JUKOLAN VIESTIEN TARINA II Vuodet 1989- Kaukametsäläiset ry 2006
Vuodet 1989-2
Vuodet 1989-3 ALKUSANAT Vuonna 1989 ilmestyi 40:nnen Jukolan jälkeen Matti Salmenkylän toimittamana mainio Jukolan viestien historiateos Jukolan viestin tarina 1949-1988. Siinä kerrotaan mm. viestien perustamisesta, alkuvaiheista, tärkeistä henkilöistä matkan varrella ja tietysti kustakin viestistä parhaine tuloksineen, kuvineen ja karttoineen. Nyt tehty jatko-osa kuvaa lähinnä kirjan jälkeisiä vuosia. Koska toivomuksia kirjankin vuosien lisäkartoista ja kaikista tuloksista on tullut runsaasti, on tähän pyritty vastaamaan. Aivan kaikkia tuloksia ei kuitenkaan alkuvuosilta ole löytynyt. Näiden lisäksi sivuilla esitellään jälleen eräitä avainhenkilöitä sekä esitettyjen toiveiden mukaisesti myös eräitä tausta-asioita. Viestien kuvauksissa kilpailujen selostusten osuus on kirjaa laajempi, koska 1 sivun tilarajoitusta ei ole. Jatko-osa ilmestyy kirjanomaisena netti-versiona. Siitä jokainen voi vapaasti tulostaa itse ei-kaupallisiin tarkoituksiin joko kaikki tai vain haluamansa osat ja vaikka sidotuttaa ne kirjaksi. Tähän on päädytty lähinnä taloudellisista syistä. Painettuna Tarina II:n kustannus olisi noussut niin korkeaksi erittäinkin, kun kokemusten valossa sen painos olisi ollut pieni, että sellaisen tekeminen ei ollut järkevää. Projekti on kaikkiaan kestänyt kolmisen vuotta. Kun aiotut ammattikirjoittajat eivät lopulta odottelujen jälkeenkään kiireiltään ehtineet kilpailukuvauksia kirjoittaa eikä vuoden odottelu tuonut tekstiä yksittäisten viestien kuvauksia luvanneiltakaan, alle merkitty ryhtyi toimeen, vaikkei kirjoittajan lahjaa ole annettukaan. Valmista tulee kuitenkin. Muistakin teksteistä vastaa toimittaja. Jouko Jylhä on tehnyt ison työn karttojen ja tekstien nettikuntoon saattamisessa, Juhani Enckell tulosten digitoinnissa ja Jouni Aaltonen niiden saattamisessa nettiin. Tekstiä elävöittäviä valokuvia on saatu usealta taholta. Niitä tullaan vielä lähiaikoina lisäämään. Lausun kaikille edellä mainituille lämpimät kiitokset suomalaisen suunnistushistorian merkittävän osuuden taltioimiseen osallistumisesta. Kiitän myös niitä seurojen edustajia, jotka seurojensa arkistoja penkoen ovat pyrkineet löytämään vanhoja karttoja, tuloksia ja valokuvia tai parantamaan tulosten laatua niitä uudelleen kirjoittaen. Aineistoa, korjauksia ja kommentteja otetaan mielihyvin vastaan. Osoite on alla. Kaikkien karttojen ja tulosten julkaisemiseen on Kaukametsäläiset saanut järjestäjiltä luvan. Kiitämme. Viihtyisiä ja muistorikkaita hetkiä. Salo-Jukolan aattona 2006 Reimo Uljas Kaukametsäläiset ry. reimo.uljas@jukola.com
Vuodet 1989-4 Sisällysluettelo ALKUSANAT...3 Sisällysluettelo...4 Kaukametsäläiset 1989 -...7 Jäsenistö ja toimielimet...7 Jäsenet...7 Johtokunta...9 Kunniajäsenet...10 Toiminta...10 Säännöt...10 Jukolan logot...11 Viestisanoma...11 Talous...12 Tunnustuksia...13 Juhla-kokous...13 Yrjö Teeriaho Kaukametsäläisten ja johtoryhmän puheenjohtaja 1979-1994...14 Matti J. Koski Jukolan valvoja 1983 1996...17 Kilpailujen järjestäminen...19 Jukolan arvot...19 Jukolan viestin johtoryhmä...19 Johtoryhmän eri osapuolten tehtäväjako:...20 Jukolan järjestäjät...21 Kilpailun johtajan näkökulma...22 Ratamestarina Jukolan viestissä...24 Päätoimihenkilöt 1989...28 Jukolan kilpailunjohtajat ja ratamestarit...28 Valvojat...29 Suojelijat...30 Lukujen kertomaa...31 maratontilastot...31 Jukolan Viestin maratontilasto 1949-...31 Venlojen viestin maratontilasto 1978-...34 Ratatilastot 1981-...36 Jukola...36 Venlat...37 Osallistujamaat 1990 -...38 Jukola...38 Venlojen viestin osanottajamaat 1990 -...39 Jukola - ympäristön uhkako?...40 Suunnistajat luonnossa...40 Luontoselvitykset...40 Jukolan viesti ja luonto...40 Luontoselvitykset...41 Taustaa suunnistuskilpailujen luontoselvityksistä...41 Jukola 1995 - luontoselvitys...41 Metsätalous ja suunnistajat...42 Jukolalle viranomaisten myöntämä ympäristöpalkinto...43 Kaupallisuus Jukolassa...44 Tekniikka kasvun apuna ja takuuna...46 Tietotekniikka...49 Jukola radiossa ja televisiossa...51 Radio...51 Televisio...53 Jukolan tulevaisuus...55 Jukolan kiertopalkinnot...59 Säännöt...59 Kiertopalkintojen pistetaulukot...60 Venlan palmikko 1996-2002...60
Vuodet 1989-5 Hiiden hirvi 2000 2006...60 Venlan kilpi 2003-2009...61 Jukolan ja Venlojen viestit tarinat 1989...63 Raja-Jukola 1989...63 Raja-Jukola 17.-18.6. 1989 Joutsenossa...63 Venlojen viesti HNMKY:n Ulla Mänttäri pinkoi muilta karkuun...63 Jukolan viesti ankkurinahistelua...65 Jukolan sanoma:...68 Juvan Jukola 1990...68 Venlojen viesti parillinen vuosi, taasko Haldenin vuoro?...69 Miehillä kova loppurutistus Tveite jälleen vahvin...70 Jukolan sanoma:...73 Kraateri-Jukola 1991...74 Venlojen viesti Södertäljen ja Rastikarhujen kisaa...74 Jukolan viesti siinäkin kärjessä samat kuin Juvan Jukolassa...76 Jukolan viestin sanoma:...78 Vehka-Jukola 1992...80 Venlat...80 Jukolan viesti...81 Jukolan viestin sanoma:...84 Paimion Jukola 1993...85 Venlojen viesti vihdoinkin Rastikarhut voittoon...85 Jukolan viesti...87 Jukolan viestin sanoma kuului seuraavasti:...91 Pyhä-Luoston Jukola 1994...92 Venlojen viesti täyttä laukkaa...92 Jukolan viesti suomalaisjuhlaako huippuvauhdilla?...94 Vuoden viestisanoma...96 Kerava-Sipoo Jukola 1995...97 Luontoselvitys...97 Venlojen viesti jatkuuko suomalaisten voittosarja?...98 Jukolan viesti eksyttääkö Sipoonkorpi tälläkin kertaa?...100 Jukolan sanoma...103 Mehtä-Jukola 1996...104 Venlojen viesti...104 Jukolan viesti...106 Vuoden Jukolan viestin sanoma...108 Jyväs-Jukola 1997...109 Venlojen viesti...109 Jukolan viesti...111 Juhla-Jukola 1998...116 21. Venlojen viesti suomalaisten ja Angelniemen hallintaa...117 50. Jukolan viesti norjalaisten juhlaa...118 Hiisi-Jukola 1999...122 Venlojen viesti jännitystä viime metreille...122 Jukola vähintään yhtä jännittävä loppu...124 Jukola 2000...129 Venlojen juhlaviesti...130 Jukolan viesti Haldenko taas?...132 Nikkari-Jukola 2001...136 24. Venlojen viesti Liedolle uusintavoitto...137 53. Jukola "vierasvahvistusten" juhlaa...139 Asikkala-Jukola 2002...143 Venlojen viesti hieno loppukiritaistelu...143 Jukolan viesti kaikkien aikojen loppuvaiheet...145 Jukola 2003 Sulkava...150 Venlojen viesti suomalaisjuhlaako sekin?...150 Jukolan viesti...152 Jämi-Jukola 2004...157 Venlojen viesti ennakkosuosikki vahvin...159 Jukola kovaa taistoa viimeiselle rastille saakka...162 Sippu-Jukola 2005...168
Vuodet 1989-6 Venlojen viesti vain yksi voittajasuosikki?...168 Jukolan viesti kahden kauppa vai Vaajakoskiko?...170 Yleistä tuloksista...175 Venlojen juoksun voittajat 1951-1977...175 Venlojen viestin voittajat 1978-...176 Jukolan viestin voittajat 1949 -...177
Vuodet 1989-7 Kaukametsäläiset 1989 - Jäsenistö ja toimielimet Jäsenet Jäsenluettelo alempana taulukkona. Siitä ilmenee myös, milloin jäsenet on kutsuttu. Jäsenistön suuruus on useimpina vuosina ollut ylärajana pidetty 77. Suunnistajat ovat varsin pitkäikäistä joukkoa ja keski-ikä on siten korkea erityisesti, kun moni jo jäsenkannuksensa ansainnut on joutunut vuosiksi odotuslistalle. 1 Jaakko Kahila Helsinki 1948 kuollut 2 Erkki Pekkanen Turku (Helsinki) 1948 3 Viljo Huhta Helsinki 1948 kuollut 4 Väinö Korjula Helsinki 1948 kuollut 5 Olavi Mannonen Helsinki 1948 6 Eetu Merus Helsinki 1948 kuollut 7 Toivo Pulkkinen Helsinki 1948 kuollut 8 Armas Aaltonen Helsinki 1948 kuollut 9 Niilo Enne Helsinki 1948 kuollut 10 August Helenius Helsinki 1948 kuollut 11 Vilho Hiltunen Helsinki 1948 kuollut 12 Leo Illman Kouvola (Helsinki) 1948 kuollut 13 Kauko Karlsson Helsinki 1948 kuollut 14 Uljas Koskinen Helsinki 1948 kuollut 15 Hannu Koskivuori Hamina (Helsinki) 1948 kuollut 16 Eino Kunnas Hyvinkää (Espoo) 1948 kuollut 17 Veini Laine Helsinki 1948 18 K.A.Leppä Helsinki 1948 kuollut 19 Birger Majuri Helsinki 1948 20 Sulo Markkula Helsinki 1948 kuollut 21 Heino Parkkari Espoo 1948 kuollut 2003 22 Kauko Ruutsalo Helsinki 1948 kuollut 23 Esu Salimäki Helsinki 1948 kuollut 24 Aarne Salminen Helsinki 1948 kuollut 25 Erkki Saure Lappeenranta 1948 kuollut 26 Väinö Seppä Helsinki 1948 kuollut 27 Erkki Seväkivi Espoo (Helsinki) 1948 kuollut 28 Erkki Sorakuru Helsinki 1948 kuollut 29 Antti Tirkkonen Helsinki 1948 kuollut 30 Heikki Wollsten Vantaa (Helsinki) 1948 kuollut 31 Martti Väärä Helsinki 1948 kuollut 32 Heikki Järvelä Jyväskylä (Helsinki) 1949 33 Solmu Kantola Lahti 1949 kuollut 34 Allan Kari Kerava 1949 35 Veikko Koskinen Espoo 1949 36 Väinö J. Nurmimaa Helsinki (Kerava) 1949 kuollut 37 Veikko Rimpilä Jyväskylä 1949 38 Y.K. Salo Vilppula 1949 kuollut 39 Lauri Antero Nokia 1950 kuollut 40 Toivo Görman Tampere 1950 kuollut 41 Hugo Niemi 1950 kuollut 42 Antti Palimo Helsinki 1950 kuollut 43 Mauno Rutanen Helsinki 1950 kuollut 44 Anton Salmenkylä Helsinki 1950 kuollut 45 Erkki Toimela Anjalankoski 1950 kuollut 46 Viljo Nyfors Vantaa 1952 47 Toivo Oja Lahti 1952 48 Immo Teräs Helsinki (Turku) 1952 kuollut 49 Erkki Aro Helsinki 1952 kuollut
Vuodet 1989-8 50 Veikko Hurme Helsinki 1952 kuollut 51 Gunnar Lydman Helsinki 1952 kuollut 52 Lauri Ormo Helsinki 1952 kuollut 2005 53 Veikko Jarpala Vantaa 1952 kuollut 54 Benjam Lehtonen Hämeenlinna (Tampere) 1952 kuollut 55 Olavi Eronen Hamina (Hämeenlinna) 1952 56 Viktor Kari Kerava 1952 kuollut 57 Erkki Laurila 1952 kuollut 58 Olli Veijola Kerava 1952 kuollut 59 Kauko Virtanen Kerava 1952 kuollut 60 Aimo Raassina Helsinki 1953 kuollut 61 Kaarlo Úrpelainen Helsinki 1953 kuollut 62 Veijo Salonen Vantaa (Helsinki) 1953 kuollut 2004 63 Risto Kemppi Asikkala 1955 kuollut 64 Urho Turtiainen Tampere 1955 kuollut 65 Martti Ikävalko Lahti 1955 66 Esko Seppälä Somero 1955 kuollut 67 Lauri Pihkala Helsinki 1955 kuollut 68 Osmo Niemelä Espoo 1968 69 Matti Salmenkylä Helsinki 1968 kuollut 2006 70 Kalevi Kapanen Riihimäki (Hki, Imatra) 1968 71 Kaino Rastas Imatra 1968 72 Keijo Loisa Petäjävesi 1968 kuollut 73 Lasse Laiho Halikko 1968 kuollut 74 Leo Salonen Mäntsälä 1968 kuollut 75 Vilho Suomi Helsinki 1970 kuollut 76 Unto Kuuteri Riihimäki 1970 kuollut 2003 77 Vilho Leskinen Hamina 1971 78 Juhani Salmenkylä Helsinki 1972 79 Yrjö Teeriaho Kerava 1972 80 Heino Avikainen Lahti 1973 81 Veikko Hakulinen Valkeakoski 1973 kuollut 2003 82 Veikko Kostiainen Tuusula 1973 83 Kalevi Tarvainen Helsinki (Tre, Hlinna, Joe) 1973 84 Pentti Lehvonen Raisio (Tampere) 1974 kuollut 2005 85 Uuno Arvola Turku 1974 kuollut 86 Arvo Kaasalainen Riihimäki 1974 kuollut 2004 87 Johan Koivisto Helsinki 1974 88 Matti Leikas Espoo 1975 89 Veikko Salovaara Helsinki 1975 90 Lauri Vilkko Tuusula 1976 91 Rauno Tarkiainen Mikkeli 1976 92 Tapani Luonteri Kerava 1977 93 Juhani Loukkalahti Kankaanpää 1978 94 Harri Tonder Ruokolahti 1978 95 Heikki Nikander Mänttä 1978 96 Ensio Salomaa Eura (Rovaniemi) 1979 97 Harri Rantala Tampere 1979 98 Mauri Rantala Tampere 1979 99 Antti Savela Hyvinkää 1981 100Tuomo Peltola Lieto 1981 101 Jukka Kalliokoski Vihti 1981 kuollut 102 Pentti Hassinen Joensuu 1982 103 Juhani Nuorala Lahti 1983 104Risto Nuuros Suomusjärvi 1983 105Pekka Oksala Helsinki 1984 106Olavi Svanberg Tohmajärvi 1984 kuollut 107 Pauli Pesonen Helsinki 1984 108 Jorma Lemmetti Laitila 1985 109Jorma Kuula Äetsä (Vantaa) 1986 110Raimo Vehviläinen Tampere 1986 111 Erkki Ripatti Tampere 1986 112Reijo Kujansuu Tampere 1986
Vuodet 1989-9 113Veijo Tahvanainen Joensuu (Asikkala) 1987 114Alpo Nisula Mänttä 1987 115Pekka Lampela Pudasjärvi 1988 116 Matti Haatainen Haukipudas 1988 117 Seppo Bütt Anjalankoski 1989 118 Seppo Siirilä Helsinki 1990 119Reimo Uljas Helsinki 1991 120 Lasse Niemelä Vihti (Espoo) 1992 121 Timo Peltola Kauniainen (Lieto) 1992 122Anssi Saarinen Paimio 1993 123Esa Turunen Sodankylä 1994 124Lasse Näsi Sodankylä 1994 125Arvo Kantola Riihimäki 1995 126 Matti J. Koski Sipoo 1996 127 Erkki Frick Kangasala 1997 128 Antero Viherkenttä Helsinki 1997 129 Kari Sallinen Virkkala 1997 130 Ilkka Koota Kiukainen 1999 131Raimo Laitinen Lohja 2000 132 Kari Melleri Sipoo 2000 133Esko Junttila Muurame 2002 134Anssi Juutilainen Imatra 2002 135Antero Vauhkonen Lahti 2002 136Pekka Pirilä Espoo 2003 137 Martti Kemppi Turku 2003 138 Juhani Sihvonen Mikkeli 2004 139 Kalevi Uusivuori Helsinki 2004 140 Jorma Ake Parainen 2005 141Heikki Kyyrönen Anjalankoski 2005 142Paavo Oksanen Vantaa 2005 143 Mika Ruuhiala Kiukainen 2005 Johtokunta Sekä puheenjohtajan että muun johtokunnan (uusien sääntöjen mukaan hallituksen) jäsenyydet ovat yleensä olleet pitkäaikaisia. Puheenjohtajina ovat toimineet Erkki Pekkanen 1948-1971, Kauko Ruutsalo 1972-1978, Yrjö Teeriaho 1979-1994, joten nykyinen puheenjohtaja Reimo Uljas, joka aloitti v. 1995, on siis vasta yhdistyksen neljäs puheenjohtaja. Reimon kuva tulossa Erkki Pekkanen Kauko Ruutsalo Yrjö Teeriaho Reimo Uljas Seuraavassa on luettelo johtokunnista puheenjohtaja mainittuna ensin, varapuheenjohtaja toisena, sihteeri kolmantena ja taloudenhoitaja neljäntenä. Kun Kaukametsäläisten toimintakausi on 1.10. -30.9., seuraavassa luettelossa vuosiluku tarkoittaa seuraavana tammikuuna alkavaa vuotta. Kuten Jukolan viestin tarinassa (s.12) kerrotaan, yhdistys ei pitänyt virallisia kokouksia vuosina 1956-65, vaan käytännön asioita hoitivat lähinnä puheenjohtaja, sihteeri ja Jaakko Kahila. Tosin, kun kokouksia jälleen alettiin pitää, entinen johtokunta valittiin vielä useaksi vuodeksi. Mitä sitä kerran keksittyä hyvää vaihtamaan!
Vuodet 1989-10 Taulukko. Kaukametsäläisten johtokunnat 1949-. Jäsenen nimi kirjattu etunimellä, kun kysessä uusi jäsen tai tehtävä. Vuosi Puheenjohtaja Varap.johtaja Sihteeri Talouden - hoitaja Jäsenet 1949 Erkki Pekkanen Toivo Pulkkinen Olavi Mannonen Viljo Huhta Jaakko Kahila, Väinö Korjula, Eero Merus 1950 Pekkanen Pulkkinen Kauko Huhta Kahila, Korjula, Merus Ruutsalo 1951-55 Pekkanen Pulkkinen Ruutsalo Huhta Kahila, Kauko Karlsson, Sulo Markkula 1956-70 Pekkanen Niilo Enne Ruutsalo Huhta Kahila, Markkula, Kauko Virtanen 1971-73 Kauko Ruutsalo Enne Kahila Huhta Markkula, Virtanen, Unto Kuuteri 1974 Ruutsalo Enne Matti Huhta Kuuteri, Markkula, Virtanen Salmenkylä 1975 Ruutsalo Yrjö Teeriaho Salmenkylä Huhta Kuuteri, Markkula, Virtanen 1976-77 Ruutsalo Teeriaho Salmenkylä Kuuteri Markkula, Virtanen, Veikko Kostiainen 1978 Ruutsalo Teeriaho Salmenkylä Kuuteri Virtanen, Kostiainen, Veini Laine 1979 Yrjö Teeriaho Ruutsalo Salmenkylä Kuuteri Virtanen, Kostiainen, Laine 1980-83 Teeriaho Tapani Luonteri Salmenkylä Kuuteri Virtanen, Kostiainen, Laine 1984-85 Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Virtanen, Kostiainen, Laine, Mauri Rantala 1986-91 Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Rantala, Johan Koivisto 1992-93 Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Rantala, Koivisto, Tuomo Peltola 1994 Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Koivisto, Peltola, Reimo Uljas 1995-96 Reimo Uljas Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Koivisto, Peltola, Uljas, Heino Avikainen 1997-2000 Uljas Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Avikainen, Risto Nuuros, Anssi Saarinen 2001 Uljas Luonteri (myös talous) Matti J. Koski Kostiainen, Avikainen, Nuuros, Saarinen 2002- Uljas Avikainen Koski (myös tallous) Kostiainen, Nuuros, Saarinen, Ilkka Koota Tehtävien jakosopimuksen mukaisesti puheenjohtaja toimii myös Jukolan johtoryhmän puheenjohtajana. Vuonna 2001 perustettiin erillinen Nuorten Jukolan johtoryhmä huolehtimaan sen viestin asioista. Siinä Kaukametsäläisiä on edustanut Anssi Saarinen. Kunniajäsenet Yrjö Teeriaho kutsuttiin v. 1995 yhdistyksen neljänneksi kunniajäseneksi, Taula-Matiksi. Saman kunnian ja aseman merkkinä olevan ryhmysauvan sai v. 2001 yhdistyksen sihteerinä vv. 1974-2000 toiminut Matti Salmenkylä. Aiemmat Taula-Matit ovat Erkki Pekkanen v. 1974, Lauri Tahko Pihkala v. 1976 ja Kauko Ruutsalo v. 1980. Toiminta Säännöt Yhdistyksen säännöt merkittiin yhdistysrekisteriin v. 1949. Ne olivat niin hyvät, että 1970-luvun puolessa välissä tehdyn pikku täydennysten lisäksi muutoksiin ryhdyttiin vasta uudella vuosituhannella. Eikä silloinkaan olisi ollut pakko. Sääntöjä kuitenkin hiukan nykyaikaistettiin, mutta niin paljon kuin mahdollista jätettiin ennalleen perinnettä kunnioittaen. Sääntömuutos merkittiin rekisteriin v. 2003. Merkittävin jäsenistöön päin näkyvä muutos on puheenjohtajuuden muuttuminen 2-vuotiseksi. Jäsenten kausi on kuitenkin edelleen alkuperäinen 1 vuosi.
Vuodet 1989-11 Tulkoon tässä kerrotuksi myös eräs nimeen liittyvä tapahtuma. Kun yhdistyksen päätoimihenkilöt ovat olleet varsin pysyviä, ei yhdistysrekisterin kanssa asiointiin ole ollut usein tarvetta. Kun Matti J. Koski tuli sihteeriksi, puheenjohtaja yritti tehdä sähköpostitse muutosilmoitusta. Eipä löytynyt koko yhdistystä. Soitto Yhdistysrekisterin virkailijalle toi saman tuloksen. Hän epäili ensin yhdistyksen tulleen poistetuksi kirjoista toimimattomana. Sitä kun oli hiljan paljon tehty. Mutta ei löytynyt poistetuistakaan. Virkailija epäili sitten, ettei sellaista yhdistystä koskaan ole ollutkaan. Olette toimineet siinä luulossa, että yhdistys on olemassa. Sellaista on paljon, hän sanoi. Ensin kävi mielessä, että tästähän vasta melkoinen rumba syntyy - perustamiskokoukset, uudet säännöt jne. Yhdistyksen oma arkisto oli kuitenkin siltä osin kunnossa ja pj. muisti nähneensä alkuperäisen rekisteröinti-ilmoituksen. Muutaman päivän päästä, samalla hetkellä kun tuo ilmoitus löytyi, rekisterin virkailija soitti ja sanoi löytäneensä tiedot. Kun 1990-luvun loppupuolella rekisteri siirsi kortistojaan tietokoneelle, oli tapahtunut virhe. Oli näppäilty Kaukometsäläiset. Ei taidettu enää tallentajan koulussa lukea Seitsemää veljestä! Helpotus oli molemminpuolinen, kun asia selvisi ja rekisteri korjasi oma-aloitteisesti virheensä. Jukolan logot Jukolan viestin merkin, tuon kuusien välissä kirmaavan veljeksen, on suunnitellut taiteilija Totti Noisniemi ja sitä on käytetty v. 1956 lähtien. Vaikka merkki oli vakiinnuttamalla saavuttanut tavaramerkin luonteen, Kaukametsäläiset merkitytti sen v. 2003 tavaramerkkirekisteriin, koska eräät viestien markkinoijat pitivät sitä merkityksellisenä. Tämä kuviomerkki, logo, sai siis viereensä ympyröidyn R-kirjaimen. 1995 järjestäjät halusivat tapahtumalle oman logon, joka kuitenkin rakentui Jukolan perinteisen logon ympärille. Aikaa myöten taiteilijat unohtivat järjestäjien omista kisalogoista Jukolan kuviomerkin kokonaan tai se oli niin pieni, että suurennuslasi oli tarpeen. Niinpä johtoryhmä teki v. 2003 kurinpalautuksen ja päätti, että jälleen jatkossa järjestäjien mahdollinen oma logo tulee perustua Jukolan merkkiin. Onhan se jo muotonsakin puolesta suunnistajapiireissä ympäri maailmaa tunnettu. Nuorten Jukolalla on ollut alusta lähtien oma logonsa. Sen on suunnitellut Hannu Tiainen. Venloillakin on oma logonsa. Sitä on kuitenkin käytetty vain käsiohjelman koristeena. Sietäisi käyttää enemmänkin. Sen tekijä ei ole tiedossa. Ei saatu ennen tulostamista Jukolan logo Venlojen logo Nuorten Jukolan logo Viestisanoma Kaukametsäläiset tervehtivät Jukolan viestin sanomalla jotakin ajankohtaista yhteisöä tai ryhmää tai haluavat tuoda esiin tai kiinnitettävän huomiota johonkin tärkeäksi katsomaansa asiaan. Sanoman lukee julki voittajajoukkueen ankkuri pian maaliin saapumisensa jälkeen. Jukolan viestin sanoman laati vv. 1950-1960 Helsingin Sanomien urheilutoimituksen päällikkö Aaro Laine, usein yhdessä Jaakko Kahilan kanssa, joka itse laati sanoman vv. 1961-62, sitten Matti Salmenkylä vv. 1963-66, Kauko Ruutsalo vv. 1967-71 ja sen jälkeen jälleen Matti Salmenkylä. Vuoden 2005 viestistä lähtien sanoman laatii Antero Viherkenttä. Sanoman tekstasi v. 1968-2005 taiteilija Reino Luoto.
Vuodet 1989-12 Sanomaan liittyy pieni v. 2003 Sulkavalla sattunut kommellus. Sanomahan luovutetaan perinteen mukaisesti Jukolan iltajuhlassa edellisen vuoden voittajajoukkueen edustajalle kuvaannollisesti viestissä kuljetettavaksi. Hiukan ennen h-hetkeä puheenjohtaja totesi, että touhussa sanomakäärö olikin jäänyt autoon parkkipaikalle eikä sitä enää ehdi sieltä hakea. Lasten tarha-aikaiset askartelut olivat kuitenkin mielessä. Siis kiireesti ravintolaan, josta löytyikin jo tyhjentynyt talouspaperirullan sisus. Toimistosta löytyi ylimääräinen Jukolan juliste, josta tuli rullalle mainio kääre. Bäkkelagetin aloittaja uskoi saaneensa oikean sanoman, sillä aidolta kotelolta se kuulemma yleisöstäkin näytti. Aamuksi löytyi jo oikeakin sanoma, sillä ei Haldenin ankkuri suinkaan tyhjää talouspaperirullan sivua lukenut. Alun perin sanoma oli vain suomen kielellä, joten norjalaisilla ja ruotsalaisilla oli sen lukemisessa hilpeyttä herättäneitä vaikeuksia. 1990-luvun puolesta välistä lähtien teksti on ollut myös ruotsiksi ja viime vuosina myös englanniksi. Tosin v. 2004 Jämillä sitä olisi tarvittu ranskaksi, joten sijaisjärjestelyt olivat tarpeen. Tervehdykset vuosilta 1950-1988 Jukolan viestin tarina-kirjassa sekä Jukolan viestin verkkosivuilla.. Sen jälkeen viesti on osoitettu alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosi Vastaanottaja Sanoma Vastaanottaja 1989 Helsingin Sanomat Onnittelut 100-vuotiaalle vast. päätoimittaja Heikki Tikkanen 1990 Yleisradion urheilutoimitus Tervehdys unohtumattomien Jukolatunnelmien välittäjälle toim. Voitto Raatikainen 1991 Suomen kirkko Tervehdys erit. mittavalle nuorisotyölle Lapuan piispa Yrjö Sariola 1992 Eduskunta Itsenäisyyttä 75 vuotta varapuhemies Mikko Pesälä 1993 Suomalaiset yrittäjät Huolestuneisuus työttömyydestä varapj Raimo Nikkanen (SYKL) johtok. jäsen Paavo Tuominen (MTK) 1994 Lapin poromiehet Tervehdys poromiehille paliskuntien yhd. pj. Lasse Näsi 1995 Maailman luonnon säätiö (WWF) ja Metsien moninaiskäytöstä pääsiht. Meri Saarnilahti (WWF) Suomen luonnonsuojeluliitto pj. Timo Helle (S. luonnons. liitto) 1996 Opetusministeriö Puun vuoden merkeissä opetusmin. O-P.Heinosen edustajana tark. Paavo Hyvärinen 1997 Jyväskylän yo:n liikuntatiet. tiedekunta Suunnistuksen opetuksesta kouluissa dekaani Pauli Vuolle 1998 Jukolan viestien järjestäjät Kiitos 50 vuodesta toimitsija kultakin vuosikymmeneltä 1999 Suomen Maaseutukeskusten liitto 2000 Venlojen viestien naissuunnistajille Jussit tervehtivät kilpasisariaan, jotka paikalla olleet I Venlojen kilpailun ovat kisanneet heidän kanssaan osanottajat (n. 30 naista) Jukolassa 50 v. 2001 Puun käden taitajille ja heidän Tervehdys nikkaripitäjässä Jurvassa käsityömestari Oiva Kentta ja yrittäjilleen ja järjestöilleen toim. joht. 2002 Suomen Punainen Risti Onnittelut 125-vuotiaalle??? Kanerva 2003 Saaristoasiain neuvottelukunta ja Kehotus liikkua terveydeksi kunto- siht. Jorma Leppänen Etelä-Savon kesäasukkaat rasteilla ympäri maata Sulkavan kesäasukas 2004 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Onnittelut 40-vuotiaalle pj Kari Lehtola 2005 Kansainvälisille osanottajille Tervehdys ja onnittelut 60 v. Tiomilalle osanottajat Ekaterina Terekhova ja Yotaro Ogasawara sekä Henrik Persson (Tiomila) Talous Kaukametsäläiset perii järjestäjiltä pienen osan osanottomaksuista royaltina. Sillä maksetaan mm. yhdistyksen vähäisiä toimintakuluja sekä johtoryhmän edustajan ja asiantuntijaryhmän kulukorvaukset. Loppu, valtaosa, käytetään suunnistuksen harrastamisedellytysten vaalimiseen, Jukolan kehittämiseen ja menestyneiden suunnistajien valmennusapurahoihin. Niinpä tositteista löytyy mm. osuus Kerava-Sipoon Jukolan luontotutkimuksesta (1995-98), maan ensimmäisen Regnlyn (nyk. Emit) leimausjärjestelmän hankinnasta v. 1994, jota aluksi lainattiin halukkaille, jotta he saattoivat tutustua
Vuodet 1989-13 maailmalla jo joissakin kilpailuissa käytössä olleeseen menetelmään. Seuraavana vuonna laitteisto lahjoitettiin Suunnistusliitolle koulutukseen. Edelleen rahaa on käytetty mm. Jukolan tietojärjestelmien hankintaan ja kehittämiseen, kiertävien Jukola-tarvikkeiden hankintaan, Nuorten Jukolan järjestelykuluihin ja kunniapalkintoihin, v. 1995 hankittiin Pekka Nikulaisen uunituore valmennuskirja kaikille 90 liiton valmennusryhmäläiselle jne. Suomalaiset maailman mestarit, niin juosten, suksilla kuin pyörälläkin, nuoret kuin aikuisetkin, henkilökohtaiset kuin viestinviejätkin ovat saaneet valmennusapurahan. Parhaana vuonna apurahoina jaettiin liki 6000 euroa. Tunnustuksia Jukolan viesti on saanut vuoden 1989 jälkeen useita tunnustuksia: V. 1990 Suomen Latu palkitsi Jukolan viestin Vuoden liikuttajana ansioista suomalaisen liikunnan edistäjänä. V. 1995 Finnair palkitsi Juhla-Jukolan vuoden urheilutapahtumana. V. 2004 Etelä-Savon Ympäristökeskus palkitsi Sulkava-Jukolan ympäristöarvojen esimerkillisestä huomioon ottamisesta. Juhla-kokous Juhla-Jukolan lauantaina Kaukametsäläiset kokoontuivat 50-vuotisjuhlakokoukseensa Siuntion kylpylässä. Läsnä oli lähes 70 jäsentä. Vain muutama oli terveydellisistä syistä estynyt. Alla on yhteiskuva, jossa on suurin osa läsnä olleista. kuva
Vuodet 1989-14 Yrjö Teeriaho Kaukametsäläisten ja johtoryhmän puheenjohtaja 1979-1994 Yrjö Teeriaho oli Kaukametsäläisten ja Jukolan johtoryhmän puheenjohtajana viestin suurina kasvuvuosina eli 1979 1994. Jukolan joukkueiden määrä kasvoi silloin 594:stä lähes kaksinkertaiseksi ja Venlojen 225:stä yli tuplaksi. Kaukametsäläisten varapuheenjohtajana hän oli ollut jo v. 1976 alkaen. Yrjö on syntyjään kolmannen polven helsinkiläinen, mutta asui pitkään Keravalla, josta v. 2003 muutti äitinsä kotiseudulle Jyväskylän Palokkaan, kolme tuntia lähemmäs rakasta Saariselän Ykintupaansa, missä Kiilopään lähellä tämäkin haastattelu on tehty kauniina Lapin alkukesän iltana v. 2004, jolloin hyttysistäkään ei vielä ole kiusaa. Miten jouduit suunnistuksen pariin ja sitten menestyksiin? Se meni jotenkin itsestään. Ympäristö kiinnosti. Hankin karttoja, pitäjänkarttoja silloin, jo pikkupoikana kesiä Palokassa viettäessäni. Muistan ensimmäisen suunnanottonikin Nuuksiossa kohti Orajärveä. Ja löytyihän se. Retkeilykerho Metsänvaeltajissa alkoi varsinainen suunnistus, opettajana Helka Satukangas. Ensimmäinen oikea kilpailu oli piirikunnallinen Herttoniemessä 1947. Sulo Markkula katseli maalissa aikaani kilpailukortista ja sanoi Eipä ole sinullakaan kummoinen kävelyvauhti. Vähitellen rastit alkoivat löytyä erehdysten kautta. Opettelin näet ensin juoksemaan kovaa ja sitten vasta suunnistamaan. Parhaimmillani olin Allan Karin tilastoissa (vastasivat nykyistä rankia toim.) neljäntenä. Vaikka ikämies- ja veteraanisarjoissa tuli useita mestaruuksia ja muita mitaleita niin kesällä kuin talvellakin, henkilökohtaisissa ja viesteissä, yleisen sarjan 6. tila Kuopion SM:ssa nousee korkealle. Milloin olit ensi kerran Jukolassa ja jatko? Entä osallistujana viimeisen kerran? Ensimmäinen oli 1951 Hollolassa. Olin usein alkuosuuksilla näin varmistaen juoksemaan pääsyn, sillä seurani Rasti-Veikot ei ollut vahva viestiseura. Jo seuraavana vuonna tuli menestystä, kun tulin aloitusosuudelta vaihtoon toisena heti Utin Haukkojen Ville Sihvolan jälkeen. Muutama Jukola jäi väliinkin, kun emme saaneet joukkuetta. Maanmittarit perustivat XYZ:n v. 1957 ja siitä alkoi menestys. Peräkkäisinä vuosina tuli Jukolasta sijat 3, 1, 4, 3, 11 (ripoteltiin melkein tuhkaa päällemme, kun meni niin poskelleen), 7, 12 ja vielä 1964 12. 1970-luvulla jäi moni Jukola juoksematta, kun olin liiton ylivalvojana. Kolmesti olin vielä mukana 1978-80 ja tuon viimeksi mainitun kuusi kertaa Ounasvaaran poikki jäivät viimeisiksi, sillä johtoryhmässä sitä on kovasti jäävi. Meillä oli johtoryhmässä kuitenkin tapana, että suunnistavat jäsenet kiersivät ennen kisaa kukin ainakin jonkun radan näkemyksen ja keskusteluvalmiuden saamiseksi. Tietämäni mukaan sama jatkuu nykyisinkin. Mikä Jukola on parhaiten jäänyt kilpailuna mieleesi? Kyllä voitto aina on päällimmäisenä. Sitä ei unohda koskaan. Sehän oli v. 1958 Karkkilan takamailla. Itse juoksin silloin toisen osuuden (kärkeen, osuuden toiseksi nopeimmalla ajalla toim.) ja Niemelän Ossi oli ankkurina. Onko ikäviä Jukola-muistoja? On, todellinen Waterloo vuonna 1966 Asikkalassa. Tulin toiselta osuudelta ensimmäisenä vaihtoon.
Vuodet 1989-15 Saunapolulla päähäni pälkähti, yhdeksän rastia minähän olin käynyt vain kahdeksalla. Silloin ei rastiympyröitä yhdistetty viivoilla. Olin taittanut kartan niin, että yksi rasti oli näkymättömissä. Hylkäyshän siitä tuli, mutta julkisuutta sain. Helsingin Sanomat otsikoi niin näyttävästi töpeksimiseni, että eräs työkaverini valitti, että hänellä oli ollut vaikeuksia selvittää, kuka viestin voitti. Vanhat tätinikin, joiden en luullut edes seuraavan suunnistusuraani, kommentoivat asiaa. Suunnistus kasvattaa nöyräksi. Se, miksi usein juoksit alkuosuuksia, erityisesti toista, selvisi osittain edellä, mutta olit usein myös ankkurina. Vielä toisesta; Jukolan yö vaatii malttia ja rauhallisuutta. Ankkurin jälkeen taas ei sijaa voi kukaan parantaa, joten vastuunkantoa tarvitaan. Aloituksen ohella ne ovat hiukan epäkiitollisia, mutta haastavia osuuksia. Muuan seurakaverini sanoi kuitenkin kerran, ettei ankkuriosuus ole minulle sopiva, koska en ole maaliviitoituksella tarpeeksi nopea. Totesin siihen, että tärkeintä on kuitenkin olla viitoituksella silloin, kun sitä nopeutta koetellaan. Mäntsälään 1968 minut oli vielä valittu XYZ:n I:n ankkuriksi. Yön kuluessa oli kuulemma kommentoitu, että kaikkia koukkupolvia ja sienestäjiä sitä ankkureiksi valitaan. Tiettävästi kakkosjoukkueesta olisi löytynyt sellaisiakin, jotka pesisivät minut nappaskengissä ja berberi päällä. Kieltämättä itsetuntoani pönkitti, kun helteisenä aamuna olin ankkurien kymmenes. Mennäänpä järjestelyihin. Onko ollut kiperiä tai kiusallisia tilanteita? Sellainen tapahtui jo ennen johtoryhmäaikaani v. 1973. Oli teknisten lakko ja Räyskälän kartta painamatta. Jukola siirrettiinkin Miemalaan vanhalle kartalle. Hämeen Sanomat kirjoittikin: On kummallinen juttu, ettei karttaa saatu painetuksi, vaikka Suunnistusliiton puheenjohtaja Osmo Niemelä on karttapainon johtaja ja kilpailutoiminnan ylivalvoja Yrjö Teeriaho on karttapainon tuotantopäällikkö. Kävin lakkokenraali Jorma Reinin puheilla kysymässä, enkö voisi mennä töihin valvomaan painatusta. Katsotaan lakko loppuun, oli Reinin toteamus. Lakot ja seurapelit ovat erikseen. Kiperä episodi oli myös Laitilassa v. 1985, kun Jukolan viestiä syytettiin järven veden pilaamisesta. Syyte oli väärä, mutta aikansa meni asian selvittelyssä. Mikä kilpailukeskus on parhaiten jäänyt muistiisi? Nehän vaihtelevat paljon lentokentistä ja pelloista hiekkakuoppiin. Kaikissa on viesti toiminut. Ehkä se on ollut Laitilan Tulejärvi, jossa oltiin komeassa männikössä luonnon helmassa, missä suvivirsi soi kauniisti. Moni muistanee parhaiten Kytäjän Kura-Jukolan. Juhla-Jukolan rinteen komeat kuuset aamuauringossa myös sykähdyttivät. Mitkä ovat hyvän kilpailunjohtajan tärkeimmät ominaisuudet? Rauhallisuus, asiantuntemus, delegointi- ja päätöksentekokyky. Siinä ovat varmasti oleellisimmat. Mikä saa seuran järjestämään Jukolan viestin? Se on kiehtova haaste. Ja toivottavasti järjestäjälle jää jotakin tilikirjan viimeisellekin riville. Jukolan johtoryhmän puheenjohtajuus: onko se kunniavirka? Ei todellakaan. Ryhmän puheenjohtajahan on myös Kaukametsäläisten puheenjohtaja. Ennen kaikkea se on työtehtävä, jossa on käytettävissä 24 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa, vaikkei siitä palkkaa maksetakaan. Samaan aikaan on menossa 4 Jukolaa ja viidennen haku. Kaikkia pitää seurata ja ohjata, käydä paikan päällä jne. Tosin siinä pääsee myös moneen muuten pääsemättömään paikkaan ja tapaa mielenkiintoisia henkilöitä ja tärkeitä vaikuttajia. Jukolan johtoryhmä valitsee järjestäjän ja sen jälkeen kehittää, ohjaa ja valvoo viestejä. Onko johtoryhmällä liikaa valtaa? Ryhmäänhän kuuluvat Kaukametsäläisten, liiton ja Helsingin Sanomien edustajat sekä Jukolan valvoja. Hesarin Jorma Kuula, joka oli heidän edustajanaan koko aikani ja vielä pitkään sen jälkeenkin, ansaitsee syvän kumarruksen ja hatun noston työstään. Työt hoituivat ja hauskaa oli. Hän toi terveen, suunnistuksen ulkopuolisen näkemyksen sekä monien muiden lajien ja tapahtumien kokemuksia. Mutta kysymykseen: ei missään tapauksessa. Ryhmä koostuu asiantuntijoista, joilla on monipuolinen ja pitkä kokemus. He ovat perinteisesti puhaltaneet hyvin yhteiseen hiileen. Ryhmällä tulee olla valtaa, jota se käyttää Jukolan viestien hyväksi. Taustayhteisöt määrittelevät rajat, vaikkei niitä taida paljon muita olla kuin perinteitä noudattaen Jukola-tasoa. Seurat ovat ottaneet Jukolan omakseen. Mutta kukin seura järjestää vain omaansa. Johtoryhmä ohjaa ja valvoo kokonaisuutta ja jatkuvuutta. Ja eiköhän Jukolan laatu ja arvostus parhaiten kerro, miten ryhmä on valtaansa käyttänyt.
Vuodet 1989-16 Miltä näyttää Jukolan tulevaisuus kymmenen vuoden hiukan syrjemmällä olon jälkeen? Jukolaa ei jätetä totesimme Jukolan valvojan Matti J. Kosken kanssa lehtimiehille urakkojamme lopettaessamme. Kalenterini muotoutuu Jukolan mukaan. Olen sanonut läheisilleni, että Jukolasta en voi olla poissa. Luulevat vielä, että olen kuollut. Jukola on hyvissä käsissä ja toimii. Kasvaviin osanottajamääriin on tullut tieto- ja muu tekniikka avuksi. Kovin syvällistä kantaa Jukolan kehitykseen ei pidä näin etäältä ottaa. Toimiva johto on ajan hermolla ja tietää tarpeet, paineet ja kehityssuunnat. Mukavaa on ollut todeta, että Jämillä tuli jälleen uudet osanottoennätykset. Se kertoo paljon.
Vuodet 1989-17 Matti J. Koski Jukolan valvoja 1983 1996 Matti J J tarkoittaa muuten Johannes oli Jukolan kilpailunvalvojana 13 viestin voimakkaan kasvun ja kehittymisen vuotta ja harjoitteli Frani Krogellin kanssa jo yhden vuoden sitä ennen. Ja vaikka mitään kovin vaikeita tai kiperiä tapahtumia ei noihin vuosiin mahtunutkaan, niin hän kuitenkin sanoo miellyttävän huippuhetken olleen, kun hän Jukola-kokouksessa syksyllä 1996 sai luovuttaa erinomaisessa kunnossa olevan viestin valvojan tehtävät seuraajalleen Pekka Nikulaiselle. Matti J J tarkoittaa muuten Johannes oli Jukolan kilpailunvalvojana 13 viestin voimakkaan kasvun ja kehittymisen vuotta ja harjoitteli Frani Krogellin kanssa jo yhden vuoden sitä ennen. Ja vaikka mitään kovin vaikeita tai kiperiä tapahtumia ei noihin vuosiin mahtunutkaan, niin hän kuitenkin sanoo miellyttävän huippuhetken olleen, kun hän Jukola-kokouksessa syksyllä 1996 sai luovuttaa erinomaisessa kunnossa olevan viestin valvojan tehtävät seuraajalleen Pekka Nikulaiselle. Matti on syntyään Vaasan poikia, vuosikertaa 1942. Sieltä hän vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa muutti v. 1974 alussa etelään ja asettui Sipooseen, jolloin seuraksi tuli luonnollisesti Sibbo-Vargarna. Koko aikuisen työuransa Matti oli Telen (nyk. TeliaSonera) leivissä ja jäi eläkkeelle keväällä 2005. Ensikosketus suunnistukseen tuli Vaasan Metsäveikkojen partiossa, mutta kipinä ei vielä syttynyt roihuun, vaikka jäikin kytemään. Ne opit toivat armeijassa pataljoonan yömestaruuden ja niin Vaasan Suunnistajien puheenjohtajan Olavi Kujanpään oli helppoa houkutella siviiliin päässyt nuori mies rastien hakuun. Elettiin vuotta 1962. Alku oli kuitenkin rauhallista ja ensikosketus Jukolaankin oli v. 1963 Kiikalassa huoltajana, mutta sitten useana vuonna kilpailijanakin. Niin kovaksi etsimisen halu ei kuitenkaan mennyt, että joka viikonvaihde olisi pitänyt reissata ympäri maata kisojen perässä, kotinurkilla kumminkin. Sipoossa SV sai työmyyrän, joka silloin tällöin osallistui kilpailuihinkin. Kura-Jukolan jälkeen 1981 Matti on ollut jokaisessa Jukolassa, tosin voinut suunnistaa vasta Mehtän jälkeen, sillä kartat ja radat tuntevana sekä maastossa monesti käyneenä osallistuminen ei valvojalle sopinut. Matti on Sipoon ikämiesjoukkueen vanhimpia, mutta kovakuntoisena ankkuriosuus on ollut vakiohaasteena. Parhaiten on mennyt viime kesänä Sippolassa, jossa 15 km kesti vähän yli 2 tuntia, mutta nopeinta vauhti on ollut tietysti Jämillä. Näin alkuesittelyn jälkeen esitin Matille muutamia kysymyksiä, jotka vastauksineen ovat seuraavassa. Miten jouduit Jukolan kilpailunvalvojaksi? En sanoisi, että jouduin, vaan pääsin. Tarkkaan en tiedä valintaperusteita, mutta olin lähes 10 vuoden ajan toiminut liiton eri jaostoissa ja arvokilpailujen valvojana, ollut SM-kisoissa ja monissa kansallisissa kilpailun johtajana, toiminut aktiivisesti Sibbo-Vargarnassa jne. Kai nimi ja osaaminen olivat tulleet valitsijoille tutuiksi. Tehtävästä ja sen sisällöstä en ennen valintaani tiennyt kovinkaan paljon, joten uutta oli melkoisesti. Yhteinen vuosi Franin kanssa olikin hyvin opettava. Miten Jukola kehittyi aikanasi? Kyllä Jukola olisi kehittynyt ilman minuakin. Tämän takaa se, että joka kerta ollaan uudella paikkakunnalla, on uudet järjestäjät uusin ajatuksin ja ideoin. Monta kertaa koin itseni toppuuttelijana, ettei lähdetty suin päin toteuttamaan uutta ja tuntematonta. Jukola ei kokeile eikä ota hallitsemattomia riskejä. Mottoni olikin: Pienin askelin tulee hyvää ja pysyvää. Kun uutta otetaan käyttöön, se on tarkoitettu pysyväksi. Viestien suuri koko sulkee myös joitakin ratkaisuja pois. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että asiat menevät oikealla tavalla ja sovitun aikataulun mukaan. Alussa kävin hyvinkin usein järjestäjien tilaisuuksissa, mutta kun raportointi ja johtomenetelmä kehittyi, osan asioita pystyi valvomaan paikalla käymättäkin. Puhelinta käytettiin paljon. Eihän ollut vielä sähköpostia. Tänään Jukolassa on hyvä johto- ja valvontamenetelmä, mikä on ollut esikuvana monelle muullekin tapahtumalle. Se tai sen dokumentit eivät suoranaisesti näy kilpailijoille, mutta vaikutukset hyvinkin.
Vuodet 1989-18 Aikataulutuksen perustana on valvontasuunnitelma, jossa on noin 40 työvaihetta määräaikoineen. Valvontatehtävää helpotti paljon, kun ennen Paimion Jukolaa (1993) pyysin Jorma Aken mukaan kartoituksen tukihenkilöksi. Myöhemmin on tullut muitakin teknisiä asiantuntijoita, sillä ei valvoja voi olla joka asian huippuhallitsija. Suuri muutos on tapahtunut ratapainatuksessa. Alkuvuosina tarkastus kesti pari päivää, kun hajontoja ja määritteitä vertaili valopöydällä. Nyt uuden tekniikan ansiosta tarkastus vie muutaman tunnin. Osanottajamäärät tietysti lisääntyivät melkoisesti. Kun ensimmäisessä valvomassani Selänpään Jukolassa 1983 oli yhteensä 6889 kilpailijaa, 10.000 raja rikottiin Juvalla 1990 ja parina seuraavana vuonna oli vielä hiukan enemmän. Unohtaa ei sovi myöskään, että käyttöön otettiin Jukolan oma tietojärjestelmä, jolloin puheet mahdollisista osanottorajoituksista voitiin siltä osin unohtaa. Yhteistyö johtoryhmän ja järjestäjien kesken? Yhteistyö johtoryhmän kesken sujui hyvässä hengessä. Olimme paljon yhdessä uusien järjestäjien ja valittujen järjestäjien tarkastusmatkoilla ja teimme paljon asioita yhdessä. Jos järjestäjien kanssa joskus oli pientä kädenvääntöä, ei niitä juurikaan enää muista. Aika kultaa muistot. Minua onnisti, kun sain tehdä yhteisen päämäärän hyvien Jukolan järjestelyjen eteen työtä asiallisten ja hienojen ihmisten kanssa. Kiitos heille kaikille tuhansille. Mikä aiheutti eniten puuhaa/päänvaivaa? Päänvaivaa tuli eräässä Jukolassa, kun kilpailunjohtaja ei pysynyt aikataulussa kehotuksista huolimatta. Vihonviimeisen takarajan umpeuduttua oli etsittävä uusi johtaja. Ja hyvinhän lopuksi silloinkin kävi. Päänvaivaa aiheuttivat myös toistuvat varaslähdöt. Tähän tuli piste Raja-Jukolan kaaosmaisten lähtöjen jälkeen. Lähtöjä alettiin videokuvata, kuulutuksiin kiinnitettiin huomiota ja varastajille määriteltiin sanktiot. Ne tehosivat. Kiperin tilanne? Kenties kiperintä oli kerran, kun poikkeuksellisesti ratamestari oli myös kartantekijä. Tavan mukaan johtoryhmän puheenjohtaja (Yrjö Teeriaho) kiersi kisa-aamuna erään Venlojen radan. Olin myös itse maastossa. Lenkin jälkeen Yrjö tuli luokseni ja sanoi, että yksi notkorasti on väärässä paikassa. Kerroin itsekin käyneeni sillä enkä ollut huomannut mitään vikaa. Yrjö kysyi, miten olin rastille tullut. Kerroin menneeni karttaa lukien rinteen suuntaisesti. Yrjö oli tullut toisesta suunnasta varmasta pisteestä kompassia käyttäen, mutta ei ollut löytänyt rastille. Hän oli toistanut lähestymisensä samoin tuloksin. Niinpä lähdimme johtoryhmän porukalla tarkastamaan tilannetta. Ilmeni, että kartassa oli sijaintivirhe. Kun ratamestari tunsi kartanteon ajalta paikan, hän ei ollut tullut sille kompassilla eikä virhe siten ollut paljastunut. Lopputulos oli, että rastilippu siirrettiin notkossa ylemmäs ja korkeammalle hyvin näkyväksi eikä kukaan kilpailijoista siitä protestoinut. Pieniä hiirosia tuli kuitenkin pöksyihin, kun ratavalvoja em. kuultuaan sanoi, että jos ollaan noin tarkkoja, muualta löytyy paljon pahempia paikkoja. Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin eikä niistä muistakaan purnauksia kuulunut. Opiksi otettiin: jatkossa ei kartantekijä-ratamestariyhdistelmää enää hyväksytty. Toisen kerran, kun olimme tarkastamassa maastoa kartan esipainoksen kanssa, ilmeni, että kompassi näytti erään linjan ja ojia eri suuntaisina kuin, mitä ne olivat kartalta suunnan otettuina. Koordinaattiviivat olivat väärin. Asia korjattiin lopulliseen painatukseen. Mikä tilanne olisi syntynytkään, jos virhettä ei olisi huomattu. Silloin kun käytettiin suunnassa kulkua vielä paljon. Opettiko valvojakokemus jotakin? Paljonkin, mutta niitä on vaikea yksilöidä. Asioiden tarkasteluun on tullut laajuutta ja perspektiiviä. En lähde arvostelemaan ainakaan Jukolan maastoja ja ratoja, sillä arvostelijoita riittää kyllä muutenkin. Ja palaute muutenkin pitää pystyä antamaan myönteisessä hengessä, vaikkei selviltä mokilta saa tietenkään silmiä ummistaa. Ehkä myös neuvottelutaito on lisääntynyt. Ehkä osa siitä johtuu iästäkin. Valvojalla on tietty, suurikin, valta, jota on osattava käyttää oikealla tavalla. Miten kotijoukot suhtautuivat valvojana oloosi? Sehän vie varsin runsaasti aikaa. Vaimo oli tottunut, että suunnistajat ovat asunnonsäästäjiä. Hänen isänsä näet oli lajin harrastajia ja voitti useita mitaleita FSO:n mestaruuskisoissa. Ei ole sanomista tullut. Miten täytit valvojatyöstä jääneen ajan lopetettuasi? Olin päättänyt hyödyntää sillä seuraani. Olen toiminut SV:n suunnistusjaostossa, ollut useasti kilpailujen johtajana ja hoitanut jaoston web-sivuja jne jne. Ja Närpiön mökillä on tullut olluksi entistä enemmän.
Vuodet 1989-19 Kilpailujen järjestäminen Jukolan arvot Jukolan viestin järjestelyt perustuvat Jukolan viestin arvoihin: Viesti järjestetäänvuosittain eri puolilla Suomea. Tapahtuma saa aina uuden paikallisen ilmeen. Niin järjestäjät kuin paikallise t päättäjätkin kokevat tapahtuman merkittäväksi näytön paikaksi. Tämä selittänee sen, että järjestelyihin osallistuu vuodesta toiseen n. 1200-1600 talkoolaista, joiden talkootuntien määrä kohoaa useisiin kymmeniintuhansiin. Järjestelyt tukeutuvat perinteisiin - Aleksis Kiven hengessä Motivoituneet ja asiansa osaavat järjestäjät Avoin tiedonsiirto tuleville järjestäjille. Tähän liittyy aineiston dokumentointi, joita ovat mm. toimintasuunnitelmat ja loppuraportit. Ne luovutetaan tuleville järjestäjille vuosittain loppusyksynä toistuvassa Jukola-kokouksessa. Ennen omaa järjestelyvuoroaan järjestäjät osallistuvat neljään Jukola-kokoukseen. Samoin tulevat järjestäjät tutustuvat edeltäviin tapahtumiin, joissa perehtyvät yksityiskohtaisesti kisakoneiston toimintaan eri vaiheissa. Jatkuvuuden taustalla on Jukolan viestin johtoryhmä ja kilpailunvalvoja Jukolan viestin johtoryhmä Jukolan järjestelyjen taustalla on johtoryhmä. Sen työ on lähes näkymätöntä, mutta ajan saatossa sillä on ollut erittäin merkittävä osuus Jukolan nykyiseen asemaan. Johtoryhmä on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 1980 lähtien. Sen perustajayhteisöjä olivat Kaukametsäläiset, Helsingin Sanomat ja Suomen Suunnistusliitto. Vuodesta 2004 alkaen Helsingin Sanomien työtä on jatkanut Puolustusvoimat. Yhteisöt nimeävät henkilöedustajansa johtoryhmään. Lisäksi johtoryhmän kokouksiin kutsutaan Suunnistusliiton viestiä varten nimeämä kilpailunvalvoja, sekä johtoryhmän valitsema sihteeri. Johtoryhmän, mukaan lukien kilpailunvalvojan, tärkein työ on turvata järjestelyiltään huippuluokan suunnistustapahtuman toteutus ja jatkuvuus. Johtoryhmä opastaa ja valvoo, että kulloinkin vuorossa oleva järjestäjä toteuttaa järjestelyt viestin hengen, perinteiden ja sääntöjen mukaisesti, ja että kaikkien järjestelyistä vastaavien osapuolten edut ja velvollisuudet toteutuvat. Johtoryhmä julistaa kilpailun haettavaksi, tutkii järjestäjän edellytykset suoriutua järjestelytehtävästä ja valitsee järjestäjän. Johtoryhmä päättää myös osanottomaksujen ja muiden tarpeellisiksi havaittujen maksujen suuruuden. Järjestäjät vaihtuvat, mutta taustaryhmä pysyy samana. Johtoryhmä kiidättää vuodesta toiseen viestiä uusille järjestäjille, sekä järjestelyjen perinteistä että sääntöjen hengestä, joihin viestin järjestelyt nojautuvat.
Vuodet 1989-20 Kuva. Helsingin Sanomien tunnus on vuosikymmenien ajan nähty Jukolan kilpailukeskuksissa ja kilpailunumeroissa. Johtoryhmän eri osapuolten tehtäväjako: Kaukametsäläiset on Jukolan perustaja ja aatteen luoja, sekä kilpailun perinteiden vaalija ja kehittäjä. Heidän edustaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Yrjö Teeriaho hoiti tehtävää vuosina 1980-94 ja hänen jälkeensä on vuodesta 1995 tehtävää hoitanut Reimo Uljas. Puolustusvoimat on Suomen Suunnistusliitto (SSL) pitkäaikaiseen ja merkittävään on Suomen taloudelliseen yhteistyöhön suunnistustoiminnasta vastaava sitoutuneiden tukijoiden edustaja. järjestö, jonka luvalla ja Vuosina 1980-2004 Helsingin valvonnassa toteutetaan kaikki Sanomat on oli johtoryhmän kilpailutoiminta Suomessa. SSL:n jäsen. Helsingin Sanomain edustaja on 1995 lähtien ollut edustajina olivat Jorma Kuula Petteri Palmi. Reimo Uljas hoiti (1973-2002) ja Sari Vapaavuori tehtävää 1985-94. (2002-04). Vuodesta 2005 alkaen on johtoryhmässä Puolustusvoimia edustanut Vesa Tervo. Kilpailunvalvojan tehtävänä on varmistaa kaiken kattavasti, että järjestelyt toteutetaan kilpailusääntöjä noudattaen, niin että urheilullinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Lisäksi on varmistettava, että järjestelyissä huomioidaan Jukolan erityispiirteet. Näissä merkeissä hän neuvoo ja ohjaa järjestäjiä. Kilpailunvalvojan tehtävää on hoitanut 2001 lähtien Arvo Kantola. Hän toimii myös johtoryhmän sihteerinä. Kantolan edeltäjänä Pekka Nikulainen hoiti valvojan tehtävää vv. 1997-2000. Pitkäaikaisimpia valvojia ovat olleet Erkki Pekkanen 1950-58, Frans Krogell 1970-83 ja Matti J. Koski 1984-96.