LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta Kirkkonummen Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1973 valmistunut Upon Metoxy - tyyppinen kemiallis-biologinen aktiivilietelaitos. Puhdistamo on yksilinjainen. Käsitellyt jätevedet johdetaan Siuntionjoen vesistöalueeseen kuuluvan Stora Lonoks -järven luusuaan pohjaan upotettua purkuputkea pitkin. Puhdistamon nykyinen ympäristölupa on 160 henkilön (AVL) jätevesien käsittelyyn. Aktiivikeskuksessa on harjoitettu vastaanottokeskustoimintaa elokuusta 2015 lähtien ja sielllä majoittuu nykytilanteessa noin 300 henkilöä. Aktiivikeskus varautuu tulevaisuudessa 400 henkilön majoittamiseen. Aktiivikeskukseen majoittuneen henkilömäärän lisäyksestä johtuen puhdistamolle tuleva jätevesikuorma on lisääntynyt ja johtanut siihen, että puhdistamon toimintaolosuhteet ovat olemassa olevaan ympäristölupaan verrattuna muuttuneet, jonka takia puhdistamon ympäristölupaan haetaan päivitystä. Ympäristölupaa haetaan kohteessa 400 henkilön jätevesikuormalle (lupakäytännön mukainen AVL-luku esitetään erikseen myöhemmin hakemuksessa ja liitteessä 10). Hakijan käsitys toiminnan ympäristöluvanvaraisuudesta YSL:n liitteen 1 taulukon 1 (direktiivilaitokset) kohta YSL:n liitteen 1 taulukon 2 (muut laitokset) kohta 13. d) Yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä. YSL:n pykälä, jos toiminta ei ole liitteen 1 perusteella luvanvaraista Kyseessä on uusi tai vailla YSL:n mukaista lupaa oleva toiminta (YSL 27 ) toiminnan olennainen muuttaminen (YSL 29 ) luvan muuttaminen (YSL 89 ) lupamääräysten tarkistaminen (YSL 71 ) direktiivilaitoksen luvan tarkistaminen (YSL 81 ) toiminnan aloittamislupa (YSL 199 ) muu syy, mikä? 2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi tai toiminimi Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Kotipaikka Espoo Postiosoite ja -toimipaikka Linnoitustie 4B 02600 Espoo 6010 / 12.2014 1

Oy Puhelinnumero 0400 444 066 Sähköpostiosoite pia.roth@eeh.fi Y-tunnus 2043062-2 Yhteyshenkilön nimi Pia Roth Postiosoite ja -toimipaikka Linnoitustie 4B 02600 Espoo Puhelinnumero 0400 444 066 Laskutusosoite (postiosoite tai verkkolaskuosoite) Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy C/O Talouskolmio Oy Linnoitustie 4B 02600 Espoo Sähköpostiosoite pia.roth@eeh.fi 3. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Laitoksen nimi Kirkkonummen Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamo Käyntiosoite Opistotie 21, Evitskog Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) pohjoinen 6677850 itä 351261 Puhelinnumero Yhteyshenkilön nimi Olli Haila Toimiala Viemäri- ja jätevesihuolto Postiosoite ja -toimipaikka Riippusillantie 18 48750 KOTKA Toimialatunnus (TOL) 900101 Puhelinnumero 044 5445 183 Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet 1 Sähköpostiosoite olli.haila@winflowwa ter.fi 4. VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUPA-, VESILUPA- TAI MUUT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Ympäristölupapäätös Nro 80/2010/2 Dnro ESAVI/255/04.08/2010 Mahdollinen ympäristövahinkovakuutus (vakuutusyhtiö ja vakuutuksen numero) tiedot on esitetty liitteessä nro 4 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 5. TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN OMISTAJISTA JA HALTIJOISTA YHTEYSTIETOINEEN Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kirkkonummen kunnassa Evitskogin kylässä Kirkkonummen kunnan omistamalla kiinteistöllä Lonnosbacka 257-414-4-88 osoitteessa Opistotie 21, 02550 Evitskog. Aktiivikeskuksen tiloissa toimii tällä hetkellä SPR:n toiminnassa oleva vastaanottokeskus, jonka kokonaishenkilömäärä on tällä hetkellä noin 300 henkilöä. SPR toimii Aktiivikeskuksen tiloissa vuokralla. Puhdistamolle johdetaan lisäksi rasitesopimuksella kahdessa läheisessä rivitaloyhtiössä muodostuvat jätevedet. Tällä hetkellä näiden muodostama kuorma on pientä. Aktiivikeskus varautuu tulevaisuudessa lisääntyvään väkimäärään siten, että keskuksen kokonaishenkilömäärä (sis. rivitalokuormituksen) olisi tulevaisuudessa max 400 henkilöä. Jätevedenpuhdistamoa operoi WinFlow Water Oy. tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5 Kiinteistötunnukset: 6010 / 12.2014 2

6. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA Purkuvesistön kuvaus: Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kirkkonummella Stora Lonoks -järven rannalla. Käsitellyt vedet johdetaan Stora Lonoksin pohjaan upotettua purkuputkea pitkin järven luusuaan. Stora Lonoksin vedet purkautuvat lounaasta Lilla Lonoks-järveen ja sieltä Harvsån kautta Karhujärveen ja edelleen Siuntionjokeen. Stora Lonoks kuuluu Harvsån valuma-alueeseen (22.008). Stora Lonoks on pieni (47 ha), runsasravinteinen, ruskeavetinen, matala (keskisyvyys alle metri) ja soistuva järvi. Järven viipymä on lyhyt (arvio 10 vrk) ja sen valuma-alueen koko on 12 km2, josta metsää on noin puolet ja peltoa noin kolmannes. Järvellä ei ole yleistä uimarantaa eikä sillä ole suurta virkistyskäyttöarvoa järven mataluuden ja rehevyyden vuoksi. Harvså on tyypiltään pieni savimaiden joki, jonka vesi on sameaa ja runsasravinteista. Valuma-alueen koko on noin 64 km2 ja keskimääräinen virtaama on 0,7-0,8 m3/s. Harvsån ekologinen tila on tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvä (lähde: Oivatietokanta, vuoden 2013 luokitus). Sekä Stora Lonoksiin että Harvsåhon kohdistuu voimakasta hajakuormitusta, mikä nähtävissä niiden vedenlaadussa. Ympäristöolosuhteet, asutus ja kaavoitustilanne Jätevedenpuhdistamon ympäristö on kaunista luonnonmaisemaa. Stora Lonoks -järvi on rehevä, pieni, matala järvi, jolla on merkitystä linnustolle varsinkin muuttoaikana. Myös järven kasvillisuus on arvokasta. Stora Lonoks-järvi kuuluu maakunnallisesti tärkeisiin Pohjois-Kirkkonummen lintujärviin, jotka useina lähekkäisinä, samantyyppisinä, pienehköinä lintujärvinä muodostavat perustellun kokonaisuuden. Maakunnallinen arvo on lähinnä pesimälinnustollinen, levähdysarvo on pikemmin kunnallinen. Stora Lonoksin vedet purkautuvat lounaasta Lilla Lonoksiin ja sieltä Karhujärven ja Siuntionjoen kautta lopulta Suomenlahteen. Järvellä ei ole suurta virkistyskäyttöarvoa järven mataluuden ja rehevyyden vuoksi. Stora Lonoksilla ja Lilla Lonoksilla ei toimi ammattikalastajia. Stora Lonoksilla ei ole kunnan ylläpitämiä uimarantoja. Alueella on Aktiivikeskuksen lisäksi asuinrakennuksia, joissa on asukkaita noin 30 henkilöä. Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Maakuntakaavassa Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon alueella on merkintä pohjavesialue (pv) (Lonnobackan, tunnus 0125751 vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Stora Lonoks on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Yleiskaava 2020 toimii ohjeena suunnittelulle Kirkkonummen kunnan alueella. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee alueella, joka on merkitty kaavassa yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK). Lisäksi alue on merkitty vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv-1). Ympäröivät alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M). Jätevesien purkuvesistö Stora Lonoks -järvi on rajattu pois yleiskaavasta. tiedot on esitetty liitteessä nro 6A toiminta sijoittuu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja tiedot on esitetty liitteessä nro 6B 7. SELVITYS TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPUREISTA SEKÄ MUISTA MAHDOLLISISTA ASIANOSAISISTA, JOITA TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI SAATTAVAT KOSKEA Puhdistamon ympäristössä sijaitsee jonkin verran asuinrakennuksia, jotka on esitetty liitteissä 7A ja 7B. luettelo rajanaapureista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 7A luettelo vaikutusalueen muista asianosaisista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 7B 6010 / 12.2014 3

LAITOKSEN TOIMINTA 8. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy hakee ympäristölupamuutosta toiminnassa olevalle puhdistamolle. Jätevedenpuhdistamo on vuonna 1973 valmistunut Upon Metoxy -tyyppinen yksilinjainen biologis-kemiallinen aktiivilaitos. Puhdistamo on katettu. Käsitellyt jätevedet johdetaan Siuntionjoen vesistöalueeseen kuuluvan Stora Lonoksin pohjaan upotettua purkuputkea pitkin järven luusuaan. Aktiivikeskuksessa muodostuu tällä hetkellä noin 300 henkilön jätevedet. Lisäksi Aktiivikeskus on aikaisemmin vuokrannut käyttöönsä kuivakäymälöitä tilanteessa, jossa keskuksen majoitustiloihin tai sen muihin tiloihin on tilapäismajoitettu suurempi väkimäärä. Tällä tavoin puhdistamon tulokuormitus on pidetty hallinnassa kaikissa tilanteissa. Prosessissa muodostuva ylijäämäliete kuljetetaan loka-autolla kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn. Ylijäämäliete pumpataan prosessista erilliseen betoniseen ja katettuun lietevarastoon, josta liete siirretään loka-autoon. Tyhjennysväli on noin 2-3 viikkoa. Lietevarasto toimii tiivistävänä siten, että ylite palautetaan altaasta takaisin prosessiin. Puhdistamon päivittäistä valvontaa ja ohjausta on tehostettu viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Puhdistamoprosesseja ja niiden toimintaa on samoin optimoitu ja tehostettu merkittävästi (mm. ilmastimien uusinta, kompressorien tuoton säätö, kemikaalien annostus virtaaman mukaan, ylijäämälietteen hallittu poisto erillisillä pumpuilla jälkiselkeytyksestä, kenttämittauskaluston hankinta jne.). Nykytilanteessa puhdistamon operointi on hallittua ja puhdistustulos on ollut erinomainen ja selvästi lupaehdot täyttävä huolimatta siitä, että tulokuormitus on ollut ajoittain puhdistusprosessien alkuperäisiä mitoituasrvoja jonkin verran suurempaa. Uuden ympäristöluvan mukaiseen tulokuormitustilanteeseen luvan hakija varautuu siten, että puhdistamon kapasiteettia ja puhdistustehoa tullaan nostamaan nykyisestä. Puhdistamon ympäristövaikutuksia tarkkaillaan vuosittain käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman sekä Siuntionjoen yhteistarkkailun puitteessa. Hakija esittää tarkkailuja suoritettavaksi jatkossakin em. tarkkailuohjelmien mukaisesti. Puhdistamolta ei johdeta päästöjä maaperään tai pohjavesiin eikä toiminnasta aiheudu mainittavia hajutai pölypäästöjä ilmaan. Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu myöskään meluhaittaa tai tärinää. Hakija esittää jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavalle jätevedelle seuraavia päivitettyjä ja selvästi nykyisiä lupaehtoja tiukempia käsittelyvaatimuksia: Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 15 mg/l 92 % Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 90 % Yllä esitetyt arvot lasketaan vuosikeskiarvona mahdolliset häiriöt, ylivuodot ja ohijuoksutukset mukaan lukien. yleiskuvaus toiminnasta on esitetty liitteessä nro 8A yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 8B 9. UUDEN TAI MUUTETUN TOIMINNAN ALOITTAMISAJANKOHTA Toiminnan suunniteltu aloittamisajankohta Määräaikaisen toiminnan suunniteltu aloittamis- ja lopettamisajankohta 6010 / 12.2014 4

perustelut toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta sekä esitys vakuudeksi on esitetty liitteessä 9 10. TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI LAITOSALUEELLA Aktiivikeskuksen jätevedet johdetaan puhdistamolle viettoviemärillä. Puhdistamon edelle on rakennettu tulopumppaamo, jossa vesi nostetaan puhdistusprosessin ns. repivien pumppujen avulla. Vedenkulutukseen on kiinnitetty keskuksessa huomiota ja ohjeistuksen sekä WC-istuinten kalusteiden tarkistuksen myötä puhdistamolle johdetut vesimäärät ovat jonkin verran pienentyneet. Tällä on ollut merkittävä vaikutus puhdistamon toimintaan, joka on ollut viimeisen toimintavuoden ajan erinomainen. Vedenkulutusta ja laatua on alettu tehostetusti seuraamaan myös uusilla mittareilla; keskuksen käyttövesipumppaamon yhteyteen on asennettu virtaama- ja sähkönjohtavuden mittaukset. Puhdistamolla on oma jäteveden määrämittaus, joka on uusittu viime aikoina ja kalibroitu. Viime vuosien tulokuormat, tulevan jäteveden laatu ja puhdistamon uudet mitoitusarvot on esitetty taulukoituna liitteessä 10. Nykymuotoinen vastaanottokeskustoiminta on alkanut elokuussa 2015, josta lähtien asukasmäärä kohteessa on ollut noin 300. Keskimääräiset toteutuneet ominaiskuormat (300 as.) toiminnnan muutoksen jälkeen ovat 42 gbod/as. d, 40 gss/as. d, 1,3 gp/as. d ja 10 gn/as. d. Ominaiskuormat ovat selvästi pienemmät kuin suurissa asutuskeskuksissa. Mitoitustilanteessa (400 as.) on käytetty seuraavia ominaiskuormia: 50 gbod/as. d, 50 gss/as. d, 1,5 gp/as. d ja 11 gn/as. d. Puhdistamon tuleva vuorokausivirtaama Qd on ollut nykymuotoisen toiminnan aikana (300 as.) noin 70 m3/d, joskin viimeaikaiset toimenpiteet jätevesimäärien vähentämiseksi ovat vaikuttaneet jonkin verran virtaamiin niitä vähentävästi. Vesimäärät jakautuvat virtaamaseurannan mukaan erittäin tasaisesti vuorokauden ajalle ja päivä-yö -aikainen vaihtelu on selvästi normaalia vähäisempää. Mitoitustilanteen (400 as.) mukainen tulokuormitus on keskimäärin 20 kgbod/d, 20 kgss/d, 0,60 kgp/d ja 4,4 kgn/d. Puhdistamon ympäristöluvan mukainen AVL-luku (90 % kuormitusfraktiili) on 470 asukasta, joka vastaa orgaanista tulokuormaa max 33 kgbod/d. Maksimikuormituksen (90 %) laskenta perustuu nykymuotoisen toiminnan aikaiseen kuormitusvaihteluun elokuusta 2015 lähtien. Puhdistamon uusi mitoitusvirtaama Qd on 90 m3/d (225 l/as. d). Toiminnanharjoittaja on tehnyt syksyllä 2016 alueputkiston kuntoselvityksen ja aikoo myös jatkossa pyrkiä toimenpiteisiin vedenkulutuksen ja vuotovesien vähentämiseksi siten, että vuorokausivirtaamat jäisivät jopa tämän alle, jolloin puhdistamon toimintaedellytykset samalla paranevat. Puhdistamo on alun perin vuonna 1973 valmistunut ns. Metoxy-aktiivilietelaitos, joka on katettu v. 1993. Puhdistamon yksikköprosessit ovat: - tulopumppaamo, repivät pumput - ilmastusallas 20 m3, putkimalliset hienokuplailmastimet - Dortmund-tyyppinen jälkiselkeytys 16 m2, palautus- ja pintalietteen pumppaus mammuth-pumpuilla kahdesta pystyselkeytyskartiosta - ylijäämälietteen poisto keskipakopumpuilla jälkiselkeytyksestä - lähtevän veden mittapato - ilmastuskompressorit 1+1 kpl (taajuusmuuttajakäyttö) - ferrosulfaatin liuotus- ja annosteluasema - polymeerin liuotus- ja annosteluasema - ylijäämälietteen lahotusallas, n. 20 m3 - lietteen maavarainen savitiivistetty turveallas, ei käytössä. Tehostustoimenpiteet: Edellä esitettyjen ja jo tehtyjen tehostustoimenpiteiden lisäksi laitoksen käsittelykapasiteettia lisätään tulevaisuudessa siten, että laitos pystyy käsittelemään jatkossa nykyistä suuremmat mitoitusainemäärät, jotka vastaavat 400 henkilön asukasmäärää kohteessa (ks. liite 10). Liitteessä 28.3B on esitetty yksi mahdollinen ratkaisu tehostamistoimenpiteiksi. Sen mukaan puhdistamon kapasiteettia lisätään kahdella tapaa: 1) tuleva jätevesi ohjataan esisaostuskemikaalin syötön jälkeen uuteen esiselkeytysosaan, jossa tulokuormaa saadaan leikattua merkittävästi. Pelkästään tämä lisää olemassa olevan ilmastusaltaan kapasiteettia merkittävästi. Lisäksi rakennetaan uutta 6010 / 12.2014 5

bioreaktoritilavuutta tarvittava määrä siten, että viipymä ja biolietteentuotto huomioiden kapasiteetti on riittävä. tiedot on esitetty liitteessä nro 10 11. RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET, NIIDEN VARASTOINTI, SÄILYTYS SEKÄ KULUTUS JA VEDEN KÄYTTÖ Aikaisemmin saostuskemikaalina käytetty ferrosulfaattiliuos on korvattu puhdistamolla ferrisulfaatilla, joka on koko ajan tasalaatuinen tehdasvalmisteinen kemikaaliliuos. Ferrisulfaatti varastoidaan 1 m3 kontissa, josta se annostellaan prosessiin virtaaman suhteen. Kalkkia on puhdistamolla maksimissaan yksi säkki (40 kg) kerrallaan. Polymeeriä on varastossa noin 5-10 säkkiä (säkin paino 25 kg). Prosessiin syötettävä polymeeriliuos valmistetaan puhdistamolla itse. Käytettävät kemikaalit ovat laadultaan normaaleja jätevedenpuhdistamoilla käytettäviä kemikaaleja. Ferrisulfaatin kulutus on nykytasossa noin 7-8 t/a. Polymeeriä kuluu vastaavasti noin 20 kg/a. Kalkkia annostellaan prosessiin vain tarvittaessa ph:n säätämiseksi. tiedot on esitetty liitteessä nro 11 tiedot kemikaaleista on esitetty liitelomakkeella 6010b 12. ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA Kaikki puhdistamolla käytettävät laitteet toimivat sähköllä. Puhdistamorakennus lämmitetään sähköllä. Sähkönkulutustietoja puhdistamon osalta ei ole saatavilla, sillä puhdistamon sähkönkulutusta ei seurata erikseen. Selvästi merkittävin energiaa kuluttava yksikköprosessi on ilmastus. Sen osalta energiankulutus on nykytilanteessa osittain optimoitu, kun osa vanhoista karkeakuplailmastimista on korvattu uusilla ilmastimilla ja tuottoa säädetään happipitoisuuden ohjaamana taajuusuuttajilla. Kaikki ilmastimet tullaan uusimaan laitoksen tehostuksen yhteydessä energiatehokkaiksi hienokuplailmastimiksi. tiedot on esitetty liitteessä nro 12A energiansäästösopimus on esitetty liitteessä nro 12B 13. VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Aktiivikeskuksen talousvesi otetaan omasta vedenottamosta, jossa on kalkkialkalointiprosessi. sopimus viemäriin liittymisestä on esitetty liitteessä nro 13A tiedot on esitetty liitteessä nro 13B 14. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ YMPÄRISTÖRISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Puhdistamolla on varakompressori, jolla turvataan pumppaukset ja ilmastuksen toiminta kompressorin rikkoutumisen varalta. Jätevedenpuhdistustoiminnasta ei normaaliolosuhteissa aiheudu ympäristöriskiä. Biologisen puhdistusprosessin toimintahäiriö voi aiheutua esimerkiksi poikkeuksellisesta ylikuormituksesta, virtaamapiikkitilanteesta, ylijäämälietteen poiston ja jatkokäsittelyyn toimituksen katkoksesta tai eri syistä aiheutuvasta biologiselle prosessille haitallisesta ja toksisesta kuormasta. Joissakin häiriötilanteissa saattaa toiminnasta aiheutua myös hajuhaittaa, joka korjaantuu prosessin elpymisen mukana. Esimerkiksi sähkökatkotilanteessa on mahdollista, että jätevesi menee osittain puhdistamattomana purkuvesistöön. Jälkiselkeytyksen toimintahäiriö voi johtua hydraulisesta virtaamapiikistä, palautuslietepumppauksen häiriöstä, kemikaalien loppumisesta tai annosteluhäiriöstä, äkillisestä paisuntalietteestä tai väärästä lieteikäohjaustilanteesta. Tällöin jälkiselkeytyksestä voi karata ylimäärin kiintoainetta. Häiriön aikana jäteveden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet voivat nousta ja prosessista voi karata orgaanista ainesta ja ravinteita sisältävää lietettä jäteveden mukana. Selkeytyksen tehostamiseksi ja 6010 / 12.2014 6

häiriöriskin vähentämiseksi puhdistamolla lisätään polymeeriä selkeytettävään jäteveteen. Lähtevän veden laadun tarkkailua tehdään puhdistamolla sekä visuaalisesti, että mittalaittein tapahtuvilla menettelyillä. Mahdollisessa lietteenlaatuhäiriötilanteessa voidaan prosessi käynnistää nopeasti tuomalla uutta lietekantaa toiselta jätevedenpuhdistamolta. Puhdistamorakennus pidetään koko ajan lukittuna. tiedot on esitetty liitteessä nro 14A YSL 15 :n mukainen varautumissuunnitelma on esitetty liitteessä nro 14B 15. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Puhdistamolla käy loka-auto noin 2-3 viikon välein tyhjentämässä ylijäämälietteen varastoaltaan ja kuljettamassa lietteeen jatkokäsittelyyn. Muuta liikennettä tapahtuu harvoin, lähinnä kemikaalitoimitusten yhteydessä tai huoltotilanteissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 15 16. SELVITYS MAHDOLLISESTA YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄSTÄ tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 16 Viimeisin auditointi PÄÄSTÖT, KUORMITUS JA JÄTTEET 17. PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ A. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN Puhdistettu jätevesi johdetaan puhdistamolta Stora Lonoks -järven pohjaan upotettua purkuputkea pitkin järven luusuaan. Puhdistamolta järveen johdettu kuormitus sekä käsitellyn jäteveden pitoisuudet on esitetty taulukoituna liitteessä 17A1. Puhdistamon kapasiteetti tulee nousemaan nykyisestä, joten taulukossa on arvioitu myös tuleva vesistökuormitus ja pitoisuudet. Vesistöön johdettu virtaama on arviolta keskimäärin lupahakemuksessa esitetyssä mitoitus- ja toimintatilanteessa 90 m3/d ja jäännöskuormitus n. 0,8 kg/d BOD:ta, n. 0,04 kg/d fosforia ja n. 3 kg/d typpeä. tiedot on esitetty liitteessä nro 17A1 päästöpisteiden koordinaatit tai sijainti kartalla on esitetty liitteessä 17A2 B. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ ILMAAN Puhdistamon biologinen aktiivilieteprosessi tuottaa ilmaan hiilidioksidia. Puhdistusprosessista saattaa vapautua ilmaan myös hieman typpeä. Hajuhaittoja voi esiintyä ajoittain ja paikallisesti, mutta ne eivät ole häiritseviä ja esiintyvät vain puhdistamon aivan välittömässä läheisyydessä. tiedot on esitetty liitteessä nro 17B1 päästöpisteiden koordinaatit tai sijainti kartalla on esitetty liitteessä 17B2 C. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN ESTÄMINEN MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN 6010 / 12.2014 7

Prosessialtaat ovat vesitiiviitä. Kemikaalit varastoidaan niille soveltuvissa ja suunniteluissa astioissa. Päästöjä ei normaalitoiminnassa synny maaperään tai pohjaveteen. tiedot on esitetty liitteessä nro 17C1 tiedot pilaantuneesta maaperästä ja sen käsittelystä on esitetty liitteessä nro 17C2 D. MELUPÄÄSTÖT JA TÄRINÄ Melua syntyy lähinnä kompressoreista, jotka sijaitsevat eristetyssä tilassa puhdistamon sisätiloissa. Puhdistamon ulkopuolelle aiheutuvat melutasot ovat alhaisia. Puhdistamon toiminta ei aiheuta häiritsevää melua tai tärinää. tiedot on esitetty liitteessä nro 17D 18. SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESTÄ JA PUHDISTAMISESTA (voidaan yhdistää kohtiin 17 A D) tiedot on esitetty liitteessä nro 18 19. SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET, MÄÄRÄT, VARASTOINTI SEKÄ EDELLEEN TOIMITTAMINEN Puhdistamon toiminnassa syntyy biologista ylijäämälietettä, joka viedään jatkokäsittelyyn kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Lietettä muodostuu mitoitustilanteessa arviolta noin 150 300 m3/a (n. 2,5...5 %TS). Lisäksi toiminnassa syntyy vähäisiä määriä sekajätettä ja mahdollisesti vähäisiä määriä ongelmajätettä kuten jäteöljyä. Jätteet toimitetaan jätteen- tai ongelmajätteen keräykseen. tarkentavat tiedot on esitetty liitteessä nro 19 20. SELVITYS TOIMISTA JÄTTEIDEN MÄÄRÄN TAI NIIDEN HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI SEKÄ JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ OMASSA TOIMINNASSA Puhdistamolla on mahdollista käsitellä prosessissa syntyvä liete paikan päällä lahotusaltaassa. tiedot on esitetty liitteessä nro 20A toiminta koskee jätteen käsittelyä ja lisätiedot on esitetty liitteessä nro 20B kaatopaikkaa koskevaan lupahakemukseen liitettävät lisätiedot on esitetty liitteessä nro 20C esitys vakuudesta on esitetty liitteessä 20D PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) 21. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Puhdistamolla on käytössä Suomessa yleisesti käytetty aktiivilietemenetelmään perustuva biologiskemiallinen jätevesien puhdistusprosessi. Prosessi on teknisesti toimintavarma ja kustannustehokas ja sen avulla poistetaan tehokkaasti jätevesistä aiheutuvaa ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta. Tehtävien lisäsaneeraustoimenpiteiden myötä puhdistamo ja sen prosessit ovat nykyaikaisia, entistäkin toimintavarmempia ja BAT-periaatteen mukaisia. Kaikki puhdistamolla käytössä olevat koneet, laitteet ja mittarit ovat puhdistamokäyttöön suunniteltuja. Edellä mainitut tekijät huomioimalla voidaan todeta, että tehtävien saneeraustoimenpiteiden jälkeen puhdistamo edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. tiedot on esitetty liitteessä nro 21 6010 / 12.2014 8

22. ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA tiedot on esitetty liitteessä nro 22 23. ARVIO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA Puhdistamo vähentää tehokkaasti jätevesistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Puhdistusprosessissa käytetyt kemikaali- ja energiamäärät ovat varsin kohtuullisia saavutettuun puhdistustulokseen nähden. Asiantunteva käyttöhenkilökunta tarkkailee, säätää ja huoltaa laitosta ja sen yksikköprosesseja sekä koneita säännöllisesti. Laitoksen toimintaa ja sen vesistövaikutuksia tarkkaillaan viranomaisten hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Edellä mainitut tekijät huomioimalla voidaan todeta, että puhdistamon toiminta vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. tiedot on esitetty liitteessä nro 23 DIREKTIIVILAITOSTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT 24. DIREKTIIVILAITOSTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT Hakijan käsitys direktiivilaitoksen pääasiallisesta toiminnasta A. Pääasiallista toimintaa koskeva vertailuasiakirja ja päätelmät tiedot on esitetty liitteessä nro 24A B. Toimintaa koskevat muut vertailuasiakirjat ja päätelmät tiedot on esitetty liitteessä nro 24B C. Esitys YSL 78 :n mukaisiksi päästötasoja lievemmiksi päästöraja-arvoiksi perusteluineen tiedot on esitetty liitteessä nro 24C D. Arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta perustilaselvitys on esitetty liitteessä nro 24D E. Hakemukseen on liitettävä luvan tarkistamisen yhteydessä seuraavat tiedot: 24.1 tiedot siitä, miten lupa vastaa päätelmien uusia vaatimuksia, on esitetty liitteessä 24E1 24.2 tiedot siitä, miten toiminta vastaa ympäristönsuojelulainsäädännön uusia vaatimuksia, on esitetty liitteessä 24E2 24.3 tiedot YSL 75 :n 2 ja 3 momentin mukaisen arvioinnin tekemiseksi on esitetty liitteessä 24E3 6010 / 12.2014 9

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 25. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN A. VAIKUTUKSET YLEISEEN VIIHTYISYYTEEN JA IHMISTEN TERVEYTEEN Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä eikä toiminnasta ole tullut hajuvalituksia. Puhdistamoalueella tapahtuva liikennöinti on vähäistä. Jätevesien purkupaikan lähettyvillä Stora Lonoks -järvessä ei ole yleistä uimarantaa eikä järvellä ole muuta merkittävää virkistyskäyttöä. tiedot on esitetty liitteessä nro 25A B. VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONSUOJELUARVOIHIN SEKÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Jätevesien johtamisesta hakemuksessa esitetyllä tavalla ei aiheudu YSL 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Toiminta ei myöskään aiheuta erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapuruussuhdelaissa (26/1920) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja sijoituspaikka täyttää muutenkin sijoituspaikan valinnalle asetetut edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu luonnonsuojelulain (1096/1996) vastaisia seurauksia. Toiminnassa on otettu huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. tiedot on esitetty liitteessä nro 25B1 luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukainen arviointi on esitetty liitteessä nro 25B2 C. VAIKUTUKSET VESISTÖÖN JA SEN KÄYTTÖÖN Jätevesien vaikutuksia on seurattu joka toinen vuosi Stora Lonoks-järvestä ja vuosittain Harvsåsta osana Siuntionjoen yhteistarkkailua. Stora Lonoksin ravinnepitoisuudet ilmentävät voimakasta rehevyyttä ja leväkukinnat ovat runsaita. Järvi on luontaisesti rehevä, mutta myös jätevesikuormituksen rehevöittämä. Lisäksi pohjalietteestä vapautuu resuspension vaikutuksesta ravinteita takaisin ravinnekiertoon. Järvellä on todettu muutaman kerran heikentynyt happitilanne, mutta pääosin happitilanne on ollut hyvä järven mataluudesta johtuen. Järven fosfori- ja klorofyllipitoisuudet ilmentävät ylirehevyyttä. Järvessä on todettu lämpökestoisia koliformisia bakteereita määrien ollessa kuitenkin alle uimavedeksi soveltuvan rajan. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet melko alhaisia. Stora Lonoksin luusuasta vedet virtaavat Lonoksåta pitkin Lilla Lonoksiin ja edelleen Harvsåhota pitkin Karhujärveen. Harvsån vesi on alueelle varsin ominaista sameaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Jätevesien vaikutuksia ei ole tarkkailutulosten perusteella ollut yleensä erotettavissa hajakuormituksen vaikutuksista. Ennustetilanteen keskimääräisellä vesistökuormituksella arvioituna (BOD7 0,8 kg/d, kok.p 0,04 kg/d ja Kok. N 3 kg/d) kuormitus nousee vuoden 2010 lupapäätöksen tasosta mutta vastaa nykyistä vesistökuormituksen tasoa. Stora Lonoks on sekä mineraaliravinnesuhteilla että kokonaisravinnesuhteilla tarkasteluna ajoittain fosfori- tai typpirajoitteinen ja ajoittain yhteisrajoitteinen. Näin ollen typpikuormitus voi lisätä kasvukauden levätuotantoa. Lisäksi typpikuormitus voi ilmetä ammoniumtypen ajoittaisena kohoamisena. Orgaanisen aineksen kuormitus aiheuttaa vesistössä hapenkulutusta. Stora Lonoksin teoreettiseksi viipymäksi on arvioitu vain 10 vrk, joten veden vaihtuvuus purkupaikalla voidaan arvioida olevan hyvä. Lisäksi järven mataluudesta johtuen vesi sekoittuu myös kesäkautena, jolloin orgaanisen aineksen kuormituksen vaikutus happitilanteeseen on todennäköisesti vähäisempää. Talvikautena vaikutukset voivat ilmetä happitilanteen heikkenemisenä, vaikkakin hajotus tapahtuu silloin hitaammin. Näin ollen vesistökuormituksen kasvu voi voimistaa rehevöitymisen vaikutuksia. Toisaalta veden 6010 / 12.2014 10

vaihtuvuus purkupaikalla on olosuhteet huomioiden hyvä, jolloin ennustetilanteen vesistökuormituksella laskennalliset pitoisuuslisäykset arvioidaan alhaisiksi. Lisäksi on syytä huomioida, että jätevesikuormituksen todellisia vaikutuksia on purkuvesistössä vaikea erottaa johtuen järven luonnostaan korkeasta rehevyystasosta ja toisaalta valuma-alueelta tulevasta hajakuormituksesta. Vaikutukset Harvsåssa arvioidaan melko vähäiseksi. Ennustetilanteessa puhdistamon käsiteltyjen jätevesien virtaama (120 m3/d) Harvsån virtaamasta (0,7-0,8 m3/s) on vain 0,2 %. Laskennalliset ravinnepitoisuuslisäykset (P 0,7 µg/l ja N 60 µg/l) ennustetilanteen vesistökuormituksella ovat alhaisia Harvsån taustapitoisuuksiin nähden (kok.p 30 130 µg/l ja kok.n 700 2700 µg/l). Näin ollen voidaan todeta, että puhdistamon vesistövaikutus rajoittuu purkupaikan lähiympäristöön. Lisäksi todettakoon, että jätevesikuormituksen osuus (ennustetilanteessa kok. P 0,04 kg/d ja Kok.N 3 kg/d) Harvsån kokonaisfosforin ainevirtaamasta (2 kg/d) on vain 2 % ja kokonaistypen ainevirtaamasta (36 kg/d) 8 %. Vastaavasti Siuntionjoen suulla osuudet ovat alle 0,5 %. tiedot on esitetty liitteessä nro 25C D. ILMAAN JOUTUVIEN PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu ilmaan merkittäviä päästöjä. tiedot on esitetty liitteessä nro 25D E. VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Kaikki jäteveden kanssa tekemisissä olevat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista. tiedot on esitetty liitteessä nro 25E F. MELUN JA TÄRINÄN VAIKUTUKSET Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu ympäristölle meluhaittaa tai tärinää. tiedot on esitetty liitteessä nro 25F G. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI tiedot on esitetty liitteessä nro 25G1 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettu arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto on esitetty liitteessä nro 25G2 TARKKAILU JA RAPORTOINTI 26. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI A. KÄYTTÖTARKKAILU Aktiivilieteprosessin lietepitoisuutta ja sen kehitystä tarkkaillaan kannettavalla mittalaitteistolla päivittäin lieteikäsäädön tarkentamiseksi. Myös lähtevän veden kiintoainepitoisuuksia mitataan päivittäin kiintoainepitoisuusmittarilla. Jäännöshappimittarilla mitataan ilmastuksen jäännöshappipitoisuutta sekä ph:ta. Mittauksien perusteella tarkennetaan ylijäämälietteen poistoa sekä estetään happipitoisuuden notkahtaminen. Mahdollisesssa ylikuormitus- tai muussa häiriötilanteessa prosessin seurantaa ja operointia lisätään merkittävästi. 6010 / 12.2014 11

Puhdistamokäyntien aikana tehdään seuraavat toimenpiteet: -tarkastetaan, että kaikki laitteet ovat toiminnassa -ilmastus ja kompressori toimivat ja jäännöshappipitoisuus on normaalilla toiminta-alueella -kemikaalien annostus toimii -palautuslietteen pumppaus on päällä ja toimii -mitataan ilmastuksen jäännöshappipitoisuus, ph ja kiintoainepitoisuus ja kirjataan tulokset käyttöpäiväkirjaan -mitataan lähtevän veden fosfaattifosforipitoisuus ja kirjataan tulokset käyttöpäiväkirjaan -tehdään aktiivilietteen 30 min laskeumakoe ja kirjataan tulokset käyttöpäiväkirjaan -mitataan ilmastuksen lämpötila (kerran päivässä) ja kirjataan tulokset käyttöpäiväkirjaan -mitataan selkeytysaltaan näkösyvyys ja kirjataan tulokset käyttöpäiväkirjaan -kirjataan vuorokautinen jätevesimäärä -puhdistetaan jälkiselkeytyksen ylivuotokourut -poistetaan jälkiselkeytyksen pintaliete Kenttämittausten perusteella tehdään tarvittavat säädöt kemikalointiin ja säädetään tarvittaessa ylijäämälietteen poistoa. tiedot on esitetty liitteessä nro 26A B. PÄÄSTÖTARKKAILU Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailussa on noudatettu 12.10.2009 hyväksyttyä käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa. Hakija esittää velvoitetarkkailuohjelman jatkamista siinä esitetyssä laajuudessa myös jatkossa. Lisäksi puhdistamon käyttöhenkilökunta tekee tarvittaessa riittävää omavalvontaa erillisen näyttöönoton perusteella (mm. häiriötilannetoiminta). Kaikki merkittävät poikkeustilanteet raportoidaan välittömästi valvovalle viranomaiselle. tiedot on esitetty liitteessä nro 26B C. VAIKUTUSTARKKAILU Vesistövaikutuksia tarkkaillaan nykyisen Siuntionjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti ja osana sitä. tiedot on esitetty liitteessä nro 26C D. MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET, LASKENTAMENETELMÄT SEKÄ NIIDEN LAADUNVARMISTUS tiedot on esitetty liitteessä nro 26D E. RAPORTOINTI JA TARKKAILUOHJELMAT voimassa olevat tarkkailuohjelmat on esitetty liitteessä nro 26E1 ehdotus tarkkailun järjestämiseksi on esitetty liitteessä nro 26E2 VAHINKOARVIO 6010 / 12.2014 12

27. VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET SEKÄ KORVAUKSET A. ARVIO VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA Puhdistettujen jätevesien vaikutukset purkuvesistössä eivät aiheuta merkittävää haittaa purkuvesistön virkistyskäyttöarvolle ja jätevesien osuus veden laadun muutoksiin peittyy luontaisen rehevöitymisen sekä voimakkaan hajakuormituksen alle. Näin ollen käsiteltyjen jätevesien vesistöön johtamisesta ei tulevaisuudessakaan arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. tiedot on esitetty liitteessä nro 27A B. TOIMENPITEET VESISTÖÖN KOHDISTUVIEN VAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI tiedot on esitetty liitteessä nro 27B C. KORVAUSESITYS VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA esitys korvauksista on esitetty liitteessä nro 27C D. TOIMENPITEET MUIDEN KUIN VESISTÖVAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI esitys korvauksista on esitetty liitteessä nro 27D MUUT TIEDOT 28. HAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ: 28.1 Mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta toiminnan sijoittumisesta tai muu kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästölähteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt 28.2 Asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti Tarpeen mukaan: 28.3 Prosessikaavio, josta ilmenevät yksikköprosessit ja päästölähteet 28.4 Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittava selvitys tarpeellisessa laajuudessa 28.5 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 28.6 Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan kaivannaisjätteen jätealueen sisäinen pelastussuunnitelma 29. HAKIJAN ALLEKIRJOITUS Paikka ja päivämäärä Espoossa 31.10.2016 Allekirjoitus (tarvittaessa) Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy, Pia Roth Nimen selvennys 6010 / 12.2014 13