LUPAPÄÄTÖS Nro 7/12/2 Dnro PSAVI/69/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJA Teräsputkisillan rakentaminen Iekkiojan ylitse Viitavaara Vintilänselkä -metsätiellä sekä töidenaloittamislupa, Savukoski Metsähallitus Itä-Lappi Hallituskatu 10 98100 KEMIJÄRVI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta ja hankkeen tarkoitus... 3 Suunnitellut työt... 3 Arvio työajasta... 6 ALUEEN OMISTUSSUHTEET... 7 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydennys... 8 Lupahakemuksesta kuuleminen... 8 Lausunto... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 KÄSITTELYRATKAISU... 8 PÄÄASIARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Rakennetta koskevat määräykset... 9 Rakentamisaika... 9 Työnaikaisten haittojen minimointi... 9 Viimeistely- ja maisemointityöt... 10 Kunnossapitomääräys... 10 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 Käsittelyratkaisun perustelut... 10 Pääasiaratkaisun perustelut... 10 Lupamääräysten perustelut... 11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 11 KÄSITTELYMAKSU... 11 Perustelut... 11 Oikeusohje... 11 MUUTOKSENHAKU... 12
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Metsähallitus Itä-Lappi on aluehallintovirastoon 12.12.2011 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa teräsputkisillan rakentamiseen Iekkiojan ylitse Viitavaara Vintilänselkä -metsätiellä Savukosken kunnassa hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa aloittaa rakennustyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hakija on 19.12.2011 lisäselvityksessään täsmentänyt, että rakentamistyöt on tarkoitus tehdä vuoden 2012 marraskuussa ja mikäli päätös annetaan ennen sitä, ei töidenaloittamislupa ole tarpeen. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta ja hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on korjata nykyinen huonokuntoinen hirsirakenteinen puusilta Iekkiojan kohdalla Viitavaara Vintilänselkä -metsätiellä. Tietä käytetään ympärivuotisesti. Kelirikkoaikana ja tulva-aikana liikenne on vähäistä. Siltapaikka sijaitsee Vintilänkairassa noin 20 km Martin kylästä pohjoiseen Savukosken kunnassa. Suunnitellut työt Nykyinen silta Nykyinen silta on huonokuntoinen ja se joudutaan purkamaan, koska korjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää eikä teknisesti mahdollista. Silta on tehty puhtaasta puusta eikä kyllästettyä puutavaraa ole käytetty, joten puretut puuosat poltetaan. Muut jätteet kuljetetaan hyötyjäteasemalle. Nykyisen sillan aukon kokonaisala on noin 7 m 2. Lapin ELY-keskuksen lausunto Hakija on pyytänyt 16.5.2011 Lapin ELY-keskukselta siltaaukkolausunnon. Lausuntopyynnössä hakija on esittänyt rakennettavaksi teräsputkisillan (kaksi teräsputkea, d = 2 600 mm). ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt, että paikalle rakennettaisiin suorakaiteenmuotoinen silta, jonka vapaa-aukko on vähintään 5,3 metriä. Perusteluinaan ELY-keskus on todennut alueen olevan merkittävä taimenen poikastuotantoalue. Eri siltatyyppien vertailu Sillan vapaa-aukon ollessa 5,3 m tulee sillan kannen kokonaispituuden olla vähintään 8,3 m, jotta perustukset voidaan tehdä uoman ulkopuolelle roudattomaan syvyyteen.
4 Metsäteille soveltuvia siltatyyppejä ovat: liimapuinen palkkisilta va = 8 m monilevyrakenteinen teräsholvisilta (Super Cor) va = 8 m teräsholvikaarisilta betonianturoilla 2 kpl va = 8 m useita teräsputkisiltayhdistelmiä teräsbetoninen elementtirakenteinen laattasilta BLE II va = 8 m. Eri siltatyyppien kustannusarviot perustuvat Itä-Lapin alueella toteutuneisiin rakennuskustannuksiin. Hintaan vaikuttaa huomattavasti kohteen syrjäinen sijainti, jolloin siltapaikalla tehtävät työkustannukset ja kuljetuskustannukset ovat suuret. Elementtisilta kootaan työmaalla betonielementeistä valmiiksi rakenteeksi, kun taas pyöreät teräsputket ovat asennusvalmiita heti ja ne voidaan nostaa suoraan kuljetusvälineestä rakennuskohteeseen. Elliptiset putket kootaan usein teräslevyosista työmaalla, mikä lisää rakennuskustannuksia. Elementtisiltarakenteet vaativat usein lisäksi muita rakennusteknisiä töitä, kuten betonointia ja hitsausta. Elementeistä tehdään myös teräsholvikaarisilta ja monilevyrakenteinen teräsholvisilta. Eri siltatyyppien rakennuskustannukset ovat (alv 0 %): Monilevyrakenteinen teräsholvisilta 93 500 Teräsholvikaarisilta betonianturoilla 2 kpl 115 000 Liimapuinen palkkisilta 120 000 BLE II va = 10 m 65 000 Teräsputkisilta 2 kpl d = 2 600 mm 32 000 Elliptinen teräsputkisilta 5,2 m x 4,0 m 45 000 Sillan kohdalla ajoradan leveys on 4 500 mm. Kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on rakentaa silta kahdesta teräsputkesta. Rummun tehollisen alan parantamiseksi rummut upotetaan noin 60 cm uoman nykyisen tason alapuolelle. Rummun sisäpuolen annetaan täyttyä kiviaineksilla uoman nykyiseen tasoon, mikä parantaa uoman luonnonmukaisuutta ja edesauttaa kalojen elinolosuhteita. Putken sisäpuolelle tehdään virtausosalle lisäpinnoitus, esimerkiksi epoksiterva 100 tai vastaava korroosiosuojaus. Esitys uuden sillan rakentamiseksi Hakija on esittänyt, että siltapaikalle rakennetaan kahdesta rummusta muodostuva teräsputkisilta. Tyyppiesimerkki rummusta on RUMTEC T-PR2650/2600 C 3, T = 3,0 mm, L = 10 m. Vanhan sillan kokonaisaukko on noin 7 m 2 ja uuden sillan kokonaisala on noin 10,6 m 2. Virtausala on sama kuin aiemmin (noin 7 m 2 ). Putket sinkitään (Zn1200) ja putkien sisäpintaan laitetaan puoleen putkeen lisäsuojaus (EH-100 my). Ulkopintaan asennetaan jo tehtaalla suodatinkangas (N3). Silta mitoitetaan kuormitusohjeen kuormaluokan I (Lk 1) mukaan ja mitoitus tarkistetaan raskaalla erikoiskuormalla 2 (Ek 2). Hakijan mukaan yhden putken (d = 6 800 mm) rakentaminen ei ole mahdollista ja elliptisen putken rakentaminen puolestaan johtaisi tiepenkereen tarpeettomaan korottamiseen.
5 Uuden sillan mitoitustiedot ovat: Kaksoisrummut Rumpu 1 Rumpu 2 Rummun halkaisija 2 600 mm 2 600 mm Sallittu padotus 12 cm 12 cm Padotus 11,75 cm 11,75 cm Rummun vesisyvyys 109,3 cm 109,3 cm Rummunupotussyvyys 60 cm 60 cm Rummun koko poikkileikkausala 5,31 m 2 5,31 m 2 Rummun virtausala 2,73 m 2 2,73 m 2 Rummun upotusala 0,93 m 2 0,93 m 2 Rummun täyttöaste (korkeus) 65,12 % 65,12 % Rummun täyttöaste (pinta-ala) 68,95 % 68,95 % Uoman patoamaton virtausala 6,66 m 2 6,66 m 2 Uoman padottu virtausala 7,53 m 2 7,53 m 2 Kaksoisrumpujen korkeusero 0 cm 0 cm Rakentaminen suoritetaan ns. kuivatyönä, jossa ensimmäinen rumpuputki rakennetaan kuivalle maalle uoman jäädessä sen ulkopuolelle. Tämän jälkeen vedet johdetaan rakennettuun putkeen ja rakennetaan toinen putki. Iekkiojan uomaa perataan ja muotoillaan rumpujen kohdalla ja noin 10 metrin matkalta sillan molemmin puolin. Työ tehdään ympäristöön soveltuvasti säästämällä mahdollisimman paljon kasvillisuutta. Massat läjitetään ympäristöön soveltuvasti tiepenkereen luiskiin tai tarvittaessa kuljetetaan läjitysalueelle. Tietä korotetaan sillan kohdalla noin 50 70 cm. Tie sillan kohdalla varustetaan kaiteella tai reunapaaluilla 20 metrin matkalta sillan molemmin puolin. Siltapenkereen luiskat verhoillaan suodatinkankaalla N4 ja kiviverhouksella, jonka kokonaispaksuus on h = 50 cm. Rakentamisessa noudatetaan soveltuvin osin Tielaitoksen julkaisuja Kuivatus ja Aallotetut teräsputket sekä metsätieohjeistossa kohdassa 8 Sillat annettuja ohjeita ja määräyksiä. Siltapaikka on kartoitettu maastossa. Korkeusjärjestelmä on paikallinen ja alueelle on rakennettu työn suoritusta varten suunnitelman mukaisessa koordinaatistossa olevat kiintopisteet. Koordinaatisto on likimääräinen KKJ ja korkeusjärjestelmä on likimääräinen N 60. Perustelut valitulle siltatyypille Kyseessä on metsätie, jota käytetään pääasiallisesti metsätalouskäyttöön. Metsähallitus on rakentanut tien pääosin omia metsätaloustarpeita varten, mutta se on myös kaikkien alueella liikkuvien käytössä. Muita mahdollisia tien käyttäjiä ovat muun muassa porotalouden harjoittajat, marjastajat, metsästäjät sekä retkeilijät, matkailijat ja luonnossa liikkujat. Tie voidaan tarvittaessa sulkea kelirikkoaikana eli mitoitusvirtaaman (tulvan) aikana. Iekkiojassa ei harjoiteta vesiliikennettä, koska virtaama on liian pieni. Teräsputkisillan suurentamisella esitetystä ei saavuteta merkittävää hyötyä. Kustannukset nousisivat materiaalikustannusten ja tiepenkereen korottamisen vuoksi. Myös maisemallisesti ja liikenneturvallisuuden kannalta matalampi rakenne on parempi. Virtausala on riittävä. Liikenteelle aiheutuva katkos on lyhin teräsputkisiltaa rakennettaessa. Kustannuksiltaan esitetty kaksoisrumpuratkaisu on kohtuullinen, kun otetaan huomioon tien käyttötarkoitus ja liikennemäärät. Betonielementtisilta on kallis ja rakentamisesta saatava hyöty vähäinen, koska vesiliikennettä
ei ole. Tien luonteesta johtuen maalla liikkuvat nisäkkäät voivat kulkea sillan kohdalla tien penkereen ylitse. Vesieläimet voivat kulkea uomassa kahden pohjaltaan sorastetun teräsputken kautta. Rumpuputkien aiheuttama padotus tulvan aikana (noin 12 cm) ei aiheuta haittaa vesistölle, metsätaloudelle tai muulle luonnolle. Vaikutus taimenen elinolosuhteisiin Lapin ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että Iekkioja on merkittävä taimenen poikastuotantoalue, mikä vuoksi kohteeseen suositellaan rakennettavaksi silta, jonka suorakaiteen muotoisen vapaa-aukon leveyden on oltava vähintään 5,3 metriä. Hakija on todennut, ettei sen tiedossa ole sellaisia tutkimuksia, joissa on osoitettu teräsputkisiltojen aiheuttavan merkittävää haittaa kalastolle ja kalojen kululle. Ennakkoluulot ovat ehkä saaneet alkunsa väärin rakennetuista rumpuputkista, joilla on muodostettu uomaan porras. Rakennettava teräsputkisilta ei muodosta nousuestettä taimenelle tai muille kaloille. Rummun upottaminen noin 60 cm uoman alapuolelle ei muuta uoman virtausominaisuuksia. Nykyisen sillan rakentaminen on aiheuttanut uoman luonnollisen pohjan korkeuden muuttumisen, minkä vuoksi uomasta poistetaan sillan molemmin puolin maa-ainesta noin 10 metrin matkalta ja uoma palautetaan luonnolliseen korkeuteen. Tällä parannetaan uoman virtausominaisuuksia. Uoman muoto ei aiheuttane kaloille nousuestettä. Luonnontilaiset purouomat ovat poikkeuksetta enemmänkin pyöreän kuin suorakaiteen muotoisia. Tämä johtuu uoman vesimäärän muutoksista, uoman kulumisesta ja virtausnopeuksista. Suorakaiteen muotoisia ovat lähinnä kaivetut ojat ja niiden reunat muuttuvat luiskamaiseksi virtauksen ja humuksen johdosta. Taimenen kutuaika on syys marraskuussa, joten tulvanaikainen virtausnopeus ei aiheuta estettä kaloille. Osa taimenista voi kulkeutua kevättulvan aikana alapuolisiin vesistöihin. Latvavesillä, kuten Iekkioja, taimenta kutsutaan tammukaksi, joka elää koko elämänsä syntymäpurossa tai sen lähialueella. Lähialueella ei ole järviä. Iekkioja laskee Kairijokeen, joka laskee Kemijokeen. Lähin suurempi järvi on Kemijärvi. Iekkiojan tapaisia ojia on Kemijoen vesistössä lukuisia. Mikäli ELYkeskuksen esittämää suositusta noudatetaan kaikissa Kemijokeen laskevissa uomissa, aiheutuu siitä mittava kustannus Pohjois-Suomen metsätaloudelle ja yksityisteiden pitäjille. Haitat voivat ulottua myös alueen muihin elinkeinoihin, jos tienhoitokustannukset johtavat teiden kokonaan sulkemiseen kalliin siltaratkaisun vuoksi. Näitä elinkeinoja ovat muun muassa porotalous, matkailu ja muut tärkeät luontaiselinkeinot kuten marjastus ja metsästys. 6 Arvio työajasta Työt on tarkoitus tehdä viimeistään vuoden 2012 marraskuussa. Työn kestoaika on 1 2 viikkoa.
7 ALUEEN OMISTUSSUHTEET Siltapaikan ja hankkeen vaikutusalueen maa- ja vesialueet ovat Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita. Lähiympäristössä ei ole muita tiloja. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Iekkiojan valuma-alue saa alkunsa Vintiläntunturin rinteiltä. Tunturin korkeus on noin +388 m ja siltapaikan korkeus noin +239 m. Muita suuria vaaroja alueella ovat Hangasmurusta, Vuonelonvaaranmurusta ja Kuusi- Sappisvaara. Valuma-alueella ei ole järviä eikä isompia jänkiä. Iekkiojan valuma-alue siltapaikalla on noin 33,97 km 2 ja järvisyys 0 %. Uoman keskikaltevuus siltapaikalla on noin 0,78 %. Iekkioja laskee Kairijokeen, joka laskee Kairijokisuun kohdalla Kemihaaraan ja edelleen Kemijokeen. Siltapaikan alapuolella on laaja suvantoalue. Yläpuolella uoma on noin kolmen metrin levyinen ja paikalla on koski. Iekkiojan vesistötietoja: Valuma-alueen pinta-ala 33,79 km 2 Nykyisen uoman kaltevuus 0,0078 Lumen vesiarvon vuosimaksimi 190 mm Keskivaluma Mq 11 l/s km 2 Sallittu padotus 12 cm Ylivaluma 190 l/s km 2 Toistumisaika 20 vuotta 380 l/s km 2 Järvisyys 0 % Peltoa valuma-alueesta 0 % Metsäojia valuma-alueesta 0 % Vuoden keskivirtaama MQ 0,374 m 3 /s Mitoitusvirtaama 12,9 m 3 /s Maastossa arvioitu HW uoman pohjan yläpuolella 236,96 m Uoman vesisyvyys arvioidulla HW:lla 1,2 m Uoman poikkipinta-ala arvioidulla HW:lla 8 m 2 Märkäpiiri arvioidulla HW:lla 9 m Vesistössä ei harjoiteta vesiliikennettä eikä uittoa. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Uuden sillan mitoitusvirtaama on 12,9 m 3 /s ja arvioitu vedenkorkeus ylivedenkorkeudella (HW) +236,96 m. Tulvan aikana sillan kohdalla sallitaan noin 12 cm:n padotus. Rakentaminen aiheuttaa rakentamisaikaista veden samenemista, mutta sen vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi ja paikallisiksi. Siltapaikan alapuolella on laaja suvanto, jossa suurin osa mahdollisesta kiintoaineksesta laskeutuu pohjaan. Rakentaminen suoritetaan ns. kuivatyönä, jossa ensimmäinen rumpuputki rakennetaan kuivalle maalle uoman jäädessä sen ulkopuolelle. Tämän jälkeen vedet johdetaan rakennettuun putkeen ja rakennetaan toinen putki. Menettely vähentää merkittävästi veden samenemista rakentamisaikana. Uoman reunat verhoillaan suodatinkankaalla ja kiviverhouksella eroosion estämiseksi.
Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta kalastoon tai kalastukseen eikä silta vaikeuta kalojen kulkua tai lisääntymistä. Vaikutuksia taimenen elinolosuhteisiin on esitetty edellä valitun siltatyypin perusteluissa. Rakentamisella ei ole vaikutusta vesiliikenteeseen tai uittoon. Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa tai haittaa. 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Hakija on 19.12.2011 toimittanut aluehallintovirastoon lisäselvityksen rakentamisen ajankohdasta ja töidenaloittamisluvan tarpeellisuudesta. Lupahakemuksesta kuuleminen Aluehallintovirasto on 21.12.2011 pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapin ELY-keskuksen kalatalouden ryhmältä sekä Savukosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot on pyydetty toimittamaan ympäristölupavirastoon viimeistään 20.1.2012. Lausunto 1. Lapin ELY-keskus / ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että alueella ei esiinny uhanalaisia eliölajeja. ELY-keskuksen arvion mukaan sillan rakentamisen aiheuttama veden samentuminen on lyhytaikaista, paikallista ja vähäistä, joten erillistä töiden aikaista samentumistarkkailuohjelmaa ei tarvita. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU 1. Tämän asian ratkaisemiseen sovelletaan vesilain (264/1961) säännöksiä. 2. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 9 :n perusteella päättänyt ratkaista asian toimittamatta vesilain 16 luvun 7 ja 8 :ssä säädettyä tiedoksiantoa.
9 PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Metsähallitus Itä-Lapille luvan teräsputkisillan rakentamiseen Iekkiojan ylitse Viitavaara Vintilänselkä -metsätiellä Savukosken kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää tästä päätöksestä ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Rakennetta koskevat määräykset 1. Silta on rakennettava ja Iekkiojan uoma perattava hakemussuunnitelman liitteenä olevan kartan "Savukoski. Putkisillan rakentaminen. Iekkiojan silta Viitavaara Vintilänselkä metsätie. Rakennussuunnitelma. Suunnitelmakartta. Yleiskartta. Työnumero 0896/11. Piir. NR:o 1" MK 1:500 ja 1:50 000 osoittamassa paikassa sekä piirustusten "Savukoski. Putkisillan rakentaminen. Iekkiojan silta Viitavaara Vintilänselkä metsätie. Rakennussuunnitelma. Tien pituus- ja poikkileikkaus. Uoman pituus- ja poikkileikkaus. Työnumero 0896/11. Piir. NR:o 2" MK 1:100 ja 1:1 000 osoittamalla ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. Suunnitelmaan saadaan Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia vähäisiä muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleiseen tai yksityiseen etuun. Rakentamisaika 2. Rakennustyöt on tehtävä kahden (2) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Työnaikaisten haittojen minimointi 3. Rakentamistyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Työt on tehtävä samentumista mahdollisimman vähän aiheuttavin työmenetelmin. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työn suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on luvan saajan viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.
10 Viimeistely- ja maisemointityöt 4. Rakennustyön päätyttyä asiaan kuulumattomat rakennustarvikkeet ja -jätteet on poistettava vesistöstä sen luonnollista pohjaa myöten. Rakennuspaikat ja niiden ympäristöt on työn jäljiltä siistittävä ympäristöön sopeutuviksi. Kunnossapitomääräys 5. Luvan saajan on huolehdittava sillan ja siihen liittyvien rakenteiden kunnossapidosta. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 6. Luvan saajan on ilmoitettava töiden aloittamisesta Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Savukosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. 7. Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti töiden valmistumisesta 60 päivän kuluessa aluehallintovirastolle, Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Savukosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä vahinkojen poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut 1. Tämä asia on tullut vireille 11.3.2011. Asia on ratkaistava vesilain (264/1961) säännösten nojalla, koska näitä säännöksiä on sovellettava vuoden 2011 loppuun saakka vireille tulleiden vesitalousasioiden ratkaisemiseen. 2. Aluehallintovirasto on asian laadun vuoksi vesilain 16 luvun 9 :n nojalla pyytänyt viranomaisten lausunnot hakemuksesta ja käsitellyt asian enempää tiedoksiantoa toimittamatta. Hakija omistaa siltapaikan ja hankkeen vaikutusalueen maa- ja vesialueet. Asia ei ennalta arvioiden vaikuta haitallisesti muiden oikeuteen tai etuun. Pääasiaratkaisun perustelut Nykyinen puusilta on huonokuntoinen ja hakemuksessa tarkoitetun sillan rakentaminen nykyisen sillan tilalle on tarpeen metsätien käytön turvaamiseksi. Iekkiojassa ei ole vesiliikennettä, joten sillan rakentaminen ei aiheuta häiriötä sille. Rakentamispaikan alapuolisessa uomassa voi aiheutua tila-
päistä, ennalta arvioiden vähäistä vesistön samentumista. Samentumisesta ei kuitenkaan aiheudu haittaa vedenlaadulle tai kalastolle. Sillan rakenteet huomioon ottaen hankkeesta ei aiheudu haittaa kalankululle eikä taimenen lisääntymiselle. Alueella ei ole uhanalaisia eliölajeja. Sillan rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Luvan saajan 19.12.2011 toimittaman lisäselvityksen perusteella töidenaloittamislupaa ei ole tarvetta myöntää. 11 Lupamääräysten perustelut Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta ja yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki (264/1961) 2 luku 3, 4, 6 1 momentti, 12, 15 ja 31 1 momentti Vesiasetus (282/1962) 85 1 momentti Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Lupa-asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Käsittelymaksu määrätään asian vireilletuloajankohtana voimassa olleiden säännösten nojalla. Alla olevan asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan siltaa koskevan asian käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 7 1 ja 2 momentti
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Paavo Liimatta Anna-Maria Juntunen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Paavo Liimatta. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 043 tai 020 636 1020. A-MJ/es Liite Valitusosoitus Päätös tiedoksi Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Savukosken kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 1.3.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.