PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2018 Dnro ESAELY/189/2017 ASIA Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 6.3.2018. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Yhteyshenkilö Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä Juha Ovaskainen Puh: 0400 325 889 email: juha.ovaskainen@vapo.fi TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. ILMOITUS Pilaantuneen alueen sijainti Mikkelin kaupunki Lastaajankatu 3, 50100 Mikkeli Kiinteistötunnus: 491-15-7-7 Kiinteistön omistaja Misawa Homes of Finland Oy Lastaajankatu 3 50100 Mikkeli ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 024 178 www.ely-keskus.fi/etela-savo PL 164 50101 Mikkeli Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli
Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Vapo Oy:n entisen sahan alueella Mikkelin Pursialassa (ns. A3-alueen) maaperässä ja pohjavedessä on havaittu korkeita kloorifenolien pitoisuuksia, joilla kyseisen alueen osalta on yhteyttä sahaustoiminnassa puutavaran suojaukseen vuodesta 1954 lokakuuhun 1985 käytössä olleeseen KY-5 puunsuojausaineeseen. Ensimmäinen havainto kohonneista kloorifenolipitoisuuksista Mikkelin Pursialan vedenottamolla tehtiin vuonna 2001. Kunnostettavalla kiinteistöllä toimii tällä hetkellä Misawa Homes of Finland Oy:n saha. Alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi. Kohteen kaavaan tai käyttömuotoon ei ole tiettävästi suunnitteilla muutosta. Alueella on vuosina 2016-2017 kokeiltu maaperän ja pohjaveden puhdistamista kierrättämällä, puhdistamalla ja hapettamalla alueen pohjavettä. Etelä-Savon ELY - keskus hyväksyi edellisen suunnitelman päätöksessään 2.6.2015 (ESAELY/1671/2014). Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Kunnostettava kiinteistö sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella (Pursiala 0649151, I- luokka). Pohjaveden virtaussuunta on sahan alueelta etelään ja alempana lounaaseen kohti Pursialan vedenottamoa. Pohjaveden pinta on saharakennuksen kohdalla noin 3-4 m:n syvyydessä. Pohjaveden virtausmäärä lähdealueen läpi on arviolta 6-31 m 3 /vrk. Pursialan pohjavedessä on runsaasti rautaa ja mangaania sekä hiilihappoa. Vapo Oy on vuonna 2013 teettänyt kunnostettavasta alueesta tarkennetun maamallin (Geosto Oy), joka on liitetty kohteen kunnostuksen yleissuunnitelmaan. Puhdistussuunnitelma Kohde rajautuu idässä Saimaaseen, joka sijaitsee noin 100 m:n etäisyydellä lähdealueesta. Pursialanlahti sijaitsee noin 300 m:n etäisyydellä saharakennuksen länsipuolella. Lisäksi noin 500 m:n etäisyydellä saharakennuksesta sen eteläpuolella sijaitsee Särkilampi. Pihalla ei ole ojia. Maanpinta kohoaa hieman länteen siten että se on saharakennuksen kohdalla noin 79,5 m mpy. ja tontin länsireunalla yli 80 m mpy. Itäpuolella Saimaan pinta on noin 4 m alempana. Pintamaalajit saharakennuksen alueella noin 1 m paksuisen hiekkaisen täyttökerroksen alla koostuvat hienoainespitoisista lajittuneista kerroksista (siltti, silttinen hiekka ja hieno hiekka), joiden päällä on osassa aluetta rantamuodostumaa. Hienorakeisten maakerrosten alla on hiekkamoreenia ja edelleen kallio. Kallion pinta on noin 20 m syvyydellä. Lähdealueen maaperän vedenjohtavuudet ovat siltille ja soramoreenille tyypillisellä tasolla. Aiemmat kunnostustoimet Kohteessa on harjoitettu puhdistuspumppausta, veden kierrätystä ja hapetusta sekä testattu eri in situ - järjestelyjä tammikuusta 2016 lähtien päätöksen ESAELY/1671/2014 2.6.2015 mukaisesti. Kaikki testatut järjestelyt ovat kuuluneet tehostettu biologinen puhdistus - kunnostusmenetelmän piiriin. Tulokset koetoiminnasta 1/2016-2/2018 on esitetty koetoiminnan väliraportissa. Puhdistuspumppaus aloitettiin 13.1.2016. Pohjavettä pumpattiin 1/2016 2/2017 PK1- kaivosta kaivon antoisuuteen sopivalla nopeudella, joka oli alle 12 l/min. Vuorokausimääräksi tällä virtaamalla saatiin enintään noin 12 m 3. Osan vedestä palauttaminen takaisin maaperään aloitettiin 3.2.2016. Pohjavesi pumpattiin
käsittelykontissa kahden eri selkeytysaltaan läpi, jonka jälkeen vesi suodatettiin pussisuodattimella siltin ja muun liukenemattoman kiintoaineen poistamiseksi vedestä. Tämän jälkeen vedestä noin 50 % johdettiin takaisin maaperään ja 50 % viemäriin ELY:n päätöksen ja Mikkelin Vesiliikelaitoksen kanssa sovitun mukaisesti, noudattaen laadittua tarkkailuohjelmaa. Palautettava vesi ilmastettiin kompressorilla ennen palautusta. Kunnostuksen alkuvaiheessa (13.1.-25.2.2016) kaikki sekä viemäröitävä että kierrätettävä vesi puhdistettiin kloorifenoleista ja muista orgaanisista yhdisteistä aktiivihiililaitteistolla. Kierrätettävästä vedestä palautettiin 3.2.2016 lähtien noin 50 % pilaantuneelle alueelle vain 10-15 m:n etäisyydelle pumppauskaivosta kolmen injektointikaivon avulla. Pilaantumaan palautettavan veden ja viemäröitävän veden suhdetta on mahdollisuus muuttaa tarvittaessa etäkäytöllä. Viemäröityä vettä ei enää aktiivihiilikäsitelty 25.2.2016 lähtien. Aktiivihiilisuodatuksessa todettiin ongelmia kiintoaineen aiheuttamasta tukkeutumisesta johtuen, eikä sitä arvioitu enää tarpeelliseksi jatkaa. Aktiivihiilisuodatus lopetettiin toistaiseksi 19.4.2016. Lopettamista varten tehtiin suunnitelma, jonka ELY hyväksyi. Tulokset Toukokuun 2018 loppuun mennessä koekunnostuksessa oli saavutettu seuraavat vesien pumppausmäärät urakoitsijan kk-raportin perusteella: Maaperään injektoitu vesimäärä projektin aikana 3 889 m 3 (38 % pumpatusta kokonaisvesimäärästä) Viemäröidyn veden kokonaismäärä projektin ajalta 6 262 m 3 (62 % pumpatusta kokonaisvesimäärästä) Tästä määrästä aktiivihiilikäsitelty 3 641 m 3 (36 % pumpatusta kokonaisvesimäärästä) Kokonaispumppausmäärä projektin ajalta 10 151 m 3. Pilaantumasta on poistettu vettä toukokuun 2018 loppuun mennessä noin 10 000 m 3. Keskipitoisuudella 3 900 μg/l kloorifenolia on poistettu pumppaamalla noin 39 kg. Noin 40 % pumpatusta vedestä johdetaan tällä hetkellä takaisin maaperään. Takaisin maaperään ja viemäriin johdettavan veden kloorifenoleista hajoaa välittömästi käsittelyn laitteistossa (tarkkailutulosten perusteella noin 16 %) ja lisää hieman myöhemmin. Lisäksi maaperässä on tapahtunut biohajoamista seurauksena sinne syötetystä hapesta. Biohajoamisen määrää voidaan arvioida vain karkeasti johtuen lähinnä kohteesta alun perin laaditun käsitteellisen mallin puutteista. Sen määräksi on useiden eri laskentatapojen avulla arvioitu karkeasti 40-70 kg. Yhteensä pumppauksen ja biohajoamisen avulla poistetun kloorifenolin kokonaismäärän (79-109 kg) arvioidaan olevan 14-35 % alueiden 1 ja 2 laskennallisesta kokonais-cp määrästä (310-553 kg). Nykyisen kunnostuksen suorien vaikutusten arvioidaan ulottuvan lähinnä vain imeytyskaivojen ja pumppauskaivon PK2 väliseen alueeseen. Kunnostuksella on kuitenkin epäsuoria vaikutuksia pohjaveden tilaan myös virtaussuunnassa lähdealueen alapuolella. Lähdealueella hajotettu tai sieltä poistettu kloorifenoli on pois kohteen alapuoleisesta kloorifenolivarastosta. Nykykäsityksen mukaan muutokset lähdealueen pohjaveden kloorifenolipitoisuuksissa näkyvät jo parin kuukauden viiveellä pohjavedessä kunnostettavan kiinteistön alapuolella. Pitoisuudet pohjavedessä ovat vaimentuneet voimakkaasti. Pitoisuuksien vaimeneminen tapahtuu eksponentiaalisen käyrän mukaisesti, joten viimeisten vähäisten pitoisuuksien poistuminen voi kestää kauan. Kunnostus on sujunut hyvin, ja sitä on saatu tehostettua toiminnan aikana. Kunnostuksen aikana ei ole syntynyt haitallisia hajoamistuotteita tai tapahtunut muita epäsuotuisia paikallisia muutoksia pohjavedessä. Tulokset koetoiminnasta 1/2016-5/2018 on esitetty erillisessä väliraportissa. Väliraportissa tehdyn arvion perusteella pohjavedelle asetetut
numeeriset kunnostustavoitteet on todennäköisesti mahdoton saavuttaa kohtuuajassa ja kohtuukustannuksin. Haitta-aineiden esiintyminen Eri tahojen tekemissä massataselaskelmissa on saatu hyvin erisuuruisia haitta-aineiden kokonaismääriä. Vuosina 2009 ja 2010 on arvioitu lähdealueella olevan kaikkiaan noin 300 kg kloorifenoleja maaperässä ja 200 kg pohjavedessä, sekä pieniä määriä dioksiineja ja furaaneja. Kloorifenolien kokonaismäärän arviointi sekä maaperässä että pohjavedessä sisältää huomattavia epävarmuuksia mm. keskipitoisuuksiin liittyen, ja on viitteitä siitä, että näytteenottomenetelmä vaikuttaa voimakkaasti kloorifenolien saantoon. Kloorifenolilla pilaantunut maaperä rajautuu jyrkästi melko pienelle alueelle aiemman Ky- 5 käsittelypaikan kohdalle. Kohta sijaitsee nykyisen saharakennuksen alla. Suurin maaperässä todettu kloorifenolien summapitoisuus on ollut 232 mg/kg. Kloorifenolien summapitoisuus ylittää 10 mg/kg arviolta 150 m 2 :n alueella. Kloorifenolien kynnysarvot ylittyvät noin 400 m 2 :n alueella. Kloorifenolipilaantuma sijaitsee maaperässä pääosin pohjaveden vaihteluvyöhykkeessä, noin 2-8 m:n syvyydessä maanpinnasta. Vuosina 2009 ja 2010 tehdyn arvion mukaan kloorifenolipitoisuus pohjavedessä saharakennuksen tontilla ylittää 10 μg/l noin 1,2 ha:n alueella. Pohjaveden keskipitoisuus tällä alueella on noin 50 μg/l. Alueen tarkkailussa on todettu, että kaikkein suurimmat pitoisuudet esiintyvät yleensä pohjavesiputkissa HP9 ja 115. Pitoisuudet näissä putkissa vaihtelevat paljon. Suurimmat pitoisuudet rajautuvat suhteellisen kapealle vyöhykkeelle virtaussuunnassa käsittelypaikalta etelään. Pohjaveden virtauskuvan ja todettujen pitoisuuksien mukaan kloorifenoleita ei ole juurikaan kulkeutunut Saimaan suuntaan. Ramboll Finland Oy:n vuonna 2013 tekemien tutkimusten mukaan suurimmat kloorifenolipitoisuudet ovat kauempana lähdealueesta pohjavesikerroksen alaosissa. Pohjavesiputken HP9 kohdalla kloorifenoleita esiintyy koko putken syvyydeltä. Kloorifenolien hajoamispolkujen välituotteita ei ole pohjavedessä todettu vielä kertaakaan. Pohjavedestä on analysoitu kloorianisolien ja veratrolien sekä katekolien ja hydrokinoneiden pitoisuuksia. Mikrobiologisten tulosten perusteella on mahdollista, että kloorifenolit hajoavat kokonaisuudessaan solujen sisällä, eikä välituotteita synny. Lisäksi on tarkkailtu biohajoamisesta epäsuorasti kertovia parametreja. Näistä metaania on todettu korkeimpien pitoisuuksien putkissa, mikä saattaa kertoa hapettomasta hajoamisesta. PCDD/PCDF yhdisteiden pitoisuus maaperässä ylittää VNa 214/2007 alemman ohjearvotason suppeammalla alueella kuin kloorifenolien. Dioksiineja esiintyy lähinnä vain silttikerroksen pintaosissa. Ne eivät juurikaan kulkeudu pohjaveden mukana. Alueen maaperässä on todettu myös kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia arseenia, nikkeliä ja öljyhiilivetyjä. Tutkimusten mukaan kohonneet metallipitoisuudet eivät kuitenkaan aiheuta merkittävää riskiä alueen pohjavedelle. Selvästi kohonneet metallipitoisuudet ovat paikallisia. Erityisesti keskeisten metallien (Cu, Zn ja Ni) pitoisuuksilla on selvä yhteys ph arvoon. Alueella ei ole todettu merkittäviä pitoisuuksia helposti haihtuvia yhdisteitä. Pohjaveden perustilan määrityksen yhteydessä otetuissa näytteissä ei todettu merkittäviä metalli-, öljyhiilivety- tai PAH-pitoisuuksia kiinteistön rajalla. Ainoastaan kadmiumin, koboltin ja nikkelin pitoisuudet olivat hieman koholla tarkkailuputkessa 88. Geokemialliset olosuhteet Aiempien tutkimusten perusteella maaperän kloorifenoleista noin 70 % on tetrakloorifenoleita, noin 27 % pentakloorifenolia, 2 % trikloorifenolia ja alle 1 % dikloorifenolia. Pentakloorifenolin tiedetään olevan hyvin partikkelihakuinen.
Kloorifenolit ovat heikkoja happoja, jotka voivat esiintyä pohjavedessä neutraaleina molekyyleinä tai ionisoituneena. Pursialan pohjaveden ph:ssa (n. 6,5) KY5:n pääkomponentit (tri-, tetra- ja pentakloorifenolit) esiintyvät suurimmaksi osaksi fenolaatteina. Fenolaatit ovat periaatteessa huomattavasti vesiliukoisempia kuin fenolimuodot, mutta pidättyvät maaperän rauta- ja alumiinioksideihin ligandinvaihdolla. Pursialan pohjavedessä on runsaasti rautaa ja mangaania sekä hiilihappoa. Pohjaveden ph on alueella keskimäärin 6,5, lämpötila noin 7,5 C ja happipitoisuus noin 0,7 mg/l. Happea esiintyy lähinnä vain pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen yläosissa. Rauta-, mangaaniyhdisteiden hapettuminen voi saada aikaan ph:n merkittävän laskun joka vapauttaa metalleja mutta vähentää kloorifenoleiden kulkeutumista. Mikrobiologiset olosuhteet Jyväskylän yliopisto on tehnyt tarkentavia mikrobiologisia tutkimuksia kesällä 2016. Näissä kokeissa kloorifenolit hajosivat tehokkaasti hapellisissa olosuhteissa kolmessa viikossa. Käytetyt lähtöpitoisuudet olivat vajaa 6 000 μg/l ja noin 1 300 μg/l, ja kokeet suoritettiin eri happisaturaatioilla. Kloorifenoleista 5 % hajosi hapellisessa ympäristössä jo yhden vuorokauden aikana. Jo 20 %:n happisaturaatiolla saatiin hyviä tuloksia nopeasti. Hajoamisen saa aikaiseksi sama Sphingomonas bakteerikanta jota on todettu myös Kärkölän kloorifenolikohteen pohjavedessä. Riskinarviointi Esitys kunnostuksen tavoitteiksi Kohteen numeerinen puhdistustavoite esitetään määriteltäväksi riskiperusteisesti. Koetoiminnan väliraporttiin on liitetty riskinarvio, jossa pohjavedelle on esitetty uusia numeerisia kunnostustavoitteita. Esitetyt WHO:n juomavesikriteereihin pohjautuvat uudet pitoisuusrajat kiinteistön rajalla ovat: Trikloorifenoli 200 μg/l Pentakloorifenoli 9 μg/l. Hajoamistuotteista tehtiin riskinarvio kunnostuksen alkuvaiheessa. Koska hajoamistuotteita ei ole kunnostuksen kuluessa todettu, niille ei ole tarpeen esittää kunnostustavoitteita eikä tehdä niistä uutta riskinarviota. Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Koetoimintaa on tarkoitus jatkaa nykyisellä koejärjestelyllä tehostettuna hitaasti happea vapauttavan kemikaalin suorainjektoinnilla maaperään. Tarkoituksena on tehostaa mikrobien hapensaantia. Nykyisellään maaperään johdettu happi kuluu lähinnä rauta- ja mangaaniyhdisteiden hapettamiseen, eikä sitä juurikaan saada mikrobien käyttöön. Kunnostuskoetoiminnassa käytetty kunnostusmenetelmä on edelleenkin tehostettu biologinen puhdistus. Jos kohteessa harkitaan myöhemmin esimerkiksi kemiallisen hapetuksen käyttöä, esitetään siitä uusi suunnitelma hyväksyttäväksi. Mikrobiologisten tutkimusten perusteella ravinteiden lisääminen maaperään palautettavaan veteen ei ole järkevää koska maaperässä on jo vahva kloorifenolia hajottava mikrobikanta ja riittävästi ravinteita. Mikrobit ovat samoja ja niissä on samat hajotusgeenit kuin esimerkiksi Kärkölän tapauksessa. Ravinteiden lisäys saattaisi muuttaa mikrobiologiaa muita mikrobeja suosivaan suuntaan. Happi on selvästikin kriittinen tekijä ja sen pitoisuus maaperässä pitäisi saada kohoamaan.
Käytettävä kemikaali on ravinnevapaa PermeOx Ultra. Se koostuu kalsiumperoksidista ja kalsiumhydroksidista, jotka vapauttavat hitaasti happea mikrobien käyttöön. Kemikaali on tarkoitettu pohjaveden puhdistuskäyttöön. Suorainjektoitava määrä olisi suunniteltuihin 21 suorainjektointipisteeseen 2 100 kg (100 kg/piste). Suorainjektoitava kerros on maaperässä noin 4-8 m:n syvyydellä. Kyseisessä vedellä kyllästyneessä kerroksessa on maaperässä todettu selvästi kohonneita kloorifenolipitoisuuksia. Suorainjektointipisteitä tehdään ainoastaan saharakennuksen kohdalle. Suorainjektointipisteiden väli on siellä noin 2,5 3 m. Kunnostusjärjestelyjä muutetaan jatkossakin optimaalisen kunnostusjärjestelyn löytämiseksi. Uusista merkittävästi muuttuneista järjestelyistä toimitetaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi erillinen suunnitelma. Kohteen suojapumppausjärjestelmä pidetään edelleen valmiudessa, ja se otetaan tarvittaessa käyttöön. Koetoimintaa jatketaan enintään kaksi vuotta, jonka jälkeen kunnostuksesta laaditaan välitai loppuraportti ja riskinarvio. Tarkkailua jatketaan tarvittaessa myös kunnostuksen päättymisen jälkeen. Valvonta ja raportointi Kunnostuksen tehostamishankkeen aikana on työmaalla jatkuva työmaan asennusten ja suorainjektiotöiden tekninen valvonta (vastuutaho Doranova Oy). Välittömästi suorainjektoinnin jälkeen tai sen yhteydessä toteutetaan laadunvarmistuskairauksia, joilla todennetaan suorainjektoinnin onnistuminen (vastuutaho Doranova Oy). Pohjaveden perustilan määritys on tehty ennen kunnostuksen aloittamista. Tarkkailukierrokset on jaettu suppeisiin ja laajoihin tarkkailukierroksiin. Laajan pohjavesitarkkailun näytteet otetaan ennen menetelmätestauksen / pumppauksen aloittamista ja sen päättymisen jälkeen sekä menetelmien vaihtuessa, kuitenkin vähintään 6 kk:n välein. Suppean pohjavesitarkkailun näytteet otetaan menetelmätestauksen / pumppauksen alkuvaiheessa kerran kuukaudessa, mikäli prosessin seuranta ei vaadi tiheämpää näytteenottoa. Tarkkailuparametreina suunnitelmissa on huomioitu mm. kloorifenolit, niiden hajoamistuotteet, sekä ravinteet. Kohonneisiin pitoisuuksiin reagoidaan varautumissuunnitelman ja tarkkailuohjelman mukaisesti. Tärkeimmille haitta-aineille on asetettu ELY:n tarkastamat toimenpiderajat. Tarkkailutulokset saatetaan tiedoksi asianosaisille yhden viikon kuluessa niiden valmistuttua. Poikkeuksellisissa tilanteissa uusintanäytteenoton analyysiraportin tavoitteellinen valmistumisaika on yksi viikko. Tarkkailusta laaditaan 6 kk:n välein yhteenvetoraportti. Kohteeseen laadittu tarkkailusuunnitelma on päivitetty jatkotarkkailua varten. Merkittävimmät muutokset aiempaan tarkkailuohjelmaan ovat seuraavat: Suorainjektoinnin onnistumista tarkkaillaan alkuvaiheessa intensiivitarkkailuna. Laaja pohjaveden tarkkailukierros tehdään juuri ennen suorainjektointia ja sekä noin 1 kk:n kuluttua suorainjektoinnista. Lisäksi kohteessa tehdään suppea tarkkailukierros noin 1 vk:n ja 2 vk:n kuluttua suorainjektoinnista. Ainakin 1 vk:n kuluttua tehtävän tarkkailukierroksen tulokset tilataan pika-analyyseinä. 1 kk:n laajan tarkkailukierroksen jälkeen palataan normaalitarkkailuun. Tulosten perusteella voidaan tarkkailua tihentää tässä esitetystä.
Tarkkailtaviin parametreihin lisätään kalsium. Lisäksi varmistetaan, että ph, happipitoisuus, metallit ja kloorifenoleiden tärkeimmät hajoamistuotteet analysoidaan jokaisella tarkkailukierroksella toistaiseksi. Pohjaveden tarkkailuraportti laaditaan 1 kk:n tarkkailun jälkeen. Jatkossa pohjaveden tarkkailuraporteissa huomioidaan myös Vesilaitoksen ja kaupungin Ramboll Finland Oy:ltä tilaaman tarkkailun tulokset. Kohteeseen on laadittu erillinen asiakirja varautumista varten. Varautumissuunnitelmassa on esitetty varautumistoimenpiteet mm. seuraaville riskeille: Kloorifenolipitoisuuksien haitallinen kohoaminen Epäsuotuisien hajoamistuotteiden pitoisuuksien kohoaminen Pohjaveden ravinnepitoisuuksien kohoaminen Raskasmetallien pitoisuuksien kohoaminen Rautasakan ja kiintoaineen aiheuttamat laitteistohäiriöt Pohjaveden laadun epäsuotuisa geokemiallinen muutos Varautumissuunnitelman mukaan ennalta arvaamattomiin vaikutuksiin varaudutaan vähentämällä kemikaalien syöttö tai lopettamalla se ja/tai vähentämällä veden kierrätystä tai lopettamalla se kokonaan. Epäsuotuisien muutosten, esim. epätoivottavien aineiden pitoisuuksien nousun, seurauksia hallitaan käynnistämällä tarvittaessa suojapumppaus. Kunnostuslaitteistoon kuuluu suojapumppauslaitteisto, joka otetaan tarvittaessa käyttöön. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja. ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Vapo Oy:n jättämän, Mikkelin kaupungin alueella sijaitsevan kiinteistön 491-15-7-7 (Lastaajankatu 3) pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistöjen puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Puhdistamista voidaan jatkaa esitetyllä tehostetun hapetuksen menetelmällä. Tämän päätöksen perusteella puhdistusta voidaan harjoittaa kahden vuoden ajan siitä, kun tehostetun hapetuksen menetelmä on otettu käyttöön. ELY-keskus ei tässä päätöksessä aseta lopullisia kunnostustavoitteita. Kunnostusjärjestelyjä voidaan muuttaa optimaalisen kunnostusjärjestelyn löytämiseksi. Uusista merkittävästi muuttuneista järjestelyistä tulee toimittaan ELY-keskuksen tarkastettavaksi erillinen suunnitelma hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään kolme viikkoa ennen muutosta. Kohteen suojapumppausjärjestelmän toimivuus tulee tarkastaa, pitää valmiudessa, ja ottaa tarvittaessa käyttöön. Puhdistamolle pumpattavan veden aktiivihiilisuodatusjärjestelmä tulee
pitää valmiudessa ja ottaa tarvittaessa käyttöön. (YSL 7, 16, 133 ) 2. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Mikkelin vesilaitokselle. (YSL 172, 209 ) Puhdistushankkeen seuranta 3. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 16, 52, 62 ) 4. Toiminnan tarkkailua tulee suorittaa tarkkailuohjelman version A5 mukaisesti. Päivitetty tarkkailusuunnitelma ja varautumissuunnitelma tulee aina toimittaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon. (YSL 172 ) 5. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 209 ) 6. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 209 ) 7. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. ELY-keskukselle, Mikkelin vesilaitokselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava kuukausittain yhteenveto jätevedenpuhdistamolle pumpatuista vesi- ja haittaainemääristä. (YSL 172 ) 8. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä on laadittava loppuraportti. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä
lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) (YSL 172 ) 9. Koetoiminnan päätyttyä on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä vuoden kuluessa riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 133, 134 ) Päätöksen perustelut Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöillä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä aiheudu terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 luvun säännöksiä. Valtioneuvoston asetuksessa 1.3.2007/214 on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Tämä päätös koskee koetoimintaa, jolla etsitään kohteeseen parhaiten soveltuvaa kunnostusmenetelmää. Koetoiminnan päätyttyä tulee hankkeesta vastaavan esittää riskinarvioon perustuva lopullinen kunnostussuunnitelma. Lopulliset maaperän ja pohjaveden kunnostustavoitteet määritellään tästä suunnitelmasta annettavassa päätöksessä. ONGELMAJÄTTEEN (NYK. VAARALLINEN JÄTE) SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jäteasetuksen (179/2012) 24, jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. JÄTTEENKULJETTAJIEN REKISTERÖINTI
Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus muistuttaa, että jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain Jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille. Rekisteriote on saatavissa Etelä-Savon ELY - keskukselta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) MAKSU 1320 euroa Valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 24 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Vapo Oy laskutetaan myöhemmin Mikkelin kaupunki, kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY:n valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti MUUTOKSEN HAKU Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä.
LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus LIITE 1 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen 14.12.2018 Dnro ESAELY/359/2018 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu 14.12.2018. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 14.1.2019. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, PL 204, 65101 Vaasa Telefax: 029 56 42760 Puhelin: 029 56 42611 Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 250 euroa.
Tämä asiakirja ESAELY/189/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAELY/189/2017 har godkänts elektroniskt Hämäläinen Jyrki 12.12.2018 13:24 Kilpeläinen Marjukka 12.12.2018 13:31