TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITON SOSIAALINEN UUDISTUSLEHTI 4/2009 VÄHÄVÄKISET KOROTTIVAT ÄÄNTÄÄN EDUSKUNTATALOLLA: PERUSTURVA KUNTOON JA HETI! Tässä numerossa: Teemana liikunta Sivut 6-7 selviytymiselle välttämättömien palvelujen epäämistä lakien tarkoituksen ja hengen vastaisesti sekä alueellista eriarvoisuutta. Kuntien harkintavalta on viime aikoina vain kasvanut mm. vammaispalvelulain muutoksen ( 8d) ja palvelusetelilain myötä. Miten valtiovalta turvaa yhteiskunnan heikoimpien, apua tarvitsevien vammaisten ja vanhusten palvelujen riittävyyden ja saatavuuden kaikissa maamme kunnissa oikeudenmukaisesti, lakien hengen ja tarkoituksen mukaisesti? Muita aiheita: Raha-automaattiyhdistys ja laki. Sivu 2 Vammaisneuvostoja jo 30 vuotta Sivu 2 Vanha kerrostalo ja esteettömyys Sivu 4 Kunnat puun ja kuoren välissä Sivu 5 Normaston Ritva Turusta, päivää! Sivu 6 Pitkään kytenyt vammaisten ja muiden vähäosaisten kapina leimahti liekkiin, kun väkeä kahdeksasta Tsil :n yhdistyksestä kokoontui 19. marraskuuta eduskuntatalolle mielenosoitukseen paremman perusturvan puolesta. Päättäväinen mielenosoittajien joukko vaati mm. pääomatuloa kunnallisveron piiriin, vähäosaisten asettamista elinkeinoelämän edelle, päättäjiltä perustuslain opiskelua ja täytäntöönpanoa. Mielenosoituksen sanoma päättäjille tiivistyi kahteen kysymykseen: ne koskevat eläkeläisten taloudellista ahdinkoa sekä vammaisten ja vanhusten palvelujen riittävyyttä ja oikeudenmukaista saatavuutta. Tavoitteena on vähintään 800 euron perustulo. Tulemme keväällä uudelleen ja isommalla joukolla, oli vahva viesti päättäjille. Tsil n jäsenten lisäksi mukana oli osanottajia myös mm. Helsingin työttömät :stä, jonka soppatykki jakoi voimaa mielenosoittajille. Myös eläkeläisiä, omaishoitajia ja nuoria mielenosoittajia oli mukana. Tapahtumasta kerrottiin näyttävästi Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa, mutta muuten valtamedia vaikeni asiasta. Aiheesta enemmän sivulla 3. Tip-tap-tip- taptipe-tipe... Sivut 8-9 Kuntoutus ei tule yllättäen ja pyytämättä Sivu 12 Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto. on hyvin huolissaan taloudellisen perusturvan tasosta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta. Liitto lähetti ennakkoon ja esitti mielenosoituksessa eduskuntatalolla 19.11. seuraavat kysymykset päättäjille vastattavaksi. 1. Monet vammaiset ja pitkäaikaissairaat eivät toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi ole voineet ansaita kohtuullista työtai työkyvyttömyyseläkettä, vaan he joutuvat sinnittelemään jopa pelkän kansaneläkkeen varassa, joka nykyisellään ei MIELENOSOITTAJIEN KYSYMYKSIÄ PÄÄTTÄJILLE riitä edes elämisen perustarpeisiin, tarpeellisista lääkkeistä ja hoivapalveluista puhumattakaan. Paljon julkisuutta saanut takuueläke vastaa ennakkotietojen mukaan tasoltaan suurin piirtein kertyviä indeksikorotuksia, joten se ei todellisessa köyhyydessä elävien tilannetta kohenna välttämättömien elinkustannusten hintojen noustessa eläkkeitä nopeammin. Sitä paitsi nykyisin pienikin eläkkeiden korotus alentaa pienituloisille tarkoitettua Kelan eläkkeensaajan asumistukea. Mitä aiotte tehdä, että pienituloisimmat eläkeläiset pääsevät taloudellisesta ahdingosta? 2.Suomen sosiaali- ja terveyslainsäädäntö antaa kunnille hyvin paljon tulkinta- ja harkintavaltaa lakien toteutuksessa. Monien kuntien heikon talouden vuoksi tämä on aiheuttanut mm. vammaisten ja vanhusten
2 PÄÄKIRJOITUS 4/09 Raha-automaattiyhdistyksen tuotot lainmukaisesti käytettäviksi Lain mukaan Raha-automaattiyhdistyksen tuotto tulee käyttää yleishyödylliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Asetuksella täydennetään, että avustusta älköön kuitenkaan myönnettäkö menoihin, joiden suorittaminen kuuluu lakisääteisesti tai muutoin ilmeisesti valtiolle, kunnalle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle. Kuitenkin valtiovalta on toistuvasti siirtänyt RAY:n tuella rahoitettavaksi selkeästi julkiselle vallalle kuuluvia tehtäviä. Tällä hetkellä jo noin 40 % RAY:n tuotosta käytetään muuhun kuin arpajaislain mukaiseen yleishyödyllisen kansalaistoiminnan tukemiseen. Valtion ensi vuoden talousarviosta ilmenee, että sosiaalija terveysministeriö aikoo siirtää aiemmin julkisin varoin rahoitetut terveyden edistämis- hankkeet RAY:n tuotoilla rahoitettavaksi sekä lisätä myös RAY:n rahoitusta veteraanikuntoutukseen. Talousarvioesityksen mukaan vähenevät RAY:n tuet järjestöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi lähes 10 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2010 jaettavan tuen määrä on kokonaisuudessaan noin 20 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Näillä toimillaan valtiovalta taas vähentää RAY:n mahdollisuuksia tukea kansalaisjärjestöjen toimintaa ja voi myös aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia puolustettaessa RAY:n asemaa EU:n suhteen. Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ja juhlapuheissa korostetaan kansalaisjärjestöjen tärkeyttä kuntien palvelujen täydentäjinä ja niiden toiminnan tukemiseen viitataan useassa kohdassa. Teot vain eivät näytä vastaavan lupauksia. Mielestäni on välttämätöntä, että RAY:n tuotot osoitetaan valtion budjettia hyväksyttäessä lain ja asetuksen mukaisesti täysimääräisenä kansalaisjärjestöjen työn tukemiseen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen eikä kuntien ja valtiovallan vastuulle kuuluvien tehtävien hoitoon. On käsittämätöntä, että samaan aikaan kun huudetaan kansalaisjärjestöjä apuun kuntapalveluja täydentämään, huononnetaan niiden toimintaedellytyksiä ja vaarannetaan mahdollisesti koko RAY:n toiminta kansalaisjärjestöjen tukijana. Suomalainen monimuotoinen ja -arvoinen voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen kansalaisjärjestökenttä on rikkaus eikä rasite maallemme, älkää tuhotko sitä. Jorma Eloranta Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto :n puheenjohtaja Seminaarissa oiottiin vääriä väitteitä sosiaaliturvasta Kyllä taas kannatti tulla Vähäjärvelle, totesivat monet lähtiessään liiton sosiaalipoliittisesta seminaarista kotia kohden, tuli todella paljon asiaa, muillekin kerrottavaksi. Viikonlopun 3. 4. lokakuuta aikana keskusteltiin mm. valtion vähäisestä vastuunotosta sosiaaliturvan ja -palvelujen rahoituksesta, eläkkeiden tasosta, vanhusten palveluista ja kuntaliitosten vaikutuksista palvelujen saatavuuteen. Valtio ottaa pois minkä ensin antaa Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Mikko Kuoppa (vas) selvitti monipuolisesti ja kiinnostavasti sosiaaliturvan rahoituksen kysymyksiä. Hän mm. korjasi julkisuudessa esitettyjä harhaanjohtavia väitteitä valtion kasvavasta panostuksesta sosiaaliturvaan. Valtion ensi vuoden sosiaalibudjettiesityksen on väitetty olevan jopa 1,7 miljardia euroa suurempi kuin tänä vuonna, mutta kun otetaan huomioon mm. työnantajien Kela-maksun poisto ja työttömyyden kasvu, on todellista lisäystä vain noin 20 miljoonaa euroa. Väitetty 700 miljoonan euron lisäys kuntien valtionosuuksiin hupenee mm. perusvähennyksen korotuksen ja kustannusten nousun korvauksiin, eikä kunnille ole luvassa mainittavasti uutta rahaa. Veropohjaa murennettu hyvätuloisten eduksi Kuopan mukaan valtio on pitkälti syypää kuntien talousahdinkoon. Valtiolla on myös kuntia leveämmät hartiat hoitaa tilanne niin, että perustuslain mukaiset riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut säilyisivät kaikkien saatavilla ja kunnat pysyisivät elinkelpoisina. Suomen valtion velanottotarpeen ja vuoden 2011 jälkeen luvassa olevien leikkausten takana on viime vuosina toteutettu veropohjan murentaminen hyvätuloisten eduksi. Koska leikkaukset purevat pahiten pienituloisiin, merkitsee veropohjan murentaminen käytännössä sosiaalipolitiikan rapauttamista, totesi Kuoppa. Käsitteet tulivat ainakin tutummiksi Sunnuntaina selvitti tiedottaja Janne Pelkonen TELAsta ajankohtaisia eläkeasioita. Hän esitteli väestöllisen huoltosuhteen kehitystä todeten, että jo nyt Suomessa on 100 työssäkäyvää kohden 120 ihmistä työmarkkinoiden ulkopuolella, ja tulevina vuosina työmarkkinoilta poistuu edelleen enemmän väkeä kuin on nuoria tulijoita. Nykyinen eläkejärjestelmä eläkkeenkarttumismalleineen ja elinaikakertoimineen tuli kuulijoille, jos ei nyt ihan selväksi niin ainakin tutuksi ja paljon aikaisempaa selvemmäksi. Hyvä tietää, todettiin, vaikka viime vuosien muutokset eivät kovin paljon vaikuta jo vanhuuseläkkeellä oleviin, mutta osataanpahan nyt selvittää asiaa nuoremmille. Paljon siis tuli tietoa ja ajatuksia omiin yhdistyksiin ja muihinkin järjestöihin vietäväksi. Ja pantiin seminaarin yhteydessä vauhtia eduskuntamielenosoituksen valmisteluihinkin. Marja-Leena Kalkkinen NÄKÖKULMA: Tauno Paakkonen Vanhusten palveluasumisessa iso bisnes Eduskunnassa käytiin hiljan välikysymyksen pohjalta keskustelua vanhustenhoivan vakavista puutteista. Peruspalveluministeri Risikko vakuutteli, että vanhustenhoiva ei ole heitteillä vaan suunnitelmissa on mm. laki vanhustenhuollosta. Kunnat eivät kanna riittävästi vastuutaan vanhusten hoitamisesta. Kautta maan eläkepommiin varaudutaan laitospaikkojen lisäämisen sijaan täysin ristiriitaisesti niiden vähentämisellä. Vaikka useimmat sinnittelevät kotona mahdollisimman pitkään, hallitus ja kunnat eivät varaudu siihen faktaan, että muistisairaita tulee joka tapauksessa olemaan niin paljon, että laitospaikkojakin on oltava. Niiden puute pakottaa vähävaraisetkin vanhukset markkina-asumiseen ja yrittäjien armoille. Jo nyt palveluntarjoajat rokottavat asukkailtaan enemmän kuin heillä on varaa. etsii ratkaisua tulevaisuuden hoitotarpeeseen ostamalla paikkoja yksityisiltä yrityksiltä. Laitos- ja palveluasumisella on suuri ero, joka syventää eläkeläisten eriarvoisuutta. Laitoshoidossa hoitomaksuun sisältyvät asuminen, hoiva, ruoka, hygienia, lääkkeet, lääkäri- ja laboratoriopalvelut. Laitoshoito on vanhukselle kohtuuhintaista verrattuna asumiseen palveluasunnoissa. Palveluasumisessa vanhukset maksavat vuokran ja peruspalvelupaketin, jonka sisältö rajoittuu lähinnä siistimiseen. Kaikista muista palveluista, kuten ruoasta, siivoamisesta, pyykinpesusta, kaupassa käynnistä, lääkkeistä ja hygieniasta asukkaat joutuvat maksamaan erikseen. Hyvätuloisilla vanhuksilla on parempi mahdollisuus hankkia -Suomi ei ole konserni, vaan tasavalta, muistuttaa Tauno Paakkonen Oulusta. lisäpalveluja verrattuna pienempituloisiin vanhuksiin, mikä samalla lisää hyvätuloisten vanhusten valinnan vapautta. Ministeri Risikko siis harhautti puolustuspuheessaan jättämällä kertomatta meneillään olevista lisäheikennyksistä vanhusten asemaan. Jos vammaispalvelu- ja vanhustenhuoltolaki yhdistetään, kuten Risikko vihjaisi, se merkitsee näiden hmien edunvalvonnan merkittävää alasajoa, ei tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi suunnitelmissa on kuntapalvelujen normien purkaminen, joka sekin sotii parempien laatusuositusten ja minimistandardien tarvetta vastaan. Onko jatkuva vanhushoivan heitteillejättö sekin maan tapa, vai onko eduskunta itse jo täynnä muistisairaita päättäjiä? Tuntuu, että vaalirahoituksen lisäksi he unohtavat myös, että Suomi ei ole konserni vaan perusoikeuksiin perustuva tasavalta. Tässä Vanhusviikon mietelmiä Oulusta. Tauno Paakkonen Oulun sairaus- ja tapaturmainvalidit :n puheenjohtaja Tsil :n liittohallituksen jäsen UUDENVUODEN VASTAANOTTAJAISET 31.12.2009-2.1.2010 Vähäjärven lomakodissa Ohjelmassa yhdessäoloa, tinanvalantaa, ilotulitusta, hyvää ruokaa. Hinta 90 euroa/2 vrk Varaukset ja lisätietoja p. (03) 6543 124 www.tsil.fi/uusi-invalidi
Mielenosoittajat eduskunnassa: Tulemme keväällä uudelleen ja paljon isommalla joukolla Lähetystön edustajat kuuntelevat tarkkaan mitä kansanedustajat vastaavat mielenosoittajien esittämiin kysymyksiin. Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton lähetystö tapasi eduskunnan auditoriossa kansanedustajia, joita oli paikalla vain kolme: vasemmistoliiton Mikko Kuoppa, sosialidemokraattien Merja Kuusisto ja kristillisdemokraattien Tarja Tallqvist. Mielenosoittajien joukossa olivat SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen ja pääsihteeri Arto Viitaniemi. Muiden puolueiden edustajia ei paikalla näkynyt. Kokoomuksen lupaama edustaja ei tullut paikalle ja muut puolueet eivät olleet edes luvanneet tavata lähetystöä. Vihreät lähettivät vastaukset kysymyksiin jälkikäteen, mutta vastaukset jo aikoja sitten luvanneet peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) ja sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) eivät ole vieläkään vastanneet. Mielenosoittajat eivät aio tyytyä tähän, vaan monesta suusta kuultu viesti oli, että keväällä tullaan uudelleen ja paljon suuremmalla joukolla. Silloin on luvassa uusia ja tiukempia kysymyksiä. Mutta mitä edustajat/puolueet vastasivat? Kysymykset olivat: 1. Mitä aiotte tehdä, että pienituloisimmat eläkeläiset pääsevät taloudellisesta ahdingosta? 2. Miten valtiovalta turvaa yhteiskunnan heikoimpien, apua tarvitsevien vammaisten ja vanhusten palvelujen riittävyyden ja saatavuuden kaikissa maamme kunnissa oikeudenmukaisesti, lakien hengen ja tarkoituksen mukaisesti? Mikko Kuoppa (vas): 1. Vasemmistoliitto vaatii erillistä 700 euron perustuloa, se on riittämätön mutta parannus nykytilanteeseen. Hyvätuloisten veroalesta on luovuttava ja varallisuusvero otettava uudelleen käyttöön. Näitä vaatii sosiaalietuuksien ja eläkkeiden jääminen pahasti jälkeen elinkustannusten noususta. Uudistukseen on rahaa, tarvitaan vain poliittista tahtoa. Samalla on esitettävä vaatimus eläkekatosta ylisuurista eläkkeistä luopumiseksi. 2. Kuntien rahoitus on tiukilla, koska valtionosuudet eivät nouse vaikka valtio siirtää niille palveluvastuita. Siksi edes lakisääteiset palvelut eivät toteudu. Henkilöstön lomautukset vaarantavat palvelujen täysimääräisen tuottamisen. Kunnat tarvitsevat 500 milj. euroa lisää 3 Tarja Tallqvist (kd): 1. ja 2. Olen yhtä mieltä Kuopan ja Kuusiston kanssa. Oikeudentuntoni ei voi hyväksyä nykytilannetta, se suututtaa ja hävettää, tulen ehdottomasti äänestämään muutosten puolesta. Yksi yhteinen maksukatto olisi välttämätön uudistus erityisesti vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Esitys vanhuspalvelulaiksi on todella hyvä, puolueemme kannattaa sitä. Aloite taisi julkisuudessa hukkua Vanhasen lautakasojen alle. Vihreä Liitto/ toimistosihteeri Marko Tuokko: 1. Takuueläke on ollut tavoitteenamme jo pitkään. Pitkäaikaissairaiden kohdalla tärkeää on maksukattojen uudistus. Yritämme vaikuttaa siihen niin, että paljon lääkkeitä ja palveluita käyttävien asema helpottuisi. Talouskriisin myötä kuntien taloustilanne on vahvassa alamäessä, osin jopa romahtanut. Heikoimmissa kunnissa kuntalaisten oikeus heille kuuluviin palveluihin ei aina toteudu. Jorma Eloranta tarkentaa kysymyksiä. Vasemmalta lukien kansanedustajat Mikko Kuoppa, Tarja Tallqvist ja Merja Kuusisto. palvelutason turvaamiseen. Kansanedustaja Erkki Virtanen (vas) on jättänyt aloitteen vanhustenpalvelulain säätämiseksi. Merja Kuusisto (sd): 1. Kunnallisveron perusvähennyksen korottaminen 3000 euroon 2010 alusta yleisen asumistuen korottamiseen 60 milj.euroa, eläkkeensaajien asumistuen parantamiseen 55 milj.euroa, kohtuuhintaisia asuntoja myös erityishmille 110 milj.euroa. 2. Veropohja turvattava veronalennuksista luopumalla, elvytettävä julkisiin investointeihin ja palveluihin satsaamalla, 400 milj.euron lisäys sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korottamiseen, kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin 10 milj.euroa, välikysymys vanhusten hoidosta ja vaatimus vanhuspalvelulain säätämisestä. 2. Kuntien rahoitusasemaa helpotetaan edelleen ensi vuonna runsaalla 200 milj. eurolla. Kunnallisverotuksen vähennykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti ja valtionosuuksien indeksitarkistukset ovat alhaisesta inflaatiostakin johtuen täysimääräisiä. Itsenäisinä huonosti pärjääviä kuntia on edelleen liikaa, eli niiden määrää tulee edelleen vähentää. Tsil :n puheenjohtaja Jorma Eloranta kysyi lopuksi, ovatko kaikkien kolmen hmät valmiit eduskunnassa yhteistyöhön näiden tavoitteiden puolesta. Kansanedustajat vakuuttivat, että heidän hmänsä ovat samalla kannalla nyt oppositiossa. He uskoivat linjan pitävän myös mahdollisessa tulevassa hallitusyhteistyössä, vaikka vastauksen sävy oli ehkä hieman varovaisempi. Teksti ja kuvat: Hannu Oittinen Vammaisneuvostopäivillä luotiin kontakteja Lahteen kokoontui 7.- 8. lokakuuta vammaisneuvostopäiville noin 130 henkilöä eri puolilta Suomea. Edustajia oli yli 40 vammaisneuvostosta, joita Suomessa on kaikkiaan 170. Myös muutamat vammaisja sairausjärjestöt ja kunnat olivat lähettäneet edustajansa. Päivät avasi hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi puhuen vammaispalvelulaista ja sen kunnille tuomista velvoitteista hoitaa vammaisten asiat kuntoon; rahaa valtiolta ei kuitenkaan ole lisää luvassa. Lahden kaupunginhallituksen pj. Kari Salmi puhui tervehdyksessään esteettömän rakentamisen tärkeydestä. Kansanedustaja Arja Karhuvaara kehotti pitämään aktiivisesti yhteyttä päättäjiin. Samaa asiaa painotti myös Invalidiliiton pj. Pekka Tuominen puhuessaan lobbauksen, yhteistyön ja joukkovoiman tärkeydestä vammaisten oikeuksien ja palveluiden parantamisessa. Valtakunnallisen vammaisneuvoston (Vanen) pääsihteeri Sari Loijas kertoi vammaisneuvostojen 30-vuotisesta taipaleesta ja kuinka erilaisia neuvostot ovat koostumukseltaan ja vaikutusmahdollisuuksiltaan. Joissakin on pelkästään virkamiehiä, joissakin taas pelkästään vammaisia, useat Eduskunnan mailla vammaisneuvostot kuitenkin koostuvat kunnan, virkamiesten ja järjestöjen edustajista. Ensimmäinen päivä päättyi illalla Lahden kaupungin vastaanottoon. Paikalla olivat kansanedustaja Jouko Skinnari ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Sari Niinistö. Toinen päivä alkoi Sosiaalija terveysministeriön ja Kuntaliiton kuulumisilla. Myös Satakomiteasta pääsihteeri Lauri Pelkonen toi kuulumiset, pääaiheina takuueläke, vähimmäisetuuksien sitominen indeksiin ja tietysti työurien pidentäminen. Mielenkiintoista mutta surullista kuultavaa oli STKL:n Ari Siltaniemen luento tutkimuksesta, kuinka kansalaiset kokevat elämänsä. Yli puoli miljoonaa suomalaista kokee hyvinvointinsa huonoksi, eniten huolta aiheuttaa terveydenhoitoon, taloudelliseen turvaan ja palvelujensaannin heikkouteen liittyvät asiat. Yksinäisyys ja ylirasittuneisuus ovat myös yleisiä huolen aiheita. Päivät olivat erittäin antoisat: paljon tietoa, mielenkiintoisia puheenvuoroja, uusia kontakteja ja yhteistyökumppaneita Suomen eri kolkilta. Ritva A. Korhonen Lahden kaupungin vammaisneuvoston jäsen Sävel Mannakorven mailla Tamperelainen vammaisaktiivi Reijo Mäkelä kirjoitti pyynnöstä uudet sanat mielenosoitusta varten. Eduskuntatalolle taas matkamme johti kysymään ett mitä meidän edustajat pohti. Hura-huh-hah-hei täällä eduskunnan mailla ei kai järjen käyttö ole kielletty. Suomen maassa köyhä kansa edelleen vain köyhtyy edustajain moraali myös samaan tahtiin löyhtyy. Hura-huh-hah-hei täällä eduskunnan mailla lemmenviestejä ahkerasti tekstaillaan. Tuppeen sahattua lautaa poliisi kai etsii ne on varmaan piilotettu Nurmijärven metsiin. Hura-huh-hah-hei tuolla Nurmijärven mailla linnunpönttöjä laudoista rustaillaan. Vaalirahaa kehitteli maakunnan miehet siitä saivat osan suuret sekä pienet. Hura-huh-hah-hei täällä eduskunnan mailla piti oikeata nappia painella. Perustoimeentulo pitää nostaa nyt jo tonniin suurten optioiden saajaa verrataan me konniin. Hura-huh-hah-hei nämä konnamaiset tulot täytyy verottaa helvetisti ronskimmin. Vanhuksille laki pitää saada aivan uusi kun vaipanvaihtoväliä on vuorokautta kuusi. Hura-huh-hah-hei tällä eduskunnan mailla täytyy suojelulaki heille laatia.
4 Vuonna 1946 valmistui Tampereen Saukonpuistoon kolmikerroksisia taloja sodasta palanneiden perheille, asuntoja oli yhteensä 105. Asunnot olivat yksiöitä ja kaksioita, mutta siihen aikaan kaksiossa saattoi asua jopa kahdeksan henkeä. Vuonna 1997 alkanut Saukonpuiston Perhetalojen remontti tuli valmiiksi tämän vuoden syyskuussa, jolloin täysin uusittuihin taloihin muutti nykymittapuun mukaan tyytyväisiä asukkaita. Talot ovat sisältä ja päältä esteettömiä, ekologisia ja esteettisiä. Olo on kuin taivaassa, ovat uutta asumistaan kuvanneet muutamat taloissa ennen remonttia pitkään asuneet. Ja onhan se iso muutos, kun uudistetuissa taloissa on hissit, kylpyhuoneet ja nykyaikaiset keittiöt sekä esteetön kulku myös pyörätuolilla liikkuville. Esteettömyys on aivan oleellinen asia, sillä taloissa asuu paljon vanhuksia ja liikuntaesteisiä, sanoo Tampereen Vuokra-Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Leo Niemelä. Hän kertoo, että taloissa asuu joitakin alkuperäisiä asukkaita. Vaihto taloissa on ollut todella pientä, mutta kysyntä uusittuihin asuntoihin on vastaavasti ollut suurta. Remontti ja muutto ovat sujuneet porrastetusti, joten kenenkään ei ole tarvinnut lähteä evakkoon omasta pihapiiristä. Kun syksyllä oli 54 asuntoa vapaana, hakijoita oli noin 350. Ja tämä tapahtui vain yhden pienen lehti-ilmoituksen perusteella. Myös uudet ullakkokerroksen asunnot olivat erittäin haluttuja, samoin kellarikerroksiin tehdyt asunnot, jatkaa Niemelä. Hyvä voi olla edullista Olo on kuin taivaassa Betonimylläri laudanpätkälle Tampereen Vuokra-Asunnot Oy:n asukas Taavi Lintunen (vas.) ja toimitusjohtaja Leo Niemelä Kellarikerros vapautui tosin ennen remonttia, kun puuläm- näyttävät esteettömän pyörätuoliluiskan mallia Saukonpuiston asuinkohteessa. mityksestä ja liesistä oltiin suunniteltu ja toteutettu hyvin ja siirtty kaukolämpöön ja tyylikkäästi. Erityisen kiitoksen sähköliesiin. Mutta vasta nykyisen remontin yhteydessä sekä la huoneistokohtainen lämmön ansaitsee esteettömyyden ohel- kellari- että ullakkokerrokset talteenottojärjestelmä, joka tuo otettiin käyttöön ja harjakorkeutta nostettiin. Näin taloihin yskuluihin. Liesituuletinkaan ei merkittävän säästön lämmit- saatiin lisää kaksi kerrosta ja 26 lämmitä enää harakoita, Lintunen toteaa. asuntoa. Koko remontin hinta oli 10 Bonusta taloissa on vielä se, miljoonaa euroa, eli ei mikään että kaikissa asunnoissa on kohtuuton summa. Kun vuokrataso oli aiemmin kahdeksan euverkon kautta. ilmainen laajakaistayhteys taloron kieppeillä neliöltä, se on nyt Talot ovat maineikkaan arkkitehdin, Bertel Strömmerin noin 11-12 euroa. Peruskorjauksessa pyrittiin säilyttämään piirtämiä. Ne ovat suojelukohteita, mutta uudet ratkaisut on talojen alkuperäistä tunnelmaa ja saamaan samalla asuntojen luovasti sopeutettu vanhoihin varustelu 2000-luvulle, sanoo raameihin. Yhtenä erikoisuutena Niemelä mainitsee ullakko- lopputulokseen tyytyväinen Niemelä. kerroksen kattoikkunat, jotka Tyytyväinen on myös kaksi antavat kymmenkertaisen valotehon seinäikkunoihin verrattu- kuukautta talossa asunut Taavi Lintunen, eläkkeellä oleva na. Tampereen kaupungin pitkäaikainen isännöitsijä. monttia muuallekin. Hyvän ei Suosittelen vastaavaa re- Annan remontille kouluarvosanaksi 10 plus, kaikki on kallista ja toimivilla tarvitse välttämättä olla huippu- ekologisil- la ratkaisuilla voidaan alentaa asumisen hintaa. Vihjasin jo Tampereen kaupungin esteettömyysasiamiehelle Jukka Kaukolalle, että hän voisi edistää tällaisia hankkeita, Lintunen kertoo. Valtio ja kaupunki tukevat Esteettömyys on kirjattu jo rakennuslakiin uusia asuntoja velvoittavana, mutta valtion tukipolitiikka suosii myös vanhojen asuintalojen hissiremontteja. Kerrankin valtiovalta säästää järkevästi, sillä hissiremonttien tukeminen säästää pitkän euron, koska näin vältetään laitospaikkojen rakentamista. Kun valtion tuki hissien rakentamiseen on 50 prosenttia ja kaupungin tuki 15 prosenttia, jää taloyhtiön osuudeksi 35 prosenttia. Eihän sitä koskaan tiedä, mutta uskon valtion tuen jatkuvan, sillä tarve ei poistu Taavi Lintunen tietää nykyisestä talostaan mielenkiintoisen tarinan, jonka hänelle on kertonut Ransu Alhoniemi. Kun kirjailijana paremmin tunnettu Lauri Viita oli vielä kirvesmies, hän oli töissä Saukonmäen kerrostaloja rakentamassa. Siellä Viita kirjoitti yhden tunnetuimmista runoistaan Betonimyllärin laudanpätkälle. Tarina ei kerro, mihin laudanpätkä joutui, mutta moni taho olisi kiinnostunut tietämään asiasta enemmän. Tai onko tarina totta, vai manselainen kaupunkilegenda? Ehkä Viita meni kotiinsa, kirjoitti runon paperille ja nakkasi laudanpätkän saunanpesään, Lintunen tuumii. ainakaan lähitulevaisuudessa. Tuki on myös sosiaali- ja terveyspoliittisesti järkevää ja se edistää työllisyyttä taantuman aikana, Niemelä pohtii. Niemelä sivaltaa samalla arkkitehtikeskeistä suojeluajattelua, sillä kohteessa on vastustettu hissien rakentamista suojelunäkökohtiin vedoten. - Kyllä kerrostaloasuntojen tulee tulevaisuudessa olla myös liikuntakyvyltään heikompien asumista varten ja kokemuksesta voin sanoa, että hissi voidaan sijoittaa kohteen ulkonäön kärsimättä vanhaankin taloon, vakuuttaa toimitusjohtaja Leo Niemelä. Teksti ja kuvat: Hannu Oittinen STT:n uutisen 1.12. mukaan 1.7.2010 voimaan tulevan uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan hissin jälkiasennus voidaan tehdä enemmistöpäätöksellä. Sosiaalineuvonnan kehittäminen tavoitteena Turun yhdistyksellä Tsil :n Tampereen yhdistyksellä lienee yksi pisimpiä kokemuksia sosiaaliasioiden hmämuotoisesta neuvontatoiminnassa. Tarve tuntuu jatkuvasti kasvavan, sillä niin monimutkaiseksi on sosiaaliturva rakennettu. Kamppailuun laillisten oikeuksien puolesta Kirjoittajamme Kaija Kiessling tenttaa kansanedustaja Tarja Tallqvistia (kd) mielenosoituksessa eduskuntatalolla. Turun yhdistyksen nykyisen neuvontatoiminnan kehittäminen Tampereen kokemuksia hyväksi käyttäen on usein ollut esillä, mutta aina on tuntunut, ettei taito riitä neuvontatoiminnan laajentamiseen. Käytännön järjestäminen tavoitteena oli kahdeksan Turun yhdistyksen jäsentä Vähäjärvellä kouluttautumassa toiminnan aloittamista varten. Tarvitaan yhä enemmän ihmisiä, jotka voivat osallistua kamppailuun ihmisten laillisten oikeuksien puolesta. Liian usein ihmiset jäävät nyt vaille niitä oikeuksia, joita lain mukaan heille kuuluvat. Neuvojat koolle Vähäjärvelle vuosittain Paluumatkalla kurssilta Turkuun ajettaessa nousi myös ajatus, olisiko mahdollista jatkossa vaikka kerran vuodessa koota kaikki neuvontatoiminnassa mukana olevat toimijat eri yhdistyksistä yhteen, jotta voidaan vaihtaa neuvontatyön kokemuksia, päivittää lainsäädännön muutoksia jne. Varsinkin Satakomitean työ antanee siihen suurestikin aihetta. Kaija Kiessling Joulukertomus: Kadonneet joulukynttilät Tämä tapahtui joskus 1950-luvulla. Silloin oli tapana ottaa joulukuusesta koristeet talteen seuraavaan vuoteen, kai vieläkin. Kuusenkynttilöitä myytiin 24 kappaleen paketissa, eikä kuuseen mahtunut kerralla kuin puolet niistä. Loput laitettiin talteen odottamaan seuraavaa joulua. Aatonaattona äiti sanoi: Haepas, Timo, aitasta joulukoristelaatikko, niin nähdään onko siellä kynttilöitä. Olihan siellä vielä puoli pakettia käyttämättä. Laatikko vain uunin päälle pois ettei ole siivouksen tiellä. Jouluaattona tuotiin kuusi aamupäivällä sisälle ja saatiin lupa koristella se. Mutta ei laatikossa ollutkaan kynttilöitä. Mihin ne olivat hävinneet? Vain kynttilöiden sydämet olivat jäljellä ja steariini kiilteli laatikon pohjalla. Kinkkua paistettaessa olivat laatikon pohjalla olleet kynttilät sulaneet uuninpäällyksen lämmössä! Ei muuta kuin äkkilähtö kyläkauppaan ja uudet kynttilät tilalle ja joulu pelastui. Timo 64 v.
Valkeakosken kaupunginjohtajana vuodesta 2005 ollut Markku Auvinen (sd) ei tullut pystymetsästä vaikeuksissa olevan teollisuuskaupungin johtoon, sillä vuosien kokemus vastaavassa tehtävässä Harjavallassa antoi taustaa menneeseen ja näköalaa tulevaan. Viime syksystä alkaen olemme menettäneet noin 600 teollista työpaikkaa. Menetykset ovat kohdistuneet pääasiassa paperiteollisuuteen, mutta kemianalan Kuitu Finland Oy:n tuotannon loppuminen viime vuoden lopussa oli tosi raskas yksittäinen isku. Siksi sen toiminnan jatkumisen eteen on tehty hartiavoimin työtä, Markku Auvinen sanoo. Teollisuus reagoi nopeasti Vaikutukset tuntuvat monella taholla ja tavalla. Vaikka työpaikkoja on paikkakunnalla edelleen noin 10000, on työpaikkaomavaraisuus pudonnut alle sadan. Esimerkkinä Auvinen mainitsee, että Lempäälän Ideaparkista saa leipänsä noin sata valkeakoskelaista. Uusia työpaikkoja on syntynyt noin 200 vuodessa, mutta menetykset vaativat nelisen vuotta korjautuakseen. Vaikka osa irtisanotuista on työllistynyt muuanne, osa päässyt eläkeputkeen ja osa saa ansiopäivärahaa, on työpaikkamenetysten rahallinen vaikutus kuntatalouteen miljoonaluokkaa. Mitä enemmän väki vähenee yksityiseltä puolelta, sitä suurempi paine kohdistuu julkisen puolen palveluihin ja työvoimatarpeeseen. Mutta miten Valkeakosken kaupunki on varautunut tuleviin haasteisiin? Muistutan, että Valkeakoskella tehdään yhä paperia, vaik- Pitää olla luottamus tulevaisuuteen Valkeakosken 21000 asukkaan kaupungissa on 320 vammaispalvelulain mukaista asiakasta, joiden lakisääteisten palvelujen ja tukitoimien hoitaminen kuuluu yhdelle sosiaalityöntekijälle. Tehtävää hoitavan Tuija Koskisen toimenkuvaan kuuluu myös 10 alaista työllistävän tulosyksikön johtaminen ja hallinnolliset tehtävät, kuntoutus- ja kuntoutuksen asiakasyhteistyöhmässä toimiminen, vammaisneuvoston jäsenyys ja tiedottaminen. Työstäni noin 90 prosenttia painottuu suoranaiseen asiakaspalveluun. Apunani on Taloutta on osattava hoitaa, oli tilanne mikä hyvänsä. Siinä on Auvisen mielestä onnistuttu, sillä kaupungin budjetti on vuosien ajan ollut ylijäämäinen. Ensi vuoden budjetti on 70 000 euroa alijäämäinen. Työpaikkamenetysten suhdannevaikutus kaupungin talouteen on kuusi miljoonaa euroa eli noin kaksi veroprosenttia, mutta koska korjausliike on tehty ennakkoon, nyt ei ole tarvetta veron korotukseen. Viime vuoden 3,3 miljoonan ylijäämä sulaa nyt pois. Ensi vuoden budjetissa oleva henkilöstömenojen puolen miljoonan euron säästötavoite kirpaisee palvelujen käyttäjiä ja niiden työntekijöitä? Entä van- Valkeakosken kaupunginjohtaja Markku Auvinen näkee ongelmat, mutta luottaa tulevaisuuteen ja kaupunkilaisiin. ka sellutehtaan ja ison paperikoneen alasajosta on saatu niiden korvaaminen tehostetulhainkotien lakkauttaminen ja toinen käsitys. Julkisen rakentamisen tilanne on suhteellisen Säästötavoite perustuu la palveluasumisella? hyvä ja asuntomessujen myönteiset vaikutukset näkyvät oma- kuuluu yhden tai kahden päivän työnantajan tarjoukseen, johon kotitonttien kysyntänä. bonus riippuen pidetyn vapaan Valkeakoskella on opittu, että määrästä. Vastaavilla toimilla Yhtyneiden Paperitehtaiden olemme tänä vuonna säästäneet aika on ollut ja mennyt, eikä 200 000 euroa. Meillä on täyttämättömiä vakansseja, mutta muutenkaan kannata rakentaa liikaa yhden kortin varaan. täyttökieltoa ei ole. Korjaukset tehty ennakkoon Vaihtoehdot puntarissa Vähävaraisten vanhusten ja vammaisten huolelle palveluasumisen kalleudesta ei Auvisen mukaan ole näyttöä, mutta mitään ehdotonta hän ei mene sanomaan asiasta. Teimme koelaskelmia eri asumismuotojen hinnasta kolmessa eri tulohmässä. Sen mukaan muutos on kustannusvaikutuksiltaan neutraali, asiakkaille ja yhteiskunnalle voi tulla jopa säästöä. Mutta se edellyttää toteutuakseen koko hoiva-ajattelun muutosta. Tämä on käsitykseni. En väitä varmaksi, aika näyttää lopulliset vaikutukset, sanoo Markku Auvinen. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Hämeenlinnan säästöistä lasku vanhuksille ja Kelalle Uusi Invalidi-lehden viime numerossa oli juttu Hämeenlinnan vanhustenhoidosta. Siinä oli haastateltu ikäihmisten palvelujen tilaajapäällikköä, joka selitti parhain päin tulevia rakennemuutoksia. Tosiasia on, että kaupunki on lakkauttamassa tässä vaiheessa kolmasosan vanhainkotipaikoistaan ja lisää on tulossa. Vaikka kaupungin hoitopaikkojen lakkauttamisia perustellaankin kauniisti kotipalvelujen vahvistamisella, takana on se kylmä tosiasia, että Hämeenlinnaan on valmistumassa useita yksityisellä ja jopa kansainvälisellä pääomalla rahoitettuja hoivapalvelutaloja, joille on turvattava bisneksen tekemiselle riittävä asiakaspohja. Kysymys on määrätietoisesta vanhuspalvelujen yksityistämisestä ja ulkoistamisesta. Lopetettavista vanhainkodeista ei voida vanhuksia siirtää takaisin koteihin, jäljelle jäävissä kaupungin vanhainkodeissa ei ole tilaa, joten ainoa mahdollisuus on sijoittaa heidät yksityisiin hoivakoteihin. Kaupunki säästää, Kelalle ja vanhuksille itselleen tulee lisää maksettavaa. Osa lakkautettavien vanhainkotien henkilöstöstä siirretään kyllä kotipalveluun. Heitä ei voida potkia kokonaan ulos kaupungin palveluksesta, koska kuntaliitoksen vuoksi heillä on 5 vuoden irtisanomissuoja. Ikäihmisten lautakunnan enemmistön tavoitteena on silti saada mm. henkilömenoista noin kolmen miljoonan euron säästöt. Vanhainkotien lopettaminen on saanut aikaan voimakasta keskustelua ja aiheellista arvostelua. Kaupungin vanhusneuvosto antoi asiasta varsin kriittisen lausunnon. Myös eläkeläisjärjestöt ovat ottaneet kantaa yksityistämistä ja ulkoistamista vastaan. Johtavat virkamiehet ja päättäjät ovat esittäneet lakkautuksille useita perusteluja. Väitetään, että vanhainkodit ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Tätä ei ole perusteltu minkäänlaisilla faktoilla. Tosiasia on kyllä, että osa vanhainkodeista on rakennettu 1950-luvulla, mutta niitä on nykyaikaistettu ja mukana on myös viime vuosikymmeninä rakennettuja täysin nykyajat tarpeet täyttäviä osastoja. Perusteluna käytetään valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuositusta, jonka mukaan vanhainkotipaikkoja saisi olla vain 3 prosenttia yli 75-vuotiaitten vanhusten määrästä. Hämeenlinna keplottelee siirtämällä vanhuksia omista vanhainkodeistaan yksityisiin tehostettua palveluasumista tarjoaviin hoitokoteihin. Vanhuspalvelujen yksityistäminen laajenee voimakkaasti koko maassa. Erityisen voimakkaassa kasvussa näyttää olevan Hämeenlinnaankin rakentava Attendo MedOne. Sen takana on eurooppalainen, alun perin ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö IK Investment Partners. Se omistaa myös Suomen Lähikauppa Oy:n, joka pyörittää Siwa- ja Valintatalokauppaketjuja. Joten on aivan sama, jos mummo saa hoitoa MedOnen hoivatalossa tai pappa käy Valintatalossa ostamassa purkin piimää (Hämeenlinnassa ne sijaitsevatkin vierekkäin). Voitot menevät kummastakin samoille kapitalisteille. Reijo Martikainen kaupunginvaltuutettu ja ikäihmisten lautakunnan jäsen (vas) Hämeenlinna Pahinta on tarpeiden ja määrärahojen kohtaamattomuus puolipäiväinen toimistotyöntekijä. Asiakkaat ovat valtaosin vaikeavammaisia iäkkäitä henkilöitä, sanoo Koskinen. Eniten työllistävät kuljetuspalvelut, joiden piirissä on 233 asiakasta. Asunnon muutostyöt, henkilökohtaisen avun järjestäminen ja palveluasuminen ovat muita laajempia kokonaisuuksia. Koskinen toteaa, että kunnan yleiset palvelut tulisi järjestää niin, että ne palvelisivat kaikkia kuntalaisia, myös vammaisia. Pahin ongelmakohta on juuri tarpeiden ja määrärahojen kohtaamattomuus. Jo vuosia on Valkeakoskella harrastettu Vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä Tuija Koskinen Valkeakoskelta. juustohöylä-menetelmää eli kaikkien toimialojen on leikattava sama prosentti menoista. Asiakkaiden ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus toimii Koskisen mukaan hyvin Valkeakosken kokoisessa kaupungissa. Hän kiittelee asiakkaiden valveutuneisuutta heidän kysellessään etujaan ja oikeuksiaan. Aina eivät päätökset mene mielen mukaan. Henkilöt, jotka eivät saa myönteistä päätöstä, ovat pettyneitä ja voivat kokea saaneensa huonoa palvelua. He eivät kuitenkaan syystä tai toisesta täytä palvelun tai tukitoimen saamisen kriteereitä, sillä nykyinen lainsäädäntö jättää varsinkin monet 5 ikäihmiset palvelujen ja tukien ulkopuolelle. Kotihoidossa vastaan tulevat tulorajat ja vammaispalveluissa vaikeavammaisuuskriteerit. Tuija Koskinen toteaa, että yhden ihmisen voimin ei juuri jää aikaa miettiä palvelujen sisällön kehittämistä. Ostopalveluja joudutaan lisäämään, mutta tähän asti se on vain lisännyt kustannuksia. Edullisempaa olisi kunnan tuottaa palvelut yksin tai yhdessä lähikuntien kanssa, sanoo Tuija Koskinen. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen
6 Liikunta tuo ihmisille mieleen monenlaisia ajatuksia: joillekin se on tapa liikkua, monelle se tuo nautintoa ja virkeyttä tuleviin arkisiin askareisiin. Voi liikkua yksin tai kaverin kanssa tai hmissä, kuten osallistumalla kerhon järjestämiin tapahtumiin. Pääasia on, että liikkuminen on hauskaa ja saa hyvälle tuulelle. Se on usein myös sosiaalinen tapahtuma. Kaikille ei liikkuminen ole mahdollista, joko vammaisuuden takia tai muuten vain ei ole kiinnostunut liikkumisesta. Liikunnalla voi kuitenkin parantaa hyvinvointiaan ja saada terveyskeskuskäynnitkin harvemmiksi. Jos ihminen on nuorempana liikkunut tai urheillut, ei liikkuminen tuota vaikeuksia vanhempanakaan, vaan siitä on tullut jopa elinehto. Panostamalla vähänkin liikkumiseen pystytään olemaan pidempään toimintakykyisiä ja riippumattomia toisten avusta. Puheen pitää kuulua kävellessäkin Kuopion yhdistys on aloittanut tänä syksynä kuntokävelyt. Käymme joka viikko porukalla kävelemässä eri puolilla kaupunkia. Näille kuntolenkeille voivat kaikki osallistua, sillä vauhti on jokaiselle sopiva. Kävelyt ovatkin saavuttaneet erittäin hyvän suosion. Asiantuntijoiden mukaan kävelyvauhti ei saa olla niin kova, ettei pysty puhumaan. Meillä kyllä kuuluu koko ajan puhetta! Toivomme, että muutkin yhdistykset ottavat tällaisen toiminnan omiin kerhoihinsa. Hyödyllisiä vinkkejä liikkujalle LIIKUNNALLA VOI PARANTAA HYVINVOINTIA Turun Tapaturma- ja sairausinvalidien toimistonhoitajana pian kaksi vuosikymmentä ollut Ritva Normasto on toiminnan nainen moneen lähtöön. Tavallisten toimistotehtävien ja monenlaisen jäsenpalvelun lisäksi hän on innokas matkojen ja retkien järjestäjä. Näiden ihmisten kanssa on mukavaa olla matkoilla, ei tämän säntillisempää ja siistimpää porukkaa ole olemassakaan. Joku pelkää, ettei hän vaivojensa takia pysy matkassa, mutta minä sanon silloin, että mennään hitaimman mukaan, valaisee Ritva Normasto reissuaatettaan. Turun yhdistys järjestää joka kuukausi jonkin matkan. Tänä vuonna erityiskohteena oli järvi-suomi ja tulevana vuonna ykköskohde on Puolan- Baltian kierros laivalla mennen ja bussilla tullen. Yhdistyksen extra on kuitenkin sokkotreffit, jota toimintaa on harrastettu viitisen vuotta. Sokkotreffit alkoivat siitä, kun matkaohjelmassa oli aukkopaikka, niin sanoin, että järjestetään sokkotreffit. Se sai suuren suosion ja jäi ohjelmaan. Kohde ja ohjelma ovat siis Liikunta ei saa olla niin rasittavaa, ettei puhe tule suusta ulos. Paavo Antikainen vakuuttaa, että kuopiolaisten lenkeillä puhetta piisaa. Parraassa tappaaksessa iäntä piisoo sivullisillekkii. Liikunnassa on hyvänolon tunteen lisäksi tärkeää, että jokainen lihas saa jonkinlaista liikuntaa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että liikunnan harjoittamisesta tulee kenellekään stressiä, pakollista tai ikävää, vaan sen täytyy olla iloista ja kannustavaa. Ulkolenkin jälkeen on hyvä hieman venytellä. Myös kotona voi tehdä pieniä venytyksiä, esimerkiksi näin: Laita tuoli seinää vasten niin ettei se pääse liikkumaan, istuudu tuolille tukevasti, jalat tiukasti lattiaa vasten, kumarru eteenpäin ja vie kädet niin lähelle lattiaa kuin mahdollista. Nouse siitä hitaasti seisomaan. Toista tämä liike 5 10 kertaa niin, että se tuntuu hieman pohkeissa. Myös tasapainoharjoittelu on tärkeää: Ota lantion levyinen haara-asento, pidä tarvittaessa tukea esimerkiksi pöydästä, nouse varpaille muutaman sekunnin ajaksi ja laskeudu alas. Toista tämä 3 15 kertaa. Voit myös seistä yhdellä jalalla pitäen pöydästä tukea ja laskien hitaasti kymmeneen, toista sama toisella jalalla. Älä lähde koskaan sairaana lenkille Etenkin lenkkeilyssä on tärkeää oikea pukeutuminen. Huonokaan sää ei estä liikkumasta vaan huono pukeutuminen! Tuulipuvussa tai verkkarissa on kevyt liikkua, mutta alla täytyy olla sellaiset alusvaatteet, ettei tule kylmä. Myös hyvät ja sopivat kengät ovat tärkeitä ja tuovat liikkumiseen hyvän olon. Toinen asia on terveys. Älä missään tapauksessa lähde sairaana lenkille. Pienikin vaiva kannattaa ottaa huomioon. Liikuntasalit ovat monella tavoin hyviä ja tarpeellisia. Niissä on mahdollista saada ohjattua liikuntaa erilaisissa laitteissa. Monissa kaupungeissa järjestetään myös hmäliikuntaa eri ikähmille. Itsekullekin sopiva tapa liikkua Olen tässä käynyt läpi eräitä liikuntatapoja ja -mahdollisuuksia, joita kukin voi harrastaa omalla paikkakunnallaan. Jokainen voi varmasti löytää itselleen sopivan liikunnan tavan, josta on hyötyä ja iloa jokapäiväisessä elämässä. Syksyiset terveiset täältä Kuopiosta liiku ja venyttele! Ja hei, muista myös uinti ja sauvakävely! Liikuntaa, matkoja, sokkotreffejä ja sosiaalineuvontaa Ritva Normasto on toiminut Turun Tapaturma- ja sairausninvalidien toimistonhoitajana pian 20 vuotta. Työsarkaa riittää. salaisia, mutta väkeä tulee aina täysi bussillinen. Liikunta tärkeää pikkutytöstä saakka Myös retket Vähäjärven lomakotiin ovat Ritvan työsarkaa. Sitä olivat varsinkin takavuosina myös kesäiset reissut yhdistyksen omaan lomapaikkaan Kemiön Putkinotkoon, mutta nyt tuo suunta on valitettavasti hiipumaan päin. Vaikka Putkinotkossa käydään edelleen, on paikka meille nyt myös riippakivenä. Taloremontti ja lain vaatima jätevesihuollon rakentaminen ovat meille liian suuria investointeja. Jyrkkä ranta alkaa olla ikääntyneelle jäsenistölle vaarallinen. Putkinotkoa on yritetty myydä toistaiseksi tuloksetta. Ritva Normasto on hyvin liikunnallinen ihminen, vallankin naisvoimistelu on hänelle tärkeää. Turun Veikkojen sihteerinä 15 vuotta toiminut Ritva ohjasi jo 50-luvulla TUL:n jumppaa ja ohjelmahmiä. Noilta ajoilta on mieleen jäänyt vaikkapa nuorisohmän leirit Ruotsissa Voimistelua olen harrastanut pikkutytöstä saakka ja harrastan edelleen. Aamu-uinti ja vesijumppa ovat minulle ihan elintärkeitä. Yhdistyksen puitteissa ei ole mitään liikuntatoimintaa, mutta kannustan jäseniä omatoimiseen liikuntaan mahdollisuuksien mukaan. Veroilmoituksista sosiaalineuvontaan Paavo Antikainen Kuopion seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit Kuva: Pentti Koponen Mutta mistä taustasta ja miten Ritva Normasto tuli mukaan yhdistyksen toimintaan? Kaksilapsisen työläisperheen tytär aloitti kansa- ja kansalaiskoulun jälkeen liikkeessä juoksutyttönä. Pyrin Kauppakouluun vuotta liian nuorena eli 14-vuotiaana. Sitten pääsin työhön ja jäin sille tielle, vaikka jälkeenpäin olen harmitellut että jatko-opinnot jäivät. Kas kun pääsin rahan makuun, hän naurahtaa. Työ pienyrityksessä opetti hänet kirjanpitäjäksi, ja se oli hyvää aikaa työelämässä. Aikaa myöten hän tuli paikallisen E- liikkeen töihin, kunnes työpaikka meni alta fuusion myötä. Noihin vuosiin ja vuosikymmeniin mahtuu työpaikan ja ammattiosaston luottamustehtäviä sekä SAK:n valtuuston jäsenyys. Liikealan jälkeen olin töissä Rakennusliiton ja Rauhanpuolustajien toimistoissa. Sitten Turun yhdistyksessä tarvittiin toimistonhoitajaa. Kokemusta kysyttiin, mutta palkkaa ei ollut luvassa. Pääsin töihin ja viiden vuoden ajan sain palkkaakin, sitten samat työt ovat jatkuneet talkootyönä. Kun Ritva Normasto aloitti työt Turun yhdistyksessä, oli veroilmoitusten täyttö tärkeä jäsenistön palvelumuoto, joka toi yhdistykselle hieman rahaakin. Tälle toiminnalle ei ole enää suurta tarvetta, mutta aika on tuonut uusia tarpeita. Sosiaalineuvonnan tarve korostuu yhä enemmän etujen heiketessä ja asioiden monimutkaistuessa. Yhdistyksellä on vakava aikomus aloittaa säännöllinen sosiaalineuvonta jossain muodossa ensi vuoden alkupuolella, mutta puhutaan siitä tarkemmin tammikuussa, sanoo Ritva Normasto. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen
Lempäälän kunta kuntouttaa ikäihmisiä Me teemme ilolla tätä työtä, joten mitään tilastoja emme ole tehneet, sanoo kuntosaliohjaaja Sirpa Nieminen Lempäälän kunnan vanhainkodin Himminsalilla. Lause kuvaa hyvin sitä henkeä, mikä Lempäälässä vallitsee. Toki siellä sen verran tilastoja tehdään, että Niemisen mukaan kuntosalilla on noin 150 asiakaskäyntiä viikossa. Toiminta alkoi 2001 ja 2004 se laajeni Sääksjärven taajamaan. Lähtökohtana oli eläkkeelle jääneen vanhainkodin johtajan idea. Hän näki tulossa olevan vanhusväestön kasvun ja laitospaikkojen lisääntymisen tarpeen. Eli on parempi ennaltaehkäistä vaivoja ja kuntouttaa ikäihmisiä pärjäämään mahdollisimman pitkään kotioloissa. Niemisen mukaan vuosien kokemus on osoittanut, että kuntosalitoiminnan myönteiset vaikutukset ovat paljon ennakoitua laajemmat: kaatumisesta johtuvat lonkkamurtumat ovat vähentyneet ja niiden hoitoajat ovat nopeutuneet, hyvä lihaskunto on edistänyt leikkauksista toipumista ja laitospaikkoja on säästynyt vakavasti sairaille. Ohjattu kuntoutus on lisännyt kiinnostusta omatoimiseen terveysliikuntaan. Jopa kerrostalojen kerhohuoneissa harrastetaan tuolijumppaa apuvälineillä. Ilman tätä toimintaa tarvittaisiin sänkyjä lisäpaikoille. Ikäihmisten kunnon hoitamisen merkitys on ymmärretty Lempäälässä laajasti. Järjestämme taksikyytejä kahden euron hintaan palvelusuunnitelman piirissä oleville. Kuntoutus sisältyy aina palvelusuunnitelmaan ja myös pelkkä kuntosalipalvelu on mahdollista - ja ilmaista.kuntoutuksesta on suuri apu myös nostolaitteella läheisiään hoitaville omaishoitajille. Ja kun alkuun on päästy, niin lisää on tulossa. Sirpa Nieminen kertoo, että myös kotipalvelun työntekijät osallistuvat kuntoutukseen, hyväkuntoisista eläkeläisistä on koulutettu vertaisohjaajia ja vuoden 2011 strategiaan on suunniteltu neljän kotikuntoutustyöntekijän palkkaamista. Niemisellä itsellään on perushoitajan koulutus ja kuntosaliohjaajan pätevyys Eerikkilän urheiluopistossa. Sydämestään kuntoutuksen asialla oleva Nieminen korostaa kiinteän sosiaalisen ja psykologisen suhteen syntymistä asiakkaiden kanssa. Tämä on vähän niin kuin uskoon tuleminen. On ollut tärkeää oivaltaa, että tällekin ikäpolvelle, jolle terveysliikunta ei ole ollut tuttua, voidaan järjestää kuntoutusta ja saadaan heidät innostumaan asiasta. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Varkauden vammaiset kuntoilevat Varkauden Vammaisten maanantaikerho on valikoima liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Kerholla on takanaan vuosien taival, ja reilut 20 henkilöä kokoontuu viikoittain uimahallille. Jumppakerho alkaa klo 10.45 ja päättyy 13.00. Ohjelmaan sisältyvät istuma- ja seisomajumpat, kuntosali ja vesivoimistelu. Toisinaan vesijumpassa on kaupungilta ohjaaja. Kuntosalin ohjaaja puuttuu, mutta vuosien kokemus on tuonut välineet tutuiksi ja siten pystytään ohjaamaan uudetkin kerholaiset kuntoilun saloihin. Liikunnan lisäksi kerhon ohjelmaan mahtuvat bingon pelaaminen ja kahvit hyvässä seurassa. Ongelmana Milja Tuovinen toteaa olevan tilojen maksullisuus, 100 euroa kuukaudessa, kun taas kaupungin tuki kerholle on parisataa euroa vuodessa. Säännöllinen liikunta pitää omatoimisuutta yllä ja yhdessä tekeminen on mukavaa, toteavat kerholaiset. Teksti: Tarja Västilä Kuva:Hilkka Karvonen Varkauden Vammaisten liikuntaan kuuluu istuma- ja seisomajumpat, kuntosali ja vesivoimistelu. - Yhdessä on mukavaa, vakuuttavat kerholaiset. Liikuntaa aivosoluille 7 Lempäälän veteraaneja kuntosalilla, taustalla jumpparit Margit Pursiainen (vas.) ja Sirpa Nieminen.- Kiinteän sosiaalisen ja psykologisen suhteen syntyminen on tärkeää, sanoo Nieminen. Vesijumppaa Vähäjärvellä Ristikon on laatinut Harri Asikainen. Vastaukset 15.1.2010 mennessä osoitteeseen Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan lomakodin collegepaita. Nimi:... Osoite:... Vesi roiskui ja nauru raikui kun Jyväskylän ikmo-kurssilaiset vesijumppasivat lomakodin uima-altaassa. Kuva: Tarja Västilä. Postitoimipaikka:... Jos voitan college-paidan, haluan kokoa S / M / L / XL / XXL (rengasta oikea koko)
8 LÄMMINTÄ JOULUA 2009 JA Yhdistykset/ yhteisöt Helsingin Seudun Sairausja Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidien Torstaikerho Hämeenlinnan Tapaturmaja Keravan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Kuopion Seudun Sairaus- ja Lahden Seudun Sairaus- ja Lappeenrannan Tapaturmaja Nokian Tapaturma- ja Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Rauman Seudun Tapaturma- ja Tampereen Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Valkeakosken Ammattitautija Vilppulan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Sairaus- ja tapaturmavammasäätiö rs Terveysrintama SNDL:n Pohjois-Hämeen piiri Rauhallista Joulua ja oppimisen iloa uudelle vuodelle! Demokraattinen Sivistysliitto. Satabuss Erkki Heinonen Ulvila Galleria Liisa Ekqvist (02) 646 9300, 0400-740 775 Vanha Vaasantie 13, Noormarkku Henkilötervehdykset Helsingin Seudun Sairausja Antti Paananen Timo Piippo Raija Siirilä Tapio Siirilä Terttu Tylli Kalevi Tylli Jussi Lilja Matti Kumpulainen Seppo Harjunpää Erkki Meriläinen Magdalena Brunberg Kristiina Haavisto Olli ja Marketta Salin Marja Peltonen Pirkko Piiroinen Anja Hokka Riitta ja Raimo Mikkonen Senja Räsänen Pirkko Katainen Pirkko Majander Yrjö Hakanen Väinö Pesola Airi Pesola Hannele Manner Soile Valli Elma Blom Veijo Katainen Leila Pyykkö Pauli Pyykkö Vieno Kivimäki Eila Aronranta Vilho Aronranta Päivi Koivunen Hämeenlinnan Tapaturmaja Aino Ruotsalainen Airi Markkanen Eeli Huotari Irja Huovinen Pasi Ranki Helmi Virtanen Anja Jokinen Eino Jaakkola Jorma Talikka Taina Talikka Juhani Rantanen Keravan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Maila Hölttä Eino Pylkkänen Leo Salonen Toini Syrjämäki Kerttu Hiltula Tapio Tenhunen Pirkko Laaksonen Kuopion Seudun Sairaus- ja Liisa Perämaa Paavo Antikainen Kyösti Könönen Helka Karhunen Hilja Tusa Marjatta Kankkunen Sanni Vartiainen Sirkka Ruuskanen Siiri Kauppinen Marjatta Hieta Anja Vola Salme Holopainen Raili Huttunen Aulis ja Tuulikki Heinonen Eeva ja Ilmari Sinisalo Maija Räsänen Antti Kokkonen Leena Turunen Pentti Koponen Helka Pajunen Lahden Seudun Sairaus- ja Ritva Korhonen Mauno Laitinen Irja Laitinen Raili Nurminen Veijo Hirvonen Pirjo Hirvonen Voitto Huldén Rauni Olkkonen Aino Forsander Terttu Etholen Irma Iivanainen Armi Immonen Impi Kaleva Esko Jokinen Aino Meriläinen Rauha Maikkunen Ville Maikkunen Aini Rantonen Lappeenrannan Tapaturmaja Liisa Pikkarainen Silja Mikkonen Kirsi Paaro Signe Lyytikäinen Margit Hirvisaari Elma Mikkonen Tyyne Kirvesniemi Eeva Björkholm Liisa Hovila Seija ja Heikki Tams Aulis Salin Marja Äijö Hilkka ja Mikko Smolander Anneli Tiainen Raimo Kärneniemi Eila ja Martti Huuhtanen Armi Kohonen Seija ja Matti Vesalainen Leena ja Veikko Saarimäki Nokian Tapaturma- ja Aili Hakanen Helena Laukkanen Hilkka Hernesniemi Solja Järvinen Tapio Ahovaara Elli Viinamäki Aila Lehtinen Orvokki Murto Anneli Pirhonen Liisa Myllynen Eeva Ronkainen Merja Tuupainen Olli Tuupainen Irja Leppäjärvi Sirkkaliisa Hakanen Marjatta Hakanen Airi Harhila Leila Ahola Veijo Salmi Raija Salmi Eero Salonen Tuula Palomäki Eeva Toivonen Aino Lunden Herkku Hernesniemi Eila Kuusisto Hannu Kuusisto Seija Nurminen Olavi Nurminen Julia Riekkola Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Tauno Paakkonen Anna-Liisa Nissinen Kari Nissinen Jari Nissinen Kirsti Mankinen Lyyli Lapintaival Eva Silvennoinen Kaarina Närhi Taimi ja Raimo Anttila Aino Knuutila Kerttu Järvelä Irja Kurra Aili Seppänen Irmeli Heikkinen Aarne Saarela Orvokki ja Veikko Anna Lindgren Esko Suorsa Aili Vatanen Annikki Jurvakainen Salme Mattila Hannes Jäälinoja Kyllikki Anttila Paavo Kilvelä Marjatta Mettovaara Erkki Tuominen Tuulikki Väisänen Aarne Kutilainen Erkki ja Maija Miettinen Helena Kylmäaho Vilho Nevala Ilmari Raappana Seija ja Paavo Raappana Anneli ja Vilho Kelloniemi Anneli ja Erkki Tuomo ja Anja Keltamäki Kalevi Kontio Pirjo Kontio Juhani Keränen Eila Moilanen Aura Alasalmi Aili Sarkkinen Laimi Arponen Saara ja Paavo A. Junttila Kauko Sivusalo Tyyne Kukkonen Eila Hautala Martta Mikkola Matti Marjetta Anna-Liisa Satalahti Kimmo Seppänen Leena Saviluoto Eila Rautiainen Anneli ja Antti Niemelä Elsa Pesonen Helvi Ilvo Iida ja Niilo Huovinen Sirkka ja Antti Ryky Esko Tikkala Kaarina Pistokoski-Tikkala Aarne Ståhlnacke Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Arja ja Antti Rosenqvist Asta Mäkelä Aarre Mäkelä Liisa Lepistö Antti Lepistö Raili Saunaluoma Pirkko Näränen Aili Nordlund Eeva Uksjärvi Hannu Uksjärvi Heikki Loimupalo Pentti ja Liisa Uusi-Luomalahti Toini Isomäki Raila Aho Risto Jokisuo Ritva Karinen Antti Lehtola Kirsti Lehtola Aino ja Kaino Kivisalo Toini Murola Heimo Laine Elise Seittonen Frans Laine Liisa Lagerroos Taimi Sämpi Irja Koivula Esa Kalske Heikki Kemppainen Terttu Elomaa Anja Mäkelä Marjatta Lahtinen Maria Auvinen Kauko Salonen Pentti Ruohoniemi Kirsi Juhola Rauno Huhmarniemi Anna-Liisa Mäkinen Aino Grönvall Jaska Mattila Eila Martti Aili Pärnä Anna-Liisa Pahkuri Tuija Siltanen Mirja Koskela Irma ja Vilho Murto Lahja Nieminen Virpi Kiviheimo Hilma Eväs Pasi Pahkuri Mervi Backman Lauri Peltomaa Lea Heikkilä Liisa Söderman Rauman Seudun Tapaturma- ja Reino Leino Eila Lehti Aini Saarinen
www.satakunnanpainotuote.fi Ratastie 6, 32800 Kokemäki puh. 02-523 2500, fax 02-523 2511 SILKKIPAINO TAM-FOLIO T-paidat, Työasut, Lakit painatuksella Tarrat, Banderollit,Tulosteet, ym. Sorinkatu 3 Puh.03-2130 327 33100 Tampere 0400 637 644 www.tamfolio.com
10 TOIMINTAPALSTAT JA KOKOUKSET Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Torstai -kerhon kevätkausi 2010 alkaa 7. tammikuuta ja päättyy 29. huhtikuuta. Kerho kokoontuu torstaisin klo 13 15 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, kerhohuoneessa 4, 4. krs (= takkahuone). Askartelukerhon kevätkausi 2010 alkaa 18. tammikuuta ja päättyy 26. huhtikuuta. Kerho kokoontuu joka toinen maanantai parittomilla viikoilla klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. PORIN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY Toimintakalenteri keväälle 2010 Tiistaikerho Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.30 Tammikuussa: 12.1 ja 26.1. Helmikuussa: 9.2 vuosikokous klo 10.00, 23.2 tiistaikerho klo 10.30 Maaliskuussa: 9.3 ja 23.3 Huhtikuussa: 6.4 ja 20.4 Toukokuussa: 4.5 ja 18.5. Käsityökerho Nuorisotalolla, huone 4, klo 11.00 Tammikuussa: 11.1, 18.1 ja 25.1 Helmikuussa: 1.2, 8.2, 15.2 ja 22.2 Maaliskuussa: 1.3, 8.3, 15.3, 22.3 ja 29.3 Huhtikuussa: 12.4, 19.4 ja 26.4 Toukokuussa: 3.5, 10.5, 17.5, 24.5 ja 31.5. TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY:N LIITTOVALTUUSTON KOKOUS Liittovaltuusto kokoontuu sunnuntaina 14. maaliskuuta 2010 alkaen klo 10.00 Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19. Jyväskylän seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit Kevään 2010 toimintakalenteri Opintotilaisuudet klo 13.00: 14.1, 28.1, 11.2, 25.2, 11.3, 25.3, 8.4, 22.4, 6.5, 27.5, 10.6 ja 17.6. Käsityökerho klo 13.00: 20.1, 3.2, 17.2, 3.3, 17.3, 31.3, 14.4, 28.4. ja 11.5. Muut kerhot sopivat ensimmäisessä kerhossa kokoontumisestaan. Ruokakurssit: 28.1, 25.2, 25.3, 22.4 ja 27.5 alkaen klo 10.00, ruokailu klo 12.00. Kaikki kerhotoiminta Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Vuosikokous 11.2. klo 13.00 Saihokeskuksessa. Matkat: Kotiseuturetki Puustelli 15.2., lähtö Saiholta klo 10.00, ilmoittautumiset kerhossa, ateria 9 15 euroa. Kulttuuripäivät 5. 6.6. Vähäjärven lomakodissa. Kevätkauden päättäjäiset 17.6. (Iso-Hiekka). Liikuntaviikko 18. 23.7. Vähäjärvellä. Muista matkoista päätetään myöhemmin. Kuopion Seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidit Syksyn 2009 kerhot lopetetaan 8.12.09 pikkujouluun, joka vietetään ravintola Mairelassa alkaen klo 16.00. 16.12.09 käymme syyskauden päätteeksi katsomassa näytelmän Rakkaat Rissaset Kuopion yhteisteatterissa. Kevätkauden 2010 aloitamme tiistaina 12.1.2010 klo 11.00 kerholla, Raviradantie 8. Kerhot ja kuntokävelyt jatkuvat syksyn tapaan aina 11.5.2010 saakka, jolloin vietämme kerhon äitienpäivän merkeissä. Vuosikokous pidetään kerholla 21.2.2010 alkaen klo 13.00. 30.3.2010 vietämme talvipäivän, lähtöaika ilmoitetaan myöhemmin. Toivottavasti mahdollisimman moni pystyy voimiensa mukaan osallistumaan ainakin joillekin näistä tapahtumista! Tampereen Tapaturma- ja Toimisto Näsilinnankatu 22 A 37, 6. krs., puh. (03) 2142678, avoinna keskiviikkoisin klo 11 15. Kevätkauden kerhot alkavat jälleen torstaina 7.1.2010 klo 11, Pellervonkatu 9. Kuunnellaan hyviä alustajia ja juodaan hyvät kahvit. Vuosikokous 25.2. Katso ilmoitus. Sen jälkeen jäsenkirjeessä tarkemmat tiedot toiminnasta. Ruotsin risteily tammi-helmikuulla. Kysy matkoista Irmeli Saarijärveltä puh. 3180 649 tai 050 5894 644. Seuraa ilmoittelua. www.tsil.fi/uusi-invalidi Hallituksen kokoukset Nuorisotalolla, huone 3, 25.1., 22.2., 29.3., 26.4. ja 31.5. klo 10.00. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla. Turun Tapaturma- ja :n tapahtumia kevätkaudella 2010: TAMMIKUU Kerhot aloittavat: 12.1. käsityöt 14.1. askartelu HELMIKUU 2.2. Piknik-risteily 23.2. Vesihovi uintireissu, lähtö klo 9.00 27.2. Vuosikokous klo 11.00 T-talossa MAALISKUU Teatterimatka Tampereelle, tarkemmat tiedot lähiaikoina HUHTIKUU 26.4. Piknik-risteily Lisäksi mahdollisesti päiväretki TOUKOKUU 20.5. Sokkotreffit Huom! Elokuussa 2010 järjestetään mielenkiintoinen matka Puola Baltian maat (menomatka laivalla, paluumatka autolla). Aloittakaa osallistujiksi matkakassaan. Tervetulleita mukaan myös muut kuin yhdistyksen jäsenet! Lisätietoja: toimisto p. (02) 232 8526 tai Ritva p. (02) 251 2807, 040 519 8434. Onnittelut ilossa ja osanotot surun kohdatessa Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton adressilla Adresseja myynnissä liiton toimistossa, Vähäjärven lomakodissa ja paikallisyhdistyksissä In memoriam Matti Svärd Kun Turun yhdistyksen väki oli lähdössä syyskuussa Vähäjärvelle oman neuvontatoiminnan käynnistämiseen liittyvään koulutukseen, soitti yhdistyksen puheenjohtaja Matti Svärd kurssia edeltäneenä päivänä, ettei pystykään sairauden vuoksi lähtemään kurssille mukaan. Näin paikka jäi tyhjäksi. Matti valittiin tämän vuoden alussa Turun yhdistyksen puheenjohtajaksi. Jo vuosia Matti oli yhdistyksen jäsen, mutta vasta eläkevuodet antoivat aikaa myös järjestötoiminnalle, ja sen hän tekikin perusteellisesti. Matti täytti viime helmikuussa 70 vuotta, mutta monessa toiminnassa oli vähintään nuorempien veroinen. Taito ja kokemus tarttua vähävaraisen yhdistyksen talouden Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 5 :n määräämät asiat. Kokousta edeltää lauantaina 13.3.2010 samassa paikassa järjestettävä seminaari ajankohtaisista asioista. Liittohallitus Tiedoksi lehden irtonumerolukijoille Uusi invalidi-lehden saat luettavaksesi aina tuoreeltaan, kun tilaat sen lähettämällä nimesi ja postiosoitteesi Tapaturma ja sairausinvalidien liittoon, Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen tsil@tsil.fi. Vuosikertatilauksen (4 numeroa) hinta on vain 10 euroa. Huom! Liiton paikallisyhdistysten jäsenenä saat Uusi invalidi-lehden jäsenetuna. Yhdistysten yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 11. Tervetuloa mukaan toimintaan! haasteisiin oli Matille luonteenomaista, sillä talouden asiat olivat olleet olleet Matille koko elämänmittaisen työn sisältö. Matilla olisi ollut varmasti vielä paljon annettavana tarmoa, tietoa ja taitoa Turun paikallisyhdistyksen puheenjohtajana, mutta tämä työ loppui alkuunsa. Lyhyessä ajassa voimakkaaksi yltynyt sairaus ja siinä potilaan ohjaaminen yhä uudelleen vain tutkimuksiin tilanteessa, jossa olisi vaadittu jo ripeästi toimenpiteitä, koitui Matin kohtaloksi ja matka jäi selvästi kesken. Mattia jäivät kaipaamaan puolison ja kahden pojan lisäksi muut omaiset ja ystävät sekä järjestötoverit. Kaija Kiessling
Talviloma, kurssi tai seminaari mielessä? Vähäjärven lomakoti tarjoaa edullisen ja mukavan paikan tilaisuuksille. Tarjolla majoitusta, kotiruokaa ja viihtyisiä tiloja. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan tai käväise kotisvuillamme: www.tsil.fi/lomakoti Edulliset jäsenlomat Vähäjärvellä 18.1.-28.2.2010 5 vrk 190 euroa 7 vrk 265 euroa kaksi viikkoa 490 euroa Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa & täysihoidon. Kysy lisää ja varaa oma lomasi. Lahjoituksin lomakotia ovat muistaneet Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Lappeenrannan ja Tampereen yhdistykset sekä: Anja Ylä-Ajos, Asta ja Aarre Mäkelä, Aino ja Kaino Kivisalo, Eeva Toivonen, Aili Hakanen, Helena Laukkanen, Mirja Kauppila, Aulis Salin, Mauno ja Irja Laitinen, Marjatta Hieta, Eeva Kalliokoski, Kirsi Juhola, Antti Paananen, Raili Nurminen, Ritva Korhonen, Muoti Koru Ky, Aune ja Veikko Aalto, Elli Viinamäki, Orvokki Murto, Liisa Myllynen, Hinnat: A-osa 50 euroa/vrk/hlö B-osa 48 euroa/vrk/hlö Muntsilantie 19 14680 Alvettula puh. (03) 654 3124 lomakoti@tsil.fi www.tsil.fi UUSI INVALIDI-LEHDEN AIKATAULU VUONNA 2010 Lehden nro ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistoon viimeistään 1/10 12 (maaliskuussa) 01.03.10 2/10 21 (toukokuussa) 30.04.10 3/10 39 (syys lokakuussa) 06.09.10 4/10 49 (joulukuussa) 15.11.10 Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. Vähäjärven lomakoti puh. (03) 6543 124 Lomakoti kiittää lahjoittajia Ritu ja Masi Nieminen, Raili Pasanen, Eino ja Irmeli Saarijärvi, Irma Murto, Anja Volanen, Väinö Luoma, Katri Espoosta, Elma Mikkonen, Taimi Anttila, Anna-Liisa Nissinen, Senja Räsänen, Lahja Nieminen, Aili Pärnä, Liisa Lepistö, Anna-Liisa Pahkuri ja Aune Saarinen, Helka Karhunen, Kyösti Könönen, Timo Piippo, Antti ja Kaarina Vuori, Vesa Ruskeeniemi ja Aino Knuutila. Lämpimät kiitokset kaikille lahjoittajille! 11 Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto :n jäsenyhdistyksiä Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as 8 30420 Forssa 0400 977 731 Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu 5 00500 Helsinki ark. 12-15 sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09)713787 Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C 27 13130 Hämeenlinna 050 5722627 pasiranki@jippii.fi Jyväskylän seudun Sairausja Tsto: Saihokatu 4 40630 Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen 040 5837991 erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E 63 04200 Kerava (09) 2944770, 040 7571604 Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, 70780 Kuopio 040 7537505 Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B 20 15100 Lahti, 044 2610028 ritva.a.korhonen@phnet.fi Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. (09) 713990 faksi (09) 713787 Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op 549 409-210 1948 Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Pirtintie 26 53420 Lappeenranta 050 542 5145 Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A 10 37100 Nokia 050 5851735 Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Pj. Tauno Paakkonen Kuivastie 12 B 28 90500 Oulu 044 913 6002 Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie705 35100 Orivesi 0422 314570 Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Pj. Tauno Höylä Palvalammintie 174 77220 Neuvola 040 7570066 Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D 14 28200 Pori 050 9180111 Rauman Seudun Tapaturmaja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9 26100 Rauma 044 0228485 UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A 37 33210 Tampere (03) 2142678 av. ke klo 11-15 Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu 71 33530 Tampere (03) 2551232, 040 5696022 Turun Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E 79 20100 Turku avoinna ma ja ke klo 10 14 (02) 232 8526 fax (02) 232 8525 tur.tsi@pp.inet.fi Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu 5 37600 Valkeakoski (03) 5841643 040 7657414 Varkauden Vammaiset Pj. Pekka Tuovinen Luttilantie 5 78400 Varkaus 0400 185300 Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie 15 35700 Vilppula (03) 4716997 050 3138422 Julkaisija: Tapaturma-ja Sairausinvalidien Liitto Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. ja fax puh. (09) 713 990, faksi (09) 713 787 S-posti ja Internet: tsil@tsil.fi, www.tsil.fi/uusi invalidi Pankkiyhteys Valkeakosken Op 549 409-210 1948 Toimituskunta Anna-Liisa Mäkinen, Timo Piippo, Pauli Toikka Päätoimittaja Jorma Eloranta, Mikkolantie 7 B 13, 32210 Loimaa puh. 040 7458310, sp.jorma.eloranta@virttaa.net Toimitus ja taitto Hannu Oittinen, Katajikonkatu 1 D 13, 33280 Tampere puh. 040 5191502, sp.hannu.oittinen@tpnet.fi Toimisto av. arkisin klo 8.30-16.00, toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil (09) 713 990 Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki ISSN-numero 0787-7021
12 YHDISTYSTEN VUOSIKOKOUKSIA Vilppulan Sairaus- ja tapaturmainvalidit Vuosikokous sunnuntaina 7.2.2010 alkaen klo 13.00 Anja Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 15, Vilppula. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Hämeenlinnan Tapaturma- ja Vuosikokous keskiviikkona 10.2.2010 alkaen klo 14.00 Vähäjärven lomakodissa, Muntsilantie 19. Esillä sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Nokian Tapaturma- ja Vuosikokous tiistaina 16.2.2010 klo 13.00 Osuuspankin kokoustilassa, Kauppakatu 8, 4. krs. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kuopion Seudun Sairaus- ja :n Vuosikokous pidetään sunnuntaina 21.2.2010 klo 13.00 kerhohuoneella, Raviradantie 8. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Liiton edustaja paikalla. Lahden Seudun Sairaus- ja :n vuosikokous pidetään keskiviikkona 24.2.2010 klo 12.00 Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Lappeenrannan Tapaturma- ja sairausinvalidit Vuosikokous pidetään keskiviikkona 24.2.2010 klo 12.00 Vammaisten tukisäätiön toimitiloissa, Perillistenkatu 3. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Rauman Seudun Tapaturma-ja Vuosikokous torstaina 25.2.2010 klo 12.00 SVS:n talolla, Isokatu 17, Rauma. Esillä sääntöjen määräämät asiat ja edustaja liitosta Kahvitarjoilu. Valkeakosken Ammattitauti- ja Vuosikokous torstaina 25.2.2010 klo 14.00 Valkeakosken Nordea-pankin kokoushuoneessa. Esillä sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tampereen Tapaturma- ja :n Sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 25.2.2010 alkaen klo 12.00 Domuksella, Pellervonkatu 9. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Turun Tapaturma- ja Vuosikokous lauantaina 27.2.2010 klo 11.00 T-Talolla, Vanha Hämeentie 29, Turku. Käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Edustaja liitosta mukana. Kahvitarjoilu. Yhdistyksen hallitus Porin Sairaus- ja. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 9.2.2010 alkaen klo 10.00 Nuorisotalolla, huone 3. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Jyväskylän Seudun Sairaus- ja. Vuosikokous 11.2.2010 klo 13.00 Saihokeskuksessa Saihokatu 4. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Helsingin Seudun Sairaus- ja :n sääntömääräinen vuosikokous lauantaina 20.2.2010 klo 13 15 Kinaporin Palvelukeskus, kerhohuoneet 1 2, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58 60). Kahvitarjoilu, tervetuloa. Oulun Sairaus- ja. Vuosikokous pidetään Aleksinkulmassa Pohjansalissa tiistaina 23.2.2010 klo 9.00. Esillä sääntömääräiset vuosikokousasiat. Ei eläkeläinen kuntoutukseen pääse ainakaan jos ei hae! Monesti kuulee sanottavan, että ei ikäihmisten kannata Kelan kuntoutukseen hakea, kun ei sinne kuitenkaan pääse. Asia on kuitenkin niin, että hakematta ei ainakaan pääse! Senja Räsänen Helsingistä oli monet vuodet kannustanut toisia hakeutumaan kuntoutukseen. Viime keväänä hänelle tuli mieleen, että miksen itsekin hakisi. Haki ja pääsi. Merkittävä osuus oli varmaan lääkärinlausunnolla, joka on kuntoutushakemuksen välttämätön liite. Lääkäri oli hyvin paneutunut Senjan tilanteeseen ja suositteli lausunnossaan sydänkuntoutusta hänelle tarpeellisena ja hyödyllisenä omaehtoisen terveyden ja kunnon edistämisen tueksi. Toisenlaisiakin lääkärikokemuksia voi olla. Senja toteaakin: Jos lääkäri sanoo, että ei kannata hakea, älkää uskoko, älkää antako periksi! Senjan ensi kokemuksia Senjalla on jo takana ensimmäinen sydänkuntoutuksen kurssijakso Kunnonpaikassa Siilinjärvellä. Sen parhaana antina hän piti mahdollisuutta henkilökohtaisiin keskusteluihin ja oman tilanteen kartoituksiin terveydenhuollon eri ammattilaisten, mm. erikoislääkärin, ravitsemisterapeutin, fysioterapeutin, terveydenhoitajan ja psykologin kanssa. Tapaamisten pohjalta kullekin kuntoutujalle kirjattiin yksilölliset kotiläksyt : realistinen tavoitteidenasettelu ja ohjeet tavoitteiden saavuttamiseksi toiseen jaksoon mennessä. Hyödyllisiä olivat Senjan mielestä myös asiantuntijoiden pitämät luennot. Osa kuntoutujista taisi kuntoutuksessa saada ensimmäistä kertaa eläissään tietoa sosiaaliturvasta, pitkäaikaissairaan oikeuksista erilaisiin tukiin ja palveluihin. Senjallehan nämä asiat olivat jo tuttuja mm. liiton kursseilta. Kuntotestaus oli myös paikallaan. Fyysistä kuntoutusta ja yksilöllistä kuntoiluohjausta Senja olisi kaivannut enemmänkin, mutta ehkä tämä puute korjaantuu toisella kuntoutusjaksolla. Ihmetystä herätti puolestaan ohjelmaan sisältynyt tunnin mittainen hengellisviritteinen hiljaisuuden hetki enkelikuvineen. Mainittakoon, että Kela määrittää kuntoutuksen sisällön ja kuntoutuslaitos suunnittelee sen yksityiskohtaisen ohjelman. Ikäihmisetkin kuntoutukseen Kokemuksensa perusteella Senja kehottaa ikäihmisiä sairaita ja vammaisia aktiivisesti hakemaan Kelan kuntoutuksiin. Kirjalliseen hakemukseen tulee Asiakasmaksujen korotukset eivät ratkaise rahoitusta Vielä 1990-luvun alussa terveydenhuollon rahoitus oli progressiivista, tuloeroja tasaavaa. Nyt alempien tuloluokkien rahoitusosuus on tuloihin nähden ylempiä tuloluokkia suurempi. Tutkimuspäällikkö Jan Klavuksen mukaan maksujen regressiivisyys on lisääntynyt erityisesti 2000-luvulla. Merkittävä muutos on ollut valtion rahoitusosuuden pieneneminen. Vajetta on katettu tulotasosta riippumattomilla kunnallisveroilla ja palvelujen käyttäjiltä perittävillä terveyskeskus-, sairaaloiden hoitopäivä- ja poliklinikkamaksuilla. THL:n pääjohtaja Pekka Puska totesi veronalennusten sopivan huonosti keinovalikoimaan, jolla terveydenhuollon riittävä rahoitus pyritään turvaamaan. Tutkimukset osoittavat, että kansalaiset ovat valmiita maksamaan veroja turvatakseen julkisen terveydenhuollon hyvän toiminnan. (Lähde: THL:n tiedote 19.11.09) Senja Räsänen kannusti itseään kuntoutukseen - ja myös pääsi. Kuva: Pauli Västilä. aina kirjallinen päätös ja mahdollisen epäämisen perustelu, jolloin asiaan voi tarvittaessa puuttua. Tai kun hyvin käy, pääsee sinne tarpeelliseen kuntoutukseen saamaan hyvää tietoa ja ohjausta. Esimerkiksi tälle yli 65-vuotiaille tarkoitetulle sydänkuntoutuskurssille olisi mahtunut kymmenen osallistujaa, mutta kurssilaisia oli vain kahdeksan. Syynä tähän oli, että hakijoita ei ollut enempää. Jos hakijoita eli kysyntää ei ole, vaarana on, että kuntoutusmahdollisuuksia järjestetään jatkossa yhä vähemmän. Meidän omia, kuntoutukseen tarkoitettuja rahojamme siellä käytetään, Senja vielä muistuttaa. Marja-Leena Kalkkinen