Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

MAATALOUS KO N EIDE N TUTKI M USLAITOS

VAK OLA. Anip Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKO N EIDE N TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 892 Test report

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

VAK OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 533

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

\\TA-\[KE KOETUSSELOSTUS NUMERO 1037 TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

\VIA\KCC <OETUSSELOSTUS NUMERO 1071 TEST REPORT RYHMÄ 53 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS POTILA S-PIIKKIÄES POTILA S-TINE HARROW

VA K OLA. "CAJ Helsinki Koetusselostus 784 Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VAKOLA Koetusselostus 800 Test report

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VAKOLA Koetusselostus 476 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

HORSMA-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE Koetuttaja ja valmistaja: Horsman Konepaj a, Salo. Ilmoitettu hinta ( ) : mk. Rakenne ja toiminta

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering FISKARS-OJAJYRSIN

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314

VAKOLA Koetusselostus 913 Test report. RIVIERRE CASALIS ER 40 C PAALAIN Rivierre Casalis ER 40 C pick-up baler

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

O VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAK OLA Koetusselostus 775 Test report. PEITTAUSKONE Py-3.0 vahnistusvuosi 1969 Seed treater type Py-3.0 year of manufacturing 1969.

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

JUNKKARI-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE

VAKOLA KOETUSSELOSTUS NUMERO 963 TEST REPORT RYHMÄ 53'

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

Test report. Koetuttaja ja valmistaja: Oy Finnlif t A b, Koivulahti. Entrant and manufacturer

VA K OLA Koetusselostus 543. Test report. JF-NIITTOSILPPURI malli FH JF forage harvester type FH Koetuttaja : K eskusk unta Labo r, Helsinki.

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA Koetusselostus 671 Test report. REX 3-TRAKTORIPUMPPU valmistusvuosi 1966 Rex 3 tractor pump year of manufacturing 1966

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

V K LA Koetusselostus 920. Test report

ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510

lacil Helsinki Rukkila Helsinki ,1111 Pit6j6nmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAKOLA Koetusselostus 828 Test report

VA K 0 LA Koetusselostus 363

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

V/A-\MnJ KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Koetuttaja ja valmistaja: Maaseudun kone 0 y, Ylihärmä.

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

.2 Helsinki VA K 0 LA Koetusselostus

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VAKOLA Koetusselostus 799 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

nostolaitteeseen kiinnitettävä, malli 531

traktorivetoinen, malli 3,0 HT

1961 Koetusselostus 393

VA K OLA Koetusselostus 691 Test report. Kova rear loader, year of manufacturing Koetuttaja ja valmistaja: Konepaja A. Vann e, Salo.

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA Koetusselostus 415

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAKOLA ' - '' ~~:~int. ~~Ättntåta VISKA-500 S-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE

Research Institute-af. Agricultural Engirieering. SALAMA-AKKU malli 6E405

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

VAKOLA. ACv Koetusselostus 634 Test report

VA K OLA VALTION MAATALOUSKON EIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 259

VAKOLA Koetusselostus 816 Test report. JOUTSA-KOURAKUORMAIN valmistusvuosi 1971 Joutsa hydraulic grapple loader year of manufacturing 1971

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. JUNKKARI-KYLVöKONE 15-laahavantainen heinänsiemenen kylvölaitteella varustettuna

VAK OLA Koetusselostus 445

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAKO LA "Helsinki Helsinki

VA KO LA. Malli 900 M. Malli 1100

VAKOLA Koetusselostus 233

MAATALOUSKONEIDEN TUTKI MUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAKOLA Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

tied Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAKOLA Koetusselostus 195

KRUPS-KOTITALOUSVAA'AT mallit 07 ja Pena. Krups-kotitalousvaaka, malli 07

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering HORSMA-LAJITTELUKONE

4 TAKAKUOR1VIAIMEN KÄYTTÖOMINAISUUDET valmistusvuosi 1973 Functional performance test of 4 rear loader year of manufacture 1973 (Finland) SOK 1 980

PEKO-PERUNANNOSTOKONE traktorikäyttöinen. Ilmoittaja ja valmistaja: Wärtsilä-yhtymä Oy, Pietarsaaren

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1079 TEST REPORT RYHMÄ 189

Test report. KASVIHUONEEN LÄMPÖTILAN SÄÄDIN KF, malli AVS-26/ALG-3 ja. TUULETUSKONEISTO KF, malli ALM-5, valmistusvuosi 1971

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA Koetusselostus 692 Test report

VAKOLA Koetusselostus 783 Test report

"JÄÄKONE"-MAIDONJÄÄHDYTIN

Test report. WÄRTSILÄ 4000 KOURAKUORMAIN valmistusvuosi 1969 Wärtsilä 4000 hydraulic grapple loader year manufacturing 1969

JOUSTOPIIKKIÄKEET. Maxer Pro Maxer Master Pro Master Premium SK.

Transkriptio:

VAKOLA Rukkila Helsinki 10 %Z Helsinki 43 41 61 Pitiijiinmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1966 Koetusselostus 620 Test report KYLLINGSTAD SS-245, JOUSTOPIIKKIÄES 3-pistekiinnitteinen, S-piikkinen, valmistusvuosi 1965 Kyllingstad SS-245, spring-tine harrow, tractor 9nounted, S-tined, year of manufacturing 1965 Koetuttaja : Kesko 0 y, Helsinki. Entrant Valmistaja: K yllin gstad P1 oglabrik A/S, Kleppe, Norja. Manufacturer Ilmoitettu hinta (30. 3. 66) : 840 mk; malli SS-220 (työleveys 220 cm) 750 mk. 1) 1) Äkeeseen on lisävarusteena saatavana tasoitusharava, jonka hinta on vastaavasti 190 mk ja 170 mk. Ryl!rnä 54 4131/66/1

2/620. Rakenne ja toiminta Äes on yksiosainen. Siinä on neljä perättäistä S-piikkiriviä. Piikei,ssä on käännettävät terät. Kaksijaksoiset piikit on liitetty yhteen kuusiomutteriruuvilla (vrt. piirros 1). Muokkaussyvyyttä säädetään toiseksi taaimmaisen piikkirivin kohdalla olevien kannatuspyörien korkeutta säätökammen avulla muuttamalla. Piikkien asentoa terien leikkuukulmaa voidaan muokkausolojen mukaan säätää. Kiinnityskolmio on kiinnitetty rungon etuosan palkkiin ja siihen niveltyvään kiinnitysrautaan kahden silmukkaketjuparin avulla. Äkeen etuosassa on lisäksi säädettävä rajoitinketju, joka kiinnitetään traktorin työntövarren kiinnityspisteeseen. Mittoja: Äkeen paino 290 kg Työleveys (uloimpien piikkien kärkien väli) 243 cm Piikkiakselien maa,vara 32... 43 Piikkien lukumäärä 28 terän leveys 40 mm terän leikkuukulma (portaaton säätö) 0... 70 väli akselillaan 23... 55 cm keskimääräinen muokkausväli n. 8,7 akselien etäisyydet edestä lukien: 37,0; 39,5; 43,5 Plikille lankeava paino 10,35 kg Tukipyörien läpimitta 40 cm leveys 7,5 Arvostelu Koetus suoritettiin 1. 5. 65-20. 3. 66. Äestä käytettiin käytännön työkokeissa eri maalajeilla n. 162 tuntia. Tämän lisäksi suoritettiin sekä käytännön oloissa että laboratoriossa erilaisia vertailukokeita. Laboratoriokokeet Kokeissa mitattiin äkeen piikin jousto eri tavoin kuormitettuna sekä ajo- että sivusuunnassa ilman terää piikin ollessa vaakasuorasti akselille kiinnitettynä ja käännettynä säätövaran sallimaan suurimpaan kulmaan (piirros 1). Piikin terän leikkuukulma ja työsyvyyden muutokset piikkiä eri tavoin kuormitettaessa käyvät ilmi piirroksesta 2. Piikkien kestävyyttä tutkittiin väsytyskokeessa, jossa piikki oli kiinnitettynä normaalista kiinnityskohdastaan kiertokangella varustettuun rasituslaitteeseen. Piikin iskuluku oli n. 5 iskua sekunnissa. Esikuormitu,s oli n. 3 kp, jolloin piikin taipuma kärjestä mitattuna

3/620 Kuormitus Lood kp Kuorrniki Load 11) -P 140 120 3 100 80 aeapn"a d I1M1 66 4 2- MINNE. EEENI EEEEE IMEE.111111.1111 111111~ 00 20 4 CO 83 100 120 1 0 160 180 200 22tfltn Toipuma Bend d:11 - Piirros 1. Piikin taipuma ilman terää eri tavoin kuormitettuna: 1) ajosuunnassa akselin ollessa käännettynä säätövaran sallimaan suurimpaan kulmaan, 2) ajosuunnassa akselin ollessa vaakatasossa ja 3) sivusuunnassa. Graph 1. Bending of tine without share when loaded ja following ways: 1) in direetion of travel the carrying bar being rotated jo the largest angle permitted by the adjusting erank, 2) in direetion of travel the bar being in horizontal plane and 3) in lateral direetion. Työsyvyys Working depth 0 80 7; 734. 4 8-57 60 18 12 2 62 2.34 671 28,4 835 3 44 41, 47, 52 86 574 88,3' 62; Leikkuukulmo Jne angle 160 10 20 30 40 50 60 70 80 90 kp Kuorm'tus Load Pii Tos 2. Piikin terän leikkuukulraan ja työsyvyyden muutokset piikin ollessa eri tavoin kuormitettuna A) akselin ollessa käännettynä säätövaran sallimaan suurimpaan kulmaan ja D) akselin ollessa vaakatasossa. Graph 2. Fariation of tina share angle and working depth the tine being loaded in different ways: A) the carrying bar being rotated to the largest angle permitted by the adjusting erank, B) the bar being in horizontal piano.

4/620 Tykyltävän kuorman arvo kp 400 200 100 80 00 WMXtla 40 20 0 4. o 10' 10' Piikin katkeamiseen johtaneiden kuormituskertojen lukumäärä Piirros 3. Piikin kestävyys väsytyskokeessa. Varjostettu alue on 5 vertailupiikin keskiarvon hajontakäyrä. Graph 3. Durability of tine in fatique tests. Shaded area deseribes dispersion eurve of 5 eomparison tines. oli n. 10 mm. Tykyttävä kuorma vaihteli esikuormitusraj alta suurimpaan hiomaan, joka oli eri kokeissa n. 35... 80 kp. Kokeen tulokset käyvät ilmi piirroksesta 3. Käyttöominaisuudet Äes jättää vakoisen pinnan, joten sen perään on etenkin kylvömuokkauksessa syytä kiinnittää tasaava työväline. Jäykähköjen maiden kylvömuokkauksessa olisi syytä käyttää esim. varpajyrää, joka tasaa maata ja hienontaa kokkareita. Muokka,uskerroksen pohjan tasaisuus sekä ajo- että poikittaissuunnassa on kevyehköllä maalla kohtalaisen hyvä ja jäykähköllä maalla huononlainen. Äkeen kulku eri työsyvyyksillä kevyehköillä mailla on yleensä kohtalaisen vakava ja työsyvyyden säätö (nimellissyvyys 0... 11,5 cm) on riittävä, kun otetaan huomioon pyörien painuminen. Äkeen kannatuspyörät ovat pienenlaiset. Tästä ja piikkien melko suuresta joustavuudesta johtuen jäykähköillä mailla kynnöstä äestettäessä äes pomppii melkoisesti. Äes kuohkeuttaa muokkauskerroksen, myös traktorin jäljen kohdalta, hyvin.

5/620 Jäykähköillä mailla muokkauskerros jää yleensä melko kokkareiseksi. Äkeessä ei ole etulataa, joka murentaisi pintakokkareita. Jäykähköillä mailla saattaa olla eduksi muokata ensin matalahkoon ja toisella ajokerralla haluttuun työsyvyyteen sekä käyttää pienempää ajonopeutta. Äkeen piikkien asentoa terien leikkuukulmaa voidaan muokkausolojen mukaan säätää. - Äes sekoittaa lannoitteet tyydyttävästi äestyskerrokseen. Äes nostaa juuririkkaruohoja maan pinnalle hyvin ja on tämän vuoksi edullinen sekä varsinaisessa kylvömuokkauksessa että etenkin kesannon muokkauksessa. Juuririkkaruohoja ja kasvuston jätteitä tarttuu piikin ulospäin kaarevan terän yläreunaan. Äes saattaa jonkin verran tukkeutua juolavehnäisessä maassa. Turpeisessa maassa äes, kuten kiinteäteräiset äkeet yleensä, on arka tukkeutumaan eikä hienonna turpeita tyydyttävästi. Tukkeutuminen johtuu lähinnä piikkirivien pienestä etäisyydestä. Äkeen kääntöympyrän sisäläpimitta keskijäykällä maalla äestettäessä (Valmet 565-traktori) oli pieni (n. 7 m). Äes on melko helppo kiinnittää traktoriin ja irrottaa siitä. Kuljetettaessa äes heiluu melko runsaasti. Piikin kiinnitys saisi olla sellainen, ettei se ajon aikana venyttäisi kuusiomutteriruuvia. Äes poikkeaa standardeista seuraavissa kohdissa (standardimitat suluissa) : Vetovarsien kiinnitystappien väli tappien tyvestä mitattuna 647 mm (681,5... 684,5 mm) ja 767 mm (823,5... 826,5 mm) ja sokkareikien läpimitat 11,6 mm (12 mm). Työntövarren tapin kiinnitysreikien läpimitat 20,10 mm (19,30... 19,51 mm) ja 26,61 mm (25,70... 25,91 mm). Äestysnopeus voi muokkausoloista riippuen olla n. 6... 12 km/h. Äes vaatii olosuhteista riippuen vetovoimakseen traktorin, jonka voimanottoakselin teho on n. 45... 55 hv. Kestävyys Suoritetussa väsytyskokeessa ja käytännön työssä piikit osoittautuivat kestävyydeltään huonoiksi. 17 piikkiä katkesi koetuksen aikana. Ruostuminen, mihin vaikuttaa maalaus- ja säilytystapa, huonontaa yleensä joustopiikkien kestävyyttä melkoisesti. Piikkien terät olivat kuluneet keskimäärin n. 3,1 cm (21,9 paino- %). Teriä ei koetuksen aikana käännetty. " Äkeen työntötukitelineestä taakse suuntautuvien kannatintankojen silmukat kuluivat poikki. Oikeanpuoleisen piikkien asennon säätökammen piikkiakseliin hitsattu korvake irtosi ja sen kuusiomutteriruuvi katkesi.

6/620 Äkeen rungon etupalkki ja siihen niveltyvä kiinnityskolmion kiinnitysrauta olivat runsaasti vääntyneet. Työntötukitelineeseen hitsatut ketjujen kiinnityssilmukat olivat melko runsaasti kuluneet. Äestä voidaan pitää käyttö ominaisuuksiltaan kevei-. den ja kevyehköjen maiden muokkaukseen kohtalaisen hyvin sopivana yleisäkeenä. Suoritetussa koetuksessa äkeen, etenkin piikkien, k estäv y y- t e en nähden oli runsaanlaisesti huomauttamista. Regarding it's fnnctional perf ormance the harrow can be considered as a general purpose harrow fairly well suited to tillage of both light and also rather heavy soil. Some remarks are made regarding the durability of the harrow and especially that of the tines. The durability tvas rated after 162 hours of operation. Helsingissä maaliskuun 28 päivänä 1966. MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen syntymisen estämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei ole lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa. Helsinki 1966. Valtioneuvoston kirjapaino