Messias Messias (engl. Messiah) on Georg Friedrich Händelin säveltämä englanninkielinen oratorio vuodelta 1741. Oratorion librettona ovat Raamatun tekstit, pääsääntöisesti Vanhan testamentin jakeet, ja sen kokosi Charles Jennens Kuningas Jaakon raamatunkäännöksen pohjalta. Libretossa on tietynlainen kantava ajatus: Jennens on valinnut siihen jakeita, joissa painotetaan kristinuskon ydinkohtia sekä Raamatusta löytyviä vastauksia teoksen säveltämisen aikana pinnalla olleisiin teologisiin kiistakysymyksiin. Libreton tarkoitus on puolustaa kristinuskoa. Koska teksti koostuu vain raamatunkohdista, ei teoksessa ole erillisiä kertojahahmoja toisin kuin Händelin useimmissa oratorioissa. Libreton ensimmäisessä osassa käsitellään ensin messiasta koskevia ennustuksia, sitten hänen syntymäänsä ja lopuksi hänen tekemiään ihmeitä. Toisessa osassa kuvataan messiaan ristinkuolemaa, ylösnousemusta, evankeliumin julistusta sekä maailman reaktiota sanomaan. Teoksen kolmas ja viimeinen osa käsittelee tuomiopäivää sekä kuoleman ja synnin voittamista. Teoksen pituus on yhteensä noin 140 minuuttia. Vaikka teos sävellettiin alun perin esitettäväksi pääsiäisenä, sitä esitetään nykyään erityisesti adventin aikana. Teoksesta saatetaan myös esittää ajankohtaan sopivia osia adventin tai pääsiäisen aikaan (ensimmäinen osa sopii jouluun, toinen pääsiäiseen). Teoksen tunnetuin kohta on toisen osan päättävä halleluja -kuoro, joka on taidemusiikin historian tunnetuimpia sävelmiä, ja se esitetään usein erillisenä. Englanninkielisissä maissa hautajaisissa käytetään usein kolmannessa osassa olevaa aariaa I know that my Redeemer liveth. Teoksen pisimmät kohdat ovat bassoaaria The Trumpet Shall Sound sekä alttoaaria He was Despised, joista molemmat noudattavat ABA-rakennetta. Aarioiden ja kuorojen osuuksien lisäksi teos sisältää muiden oratorioiden tapaan runsaasti resitatiiveja. Händel muutteli teosta useita kertoja lisäillen osioita ja muutellen soitinnusta eri esityksiä varten, ja on jäänyt lopulta epäselväksi, mikä oli Händelin ideaali teoksen esittämiseksi. Näin ollen kapellimestarit ovat nykyään pakotettuja tekemään tiettyjä valintoja esimerkiksi käytettyjen soittimien suhteen. Teos sai heti ensiesityksessään erittäin suosiollisen vastaanoton. Händelin oopperoiden unohtuessa kunnes ne löydettiin 1900-luvulla uudestaan Messias-oratorio säilyi suosittuna musiikin muotivirtausten vaihtuessa läpi vuosisatojen. Konsertit Temppeliaukion kirkossa ja Sellosalissa huhtikuussa 2016 LC Club Espoo-Leppävaara järjestää yhdessä Musiikkiopisto Juvenalian, Espoonlahden Seurakunnan ja Leppävaaran seurakunnan kanssa hyväntekeväisyyskonsertit Temppeliaukion kirkossa 24.4.2016 ja Sellosalissa 26.4.2016. Konserteissa esiintyvät Espoonlahden seurakunnan Navichorus kuoro johtajanaan Elja Puukko, Leppävaaran seurakunnan kamarikuoro johtajanaan Kullervo Latvanen, Kamariorkesteri Juvenalia johtajanaan Janne Hanhijärvi sekä solisteina mezzosopraano Katariina Heikkilä, sopraano Kaisa Ranta, tenori Tuomas Katajala ja baritoni Jaakko Kortekangas. Messias konsertit on jatkumoa vuonna 2004 alkaneelle kevätkonserttien sarjalle, jonka ovat toteuttaneet LC Espoo-Leppävaara ja Musiikkiopisto Juvenalia yhdessä. Alusta saakka tapahtuman taiteellisena johtajana on toiminut Jaakko Kortekangas yhdessä Kamariorkesteri Juvenalian johtajan Janne Hanhijärven kanssa. Konserttisarja sai alkunsa Sellosalin valmistumisesta Lepäävaaraan ja on jatkunut keskeytymättömänä sarjana aina vuosittain huhtikuun lopulla kansallisen Veteraanipäivän (27.4) aikoihin.
Kamariorkesteri Juvenalia Kamariorkesteri Juvenalia koostuu Espoolaisen musiikkiopisto Juvenalian edistyneimmistä opiskelijoista. Orkesterin ohjelmisto käsittää musiikkia barokista nykymusiikkiin, kevyttä musiikkiakaan unohtamatta. Kamariorkesteri Juvenalia on aloittanut toimintansa vuonna 1982 ja toimii tätä nykyä Espoon Sello-salissa esiintyen omin konsertein useita kertoja vuodessa. Kokoonpano on vuosien varrella tehnyt lukuisia levyjä ja sen konsertteja on radioitu sekä Suomessa että Espanjassa. Konsertti-ja edustusmatkoja orkesteri on tehnyt USA:han, Etelä Afrikkaan, Tanskaan, Italiaan, Serbiaan sekä useaan otteeseen Espanjaan ja Saksaan. Viime vuosien kohokohtia ovat olleet syksyn 2013 "Mestarien messissä" -yhteiskonsertti Suomen Kansallisoopperan orkesterin kanssa, kesän 2014 Itä-Suomen kiertue sekä kesän 2015 konsertit Evankeliumijuhlilla Sastamalassa. Syksyn 2015 huippukohtia olivat Sibelius Soikoon -visualisoidut konsertit Sibeliuksen ja nykysäveltäjien musiikkiin yhteistyössä Helsingin Konservatorion ja KLAPS ry:n kanssa. Konserttitoiminnan ohessa kamariorkesteri Juvenalia on ollut mukana useissa ooppera- ja musikaaliproduktioissa; mm. Menotti: Vanhapiika ja Varas 2004, Purcell: Dido ja Aeneas 2006, Linkola: Peter Pan 2010 ja Ötökän elämää 2015. Merkittävä osuus orkesterin toiminnassa on olut myös monivuotisella yhteistyöllä Leppävaaran Leijonien kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena orkesterin solisteina on vuosien esiintynyt lukuisa joukko merkittäviä suomalaisia muusikoita, mm oopperalaulajat Helena Juntunen, Mari Palo, Johanna Rusanen, Miia Huhta, Ilona Jokinen, Cynthia Makkris, Marjukka Tepponen, Eva Hartemaa, Essi Luttinen, Ville Rusanen, Raimo Sirkiä, Hannu Niemelä, Markus Nieminen, Juha Kotilainen, Juha Lehmus ja Jaakko Kortekangas. Kamariorkesteri Juvenalian kapellimestarina ovat toimineet Rainer Palas, Jyri Nissilä ja vuodesta 2003 Janne Hanhijärvi. Orkesterinjohtaja Janne Hanhijärvi Janne Hanhijärvi valmistui muusikoksi Turun konservatoriosta pääaineenaan sellonsoitto. Orkesterinjohtamista hän on opiskellut Jyri Nissilän ja Juri Ahronovichin opastuksella. Hanhijärvi työskenteli perustamansa Kaukametsän Kamariorkesterin kapellimestarina Kajaanissa vuosina 1996-2003. Mieslahti Soi -musiikkileirin ja musiikkifestivaalin taiteellisena johtajana hän toimi vuosina 1997-2004. Hanhijärvi on voittanut ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä orkesteri- ja kapellimestarikilpailussa Unkarissa vuonna 1999. Menestystä hän on saavuttanut myös Espanjassa Festival Internacional de Orquestas de Jovenes orkesterifestivaalilla vuosina 2005-2006. Vuodesta 2003 Janne Hanhijärvi on työskennellyt Kamariorkesteri Juvenalian johtajana Espoossa. Espoonlahden seurakunnan Navichorus kuoro Navichorus on noin 40-jäseninen kamarikuoro, jonka taiteellisena johtajana toimii kanttori Elja Puukko. Kuoro harjoittelee viikoittain tiistaisin klo 18.15 20.45 Espoonlahden kirkon musiikkisalissa, os. Kipparinkatu 8, 02320 Espoo ja pitää myös laululeirejä. Kuoro esittää kaksi kertaa vuodessa jonkin suurimuotoisen kirkkomusiikkiteoksen ja on mukana Espoonlahden seurakunnan klassisissa messuissa, joissa musiikillisena materiaalina ovat pääasiassa Bachin kantaatit. Lisäksi kuoro esittää uudempaa kuoromusiikkia ja tilausteoksia. Ohjelmistoa: Bachin Matteus- ja Johannespassio, H-mollimessu, Jouluoratorio, kantaatit ja motetit
Mozartin, Brahmsin, Fauren, Donizettin ja Verdin Requiemit Händelin Messias Mendelssohnin Elias- ja Paulus-oratoriot. Tavoitteena on tarjota kuorolaisille mahdollisuus päästä esittämään kirkkomusiikin suuria mestariteoksia sekä rikastuttaa Espoonlahden seurakunnan jumalanpalvelus- ja konserttielämää. Kuoro on tehnyt matkoja Suomessa sekä useissa Euroopan maissa. Kuoronjohtaja Elja Puukko Elja Puukko on Espoonlahden seurakunnan johtava kanttori ja toimii myös kuoron- ja orkesterinjohtajana. Baritoni Elja Puukko (s. 1966) on opiskellut Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin ja solistisen laulun koulutusohjelmassa sekä Saksassa Hochschule Der Künste Berlinissä solistisen laulun koulutusohjelmassa, sekä täydentänyt opintojaan lukuisilla mestarikursseilla Suomessa ja ulkomailla. Hän on kysytty solisti erityisesti barokin ajan teosten tulkitsijana. Hän on tehnyt myös useita levytyksiä suomalaisille levymerkeille sekä nauhoituksia Yleisradiolle. Elja Puukon lyyrinen baritoni taipuu barokkiteosten bassotehtävistä saksalaisen liedin taipuisaan herkkyyteen. Etenkin Schubertin laulusarjat Winterreise ja Die schöne Müllerin ovat hänen lied-konserttiensa vakio-ohjelmistoa. Leppävaaran seurakunnan kamarikuoro Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro (LKK) aloitti toimintansa 1993 kanttori Kullervo Latvasen johdolla. Vuosina 1994 2004 kuoroa johti kanttori Kauko Perkkiö ja 2004 2007 kanttori Hannu Lehtikangas. Kuoro on vieraillut kotimaan lisäksi mm. Saksassa, Unkarissa ja Virossa. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro osallistuu seurakunnan jumalanpalveluselämään ja konsertoi useamman kerran vuodessa. Kuoron ohjelmisto on laaja. Viime vuosina kuoro on laulanut mm. Gabriel Faurén Requiemin, Dietrich Buxtehuden Jesu meine Freuden, Maurice Duruflén Requiemin, Giovanni Pierluigi da Palestrinan Missa Breviksen, Heinrich Schützin Matteuspassion ja viidennen kantaatin J.S. Bachin Jouluoratoriosta sekä jumalaspalveluselämään liittyvää musiikkia. Kuoro kantaesitti syksyllä 2010 Reijo Kekkosen teoksen Psalmus. Viime vuosina kuoro on osallistunut Ilmari Krohnin musiikkia sisältäviin levytysprojekteihin. Kuoronjohtaja Kullervo Latvanen Syksystä 2007 alkaen kuoroa on johtanut sen perustaja kanttori Kullervo Latvanen. Kanttorina Latvanen on toiminut Leppävaaran seurakunnassa 1991-94, Kiikalan seurakunnassa 1994-99 ja Leppävaaran seurakunnassa vuodesta 1999. Kullervo Latvanen valmistui Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta musiikin maisteriksi 1993, yksinlaulua hän on opiskellut professori Matti Lehtisen ja Matti Pelon johdolla. Hän suoritti kuoronjohdon B-tutkinnon Timo Nuoranteen johdolla keväällä 2010.
Kullervo Latvanen on laulanut useassa merkittävässä kuorossa kuten Suomen Laulussa, Candominossa ja Radion Kamarikuorossa. Nykyisin hän laulaa ammattimuusikoista koostuvassa kamarikuoro Gloriassa. Mezzosopraano Katariina Heikkilä Pälkäneläissyntyinen mezzosopraano Katariina Heikkilä valmistui Sibelius-Akatemiasta keväällä 2015 pääaineenaan lied- ja oratoriomusiikki. Lauludiplominsa hän suoritti mezzosopraano Eeva-Liisa Saarisen johdolla erinomaisin arvosanoin. Heikkilän aikaisempia opettajia ovat Aulikki Eerola (Sibelius-Akatemia 2008-2012), Anna-Clara Groundstroem (Lahden konservatorio 2006-2008), Ritva Auvinen (2007-2008), sekä Mari Vuorijärvi (Oriveden Opisto 2004-2005). Vuodesta 2015 lähtien hänen mentorinaan on toiminut basso Mika Kares. Heikkilä on täydentänyt opintojaan useilla kansainvälisillä mestarikursseilla. Heikkilän kirkkoteosrepertuaariin kuluu mm. Händelin Messias, Bachin Jouluoratorio ja h-mollimessu, Vivaldin Gloria, Pergolesin Stabat Mater, Saint-Saënsin Jouluoratorio ja Mozartin Requiem. Heikkilä on esiintynyt mm. Hämeenlinnan ja Helsingin kaupunginorkestereiden, Suomalaisen barokkiorkesterin sekä Ensemble Nylandian solistina. Heikkilä debytoi Suomen Kansallisoopperassa 2012 Händelin Julius Caesarin Corneliana. Kansainvälisen oopperadebyyttinsä hän teki keväällä 2014 Rahvusooper Estoniassa niin ikään Cornelian roolissa. Heikkilän muihin rooleihin kuuluu mm. Leos Janáčekin Ovela ketun Lapák ja Pásková (SKO 2015) ja G.C. Menottin Konsulin Sihteeri (Sibelius-Akatemian ooppera 2012). Keväällä 2016 Heikkilä nähdään W.A. Mozartin Taikahuilun kolmantena naisena Suomen Kansalisoopperassa. Heikkilä voitti toisen palkinnon Kangasniemen laulukilpailussa 2010. Kesällä 2011 ja 2013 hän saavutti finaalipaikan Timo Mustakallio -laulukilpailussa. Elokuussa 2014 Heikkilä oli yksi seitsemännen kansainvälisen Mirjam Helin laulukilpailun semifinalisteista. Katariina Heikkilän opintoja ja taiteellista työskentelyä ovat tukeneet mm. Suomen Kulttuurirahasto, Wegelius-säätiö, Selim Eskelin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiö. Sopraano Kaisa Ranta Kaisa Ranta aloitti musiikkiopinnot 6-vuotiaana pianonsoitolla, ja soitti toisena instrumenttinaan pitkään myös poikkihuilua. Klassisen laulun opinnot alkoivat vuonna 1998 Oulun Konservatoriossa Airi Tokolan johdolla ja jatkuivat ammattiopintoina Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa ja Turun Musiikkiakatemiassa (Musiikkipedagogin tutkinto 2004). Sibelius-Akatemiassa Kaisa Ranta opiskeli vuosina 2005-2008 Marjut Hannulan johdolla, ja musiikin maisteriksi Ranta valmistui oopperakoulutuksesta keväällä 2008 suoritettuaan lauludiplominsa erinomaisin arvosanoin. Kaisa Rannan opettajina ovat vuosien varrella toimineet professorit Eva Blahovan, Ûdo Reinemann ja Elisabeth Werres. Rannan nykyinen opettaja on Mika Kares. Lied-musiikkia Ranta on opiskellut Ilmo Rannan ja Ralf Gothonin ohjauksessa. Kaisa Ranta on monipuolinen ja muuntautumiskykyinen laulajatar, ja hän onkin saanut tehtäväkseen monipuolisia näyttämötöitä käsittäen musiikkiteatteria, musikaalia, operettia ja oopperaa. Parhaimmillaan hänen äänensä on koloratuurisävytteisen ohjelmiston parissa. Vuonna 2006 Kaisa Ranta debytoi Suomen Kansallisoopperassa W.A. Mozartin Zaide-oopperan nimiroolissa vuonna 2006, jonka jälkeen hän on vieraillut siellä säännöllisesti.
Suomen Kansallisoopperassa hänen roolejaan ovat olleet mm. Verdin Falstaff n Nanetta, Linkolan Robin Hoodin Marian, Korngoldin Die tote Stadt n Juliette sekä naispäärooli Leos Janacekin oopperassa Ovela kettu. Rannan tämän kauden tehtäviin kuuluu Carlotta Giudicellin rooli Andrew Lloyd Webber musikaalissa Oopperan kummitus. Ranta on vieraillut myös mm. Oopperakammarin, Ooppera Skaalan ja Taite ry:n tuotannoissa. Kaisa Ranta on laulanut useiden suomalaisten orkesteiden ja kuorojen solistina. mm. Radion Sinfoniaorkesterin solistina Ranta on esiintynyt nykymusiikin kantaesityksissä esim. Uljas Pulkkiksen Neito (2008) sekä Paavo Heinisen Kaukametsä ja Musta Kehtolaulu (2013). Ranta on ollut kysytty sopraanosolistina useissa kirkollisissa teoksissa, joista mainittakoon Pergolesin ja Scarlattin Stabat Mater, G. F. Händelin Messias, A. Brucknerin Requiem, J. Brahmsin Ein Deutsches Requiem, Lloyd Webberin Reqiem, J. Haydn n St. Cecilia-messu, W.A. Mozartin Requiem, c-mollimessu ja Exultate, jubilate motetti, A. Salierin La passione di nostro Signore Gesu Christo, M. Tippettin A Child of Our Time, L. van Beethovenin messu C-duuri ja 9. sinfonia sekä C. Saint-Saensin Jouluoratorio, J.S. Bachin Johannespassio sekä C. Orffin Carmina Burana. Lisäksi Ranta on levyttänyt muun muassa Händel-kuoron kanssa J. Rutterin Requiemin ja Cantuksen ja Tapiolan Kamarikuoron kanssa Madetojan kuorolauluja. Liedmusiikkia hän on nauhoittanut Yleisradiolle yhdessä pianisti Ilmo Rannan kanssa. Kaisa Ranta on konsertoinut kotimaan lisäksi Englannissa, Yhdysvalloissa, Tsekissä ja Japanissa. Valtakunnalliseen, suuren yleisön tietoisuuteen Kaisa Ranta nousi voitettuaan ensimmäisen palkinnon Lappeenrannan valtakunnallisessa laulukilpailussa vuonna 2006. Samassa kilpailussa vuonna 2004 Ranta palkittiin Nuoren lupaavan naislaulajattaren palkinnolla. Ranta on kesällä 2009 käydyn kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun semifinalisti. Kaisa Ranta on esiintyvän taiteilijan työnsä ohella myös Muhoksen Musiikkipäivien sekä Oopperakammari ry:n taiteellinen johtaja. Tenori Tuomas Katajala Tuomas Katajala on suomalainen oopperalaulaja. Hän on kuulunut Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan vuodesta 2009 lähtien. Katajala kuuluu aikamme merkittävimpiin tenoreihin Suomessa. Hänet tunnetaan monipuolisena laulajana Suomessa ja kansainvälisesti, niin oopperan, liedin kuin oratorioiden parissa. Katajala opiskeli Sibelius-Akatemiassa Peter Lindroosin, Seppo Ruohosen ja Esko Jurvelinin johdolla. Lisäksi hän on opiskellut mm. Udo Reinemannin Lied-mestariluokalla Amsterdamissa vuosina 2003-2004 sekä vuonna 2007 Maestro Alberto Zeddan Accademia Rossiniana -mestariluokalla Rossinin festivaalilla Pesarossa, missä hän lauloi myös kreivi Libenskofin roolin oopperassa Matka Reimsiin. Katajala on esiintynyt Suomen Kansallisoopperassa vuodesta 2006 lähtien. Oopperarooleihin on kuulunut mm. Rossinin Sevillan parturin kreivi Almaviva, Matka Reimsiin -oopperan kreivi Libenskof, La Cenerentolan Don Ramiro, Donizettin Lemmenjuoman Nemorino, Don Pasqualen Ernesto, Mozartin Taikahuilun Tamino, Don Giovannin Don Ottavio, Cosi fan tutten Ferrando, Lehárin Iloisen lesken Camille de rosillon, Verdin Falstaffin Fenton, Puccinin Gianni Schicchin Rinuccio, Kaija Saariahon Adriana Materin Yonas, Brittenin Albert Herringin Albert sekä Jüri Reinveren Puhdistuksen Hans.
Katajala on vieraillut mm. Savonlinnan oopperajuhlilla, Pariisin Cité de la Musiquessa ja Luxemburgin teatterissa 2006 ja 2007 Mozartin Short Cuts oopperassa kreivi Le Comten roolissa, Suomalaisen kamarioopperan solistina 2008 Aciksen roolissa Acis ja Galatea oopperassa sekä 2009 Roderick Usherin roolissa Philipp Glassin oopperassa The Fall of the House of Usher. Vuonna 2010 hän vieraili National Reiseoperassa Hollannissa Don Pasquale -oopperan Erneston roolissa sekä Oslossa Henry Morosuksen roolissa Sraussin Die schwaigsame Frau -oopperassa, vuonna 2011 hän lauloi Düsseldorfin oopperassa Ferrandon roolin Mozartin Cosi fan tuttessa sekä Oslossa Sevillan parturissa kreivi Almavivan roolin. Vierailuja kaudella 2012-2013 olivat mm. Don Pasquale sekä Sevillan parturi Oslon oopperassa. Katajala on esiintynyt lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, sekä esiintynyt kaikilla merkittävimmillä festivaaleilla Suomessa, mm. Kuhmon Kamarimusiikki, Helsingin Juhlaviikot, Lahden Urkuviikot, Urkuyö ja aaria -festivaali ja Turun musiikkijuhlat. Katajalan oratoriorepertuaariin kuuluu lähes 100 teosta, sisältäen muun muassa kaikki Bachin, Beethovenin, Haydnin, Mozartin, Mendelssohnin sekä Verdin suuret sakraaliteokset, sekä lisäksi myös useat Schubertin ja Schumannin klassiset laulusarjat. Esiintymisistä ja festivaaleista mainittakoon Verdin Requiem Lontoon Royal Albert Hallissa ja Oxfordissa sekä Dvořákin Stabat mater Tokion La Folle Journee -festivaalilla, Aix-en- Provencessa ja Noirlac - festivaalilla Ranskassa. Lisäksi hän on konsertoinut Musik på Slottet -festivaalilla Tukholmassa Pietarin filharmonikkojen kanssa, esiintynyt solistina Avery Fisher Hallissa New Yorkissa sekä Pariisin d Áuvers sur Oise -festivaalilla ja Annecy Classic festivaalilla. Hän on laulanut mm. Ranskan kansallisorkesterin solistina Pariisissa sekä eripuolella Ranskaa Beethovenin 9. sinfoniassa. Muita orkestereita ovat olleet mm. Oslon, Rooman ja Baselin oopperaorkesteri, Oxford Filharmonia, Lontoon Festival orkesteri, Batzdorfer Hofkapelle ja Stockholm Barockensemble. Katajala on laulanut myös kaikkien merkittävimpien Suomalaisten sinfoniaorkesterien solistina. Kapellimestareina ovat toimineet mm. Kent Nagano, Vladimir Ashkenazy, Peter Schreier, Alberto Zedda, Sir David Willcocks, Hugh Wolff, Pierre Vallet, Yoel Levi, Andrew Lawrence-King, Nikolai Alexeen, Howard Arman, Andres Mustonen, Nicholas Daniel, Carsten Schmidt, Jun Märkl, Hannu Lintu, Roy Goodman, John Fiore, Esa-Pekka Salonen, Sakari Oramo, Leif Segerstam ja Mikko Franck. Tulevia vierailuja ovat mm. F. Halévyn La Juiven Prinssi Leopold Göteborgin Oopperassa, Rossinin Sevillan parturin Kreivi Almaviva Oslon Oopperassa, Wagnerin Nürnbergin mestarilaulajien David Suomen kansallisoopperassa, Mozartin Taikahuilun Tamino Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Donizettin Don Pasqualen Ernesto Glyndebournen Touring Oopperassa. Jaakko Kortekangas, baritoni Oopperalaulaja Jaakko Kortekangas lähti 23-vuotiaana Zürichin oopperan kansainväliseen oopperastudioon opiskeltuaan Sibelius-Akatemiassa professori Matti Lehtisen johdolla. Hän on esiintynyt useimmissa Euroopan maissa, mm. Zürichin, Kööpenhaminan, Tukholman, Genovan ja Pariisin oopperoissa sekä konsertoinut mm. New Yorkissa ja Tokiossa. Ennen paluutaan Suomeen vuonna 1999 ja siirtymistään freelanceriksi hän kuului 10 vuotta Freiburgin oopperan taiteilijakuntaan Saksassa. Voitettuaan Lappeenrannan laulukilpailun vuonna 1989, Kortekangas on esiintynyt säännöllisesti myös Suomessa, mm. Kansallisoopperassa, Yleisradiossa sekä useiden orkestereiden solistina. Hän on tehnyt lukuisia radionauhoituksia, levytyksiä ja televisio-oopperoita. Hänen uusimmat levytyksensä ovat Rautavaaran ooppera Kaivos (pappi/ondine) ja Schumannin suurteos Faust-Szenen (nimiosa/naxos).
Jaakko Kortekangas on laulanut yli 90 näyttämöroolia. Syksyllä 2011 hän lauloi Robert Oppenheimerin roolin John Adamsin oopperassa Doctor Atomic ja hänen ohjelmistoonsa kuuluvat myös Adamsin oopperat Nixon Kiinassa ja Klinghofferin Kuolema. Kaija Saariahon menestysteoksen L amour de loin miespääosaa hän on esittänyt useissa produktioissa ainoana suomalaisbaritonina, jonka ohjelmistoon rooli kuuluu. Kevään 2016 haasteita ovat Dr. Hackertin rooli Suomen Kansallisoopperan uutuustuotannossa Indigo sekä Nick Shadow Stravinskyn oopperassa Hulttion tie. Teatterityön ohella Kortekangas on tunnettu ääni laulumusiikin esittäjänä konserteissa ja radiossa. Hän on kantaesittänyt suomalaisten säveltäjien (mm. Aho, Rechberger, Länsiö, Tuomela, Rautavaara, Linjama, Linkola) näyttämöteoksia sekä yksinlaulumusiikkia. Uusin kotimainen kantaesitys oli Kimmo Hakolan teoksen De kaspiska tigrarnas Gud baritonisolisti. Hän on tehnyt tunnetuksi Erkki Melartinin laulumusiikkia ja yhdessä pianisti Ilkka Paanasen kanssa tehty Melartin-levy Nuori Psyyke on saanut huomattavan arvostelumenestyksen.