Ikaalinen Sipsiö Kiinteistön asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2018 Hannu Poutiainen

Samankaltaiset tiedostot
Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Hämeenkyrö Hirvonjärvi Aroniemen ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

Parkano Haukkalan ja Hahkamäen välisen kaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Timo Jussila

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nokia Kolmenkulmantie muinaisjäännösinventointi 2017

Kangasala Ponsan Aholaidan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Lohja Routio Hiidenlinna korttelin 667 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018 Timo Jussila Juuso Koskinen Janne Soisalo

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Nokia Satamanrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017

Lohja Vahermanjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

Kiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi

Parkano Kuivasjärvi muinaisjäännösinventointi 2017

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Pälkäne Seitsye Mattilan ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Viitapohja aurinkovoimalan alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

Nokia Rengaskatu (Leppäkorpi) muinaisjäännösinventointi 2017

Hattula Petäyksen ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Pyhäjoki Matinsaaren-Ollinmäen maankäytön selvitysalue. Alueen maankäytön historiaa koskeva karttaselvitys 2016

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Saarijärvi Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kolari Pasmajärvi muinaisjäännösinventointi 2012

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013

Pyhäranta Rohdainen asemakaava-alueen (kortteli 71) muinaisjäännösinventointi 2017

Tampere Kämmenniemi muinaisjäännösinventointi 2018

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Nokia Viikin kartanon kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Porvoo Mt kevyenliikenteenväylä välillä Lakkapolku-Papinjärventie muinaisjäännösinventointi 2018

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

TAIPALSAARI Päiviö Kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Kauhajoki Uuronjärvi maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

TOHMAJÄRVI Kemie vt. 9 Onkamo-Niirala linjausvaihtoehto D:n muinaisjäännösinventointi 2015

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Aura Suni-Keskitalo arkeologinen valvonta 2017

Nastola Hattisenrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Pirkkala Koiviston asemakaavan laajennuksen (nro 249) muinaisjäännösinventointi 2018

Hämeenlinna Vanaja Kirkonkulma Maakaapelin kaivamisen arkeologinen valvonta 2018

Lappeenranta Pajarila Kettukallio suunnitellun louhinta-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Keijukaislaakson asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Pornainen Laidunalueen asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2018

Kirkkonummi Näse kiinteistöjen 1:5 ja 1:15 muinaisjäännösinventointi 2016

Konnevesi Jouhtimäki Tuulivoimalan muinaisjäännösinventointi 2013

Sastamala Mätikkö järven pohjoisrannan asemakaava-alueen tarkkuusinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Sarvvikinrannan asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

Pälkäne Tauriala vesihuoltolinjan kaivamisen arkeologinen valvonta 2016

Kirkkonummi Skälsundin ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Hyrynsalmi Iso Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Sastamala Mouhijärvi Wähätiisalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Askola Monninkylä Kotipellontie 3 arkeologinen tarkkuusinventointi 2017

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Porvoo Humlebergin siirtolapuutarhan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Espoo Nuijala Klobbskog Arkeologinen tarkkuusinventointi 2017

Vesilahti Laukonhaka Uuden tontin ja rakennuspaikan sekä sille johtavan uuden tielinjan alueen muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Jussila

Ikaalinen Sarkkila, tien parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Savonlinna Punkaharju Ruokojärvi muinaisjäännösinventointi 2016

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Transkriptio:

Ikaalinen Sipsiö Kiinteistön 143-430-1-171 asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2018 Hannu Poutiainen Tilaaja: Insinööri- ja kiinteistötoimisto Havanka Oy

Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi... 6 Tulos... 7 Lähteet... 7 Kuvia... 8 Kansikuva: Kaava-alueen koillisosa on nurmella olevaa peltoa. Siitä etualalla oleva osa on hiljattain raivattu metsästä pelloksi. Taustalla Kyrösjärvi. Lounaaseen. Perustiedot Alue: Ikaalinen Sipsiö, kaavoitettava asemakaava-alue kiinteistöllä 143-430-1-171. Tarkoitus: Selvittää onko asemakaava-alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavaksi katsottavia arkeologisia jäännöksiä. Kustantaja: Insinööri- ja kiinteistötoimisto Havanka Oy. Työaika: Maastotyö 9.11.2018. Tekijät: Mikroliitti Oy, Hannu Poutiainen. Aikaisemmat tutk: Kalle Luoto 2017. Tulokset Alueella ei todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavaksi katsottavia arkeologisia jäänteitä. Tutkimusalue on vihreällä sinisen ympyrän sisällä. Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta 11/ 2018, ellei toisin mainittu. Muinaisjäännösrekisteri on tarkastettu 11/2018. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon, eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat ovat digitaalisia ja ne ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä.

Yleiskartat Tutkimusalueen rajaus on vihreällä. Sinipunaisella Kalle Luodon 2017 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi määrittelemä historiallisen ajan Sipsiön kylätontti. Rajaus käsittää kylätontin, sekä alueen, jossa voi sijaita rautakautisia kerrostumia. Kohdetta ei ollut muinaisjäännösrekisterissä tätä tutkimusta tehtäessä. Kartassa alapuolella maanmittauslaitoksen viistovalovarjosteessa rannan leveä vesijättömaaalue ja vanha rantatörmä on selvästi nähtävissä.

Tilaajan toimittama kaavakartta. RM merkinnällä ala jolle on suunnitteilla matkailu- ja loma-asuntojen rakentamista, tutkimuksen pääpaino oli tällä alueella. Muut uudet rakennusalueet sijoittuvat vanhalle vesijätölle Vanhoja karttoja Oikealla on ote isojakokartasta, joka on laadittu vuosina 1797 98. Kartalla Sipsiön kylässä on neljä taloa (A-D), kylä sijaitsee tutkimusalueen ulkopuolella. Vasemmalla on ote rajakartasta vuodelta 1870. Tutkimusalueen osalta alue on ollut pääasiallisesti metsää. Mitään arkeologisesti mielenkiintoista tai potentiaalista muinaisjäännöstä ei näissä kartoissa ole tutkimusalueelle merkitty. Alueella on pari pelto- ja niittylohkoa.

Ote pitäjänkartasta vuodelta 1847. Tutkimusalueen osalta alue on ollut edelleen rakentamatonta. Vasemmalla on ote uudistuskartasta vuodelta 1907 ja oikealla ote Senaatin kartastosta vuodelta 1910. Tutkittavalla osalla aluetta ei ole rakennuksia tai muuta arkeologisesti mahdollisesti mielenkiintoista. Otteet vahoista peruskartoista (Luhalahti 2124 03), vasemmalla kartta vuodelta 1955, keskellä vuodelta 1982, oikealla vuodelta 1993. Inventoinnissa tutkittavalta osalta alue on pääosin rakentamatonta. Maankäyttö on ollut muuttumatonta ja peltokuvioissa vain pieniä muutoksia..

Inventointi Insinööri- ja kiinteistötoimisto Havanka Oy tilasi arkeologisen inventoinnin Ikaalisten Kyrösjärven rannalla sijaitsevan kiinteistön 143-430-1-171 kaavoitettavalle osalle, noin 11-12 ha laajuiselle alueelle. Hannu Poutiainen teki inventoinnin maastotyön 9.11.2018 tutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa. Alue sijaitsee Ikaalisten keskustasta noin 11 km itäkaakkoon Sipsiön kylässä Kyrösjärven kaakkoisrannalla. Suurin osa alueesta on peltoa. Aluetta halkoo lounas-koillissuunnassa pelto- ja mökkitie. Sen luoteispuolella, alueen lounais- ja koillisosassa, on kaksi isompaa peltolohkoa. Niiden välillä, Rahkola nimisen mäkialueen kaakkoisrinteellä on pienehkö metsäalue. Osaa siitä ollaan kaavoittamassa rakentamista varten. Mökkitien kaakkoispuolella on pari pientä metsikköä, joista toinen on kivistä laidunaluetta. Rannalla on useita kesäasuntoja. Järveä on laskettu useaan otteeseen 1800-luvulla, kaikkiaan noin 4 m. Rannassa on laajahko vesijättöalue ja korkeustaso 87,5 on järvenlaskuja edeltävä rantataso ja sen alapuoliset ovat vesijättöä. Aiemmin tunnetut muinaisjäännökset Kyrösjärven seudulla sijaitsevat pääasiassa korkeustasoilla 88 115 m mpy. Kaava-alue sijaitsee korkeustasolla noin 83 107,5 m mpy., Koko tutkimusalueelta, paitsi vesijätöltä, olisi periaatteessa mahdollista löytää rantasidonnaisia pyyntikulttuurin ja myös rautakautisia muinaisjäännöksiä. Alueen maaperä on pääosin hienoaineksista moreenia, ylemmillä tasoilla hiekkaisempaa. Ylipäätään, pintamaaperä on alueella varsin kivikoista. Alueelta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä, lähimmät tunnetut kohteet ovat noin 1,5 päässä koillisessa sijaitseva Huopiokosken mylly, sekä alueelta noin 2 km lounaaseen historiallisen ajan rajamerkki Rannanlepo ja noin 2 km luoteeseen rajamerkki Kiukaankallio. Tutkimusalueen ulkopuolella, sen länsipuolella nykyisten Iso-Eskelin ja Vähä-Eskelin tilakeskusten kohdalla on sijainnut Sipsiön historiallisen ajan kylätontti (mm. isojakokartalla vuosilta 1797 98). Vuonna 2017 tekemässään inventoinnissa Kalle Luoto on määritellyt Sipsiön kylätontin muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Inventoinnissa löytyi myös rautakauteen viittaavaa löytöaineistoa. Kohdetta ei ollut Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä tämän tutkimuksen ajankohtana. Sipsiön rinnepellolla, nykyisen Vähä-Eskelin tilan läheisyydessä tiedetään 1940-luvun alussa olleen yli 10 hautaröykkiötä, joita Helmer Salmo vuonna 1948 tehtyjen tutkimusten perusteella arveli kansainvaellusaikaisiksi. Rautakauteen viittaavat havainnot havainnot sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella, lähimmillään siitä vain noin 10 m etäsyydellä. Siksi inventoinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota rautakauteen viittaavien merkkien havainnointiin. Vanhoilla kartoilla (isojakokartta v. 1797 98, tiluskartta v. 1872, uudistuskartta v. 1907, pitäjänkartta v. 1847) ei kaava-alueelle ole merkitty rakennuksia, tai muuta arkeologisessa mielessä huomioitavaa, alue on ollut metsää ja peltoa. Kaava-alue tarkastettiin kokonaisuudessaan silmänvaraisesti kulkemalla aluetta kävellen pitkin poikin. Erityistä huomiota kiinnitettiin uuteen rakennusalueeseen vesijätön yläpuolella. Monin paikoin alueella tehtiin lapionpistoja ja maaperää luodattiin käsimaakairalla. Muuttuvan maankäytön alue eli rakennettavaksi suunniteltu alue on etupäässä viettävää rinnettä. Sen yläosa ja alaosa ovat varsin kivisiä ja viettäviä. Alue on kuusivaltaista metsää ja maaperä on hiekka- ja hietamoreenia. Alueen keskivaiheilla on suhteellisen tasainen joskin melko pienialainen maastonkohta. Sinne kaivettiin 13 koekuoppaa. Muualle sopiviksi katsottuihin maastokohtiin kaivettiin 7 koekuoppa. Koekuopissa oli turpeen alla harmahtava ja paikoin hieman nokinen humuksensekainen kivennäismaakerros, joka ei ole luontainen. Sen perusteella arvioiden

alue on joskus ollut kaski- tai peltoviljelyssä tai ainakin laidunmaana Alueella ei havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai muista vanhoista, arkeologisista jäännöksistä. Kaava-alueen koillisosa on nurmella olevaa peltoa. Sen itäpuolella aiemmin ollut metsä on raivattu suhteellisen hiljattain pelloksi (se ei näy käytettävissä olevilla kartoilla). Kaava-alueen lounaisosa Sipsiön kylämäen koillispuolella on viljelyksessä olevaa peltoa. Siitä mökki- ja peltotien kaakkoispuolinen osa lähes kokonaan vesijättöä. Vanha, ennen 1800-luvun Kyrösjärven vedenpinnan laskua syntynyt törmä on siellä hyvin nähtävissä. Mökki- ja peltotien luoteispuolinen pelto kaava-alueen osalta tarkastettiin kattavasti silmänvaraisesti. Pellolla oli puinnin jälkeen sänki ja jonkin verran uutta itänyttä kasvillisuutta mutta myös kasvillisuudesta lähes paljaita laikkuja. Pellolla tehtiin pintapoimintaa eli etsittiin pellon pinnalla mahdollisesti olevia esineitä, rapautuneita kiviä, nokimaa-alueita yms. merkkejä, jotka voivat viitata mahdolliseen muinaisjäännökseen. Koekuoppia pellolle ei kaivettu. Alueelta ei löytynyt mitään merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä. Tulos Alueella ei todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavaksi katsottavia arkeologisia jäänteitä. 20.11.2018 Hannu Poutiainen Lähteet Hornborg, P. 1797 98. Charta öfver Sipsiö och Luhalax byar ågor samt Ingula Bys Mäihäniemi Urfäll belägne Uti Björneborgs Län, Öfre Satakunda Öfredels Härad och Ikalis Sokn. Maanmittauslaitos. Ikaalinen (XXIII-XXIV 20-21) 1910. Senaatin kartasto. Maanmittauslaitos. Londicer, C. A. 1870. Rågångs karta öfver Sipsiö bys egor i Ikalis socken och Åbo län upprättad vid rågången år 1870. Maanmittauslaitos. Luoto, Kalle 2017. Ikaalinen. Arkeologinen inventointi Isoröyhiön ja Luhalahden rantaosayleiskaavan alueella. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy. Mohel, Gustaf 1847 (päällepiirretty 1892). Karta öfver Ikalis socken i Ikalis härad af Åbo län. Pitäjänkartasto. Maanmittauslaitos. Nordensvan, Kristian 1907. Uudistus Kartta. Vähä-Eskeli nimisen 05, perintötaloa N: 1 R, N1 kaikista tiluksista Sipsiön kylässä, Ikaalisten pitäjää ja kihlakuntaa, Turun ja Porin Lääniä. Maanmittauslaitos. Peruskartta 2124 03 Luhalahti vuosilta 1955, 1982 ja 1993. Maanmittauslaitos. Luoto, Kalle 2017. Ikaalinen. Arkeologinen inventointi Isoröyhiön ja Luhalahden rantaosayleiskaavan alueella. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy.

Kuvia Vasen kuva: Rakennettavaksi suunniteltu alue osin kivistä ja viettävää rinnettä, mutta siellä on myös tasaisempia kohtia. Kuva lounaaseen. Oikea kuva: Muuttuvan maankäytön alue on kaava-aluetta halkovan mökkitien luoteispuolen metsikössä, kuvassa oikealla. Kuva länteen. Vasen kuva: Rakennettavaksi suunnitellun alueen yläosa on varsin kivistä. Kuvattu lounaaseen. Oikea kuva: Muuttuvan maankäytön alueen keskivaiheilla on melko tasainen ja suhteellisen vähäkivinen tasanne, jonne kaivettiin runsaasti koekuoppia. Kuvattu lounaaseen. Vasen kuva: Mökkitien kaakkoispuolella on kivinen ja metsäinen laidunalue. Kuvattu kaakkoon. Oikea kuva: Mökkitien kaakkoispuolinen alue on suurelta osin vesijättöä. Taustalla Kyrösjärvi. Kuvattu lounaaseen.

Kaava-alueen lounaisosa on pääosin viljelyksessä olevaa peltoa. Oikealla näkyy Vähä-Eskelin tilan rakennuksia ja vanhaa kylämäkeä. Se ei kuulunut kaava-alueeseen. Kuvassa taustalla on Kyrösjärvi. Kuva lounaaseen.