KM LAITILA UNTAMALA MYLLYMÄKI-VUORENPÄÄ KM 33239

Samankaltaiset tiedostot
x = 101,60/ y = 101,95, z = 86,58 m mpy 6,5 g

1 KVARTSI-ISKOS, 1 kpl, 0,5 g Vaaleanharmaata, hiukan rakeista kvartsia. Mitat: 13 x 10 x 4 mm. X=201,48, Y=101,84, Z=79,18 (Tid.

2017 KM Porvoon tuomiokirkko KM 41578

1 Saviastian paloja 4kpl Kylkipaloja, toinen pinta lohjennut. Yhdessä palassa kevyttä naarumutusta tai viivapainannetta. Karkea kvartsisekoite.

Tampere Veijanmäenkatu 4 tarkkuusinventointi 2013

Porvoo Keskon tontti Markus Hiekkanen 1985

2016 KM TURKU, Tallimäenkenttä

Luetteloineet: Anne-Mari Saloranta ja Sami Viljanmaa.

Valkosavea. Koristelematon liitupiipun varren katkelma.

2016 KM Oulu Kierikinkangas KM 41108

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Svartholman linnoitus

VANTAA MÅRTENSBY KM 39466

Rautakautisen löytöpaikan kaivaus

Forssan museo FORSSA Haudankorva Salmistanmäki

KARTTA 1. Raahe Pekkatori Esa Mikkola 2012

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET

RAASEPORI SLOTTSMALMEN LIITE 3 Tarja Knuutinen & Georg Haggrén Yksikkö- ja rakenneluettelo ALUE 1

Espoo Kauklahti Muulo (Mulby) Niss muinaisjäännöksen koekaivaus 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Johanna Stenberg

Tampere Veijanmäenkatu rautakautisen asuinpaikan koekaivaus 2014

Valkeakoski Sääksmäen kirkon viereisen hautausmaan uurnahauta-alueen koekuopitus 2008

Ylöjärvi Majniemen kivikautisen asuinpaikan kartoitus 2010

PÄLKÄNE Laitikkala, Suttinen

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

PIRKKALA TURSIANNOTKO

TEUVA Kankaanmäki. Kivikautisen asuinpaikan ympäristön koekaivaus

PIRKKALA Pirkkalankylä Tursiannotko Arkeologinen koekaivaus 2018

TAMMELA Keskinen. Kuoppajäännöksen koekaivaus

2014 VANTAA KYRKOBY (KIRKONKYLÄ) PRÄSTGÅRDEN (PAPPILA)

:3 Palanutta savea 1 kpl x=1002,30, y=1031,50 0,3 g

~tf ~ Turun yliopisto ~~ ' University of Turku. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kivikautisen asuinpaikka-alueen tutkimukset 2013 I I I /

Valkeakoski Sääksmäen kirkon ympäristön v muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2010 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Tampere Haihara Koekuopitus 2010

Espoo Jorvi Sairaala-alueen lounaisosan muinaisjäännöskartoitus 2012 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa

NOKIA KEHO muinaisjäännösalueen tarkkuusinventointi ja rajaus 2015

2015 KM Oulu Kierikinkangas KM 40595

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011

HARJAVALTA HIITTENHARJU

Sastamala Kalliala Vesihuoltolinjan koekaivaus 2010

Ikaalinen Vanha kauppala Vanhan Pappilan tontin koekuopitus 2011

SAUVO Kalmasmäki. Rautakautisen polttokalmiston ympäristön koekaivaus

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

TAMPERE Aakkula, Paununkatu 18 koekuopitus 2011

Kokkola, Donnerin talo, 2008, koekaivaus, mustavalkokuvaluettelo Sivu 1

PIRKKALA TURSIANNOTKO ja PIRKKALANKYLÄ (BIRCALA) Koekaivaus esihistoriallisen ja historiallisen ajan asuinpaikalla 2010

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

HARTOLA UUSI-RUSKEALA C

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

Jyväskylä Kankaankatu tarkkuusinventointi 2014

KÄLVIÄ. 70 PAHANPORTAANRÄME. Koekaivausraportti. Lauri5kantsi2003 K.H. Renlundin museo, Kokkola

~ 1 : 1 LEMPÄÄLÄ HÄÄKIVI 1. /t 11k<-<~..b6! 1 1/J zc 15 L!J II ARKEOLOGINEN VALVONTA 2014

Liite 1. VANTAALÄNSISALMI 2002 Gubbacka ja Labben. Pk

Turku II. Suurtorin kiveyksen uusiminen. Kaupunkiarkeologinen valvonta Raportti 2014 Elina Saloranta

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

RAUMA Vanha Rauma (Isopoikkikatu 23)

T U T K I M U S R A P O R T T I. FORSSA Linjapelto. Kivikautisen asuinpaikan tarkkuusinventointi ja koekuopitus

RUOVESI Pyynikkilän kesäteatterin katoksen tukirakenteiden kohtien arkeologinen tutkimus 2016

VILPPULA Vanhakylä. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

Joulupukki Julle MATERIAALIT: LYHENTEET: Työn eteneminen. 1: Silmät (tee 2) 1: Pää. 1: Hiukset

Matti Majava. Lyhenteet s = silmukka tr = taikarengas krs = kierros /kerros r = rivi ks = kiinteä silmukka ss = seuraava silmukka


P , I: , Z: m mpy Koordinaatti muinaisjäännösrekisterissä oleva kohteen keskikoordinaatti.

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Jazz-varis. Anu Koski. Tämän amigurumi-ohjeen toteutti iloksesi. the ageing young rebel

Janakkala Linnalahti kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2012

Tuusula Vaunukangas tarkkuusinventointi 2013

Orivesi Pitkäjärvi arkeologinen valvonta 2017

Andreas Koivisto. Vantaan Kaivokselan Gröndalin ja Silvolan arkeologiset tutkimukset Andreas Koivisto & Riikka Väisänen

Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008

Mikkeli Kenkäveronniemi tarkkuusinventointi 2014

PYHTÄÄ Haasianiemi (meluvallin ja yksityistien linja)

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

HAUHO Adenius Rautakautisen kalmiston ympäristön koekaivaus

KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KANGASALA PAKKALA TURSOLANTIEN VARHAISMETALLIKAUTISEN LÖYTÖPAIKAN TARKASTUS 2014

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

SULKAVA Ritvalinniemi. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

Joutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

ESPOO Bemböle (Bemböle/Bendeböle/Benneböle)

enpuisto Pättiniemenpuiston arl<eologinen l<oel<aivaus ja valvonta Ulla Tupala Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö

Kertomus kesän 1996 tutkimustöistä Hämeenkosken Pyhän Laurin kirkon rauniolla

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

Pirkkala Naistenmatka historiallisen ajan kylänpaikan arkeologiset kaivaukset 2014

Tilbehør 52 Eläinmobile

HAAPAVESI Haapavesi Ivo kivikautisen asuinpaikan kartoitus

HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f

YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA

IKAALINEN Kilvakkala Ala-Soini 2 kivikautisen asuinpaikan ja Tapiainen 1 kivikautisen ja historiallisen ajan asuinpaikan kartoitus 2014

Sastamala Liuhalantien kivikautisen asuinpaikan kupeeseen rakennettavan kevyen liikenteen väylän perustamisen arkeologinen valvonta 2012

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

LIETO NUMMELA. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus. Simo Vanhatalo 2006

KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY HÄMEENLINNA VISAMÄKI ASEMAKAAVA-ALUEEN TARKKUUSINVENTOINTI 2014

Liite 7 Pirkkala Tursiannotko 2013 KARTTALUETTELO

VIITASAARI Kirkkosaaren muinaisjäännösinventointi 2006

Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, owczarek podhalanski

Transkriptio:

Luettelo löydöistä, jotka on saatu talteen Laitilan Untamalasta Museoviraston arkeologian osaston koekaivauksilla 15.5. - 9.7.. (Diar. 20.8.) Tutkittujen alueiden laajuus oli yhteensä noin 4,8 ha, joka käsitti useita aikaisempien inventointien ja tarkastusten perusteella mahdollisina tai varmoina muinaisjäännöksinä pidettyjä kohteita suunnitteilla olevan arkeologisen opastuskeskuksen ympäristössä. Kaivauskertomus on talletettu Museoviraston arkeologian osaston arkistoon. Kaivauksenjohtajana toimi FM Marja Sipilä. Löydöt on luetteloinut FM Virva Lompolo. Löydöt 1-60 ovat koeruuduista 41-50, jotka kaivettiin topografisten tai aiempien tutkimushavaintojen perusteella valittuihin paikkoihin. Ne on luetteloitu koeruuduittain löytökerroksen mukaan. Löytöjen luetteloinnissa on noudatettu seuraavaa materiaalin mukaista järjestystä: lasimassa, pronssi, rauta, savi (keramiikka, palanut savi), kivi (iskos), kuona, orgaaninen aine (palanut ja palamaton luu, hammas yms). KOERUUTU 41 1 Palanutta savea, 3 kpl 0,6 g Pieniä palaneen saven paloja, jotka ovat väriltään ruskeita ja punaruskeita. Sekoitteena on hiekkaa. Pintakrs. 2 Palanutta savea, 14 kpl 3,7 g Pieniä palaneen saven paloja, joista osa on mahdollisesti tiiltä. Väri vaihtelee vaalean punaruskeasta tumman punaruskeaan. Sekoitteena on hiekkaa. 1. krs. 3 Rautaa, 1 kpl 0,4 g Muodoltaan tunnistamaton raudankappale. Mitat: 10 x 7 x 4 mm. 2. krs. 4 Keramiikkaa, 1 kpl 0,4 g Karkeatekoisessa palassa ei ole jäljellä pintoja. Se on väriltään tummanharmaa ja sekoitteena on hiekkaa. Mitat: 14 x 12 x 4 mm. 2. krs., n. 19 cm maanpinnasta, x = 0,83, y = 0,86 5 Palanutta savea 114,9 g Osa paloista on mahdollisesti tiiltä, yksi paloista on kuonaantunut. Väri vaihtelee tummanharmaasta punaruskeaan. Sekoitteena on hiekkaa. Isoimman palan mitat: 38 x 27 x 20 mm. 2. krs. 6 Palanutta savea 38,4 g Osa paloista on mahdollisesti tiiltä. Väri vaihtelee vaaleanruskeasta punaruskeaan. Kahdessa palassa jälkiä tulessa olosta. Sekoitteena hiekkaa. Osassa paloista sekoitehiekka on karkeaa. Suurimman palan mitat: 53 x 30 x 24 mm. 3. krs.

7 Palanutta savea, 1 kpl 3,5 g Väriltään vaaleanruskea, ei sekoitteita. Mahdollisesti savitiivistettä. 4. krs., n. 25 cm maanpinnasta, x = 0,99, y = 0,44 8 Palanutta savea, 6 kpl 0,9 g Pieniä paloja, joista osa on mahdollisesti tiiltä. Väri vaihtelee vaalean punaruskeasta punaruskeaan. Sekoitteena karkeaa hiekkaa. 4. krs. KOERUUTU 42 9 Rautaesine 18,3 g Poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen rautatanko, jonka toinen pää taitettu koukuksi. Mahdollisesti haka. Mitat: 76 x 25 x 8 mm. Pinta - 1. krs. 10 Palanutta luuta, 1 kpl 0,1 g Mitat: 5 x 4 x 2 mm. Pinta - 1. krs. 11 Hammas 0,5 g Eläimen hampaan kappale. Mitat: 15 x 9 x 7 mm. Pinta - 1. krs. 12 Rautanaula 3,8 g Hevosenkengännaula, jossa litteä, halkaisijaltaan suorakaiteen muotoinen varras levenee toisessa päässä soikeaksi kannaksi. Pahoin ruostunut. Mitat: 26 x 19 x 5 mm. 1. krs. 13 Punasavikeramiikkaa, 5 kpl 8,8 g Paloista kolme on reunapaloja. Kahdessa palassa on sisäpinnassa vihreää lasitetta. Yhdessä reunapalassa on vihreän lasitteen lisäksi taitekohdassa keltainen lasitettu koristeraita. Toisessa lasitetussa palassa on myös ulkopinta, jossa on lasiteroiske. Saviaines on tiivistä ja hyvin poltettua, sekoitteena hiekkaa. Isoimman palan mitat: 31 x 20 x 15 mm. 1. krs. 14 Palanutta savea 18,3 g Osa on mahdollisesti tiiltä. Väri vaihtelee punaruskeasta vaaleanruskeaan. Sekoitteena on hiekkaa. Suurimman palan mitat: 19 x 18 x 10 mm. 1. krs. 15 Pii-iskos 0,3 g Iskos on väriltään pääasiallisesti kuultavan harmaa, mutta yhdellä reunalla on läpinäkymätön vaaleanharmaa osa. Mitat: 12 x 10 x 3 mm. 1. krs. 16 Keramiikkaa, 4 kpl, 2,0 g Pieniä karkeatekoisen keramiikan paloja, joista vain yhdessä on pintaa jäljellä. Paloista kahden väri on tummanruskea ja kahden vaaleanruskea. Sekoitteena on karkeaa hiekkaa. Isoimman palan mitat: 20 x 14 x 4 mm. 2. krs., x = 0,15, y = 0,05, z = 19,31 m mpy

KM 33239 LAITILA UNTAMALA MYLLYMAKI-VUORENPAA KM 33239 17 Keramiikkaa, 4 kpl 2,1 g Karkeatekoisen keramiikan paloja. Kahdessa palassa on jäljellä toinen pinta. Pinnan väri on vaaleanruskea, sisus vaihtelee tummanharmaasta ruskeaan. Muiden palojen väri on tummanharmaa. Sekoitteena on karkeaa hiekkaa ja kiillettä. Isoimman palan mitat: 14 x 12 x 7 mm. 2. krs., seulalöytö 18 Palanutta savea, 5 kpl 0,9 g Pieniä paloja, joiden väri vaihtelee vaaleanruskeasta punaruskeaan. Kahdessa palassa on sekoitteena hiekkaa, lopuissa kolmessa sekoitetta ei näytä olevan. Kaksi punaruskeaa palaa ovat erittäin tiivistä ja hyvin poltettua savea. 2. krs. 19 Keramiikkaa, 1 kpl 1,5 g Palassa ei ole kumpaakaan pintaa. Se on toiselta puolelta väriltään tummanruskea ja toiselta vaaleanruskea. Sekoitteena on karkeaa hiekkaa. Mitat: 21 x 20 x 6 mm. 3. krs. 20 Palanutta savea, 2 kpl 1,6 g Toisen palan väri vaihtelee tummanharmaasta vaalean punaruskeaan. Toinen on väriltään vaalean punaruskea. Kummassakaan palassa ei vaikuta olevan sekoitetta. 3. krs. 21 Keramiikkaa, 1 kpl 4,2 g Karkeatekoisen, koristelemattoman keramiikan pala, jossa on jäljellä silattu ulkopinta. Se on väriltään ruskea; sisuksen väri vaihtelee ruskeasta tummanharmaaseen. Sekoitteena on karkeaa hiekkaa. Mitat: 27 x 24 x 7 mm. Pala on löytynyt koekuopan luoteisnurkasta. 5. krs., seulalöytö 22 Palanutta savea, 1 kpl 0,4 g Pala on väriltään vaalean ruskea ja siinä on sekoitteena hiekkaa. 5. krs. 23 Pronssiesineen katkelma 0,3 g Katkennut poikkileikkaukseltaan pyöreä pronssivarras; mahdollisesti neulan katkelma. Sen ympärillä on orgaanista ainetta, mahdollisesti tekstiiliä. Mitat: pituus 13 mm, halkaisija 3 mm. 6. krs. 24 Keramiikkaa, 2 kpl 1,5 g Koristeettoman, karkeatekoisen keramiikan paloja. Niiden ulkopinta on väriltään vaaleanruskea, sisäosa tummanharmaa. Sekoitteena molemmissa on karkeaa hiekkaa ja kiillettä. Mitat: 18 x 15 x 5 mm ja 12 x 12 x 4 mm. 6. krs. 25 Palanutta savea, 2 kpl 0,1 g Pieniä paloja, joista toinen on väriltään vaaleanruskea ja toinen vaalean punaruskea. Kummassakaan ei ole sekoitetta. 6. krs.

26 Keramiikkaa, 3 kpl 1,7 g Koristeetonta, karkeatekoista keramiikkaa. Yhdessä palassa on silattu pinta, joka on vaalean punaruskea, sisäosassa on häivähdys vaaleanruskeaa. Kahden muun väri vaihtelee vaaleanruskeasta tummanharmaaseen. Sekoitteena on karkeaa hiekkaa ja kiillettä. Isoimman palan mitat: 21 x 15 x 4 mm. 7. krs. 27 Palanutta savea, 2 kpl 0,1 g Palat ovat hyvin pieniä ja väriltään vaaleanruskeita. Sekoitetta niissä ei vaikuta olevan. 7. krs. 28 Palanutta luuta, 1 kpl 0,1 g Mitat: 5 x 5 x 2 mm. 7. krs. 29 A Palamatonta luuta Erittäin haurasta. 7. krs., ks. yksityiskohtakartta B Palamatonta luuta Erittäin haurasta. 7. krs., ks. yksityiskohtakartta C Palamatonta luuta Erittäin haurasta. 7. krs., ks. yksityiskohtakartta D Orgaanista ainetta Mustaa, erittäin haurasta ainetta; mahd. puuta arkun reunasta. 7. krs., ks. yksityiskohtakartta E Palamatonta luuta Erittäin haurasta. 8. krs, ks. yksityiskohtakartta 30 Lintuneula Pronssineulan varsi on 47 mm pitkä, 0 4 mm ja poikkileikkaukseltaan pyöreä. Sen päässä on 17 x 17 x 6 mm:n kokoinen tyylitelty lintu. Pää, kaula, vartalo ja pyrstö muodostavat yhtenäisen S- kaaren. Sen mutkiin jäävistä syvennyksistä ainakin ylempi muodostaa reiän. Kaulan ja rinnan kohdalla kaaren ulkoreuna on harjava; nokka ja pyrstö ovat siihen nähden poikittain litteitä. Lintu on molemmin puolin koristeltu parittaisin uurtein, jotka kulkevat pään korkeimman kohdan ja pyrstön ulkosivun poikki sekä muodostavat ylöspäin osoittavan kulman linnun alaosassa neulan varren kohdalla. 8. krs., x = 0,60-90, y = -0,10-0,10, seulalöytö

KOERUUTU 43 31 Palanutta savea, 2 kpl 0,1 g Palat ovat hyvin pieniä. Saviaines on tiivistä ja väriltään punaruskeaa. Sekoitteena on hiekkaa ja kiillettä. Pintakrs. 32 Rautanauloja, 2 kpl 9,2 g Sepän takomia nauloja. Molemmissa on pyöreähkö kanta ja halkaisijaltaan suorakaiteen muotoinen varsi. Lyhyempi on ehjä, pitempi katkennut. Molemmat ovat pahoin ruostuneita. Mitat: 37 x 17 x 14 mm ja 29 x 13 x 12 mm. 1. krs. 33 Rautaesineen katkelma 1,7 g Pahoin ruostunut raudanpala, josta ei voi erottaa sen alkuperäistä muotoa. Mitat: 14 x 11 x 8 mm. 1. krs. 34 Palanutta savea, 3 kpl 0,2 g Palat ovat hyvin pieniä, väriltään punaruskeita. Sekoitteena on hiekkaa. 1. krs. 35 Lasimassahelmi Lieriön muotoinen helmi, jota kiertää kolme vaaleaa poikittaista aaltoviivaa. Mitat: halkaisija 7 mm, korkeus 8 mm, reiän 0 4 mm. 2. krs., seulalöytö 36 Pronssiesineen katkelma Esineessä on litteä neliön muotoinen levy, jonka toiselle pinnalle on kiinnitetty kapea suorakaiteen muotoinen pykälä. Levy on ainakin yhdeltä sivultaan katkennut. Esine on mahdollisesti kaarisoljen alaosan katkelma. Mitat: 8 x 8 x 6 mm. 2. krs., x = 0,16, y = 0,83, z = 19,43 m mpy 37 Rautaesineen katkelmia, 2 kpl Toinen on suorakaiteen muotoinen litteä levy, jonka pitkistä reunoista toinen on katkennut ilmeisesti reiän kohdalta. Toinen katkelma on kolmion muotoinen. Mitat: 23 x 16 x 5 mm ja 8 x 4 x 3 mm. 2. krs., x = 0,15, y = 0,42, z = 19,43 m mpy 1:1 0,7 g 0,6 g 2,7 g i:1

38 Palanutta savea, 2 kpl 0,1 g Erittäin pieniä paloja, väriltään vaalean ruskeita. Kummassakaan ei näytä olevan sekoitetta. 2. krs. 39 Palanutta luuta, 2 kpl Erittäin pieniä paloja. Mitat: 5 x 2 x 1 mm ja 3 x 2 x 2 mm. 2. krs., x = 0,70, y = 0,32, z = 19,36 m mpy 0,1 g KOERUUTU 44 40 Rautanaula 5,5 g Taottu. Kanta on soikea, varren poikkileikkaus nelikulmainen. Naula lienee käytössä taivutettu. Mitat: 27 x 23 x 16 mm. Pintakrs. 41 Palanutta savea, 20 kpl 18,9 g Viisi isompaa palaa, loput pieniä. Palat ovat väriltään vaalean punaruskeita. Sekoitteena on hiekkaa. Pintakrs. 42 Rautaesineen katkelmia, 3 kpl 6,0 g Kaksi ruostunutta nelikulmaista rautatankoa, joiden toinen pää on poikki. Mahdollisesti naulan katkelmia. Mitat: 20 x 6 x 4 mm ja 17 x 6 x 5 mm. Kolmas on kolmion muotoinen, poikkileikkaukseltaan linssimäinen levy. Mitat: 28 x 16 x 5 mm. 1. krs. 43 Palanutta savea, 2 kpl 0,5 g Pieniä paloja, väriltään vaaleanruskeita. Toisessa palassa on lisäksi myös tummanharmaata. Sekoitteena on hiekkaa. 1. krs. 44 Kuonaa 299,6 g Osa paloista kevyttä, kuonaantunutta savea tai tiiltä, osa painavampaa rautakuonaa. 1. krs. 45 Palanutta savea, 3 kpl 11,8 g Yksi paloista on väriltään vaaleanruskeaa. Kaksi on osittain kuonaantunutta, väriltään tumman punaruskeaa mahdollista tiilen palaa. Sekoitteena on hiekkaa. 2. krs. 46 Kuonaa, 9 kpl 50,8 g Yksi kuonan paloista on painavampaa rautakuonaa, loput kevyempää savikuonaa. 2. krs.

KOERUUTU 45 47 Rautanaula 3,3 g Sepän takoma naula. Kanta soikeahko, josta katkennut pala pois. Varsi on lyhyt, piikkimäiseksi kapeneva ja poikkileikkaukseltaan pyöreähkö. Pahoin ruostunut. Mitat: 16 x 19 x 16 mm. Pintakrs. 48 Kivisavikeramiikkaa, 1 kpl 108,3 g Kupera, molemmilta pinnoilta lasitettu pala isohkosta lieriömäisestä astiasta, esim. pullosta. Keramiikka on dreijattua, tiivistä ja väriltään vaaleanharmaata. Mitat: 162 x 115 x 6 mm. Pintakrs. 49 Palanutta savea, 4 kpl 1,0 g Pieniä palaneen saven paloja, joista kolme on väriltään vaaleanruskeita ja yksi punaruskea. Sekoitteena hiekkaa. 1. krs. KOERUUTU 46 50 Rautanauloja, 3 kpl 21,7 g Sepän takomia nauloja, joista yksi on hevosenkengännaula. Sen kanta on kuutiomainen ja varsi litteä, poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen. Mitat: 39 x 21 x 10 mm. Toisen naulan kanta on litteän neliömäinen ja varsi poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen. Mitat: 38 x 13 x 13 mm. Kolmannen naulan kanta on litteä, soikeahko ja varsi poikkileikkaukseltaan neliön muotoinen. Mitat: 34 x 12 x 9 mm. Naulojen varret on taivutettuja ja ne ovat pahoin ruostuneita. Pintakrs. KOERUUTU 47 51 Punasavikeramiikkaa, 1 kpl 2,5 g Palassa on molemmat pinnat jäljellä. Toinen pinta on silattu tasaiseksi ja toisessa on leveähkö, loiva uurre. Silattu pinta on väriltään harmaanruskea, uurrettu pinta ja sisus vaaleanruskea. Saviaines on tiivistä ja siinä on sekoitteena hiekkaa. Mitat: 24 x 22 x 6 mm. 1. krs. 52 Palanutta savea 141,1 g Pieniä paloja, joista osa on mahdollisesti tiiltä. Väri vaihtelee vaaleanharmaasta vaaleanruskeaan ja punaruskeaan. Kolmessa palassa on toinen puoli tummanharmaa. Yhdessä palassa on jäljellä silattua pintaa. Sekoitteena on hiekkaa. Isoimman palan mitat: 22 x 17 x 11 mm. 1. krs. 53 Palanutta luuta, 3 kpl 1,1 g Mitat: 22 x 9 x 7-11 x8 x2 mm. 1. krs.

KM 33239 LAITILA UNTAMALA MYLLYMAKI-VUORENPAA KM 33239 54 Punasavikeramiikkaa, 1 kpl 2,0 g Palassa on jäljellä sisäpinta ja vähän ulkopintaa. Sisäpinnassa on jäänteitä lasituksesta, ulkopinta vaikuttaa silatulta. Väri vaihtelee vaaleasta punaruskeasta punaruskeaan. Saviaines on tiivistä. Mitat: 23 x 13 x 6 mm. 2. krs. 55 Palanutta savea 50,2 g Osa paloista on mahdollisesti tiiltä. Kahdessa palassa on silattu pinta jäljellä. Väri vaihtelee vaaleanharmaasta ja vaaleanruskeasta vaaleaan punaruskeaan ja punaruskeaan. Sekoitteena on karkeaa hiekkaa. Yhdessä palassa on havaittavissa hiukan profilointia. Isoimman kappaleen mitat: 28 x 22 x 11 mm. 2. krs. 56 Palanutta savea, 3 kpl 0,5 g Pieniä, vaaleanruskeita paloja, joissa on sekoitteena hiekkaa. 3. krs. 57 Palanutta savea, 2 kpl 0,1 g Pieniä, vaaleanruskeita paloja, joissa on sekoitteena hiekkaa. 4. krs. 58 Palanutta savea, 1 kpl 0,1 g Pieni, vaaleanruskea pala, jossa on sekoitteena hiekkaa. 5. krs. KOERUUTU 48 59 Palanutta savea, 6 kpl 0,5 g Pieniä palaneen saven paloja, joista osa on mahdollisesti tiiltä. Väri vaihtelee vaalean punaruskeasta punaruskeaan. Sekoitteena on hiekkaa. 1. krs. 60 Kvartsi-iskoksia, 9 kpl 20,4 g Seitsemän iskosta valkoista, läpinäkymätöntä, tiivistä kvartsia ja kaksi läpikuultavaa, harmaata ja huonolaatuisempaa kvartsia. Isoimmassa palassa on hiukan iskujälkiä. Mitat: 35 x 25 x 21-8 x 4 x 2 mm. 1. krs.