PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 19.04.2010 Dnro ESAELY/223/07.00/2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 12.04.2010. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Oy Shell Ab PL 16 01301 Vantaa Y-tunnus: 0113882-9 Yhteyshenkilö URS Nordic AB Leena Klemola gsm 040 350 4320 TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Pieksämäen kaupunki kiinteistötunnus 594-413-12-97 Loukolammintie 8, 77350 Montola Kiinteistön omistaja Tontin omistaa Montolan Tienristi Oy/Pentti Tyrväinen. Kahvilarakennuksen omistavat Jouko ja Marja Torkkeli. Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Alueella on voimassa Virtasalmen kunnan 12.10.1995 hyväksymä osayleiskaava, jossa alue on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden ja palveluiden alueeksi. ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0120 www.ely-keskus.fi/etela-savo PL 164 50101 Mikkeli Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Mikonkatu 3 ja 5 50100 Mikkeli
2 / 8 Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Kohteella on aloitettu korjaamotoiminta vuonna 1963. Kohteella on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa vuosina 1967 2007. Vuonna 1998 bensiinisäiliön imuputkistossa todettiin vuoto, josta polttoainetta pääsi maaperään. Maaperää ei kunnostettu. Säiliö numero 1 on poistettu käytöstä vuonna 1995, säiliö numero 2 vuonna 1986 ja muut säiliöt ja mittaripisteet vuonna 2007. Säiliöt ovat yhä paikoillaan maassa. Tällä hetkellä kiinteistöllä sijaitsee polttonesteiden jakelulaitteiden lisäksi rakennus, jossa toimii kahvila, ja jonka yhteydessä on tyhjä asuinrakennus. Kiinteistön länsireunalla on vanha moottoriajoneuvojen huolto- / korjaamorakennus, jossa ei ole enää toimintaa. Kohteen tuleva käyttö ei ole tiedossa. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Puhdistussuunnitelma Kohteen alueella maanpinta on suhteellisen tasaista ollen keskimäärin tasolla +111,6 m (mpy). Kohteen eteläosassa sijaitsevan kaivon ShM1 kohdalla kallio on noin neljän metrin syvyydellä maanpinnasta. Muualla kiinteistön alueella kallion pinnana asemasta ei ole tietoa. Maaperäkairaukset ovat ulottuneet 8,2 metrin syvyydelle maanpinnasta. Kohteen maaperä on kenttähavaintojen perusteella täyttöhiekkaa/ -soraa noin yhden metrin syvyydelle ja paikoin, mm. säiliöalueella, noin 3-5 metrin syvyydelle maanpinnasta. Täyttömaakerrosten alapuolella on moreenia. Alue kuuluu laajaan ns. Pieksämäen drumliinikenttään. Pinta- ja pohjavesitiedot Kohteesta noin 120 m itään sijaitsee avo-oja, joka laskee Niittylampeen. Niittylampi (+102,7 m) sijaitsee n. 500 m kohteesta kaakkoon. Kohteen sadevedet ohjautuvat Loukolammintien viereiseen ojaan, josta ne todennäköisesti kulkeutuvat Niittylampeen. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (06 937 02 Montola) sijaitsee kohteesta noin 500 m koilliseen/itään. Montolan vedenottamo sijaitsee kohteesta noin 1 km koilliseen. Kohteen alueella on kaksi kaivoa, jotka eivät enää ole talousvesikäytössä. Kohteelta n. 300 m koilliseen sijaitsee lähin yksityiskäytössä oleva kaivo. Kaivon vettä käytetään esim. kasteluun, mutta ei juomavetenä. Pohjavesiputkista mitattujen pinnankorkeustietojen perusteella alueen pohjavesi virtaa kohti itää. Syksyllä 2008 tehdyissä mittauksissa todettiin pohjavedenpinnan olevan alueella tasolla +109,14 109,39 (mpy). Keskimääräinen maaperän hydraulinen johtavuus on 1,2*10-5 m/s ja gradientti 0,017. Pohjaveden laskennallinen virtausnopeus on 7 cm/d eli 33 m/a. Tehdyt tutkimukset PTI-Soil Oy:n vuonna 2002 tekemässä esitutkimuksessa maaperässä todettiin bensiinihiilivetyjä ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. URS on tehnyt alueella tutkimuksia
3 / 8 vuosina 2007 ja 2009. Säiliöalueen, mittarikentän ja imuputkiston alueella todettiin maaperässä bensiinihiilivetyjä ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Kohteessa on suoritettu pohjaveden seurantaa vuosien 2005 ja 2009 välisenä aikana. Kohteesta on laadittu riskinarviointi. Maanäytteistä todetut haitta-aineiden maksimipitoisuudet olivat: hiilivetyjakeet C 5 -C 10 4384 mg/kg, C 10 -C 21 63 mg/kg, bentseeni 1,2 mg/kg, tolueeni 73 mg/kg, etyylibentseeni 86 mg/kg, ksyleenit 120 mg/kg ja MTBE-TAME 0,14 mg/kg. Yhteensä neljässä pisteessä on todettu ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia bensiinihiilivetyjä C5-C10 ja/tai BTEX - yhdisteitä syvyyksillä 2 5 m. Syksyllä 2008 korkeimmat haitta-ainepitoisuudet pohjavedessä todettiin pohjavesiputkessa MW1 seuraavasti: hiilivedyt C 5 -C 10 13,5 mg/l, hiilivedyt C 10 -C 21 2,2 mg/l, hiilivedyt C 22 - C 40 0,06 mg/l, bentseeni 0,001 mg/l, tolueeni 0,23 mg/l, etyylibentseeni 0,49 mg/l, ksyleeni 2,2 mg/l ja dikloorietaani 0,0053 mg/l. Vuoteen 2007 verrattuna hiilivetyjen C 10 -C 40, bentseenin ja tolueenin pitoisuudet putkessa MW1 olivat hieman nousseet ja muiden hiilivetyjen pitoisuudet laskeneet. Huokoskaasusta syksyllä 2009 todetut haitta-aineiden maksimipitoisuudet olivat: TVOC (hiilivetyjakeet C 5 -C 10 ) 5980 mg/m 3, bentseeni 4,1 mg/m 3, tolueeni 65 mg/m 3, etyylibentseeni 1,8 mg/m 3, ksyleenit 28 mg/m 3 ja MTBE 56 mg/m 3. Riskinarvioinnin johtopäätökset Laadittujen riskinarviointien perusteella merkittävin riski nykytilanteessa ja oletetussa tulevassa maankäytössä (työpaikkakäyttö) liittyy haihtuvien yhdisteiden kulkeutumiseen maaperästä rakennuksen sisäilmaan. Arvioinnissa tarkasteltiin myös haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveden mukana kohteen ulkopuolelle ja haihtumista pohjavedestä, mutta arvioinnin mukaan kyseiset riskit olivat hyväksyttävällä tasolla. Arvioinnin perusteella haitta-aineet eivät kulkeudu pohjaveden mukana vedenottamolle tai talousvesikaivoihin, ja siten pohjaveden käyttäjät eivät altistu haitta-aineille. Haitta-aineiden ei arvioida myöskään kulkeutuvan Niittylampeen ja pintaveden kautta tapahtuvan altistumisen ei arvioida olevan mahdollista. Altistumista pintamaan kautta ei arvioida tapahtuvan. Haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan vesijohdon läpi talousveteen, sillä vesijohto rakennukseen tulee rakennuksen itäpuolelta, jossa ei ole todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Haitta-aineita ei ole todettu pintamaassa, joten maaperäeliöiden ei arvioida altistuvan haitta-aineille. Arvioinnin mukaan haitta-aineet eivät kulkeudu kohteen ulkopuolelle esim. pintavesivaluntana tai pohjaveden mukana siinä määrin, että niistä olisi haittaa vesi- tai maaeliöstölle kohteen ulkopuolella. Riskinarvioinnin perusteella sisäilmariskin pienentäminen hyväksyttävälle tasolle vaatii maaperän puhdistustoimenpiteitä. Erilliselle pohjaveden puhdistamiselle ei arvioinnin mukaan ole riskiperusteista tarvetta. Kunnostuksen tavoitetaso Kunnostuksen tavoitteena on poistaa kohteelta merkittävimmät päästölähteet ja laskea hiilivetyjen pitoisuudet maaperässä sille tasolle, että ne eivät aiheuta riskiä käyttäjille tai ympäristölle nykyisessä maankäyttömuodossa. In situ kunnostukselle ja massanvaihdolle ei aseteta tavoitepitoisuuksia. Jatkopuhdistustarve arvioidaan uudelleen jäännöspitoisuuksien perusteella. Kaivuvaiheessa kaivualueelta poistetaan alemman ohjearvon ylittävät maaainekset.
4 / 8 Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Kunnostusmenetelmänä on huokoskaasukäsittelyn ja massanvaihdon yhdistelmä. Maaperän hiilivetypitoisuutta vähennetään in situ huokoskaasukäsittelyllä, jonka jälkeen säiliöt ja muut kohteella olevat polttoaineiden jakelulaitteet poistetaan. Jakelulaitteiston poistamisen yhteydessä kaivettavien massojen pitoisuudet tarkistetaan ja pilaantuneet massat korvataan puhtaalla maalla. Ennen täyttämistä kaivannosta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet. Huokoskaasupuhdistuslaitteisto asennetaan keväällä säiliöiden ja rakennuksen väliselle alueelle. Maaperästä poistetaan haihtuvia yhdisteitä imemällä huokoskaasua alipaineimukaivojen kautta. Imetty huokoskaasu käsitellään epäpuhtauksien erottamiseksi. Puhdistusta tehdään noin 4-6 kuukautta. Käsittelyn vaikutusta seurataan ottamalla huokoskaasunäytteitä ennen käsittelyä, käsittelyn aikana ja sen jälkeen. Kaivutöiden yhteydessä kaivantoon kertyvä vesi käsitellään tarvittaessa haittaainepitoisuuksien pienentämiseksi ennen laskemista viemäriverkkoon. Jätteiden käsittely Pilaantuneet maat toimitetaan käsittelylaitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kohteessa havaittuja pilaantuneita maa-aineksia. Huokoskaasuprosessissa syntyvät jätteet lajitellaan, varastoidaan ja kuljetetaan käsittelyyn luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Syntyneiden jätteiden määrä, laatu ja sijoituskohteet raportoidaan kunnostuksen loppuraportin yhteydessä. Rakennusjäte erotellaan maamassoista ja toimitetaan ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Ympäristötekninen valvoja seuraa käsittelyn vaikutusta riittävällä näytteenotolla. Tulosten perusteella pumppaamista ohjataan siten, että puhdistus on tehokasta ja kohdistuu oikealle alueelle. Aktiivihiilisuodatuksesta tulevaa poistoilmaa tarkkaillaan ja aktiivihiili vaihdetaan riittävän usein. Mikäli poistoilmassa havaitaan haitta-ainepitoisuuksia tai hajua, käsittely pysäytetään ja aktiivihiili vaihdetaan. Mikäli puhdistettavassa ilmassa havaitaan korkeita haittaainepitoisuuksia, varustetaan aktiivihiilisuodatinjärjestelmä varasuodattimella, joka varmistaa riittävän puhdistustason. Maaperän kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan hankkeesta vastaavan ja maanomistajan lisäksi Etelä-Savon ELY -keskukselle ja Pieksämäen kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Kunnostettava alue aidataan siirrettävillä 2 m korkeilla teräsaidoilla. Työ suoritetaan siten, että haitta-aineiden leviämistä ympäristöön ei tapahdu. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, se pumpataan laskeutusaltaaseen tai öljynerottimeen, minkä jälkeen siitä otetaan vesinäyte. Näytteestä analysoidaan öljyhiilivetyjen C 10 C 40, haihtuvien hiilivetyjen C 5 C 10, MTBE:n, TAME:n, BTEX yhdisteiden, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2-dibromietaanin pitoisuudet. Mikäli vedessä havaitaan kohonneita hiilivetypitoisuuksia, vesi käsitellään paikan päällä ennen viemäriverkkoon laskemista.
5 / 8 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Oy Shell Ab:n jättämän, Pieksämäen kaupungin osoitteessa Loukolammintie 8 sijaitsevien kiinteistöjen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen Jätteen käsittely ja kuljetus 1. Säiliöt ja muut polttoaineiden jakelujärjestelmän rakenteet on poistettava maaperästä. Samalla on poistettavien rakenteiden ympäriltä puhdistettava pilaantuneet maat, joiden bensiinipitoisuus (C 5 C 10 ) ylittää 100 mg/kg, keskijakeiden (C 10 C 21 ) ylittää 300 mg/kg, bentseenipitoisuus ylittää 0,2 mg/kg, etyylibentseenipitoisuus ylittää 10 mg/kg, tolueenipitoisuus ylittää 5 mg/kg, ksyleenien pitoisuus ylittää 10 mg/kg tai MTBE- ja TAME pitoisuus ylittää 5 mg/kg. Puhdistettavan alueen maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 ) Alueen maaperän huokoskaasua on puhdistettava niin kauan, että huokoskaasun haitta-ainepitoisuudet ovat tasaantuneet. Tasaantuminen todetaan keskeyttämällä huokosilman imu kuukauden ajaksi ja analysoimalla kaasunäyte tätä ennen ja tämän jälkeen. (YSL 75 ja 78 ) Alueelta maastoon lähtevän pohjaveden öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuden tulee olla alle 50 g/l, bentseenin alle 0,5 g/l, tolueenin alle 12 g/l, etyylibentseenin alle 1 g/l, ksyleenien alle 10 g/l, MTBE:n alle 7,5 g/l, TAME:n alle 60 g/l, 1,2-dikloorietaanin pitoisuuden alle 1,5 g/l. Viemäriin pumpattavassa käsitellyssä vedessä ei saa esiintyä 1,2-dikloorietaania mitattavissa pitoisuuksissa. (VNa 341/2009, VNa 1022/2006, YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon, Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 )
Puhdistushankkeen seuranta 6 / 8 4. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (YSL 78 ) 5. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 12 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 6. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) 7. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 8. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Pohjaveden ja huokoskaasun haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein kunnostuksen päätyttyä. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 9. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 10. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 11. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen. (YSL 78 ) 12. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän, pohjaveden ja huokosilman laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lo-
Päätöksen perustelut 7 / 8 pettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 13. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja/tai alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen. (YSL 78 ) Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa 1.3.2007/214 on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-aine-määristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. Rakennuksen alle mahdollisesti jäävien pilaantuneiden maiden aiheuttamaa riskiä ympäristölle ja terveydelle voidaan arvioida pohjaveden ja huokoskaasun haitta-ainepitoisuuksien avulla kunnostustyön jälkeen. (Määräys 1 ja 12) Kunnostustyön tavoitteena tulee olla myös estää haitta-aineiden leviämisen ympäristöön pohja- ja pintavesivalumien kautta. Tavoitteen toteutumisen varmistamiseksi on annettu määräykset pohja- ja pintaveden tarkkailusta (Määräys 1). Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräykset 2-6) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6)
8 / 8 Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräykset 8-14) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta (341/2009) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) MAKSU 384 euroa Valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 48 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Oy Shell Ab laskutetaan myöhemmin Pieksämäen kaupunki, kaupunginhallitus Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY:n valvoja
9 / 8 Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Pieksämäen kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Osastopäällikkö Marjukka Kilpeläinen Ympäristöinsinööri Jyrki Hämäläinen LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus
LIITE 1 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen 19.04.2010 Dnro ESAELY/223/07.00/2010 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu 19.4.2010. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 19.5.2010. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Telefax: 010 36 42760 Puhelin: 010 36 42611 Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0120 www.ely-keskus.fi/etela-savo PL 164 50101 Mikkeli Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Mikonkatu 3 ja 5 50100 Mikkeli