Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Samankaltaiset tiedostot
Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Energiapuun puristuskuivaus

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo

Energiapuun varastointitekniikat

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kokemuksia tuorehakkeen poltosta

HYDRO-POHJANMAA

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

1. Polttopuun käyttö Suomessa

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Metsäenergiaa tarvitaan

Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa

ENERGIAPUUN VARASTOINTI Energiapuun varastointiohje

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Petteri Ojarinta

Metsäpolttoaineiden varastoitavuus runkoina ja hakkeena sekä lämmöntuotantoon integroitu metsäpolttoaineen kuivaus

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit

Keskipohjalaisen puun matka kannolta kattilaan

TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI

Energiapuun laadukas korjuu

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

HAKKEEN KUIVAUS BIOENERGIAKESKUKSEN MONIKÄYTTÖKUIVURISSA AURINGON ENERGIAA LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ HYÖDYNTÄEN

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle?

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

MMT, dosentti Risto Lauhanen, MMM Juho Lahti, FM Kari Laasasenaho, FT, dosentti Raimo Timonen, prof.emer. Jouko Laasasenaho & DI Alpo Kitinoja

Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

Hydrologia. Routa routiminen

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

HYDRO-POHJANMAA

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Kalevi Pietikäinen Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollinsäätiö

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI OY LOPPURAPORTTI

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki

Metsa nomistajan opas energiapuun tuottamiseen nuorista kasvatusmetsista

Metsäenergia Pohjanmaalla

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Energiapuun laadunhallinta ja varastologistiikka. Pasi Ruuska, Elenia Lämpö Oy Lahti

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä Katja Hynynen

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS

Energiapuun korjuusuositukset. Yhteismetsäpäivä, Oulu Tanja Lepistö

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Energiapuun mittaus ja kosteus

Avoin data metsäntutkimuksessa E-P DIGI, , Seinäjoki

Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

PALAX KLAPIKONEMALLISTO

OID CO ououo. Kuva 1. Kaksi kaavamaista säkkilavan asennusmahdollisuutta.

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua

Biotalouden kehittäminen Parikkalassa hanke Jani Roitto 2014 PUUHAKKEEN KÄSITTELY- JA POLTTO-OMINAISUUKSIEN PARANTAMINEN

BETONILATTIOIDEN MAALAUS JA PINNOITUS

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Ammattikorkeakoulujen valintakoepäivät (syksy 2016)

Tervetuloa uudistamaan osaamistasi!

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Energiapuu ja metsänhoito

Kuivan polttopuun varastointiohjeita

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Transkriptio:

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen, Tuomas Hakonen, Ismo Makkonen, Laurila Jussi & Esala Jussi

2 Kestävä metsäenergia -hanke Edistää metsäenergian tuotantoa ja käyttöä tutkimuksen, kehittämisen ja neuvonnan keinoin Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön johtama Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa Rahoittajina EU, Suomen valtio, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskukset sekä metsäkeskusalueen yritykset, kunnat ja metsäenergiatoimijat SeAMK Oy oli hankkeen toinen toteuttaja 12.12.2008

SeAMK elitarvike ja maatalous Noin 1 000 opiskelijaa (SeAMK:issa noin 5 000) AMK-koulutus: Maaseutuelinkeinot, agrologi, Ilmajoki Metsätalous, metsätalousinsinööri, Seinäjoki Ravitsemusala, restonomi, Seinäjoki Bio- ja elintarviketekniika, insinööri, Seinäjoki Ylempi AMK-tutkinto: Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma Elintarvike- ja maatalouspuolen yamk uutena HK 13.3.2014

4 Hakkeen asfalttikenttäkuivaus Pohjautuu Jussi Laurilan ja Risto Lauhasen selvitykseen. Hakkeen asfalttikenttäkuivaus on jo käytössä oleva menetelmä erityisesti paljon haketta käyttävillä maatiloilla. Koe tehtiin yhteistyössä menetelmää hyödyntävän maatilan kanssa. Kuva: Jussi Laurila

5 Koejärjestely Kokeessa käytettiin kahta päivää aikaisemmin haketettua mäntyhaketta. Hake levitettiin kuivikkeenlevittimellä asfalttikentälle 3 4 cm paksuksi patjaksi. Patjan leveys 2,5 m. Haketta kuivattiin yhden päivän verran n. 12 h. Päivän päätteeksi otettiin näytteet edustavasti useasta kohtaa hakepatjaa. Näytteet analysoitiin uunikuivausmenetelmällä. Koe suoritettiin Lapualla 21.6.2012. Kuva: Enni Kangas

6 Sääolosuhteet ja kuivumistulos Päivä oli aurinkoinen (ylin lämpötila oli 17 ºC ja tuuli 4 m/s). Hake kuivui päivän aikana tuoreesta 23 % kosteuteen. Erittäin todennäköisesti helteellä päästäisiin alle 20 % kosteuteen. Erinomainen tulos!

7 Soveltaminen käytäntöön Kuivikkeenlevittimellä aikaa 20 i-m 3 levittämiseen kuluu 10-15 min. Kuivuminen todennäköisesti hieman nopeutuu, kun hakepatjojen väliin jätetään pieni väli. Tuuli nopeuttaa kuivumista, mutta saattaa viedä pienimmät hakepalat mennessään. Mikäli hake ei huonosta säästä johtuen kuiva päivän aikana tarpeeksi, voidaan kuivausta jatkaa seuraavana päivänä. Päivän päätteeksi hake voidaan kerätä esim. etukuormaajalla. Muistettava aina maatilan paloturvallisuus Kuvat: Enni Kangas

8 Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Pohjautuu Tuomas Hakosen ja Ismo Makkosen selvitykseen. Energiapuukasan rakenteella ja kasan sijoituspaikalla on vaikutusta kuivumistulokseen. Rakenteen kannalta merkittäviä alus- ja välipuut sekä lippa. Kasan sijoituspaikka mielellään avoin, ympäröivää maastoa korkeammalla oleva (aurinkoisuus, tuulisuus) ja kuivapohjainen. Kuva: Tuomas Hakonen

9 Koejärjestely 1/4 Kolme varastopaikkaa: 2 tienvarsivarastoa (Isokyrö, Orisberg) terminaalivarasto (Laihia, Jukaja) Yhteensä 8 koekasaa: karsittua rankaa valtaosin mäntyä osin kuitupuun kokoluokkaa Puut korjattiin 15.5.2013 31.5.2013 välisenä aikana ja ne kuivuivat kasoissa 24. 26.3.2014 asti eli kuivumisaika oli n. 10 kk. Koekasat olivat peittämättömiä lukuun ottamatta terminaalissa sijainneita kasoja, jotka peitettiin 13.11.2013.

10 Koejärjestely 2/4 Tienvarsivarasto 1 Kasat: A. aluspuilla B. ilman väli- ja aluspuita Kuivapohjainen tasainen paikka Puita aivan kasojen ympärillä Kuva: Ismo Makkonen

11 Koejärjestely 3/4 Tienvarsivarasto 2 Kasat: A. aluspuilla B. väli- ja aluspuilla C. ilman väli- ja aluspuita Kuivapohjainen mäenrinne Tienvarsivarastoksi avoin paikka Kuva: Tuomas Hakonen

12 Koejärjestely 4/4 Terminaalivarasto Kasat: A. aluspuilla B. väli- ja aluspuilla C. ilman väli- ja aluspuita Hyvin avoin asfalttipohjainen kenttä Ei puustoa lähellä Kuva: Tuomas Hakonen

13 Näytteenotto ja näytteiden analysointi Kosteusnäytteet otettiin kasojen haketuksen yhteydessä. Jokaisesta kasasta tasaisesti 8 näytettä (2 litraa haketta/näyte). Näytteet pussitettiin ja pakastettiin. Kosteus määritettiin uunikuivausmenetelmällä (lämpötila 105 ºC ja aika 24 h).

14 Tulokset Tienvarsivarastossa 1 rankojen kosteus selkeästi muita varastoja korkeampi. Varjoinen ja puiden suojaama paikka on hidastanut kuivumista huomattavasti. Aluspuut ovat hieman parantaneet kuivumista tienvarsivarastossa 1.

15 Tulokset Tienvarsivarastossa 2 puu kuivui lähes yhtä hyvin kuin terminaalissa. Paikka oli poikkeuksellisen hyvä tienvarsivarastoksi. Väli- ja aluspuukasan suurempi kosteus aluspuukasaan verrattuna saattoi johtua kasan mataluudesta (suurempi osa sateelle alttiina). Terminaalissa kaikki kasat oli lähestulkoon samassa kosteudessa.

16 Tarkastelua Varastopaikalla suuri vaikutus kuivumisen kannalta -> suosittava avoimia, kuivapohjaisia ja mielellään ympäröivää maastoa korkeammalla olevia paikkoja. Kun varastopaikka on hyvä, pinon rakenteen merkitys vähenee. Myöhään tehdyllä (13.11.2013) terminaalikasojen peittämisellä korkeintaan vähäinen vaikutus kuivumistuloksiin. Mikäli peittämisellä halutaan vaikuttaa kuivumiseen, tulisi se tehdä aiemmin (yleensä elo-syyskuun vaihteessa).

Kiitos! 17