3 4 MAALISKUU 2006 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Siunattua pääsiäistä! Pyhä ehtoollinen s. 11 Ylösnousseen todistajia s. 6 Lähi-idän vilinässä historia herää henkiin s. 8
P ä ä k i r j o i t u s Sanoma Ylösnousseesta tekee onnelliseksi Vuosia sitten tapasin onnellisen miehen. Banuti Getu oli saanut Uuden testamentin omalla äidinkielellään. Hänen nobonobin kielensä on parin tuhannen ihmisen äidinkieli Papua-Uudessa-Guineassa, jossa puhutaan kaikkiaan yli 850 kieltä. Yli neljännes nobonobin puhujista oli koolla, kun Uusi testamentti juhlallisesti julkaistiin. Saatuaan omakielisen Kayaknu Nain käsiinsä Banuti oli silminnähden iloinen. Banuti, entinen savuketehtaan koneenhoitaja, taitaa toki muitakin kieliä. Seurakuntansa vanhimpana hän oli joutunut saarnaamaan kirkossaan ja käyttänyt valmistelussaan muunkielisiä Raamattuja. Mutta omalla kielellä kirjoitettu Sana on väkevää ja menee suoraan sydämeen: Lukiessaan nonobinkielisiä Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeja hän huomasi, että pääsiäiskertomukset avautuivat aivan uudella tavalla. Tutkittuaan mitä on kirjoitettu Jeesuksen ylösnousemuksesta, hän ymmärsi, että tässä on tosi evankeliumi: Jeesus nousi kuolleista ja elää! Tämä on hyvä uutinen joka antaa elämän. Viime vuoden loppuun mennessä koko maailmassa Raamattu tai sen osa oli julkaistu 2 403 kielellä. Uusi tai Vanha testamentti on saatavissa 1 115 ja koko Raamattu 426 kielellä. Maailmassa puhutaan kaikkiaan noin 6 000 kieltä. Vielä on siis matkaa siihen, että jokainen maailman 6,5 miljardista asukkaasta saisi lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellään. Myös radiolähetystyön tavoitteena on saavuttaa kansat ja kansanosat sillä kielellä, jota kuuntelija parhaiten ymmärtää. Radion välityksellä kuultu evankeliumi on erityisen tärkeä ihmisille, jotka ovat lukutaidottomia. Oma äidinkieli on sydämen kieli. Se on kieli, jolla elämän kaikkein tärkeimmät asiat tulevat ymmärretyiksi. Tapahtuu kuin helluntain epistolassa, jossa Pyhä Henki laskeutui kuin kohahdus taivaasta kansan päälle ja jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. Silloin Jumalan sana avautui. Omalla kielellä kuultu evankeliumi herättää uskon. Evankeliumi on Kristuksen kärsimystyön ja ylösnousemuksen ilosanoman kuuluttamista. Siinä julistetaan syntien anteeksiantamusta ja rauhaa Jeesuksessa Kristuksessa. Siksi apostoli Paavali ei tahtonut tietää mistään muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta ja tuntea hänen ylösnousemuksena voiman. Tuo ilosanoman kuulutus välittää voiman syntisen ihmisen elämään. Intian Gujaratissa kotwaliankielisen radio-ohjelman kuuntelijan kokemus evankeliumista on hyvin samanlainen kuin hänelle tuntemattoman papuauusiguinealaisen veljensä. Velesh Gamit kirjoittaa, että Ujala Khabar (Valon sanoma) -ohjelmien opetukset ulottuvat suoraan sydämiin ja auttavat päivittäisessä elämässä. Hän iloitsee ohjelmista, jotka tuovat hengellistä siunausta. Ilman Kristuksen kärsimystä ja ylösnousemusta ei olisi evankeliumia, ei koko Raamattua eikä kristillisiä radioohjelmia. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien tukemia kristillisiä radio-ohjelmia välitetään 40 kielellä Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa paikallisten ja kansainvälisten radioasemien, satelliittien, kaapelin ja Internetin kautta sellaisillakin alueilla, joille ei muuten ole mahdollista päästä. Sähköiset viestimet vievät yhä suuremmalle joukolle maailman ihmisiä evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta, hänestä ilona, rauhana, valona, elämänä ja ylösnousemuksena. Juha Auvinen lähetysjohtaja Harri Eronen R e p l i i k k i I k I k k u u n n a a Koti muuttajia vaille valmis. Odotus väreilee ilmassa, sitten jokin muu. Varpushaukka, viruspuheet... Sellaista elämä on. Hilpi Jenu Piirros Aura Karjalainen 2 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
Lähde 3 4/2006 2 Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 Uutisia 4 5 Uutisia 6 Lähteellä Rukous 7 Kotimaantyön arkea Kinkereillä Ylistaron Kainastolla 8 9 Matkalla Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa Kun historia on läsnä joka päivä 10 Teologia 11 Kuukauden lähetysteksti 12 13 Keskiaukeama Jukka Norvanto työskentelee määräaikaisena turistipappina Kyproksella, Liisa Norvanto määräaikaisena turistikanttorina. Kohtaamisia sekä suomalaisten, paikallisten että maahan muualta muuttaneiden kanssa on riittänyt. 14 Pääsiäisenä Kyproksella 15 Haastattelu Itsemurha kiehtoi sekä En Guangia että Wen Biniä, kunnes he tahoillaan oppivat tuntemaan Jumalan. Nykyisin he ovat aviopari ja osa TWR:n tukiverkostoa kotiseudullaan Kiinassa. 16 Kuuntelijat kirjoittavat maailmalta 17 Kristuksen kärsimys -elokuva kiinnostaa myös muslimeja 18 Radio nyt Naisten nurkka 19 Elämän värit Lehdessämme 30 v. sitten Kolumni 20 Tie valmis on Kesäpäiväohjelma 21 Putiikin tuotteita 22 Radioraamattukoulun ohjelmat ja taajuudet SANSA uudistaa kotisivujaan 23 Lähde mukaan Tapahtumakalenteri 24 Takasivun haastattelu Irja ja Aulis Pesonen tahtovat olla kuulolla, mitä Herralla milloinkin on mielessä. Helsingissä on eletty jo vuosikymmeniä, mutta kotoisin molemmat ovat Kerimäeltä. Lapsille on avattu uusi kristillinen mediakerho Superblink, jonka puitteissa jo aikaisemmin ilmestynyt lastenlehti Blink muuttuu kerhojulkaisuksi. Lisäksi julkaistaan vuosittain viisi tai kuusi CD-levyä, jotka sisältävät lähetystyön materiaalia ja kuulumisia eri puolilta maailmaa. Lapsille avataan myös uusi Internet-sivusto. Superblink-hanke käynnistyy toukokuussa yhteistyönä Norjan luterilaisen lähetysliiton (NLM) kanssa. NLM on Norean suurin omistaja. Yhteistyökumppaneina lapsiprojektissa ovat myös sisälähetysjärjestö Inremisjonsforbundet sekä kustannusliike Lynor. Norea Mediemisjon avaa Internet-sivuston myös 18 35- vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Musiikkiparatiisi-niminen sivusto sisältää Kristuksen rakkaudesta kertovaa musiikkia, hartauksia ja musiikkiarvosteluja. U u t i s i a 50 vuotta täyttävä Norea Mediemisjon Radiotyötä Norjassa ja ulkomailla LÄHDE 24.3.2006 PANOSTAA LAPSIIN JA NUORIIN Norjassa toimiva Norea Mediemisjon täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Radiolähetystyöhön ja muuhun sähköiseen viestintään erikoistunut järjestö panostaa juhlavuotenaan erityisesti lapsiin ja nuoriin. Algeriassa astui voimaan uusi uskontolaki 15. maaliskuuta. Se aiheuttaa suurta huolta, jännitystä ja pelkoa maan kristittyjen keskuudessa. Laki käsiteltiin presidentin määräyksenä, mikä poisti mahdollisuuden keskustella asiasta eduskuntaa vastaavassa Algerian kansalliskokouksessa. Uskontolain uudistus vahvistaa jo ennestään vakaata islamin asemaa Algeriassa. Laki asettaa tiukat esteet kaikkien muiden uskontojen etenemiselle. Lainlaatija viittaa jopa YK:n Norea Mediemisjon esittelee Superblink-hankettaan sekä siihen liittyvää lapsija nuorisotyötään näyttävästi. Uskontotilanne tiukkeni Algeriassa ihmisoikeuksien julistukseen oikeuttaakseen lakia: Nämä keinot antavat valtioille oikeuden puuttua asioihin lain puitteissa säilyttääkseen yleisen järjestyksen ja jokaisen vapaudet ja perusoikeudet. Sitten teksti ilmaisee määräykset rangaistus- ja taloudellisista seuraamuksista. Esimerkiksi 2 5 vuoden vankilatuomion ja 500 000 1 000 000 dinaarin (noin 5 000 10 000 euron) sakon saa jokainen, joka kiihottaa, pakottaa tai käyttää viettelyn keinoja Norea Mediemisjon (NMM), aikaisemmin Norea Radio, tekee kristillistä radiotyötä 31 kielellä Aasiassa, Afrikassa, Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. NMM toimii yhteistyössä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien kanssa muun muassa Kiinassa, itäisessä Afrikassa ja Unkarissa. Molemmat järjestöt tukevat myös arabiankielistä SAT-7-televisiotoimintaa Lähi-idässä ja Pohjois- Afrikassa. Norjassa NMM tuottaa kristillisiä radio-ohjelmia, joita radioidaan 50 paikallisradioaseman kautta sekä nettiradiossa. Lisäksi NMM tuottaa ohjelmia valtakunnalliselle P4-radiokanavalle ja kristillisiä televisio-ohjelmia. NMM julkaisee myös seitsemän kertaa vuodessa Noreabladet-lehteä, jonka levikki on noin 10 000 kappaletta. Työn tavoitteena on antaa ihmisille toivoa elämää ja iäisyyttä varten. Tämä toteutuu välittämällä sähköisin viestimin evankeliumia ja kristillisiä arvoja ihmisille pelastukseksi, heidän kristillisen uskonsa syvenemiseksi ja tulemisekseen Jeesuksen opetuslapsiksi. Ja että he voisivat elää tarkoituksellista ja arvokasta elämää. Norean toiminta alkoi marraskuussa 1956. Norea-nimi on lyhenne englanninkielisistä sanoista Nordic Radio Evangelistic Association. Nykyisin työtä johtaa Tore Askildsen. Päätoimisia työntekijöitä on 17 Gimlekollenin mediakeskuksessa Kristiansandissa. Gimlekollenissa koulutetaan myös toimittajia eri viestimien palvelukseen. (Lähde) kiristäen muslimia kääntymään johonkin toiseen uskontoon - - tai valmistaa, varastoi tai jakaa painotuotteita tai audiovisuaalisia tallenteita tai mitä muuta tahansa, jonka tarkoituksena on horjuttaa muslimin uskoa. - Kyseessä oleva lakiteksti koostuu tarkentamattomista asioista. Tämä tulee väistämättä avaamaan mahdollisuuden virheellisille tulkinnoille, algerialainen toimittaja Hamid Saïdani kommentoi lakia. (Lähde) ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 3
Leena Punkari Uudelleen itsenäistyneen Viron, jossa on totuttu ottamaan vastaan kristittyjä lähetystyöntekijöitä ulkomailta, muun muassa Suomesta, on tullut aika oikaista historiantuntemustaan ja samalla identiteettiään. Toteamme ihmeissämme, että me virolaisetkin olemme lähettäneet aikoinaan lähetystyöntekijöitä ulkomaille. LÄHETYSTYÖN JUHLAVUOSI MELKEIN YLLÄTTI VIROLAISET Tiettävästi ensimmäinen Virosta kotoisin oleva lähetystyöntekijä, kansallisuudeltaan mahdollisesti suomenruotsalainen Gustav Reinhold Nyländer lähetettiin Englannin Kirkkolähetysseuran kautta Sierra Leoneen Afrikkaan jo 1806. Viron evankelis-luterilaisen kirkon Lähetyskeskus onkin julistanut vuoden 2006 ulkolähetystyön juhlavuodeksi: 200 vuotta lähetystyötä Virossa! Tietojemme mukaan seuraava lähetystyöntekijä lähetettiin Etelä-Afrikkaan 35 vuotta myöhemmin. Sen jälkeen Viron luterilaiset lähettivät ennen neuvostomiehityksen alkua tiettävästi 25 lähetystyöntekijää. Tärkeimmät työkohteet olivat Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa. Aivan yksin virolaiset eivät näin suuresta urakasta selvinneet, vaan lähetit koulutettiin ja lähetettiin pääasiassa Saksan lähetysseurojen, myöhemmin myös Suomen Lähetysseuran kautta. Tiiveintä oli jo 1840-luvulla alkanut yhteistyö Leipzigin lähetysseuran kanssa. Virolaisissa seurakunnissa kerättiin lähetyskolehteja Leipzigin ja muidenkin saksalaisten lähetysseurojen työn tukemiseksi. Ulkolähetystyöstä tuli varsinkin alkuaikoina erittäin suosittua ja sen hyväksi uhrattiin ilolla. Seurakunnissa järjestettiin lähetystilaisuuksia, levitettiin lähetyslentolehtisiä ja vietettiin vuosittain lähetyksen kirkkopyhää. Useimmiten balttiansaksalaista syntyperää oleville miehille viisivuotinen opiskelu Saksan lähetyskoulussa ei aiheuttanut suuria ongelmia. Ensimmäisenä syntyjään virolaisena lähetystyöntekijänä pidetään Hans Tiismannia, joka lähti 1862 Palestiinaan ja myöhemmin ensin Afrikkaan, sitten Brasiliaan. Vaatimattomissa oloissa kasvaneelta, mutta harvinaisen lahjakkaalta ja sisukkaalta mieheltä vaadittiin suurta yritteliäisyyttä unelmiensa maanosaan Afrikkaan pääsemiseksi. Esimerkiksi voidakseen ylipäätään matkustaa ulkomaille Tiismann hankki kalliin passin ilmaiseksi osallistumalla vapaaehtoisena Krimin sotaan. Ensimmäinen virolainen naislähetystyöntekijä aloitti työnsä Intiassa 1905. Yhteistyötä suomalaisten kanssa jo yli sata vuotta Työstään sekä asemamaansa luonnosta, tavoista ja elämästä lähettivät lähetystyöntekijät kotimaahan viestejä, joita julkaistiin usein myös tuonaikaisessa lehdistössä. Vuonna 1896 saapui Afrikasta Meeru-vuoren juurelta suruviesti: vasta edellisenä vuonna sinne työhön lähetetty nuori Evald Oviir oli seuralaisensa kanssa tapettu raa asti. Verityön takana oli pieni sotaisa alkuasukasjoukko, joka pelkäsi, että joutuisi muuten luovuttamaan maansa valkoihoisille... Pian saattoi virolaisesta lähetyslehdestä kuitenkin lukea, että veritodistajan kuolema innoitti peräti kymmentä nuorta virolaista kyselemään mahdollisuutta lähteä lähetystyöhön. Kahdelle virolaisnuorelle tarjoutui 1897 mahdollisuus opiskeluun Suomen Lähetysseuran lähetyskoulussa, mistä alkoi yhteistyö suomalaisten kanssa. Itsenäinen Viron Lähetysseura perustettiin vasta 1919. Se ei kuitenkaan kyennyt lähettämään lähetystyöntekijöitä itsenäisesti, lähetyskolehtien summat olivat siihen liian pieniä. Kolehdeilla tuettiin kuitenkin entiseen tapaan ulkomaisia lähetysjärjestöjä, ja seura keskittyi julistustyöhön ja lähetysasian esillä pitämiseen kotimaassa. Virosta on silti kotoisin erään suuren kansainvälisen lähetysjärjestön, European Christian Mission, perustaja ja johtaja Hans Raud. Stalinin lähetysseura sekaantui 1940-luvulla sananjulistajien lähettämiseen eri puolille Venäjää, tosin nuo lähdöt eivät olleet kylläkään vapaaehtoisia. Viron Lähetysseuran toiminta lakkautettiin. Luterilaisella kirkolla on nyt kolme lähettiä Viron evankelis-luterilaisella kirkolla on nykyisin kolme virolaista lähetystyöntekijää, joista jokaisen lähettäjänä on myös jokin suomalaisista lähetysjärjestöistä: Rael Leedjärvillä Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland, Anu Väliaholla Suomen Lähetysseura ja Liliann Keskisellä Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys. Nykyisin iloitsemme Viron luterilaisessa kirkossa kahdesta Venäjällä ja yhdestä Keniassa työskentelevästä virolaisesta lähetystyöntekijästä, jotka on perinteitä noudattaen lähetetty suomalaisystävien tuella. Seurakunnissa tapahtuu hiljalleen ulkolähetystyön (uudelleen)oivaltamista. Aihe on vielä uusi niin seurakuntalaisille kuin monille kirkkoherroillekin. Virolaisia lähetystyöntekijöitä on lähetetty eri puolille maailmaa myös muista virolaisista kristillisistä kirkoista. Juhlavuonna haluamme sekä itse paneutua unohdetun lähetyshistoriamme uudelleen löytämiseen että tiedottaa siitä laajemminkin. Lähetyskeskuksen Lähetyskuoron esittämänä on juhlavuoden tapahtumissa mahdollista nähdä tunnin mittainen lähetyshistoriikkiesitys. Palasia virolaisesta lähetyshistoriasta voi kuulla myös radiosta, esimerkiksi kerran viikossa vironkielisen radioraamattukoulun Piibel kaanest kaaneni (Raamattu kannesta kanteen) yhteydessä. Ihmetyttää, kuinka ajankohtaisilta vuosikymmenien takaiset tapahtumat ja kysymykset kuulostavatkaan. Luotamme siihen, että lähetysaiheessa riittää pureskeltavaa ja sytykettä vielä juhlavuoden jälkeenkin. Piret Riim Kirjoittaja on Viron evankelis-luterilaisen kirkon Lähetyskeskuksen lähetyssihteeri ja tiedottaja. Tekstin on suomentanut Lähetyskeskuksen pääsihteeri Kirsti Malmi. 4 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
FEBC auttaa maanvyöryn uhreja Filippiineillä Radiolähetysjärjestö Far East Broadcasting Company (FEBC) auttaa helmikuussa Filippiineillä sattuneen luonnonkatastrofin uhreja. Pitkään jatkuneiden rankkasateiden aiheuttama maanvyöry hautasi 17. helmikuuta alleen lähes koko 1 800 asukkaan Guinsaugonin kylän Leyten saarella. FEBC:n filippiiniläisen avustus- ja kehitystoiminnan FERDS:n (Far East Relief and Development Services) ryhmä vieraili tuhoalueella maaliskuun alkupuolella. He toimittivat eloonjääneille muun muassa vaatteita, astioita ja keittovälineitä sekä järjestivät avustustöissä mukana olleille papeille ja johtajille kriisiapuseminaarin. Yhdessä alueella sijaitsevan kristillisen kirjakaupan kanssa ryhmä jakoi myös cebuanonkielisiä Raamattuja. FERDSin johtaja Miriam Perez kertoo, että järjestö jatkaa kriisialu- Viimeisimmän vuoden aikana Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien työn tukijat ovat keränneet erityiskohteisiin välitettäväksi SANSAn kautta yhteensä 21 007 euroa. Heti tammikuussa 2005 aloitettiin tsunamituhon jälkeinen Auta Aasian katastrofin uhreja elämän alkuun! -keräys. Sen tuotto 12 549 euroa on jo tilitetty Trans World Radiolle sellaisten radioohjelmien lähettämiseen, joilla tuetaan uhrien parissa työskenteleviä. Lokakuinen keräys Lahjoita eella tehtävää avustustyötä edelleen. Tavoitteena on järjestää eloonjääneille toimeentulokoulutusta, auttaa talojen rakentamisessa ja mahdollisesti myös tuhoutuneen kirkon jälleenrakentamisessa. FERDS on osa radiolähetysjärjestö FEBC:n toimintaa Filippiineillä. Vuonna 1977 toimintansa aloittanut FERDS syntyi halusta vastata radiokuuntelijoiden ja muiden filippiiniläisten tarpeisiin erilaisten suuronnettomuuksien sattuessa. - Yritämme tehdä Kristuksen rakkauden näkyväksi palvelemalla onnettomuuksien kohtaamia ihmisiä. Apu voi olla ruokaa, vaatteita, lääkkeitä, henkistä tukea Mielestäni ei riitä, että julistaa Jeesuksen rakkautta radioaaltojen välityksellä. Rakkaus täytyy osoittaa ihmisille niin, että he myös tuntevat sen, Perez sanoo. (FERDS/SANSA) SANSAn kohdekeräyksillä kokoon 21 007 euroa Manu ja Swarna Chitrakar, Taidemuseo Tennispalatsin näyttely raamattukirjekurssi radiokuuntelijalle Pohjois-Afrikassa! tuotti 1 638 euroa. Se tuottoa käytetään raamattukirjekurssi- ja jälkihoitotyöhön. Joululahja Mongoliaan -keräys tuotti 6 820 euroa. Se ohjautuu kristillisen radioaseman Wind- FM:n edelleen keskeneräisen radiotalon rakentamiseen. - Lämmin kiitos kaikille keräyksiin osallistuneille. Olette osaltanne olleet tärkeä linkki evankeliumin välittämisessä kaikkeen maailmaan, talousjohtaja Sirpa Laurell sanoo. (Lähde) Tsunami on yksi intialaisten taiteilijoiden uusista ajankohtaisista kuva-aiheista. U u t i s i a Muslimeja arvioidaan olevan maailman väestöstä 20,5 prosenttia eli 1 339 miljoonaa. Kaksi vuotta sitten prosenttiosuudeksi arvioitiin 20. Hinduja maailman ihmisistä on 13,4 prosenttia eli 877 miljoonaa. Heidän osuutensa on kasvanut 0,2 prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta arviosta. Tiedot ovat peräisin jo 22. kerran ilmestyneestä uskontojen ja maailmanlähetyksen suuntauksia ja tilastoja koskevasta tutkimuksesta. Sen tekevät vuosittain David B. Barrett, Todd M. Johnson ja Peter F. Crossing. Ei-uskonnollisia Barrettin tilastot arvioivat olevan 11,8 prosenttia (12,2 prosenttia vuonna 2004) maailman väestöstä eli yhteensä 772 miljoonaa. Kiinalaisperäisten uskomusten kannattajia on tilaston mukaan 6,2 prosenttia, buddhalaisia 5,8 prosenttia ja kansanuskontojen kannattajia 3,9 prosenttia. Ateistien osuus maailman ihmisistä on 2,3 prosenttia eli 151 miljoonaa. Uusien uskontojen kannattajien määrä LÄHDE 24.3.2006 Kolmannes maailman väestöstä on kristittyjä Lähde on Barrettin, Johnsonin ja Crossingin Missiometrics 2006: Goals, Resources, Doctrines of the 350 Christian World Communions. International Bulletin of Missionary Research, tammikuulta 2006. Sen on suomeksi toimittanut Kirkon lähetystyön keskuksen (KLK) lähetysteologi Timo Vasko. Maailman uskonnoista voimakkaimmin kasvaa edelleen islam, seuraaviksi eniten lisääntyvät sikhit, hindut, kristityt ja kansanuskontojen kannattajat. Koko maailman väestöstä on kristittyjen osuus vuonna 2006 arvioitu 33 prosentiksi, jolloin heitä olisi 2 156 miljoonaa. Vuonna 2004 kristittyjen osuudeksi arvioitiin 32,9 prosenttia. Väestömäärän maailmassa arvioidaan nyt olevan 6 529 miljoonaa. Lähetyssihteereille valittiin uusi logo Kirkon Lähetyssihteerit (KLS) valitsivat vuosikokouksessaan Kuopiossa yhdistykselleen uuden logon. Sen on suunnitellut graafikko Eeva Kuvaja. Kirkon Lähetyssihteerien puheenjohtajana toimii myös seuraavan kolmivuotiskauden 2006 2008 Imatran seurakunnan lähetyssihteeri Johanna Rantalankila. Yhdistyksen hallitukseen valittiin lähetyssihteerit Minna Lairi Järvenpäästä (varajäsen lähetyssihteeri Tuula Kankkunen Vihdistä) ja Sakari Seppälä Kouvolasta (varajäsen lähetyssihteeri Jyrki Pikkarainen Tampereelta). Hallituksessa jatkavat lähetyssihteerit Raija Korhonen on pysynyt samana kuin kaksi vuotta sitten. Heitä on 1,7 prosenttia eli yhteensä 108 miljoonaa. Samoin sikhien osuus on pysynyt samana 0,4 prosentissa. Juutalaisten prosenttiosuus ei myöskään ole muuttunut, vaan on 0,2 prosenttia eli yhteensä 15 miljoonaa. Muita on yhteensä noin 40 miljoonaa eli 0,8 prosenttia maailman väestöstä. Kolmannesta ei vielä ole evankeliumi tavoittanut Roomalaiskatolisen kirkon jäsenmäärä on Barrettin tilastojen mukaan 1 128 miljoonaa vuonna 2006. Niin sanottuihin riippumattomiin kirkkoihin kuuluu 432 miljoonaa ihmistä. Protestantteja on 380 miljoonaa, ortodokseja 220 miljoonaa ja anglikaaneja 80 miljoonaa. Protestanttien määrä lisääntyi 1,5 prosentilla ja anglikaanien 1,2 prosentilla. Roomalaiskatolisen kirkon jäsenmäärä kasvoi 1,1 prosenttia ja ortodoksikirkkojen jäsenmäärä 0,4 prosenttia. Niiden ihmisten määrä, joita evankeliumi ei vielä ole saavuttanut, on koko maailman väestöstä noin 1 806 miljoonaa eli 27 prosenttia. Ulkomaille lähetystyöntekijöitä lähettävien kristillisten lähetysjärjestöjen määräksi arvioidaan 4 400 ja ulkomaisten kristillisten lähetystyöntekijöiden määräksi eri maissa 448 000. Kaupungistuminen jatkuu: yli miljoonan asukkaan kaupunkeja on nyt 450 ja kaupungeissa asuvaa köyhäksi luettavaa väestöä arvioidaan olevan 1 680 miljoonaa. (KT) Oulusta, Sinikka Plathan Kiteeltä ja Marita Smeds Lappeenrannasta. KLS on yksi Seurakuntien viran- ja toimenhaltijoiden liiton (SVTL) jäsenyhdistyksistä. Sen jäsenmäärä oli vuoden 2005 lopussa 104. (KLS/Lähde) ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 5
Lähteellä YLÖSNOUSSEEN TODISTAJIA Matti Korpiaho Ylösnousseen Jeesuksen ensimmäiset sanat opetuslapsilleen olivat: Rauha teille. Tämän kauniimmin ei voi pelästyneitä opetuslapsia tervehtiä. Mikä sielunhoidollinen sanoma Jeesuksella heti olikaan sureville läheisimmilleen. Leena Punkari Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt mukaan. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta... (Luuk. 24:1 2) Rukous Tätä hetkeä oli edeltänyt kahden opetuslapsen matka Emmauksen tiellä pääsiäisaamuna. Jeesus oli liittynyt seuraan ja kirkasti itsensä selittämällä kirjoituksia. Juuri näin kaiken piti tapahtua, ja kirjoitusten myös toteutua. Ilta-aterialle käytäessä ja Jeesuksen siunatessa leivän he tunnistivat hänet. Sydämissä syttyi palo Herran kohtaamisen kokemisesta; oli lähdettävä viemään sanomaa veljille. Juuri kun opetuslapset olivat kertomassa uutistaan, Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: Rauha teille. (Luuk. 24:36) Hän näytti heille lävistetyt kätensä ja jalkansa. (Luuk. 24:40) Sitten alkoi syvällinen raamattutunti, jossa käytiin läpi pelastushistorian keskeisimmät asiat Mooseksen laissa, profeetoissa ja psalmeissa. Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Te olette tämän todistajat. (Luuk. 24:46 48) Mikä ihmeellinen ja tärkeä tehtävä. Tätä sanomaa kirkko on julistanut tuosta päivästä alkaen. Se on myös meidän tehtävämme. Mikä tekee meistä Kristuksen Latu-ura, latureitistö, laturetki... Avata latua, aukoa uusia latuja... Moneen riittää sanoista, ja pitääkin riittää arjen askareissa ja pyhän, ymmärryksen etsinnässä. Mutta Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Tuon yhden Sanan valoa me kaikki tarvitsemme arjen askareissa ja pyhän... Pidä meidät oikealla ladulla, Herra! Aamen todistajia? Myös tänään on tätä asiaa pohdittava, koska kirkkommekin on saattanut julkisuuteen asiakirjan, joka kantaa nimeä Koko kirkon missio. Keskeisiä tässä todistajan tehtävässä ovat mielestäni Jeesuksen kohtaaminen, usko kirjoituksiin sekä luottamus lähettäjän antamaan tehtävään. Jeesuksen kohtaaminen Opetuslapsilla oli sellainen etuoikeus, että he saivat olla kolme vuotta Jeesuksen läheisyydessä. Heillä oli henkilökohtainen kokemus ja näkemys Jeesuksen elämästä ja työstä sekä hänen opetuksistaan. Jeesus lähetti kanssaan olleita opetuslapsia kyliin, joihin itse aikoi mennä. Evankeliumit kertovat ihmisistä, joita Jeesus eläessään ja toimissaan kohtasi. Heistä tuli evankeliumin todistajia lähiympäristössään. Sairaudesta parantunut ihminen saattoi iloisesti kertoa uudesta terveydestä ja elämästä. Syntinsä anteeksisaaneet kertoivat iloissaan, miten Jeesus antaa syntejä anteeksi. Muistan Kroatiasta, miten tiedekunnassa opettaja kertoi lähetystyön mielekkyydestä. Leipää löytänyt Päivi Koskema kerjäläinen selvitti toiselle kerjäläiselle, mistä saa leipää. Apostolit saivat etuoikeuden olla Jeesuksen seurassa vuosia ja oppia tuntemaan hänet hyvin läheltä. Heille Jeesus antoi valtuuden ja vallan julistaa evankeliumia. Usko kirjoituksiin Pääsiäisen aamuna ja sitä seuraavina päivinä Jeesus ilmestyi useita kertoja ja selitti apostoleille kirjoituksia. Vaikka olivat paljon oppineet Jeesuksen puheista, silti he tarvitsivat erityistä opetusta ylösnousemuksen jälkeen. Se oli ikään kuin sanoman kirkastaminen henkilökohtaisesti. Useasta Jeesuksen elämänvaiheesta evankeliumissa sanotaan, että näin täytyy tapahtua, jotta kirjoitukset toteutuisivat. Erityisesti Jeesuksen viimeiset vaiheet ja pääsiäisen tapahtumat ovat tarkasti kirjoitettuna jo Vanhassa testamentissa, Mooseksen laissa, profeetoissa ja psalmeissa. Apostoli Paavali antoi lähetysmatkoillaan, erityisesti vangittuna ollessaan, kauniin todistuksen uskosta kirjoituksiin: Mutta sen minä sinulle tunnustan, että kuljen sitä tietä, jota he sanovat lahkoksi, ja näin palvelen isieni Jumalaa: kaiken sen, mitä laissa ja profeettojen kirjoissa sanotaan, minä uskon... (Ap. t. 24:14) Siksi teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä. (Ap. t. 24:16) Todistajan tehtävänä on uskoa kirjoituksiin. Siitä saa voimaa elämään ja se riittää elämän evääksi niillekin ihmisille, joita me kohtaamme ja tavoitamme evankeliumilla. Luottamus tehtävään Opetuslapset saivat tehtävän suoraan Jeesukselta: Te olette tämän todistajat. Heidän tuli vain odottaa Pyhän Hengen voimaa korkeudesta. Valtuutuksen tähän tehtävään he saivat heti pääsiäisaamuna. Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka. (Ap. t. 1:8) Tämä täyttymys toteutui helluntaina. Herra antoi Hengen lahjan seurakunnalleen vahvistukseksi sekä voimaksi elämän matkalla kohti taivasta. Tähän hän liitti todistajan tehtävän....ja häneltä minä olen saanut armon ja apostolinviran, jotta hänen nimensä kunniaksi johtaisin ihmisiä kaikista kansoista uskonkuuliaisuuteen. (Room. 1:5) Apostoli Paavalille armon evankeliumi oli voima elämään ja palvelutehtävään. Uskoa ei tarvitse hävetä eikä peitellä. Se saa selkeästi tulla esiin ja vaikuttaa. Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: Uskosta vanhurskas saa elää. (Room. 1:16 17) Omassa kutsumustehtävässäni usko ja luottamus Jumalan sanaan sekä kutsuun on hyvin merkittävä. Yhä uudelleen saan innoitusta Sanasta, kun se lohduttaa, rohkaisee ja antaa eväitä elämiseen. Jeesus ilmoittaa itsensä sanassaan. Monin tavoin epäonnistuneena, lankeilevana ja armoa tarvitsevana saan kohdata armollisen Vapahtajan. Tämä innostaa myös toimimaan lähetysjärjestössä ja antaa voiman kulkea lähetystyöhön liittyvissä tilaisuuksissa maamme seurakunnissa. Ylösnoussut Herra Jeesus kohtaa meidät tämänkin pääsiäisen jälkeen. Hänen katseensa ja lempeä sanansa on yhä edelleen kohdattavissamme. Sama evankeliumin armon voima kantaa meitä jokaista täällä elämämme monen tuskan keskellä. Meille heikoille ja lankeileville Herra sanoo: Te olette minun todistajani. Ajatella, mikä armo meitä tässä Sanassa kohtaa. Saamme olla mukana suuressa maailmanlaajassa tehtävässä, Jumalan missiossa. 6 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
K o t i m a a n t y ö n a r k e a LÄHDE 24.3.2006 KINKEREILLÄKIN VOI KERTOA RADIOLÄHETYSTYÖSTÄ Ylistaron Kainaston kinkeriväkeä: Arja Haapala (vas.), Eila Seppälä, Herkko Hanhikoski, Orvokki Hanhikoski, Leena Istolahti, Sauli Hanhikoski, Valma Pihlaja Jalasjärveltä, Päivi Istolahti, Paavo Istolahti, Tapio Istolahti ja Isostakyröstä Juhani Hakala. Päivi ja Tapio ovat kinkeritalon emäntä ja isäntä. Matti Korpiaho Kainaston kinkereillä Ylistarossa käsiteltiin tänä vuonna Filemonin kirjeen, kuudennen käskyn, ihmisen kunnioittamisen ja uusimpien avioliittovirsien lisäksi radiolähetystyötä. Siitä olivat kertomassa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) kotimaantyön johtaja Matti Korpiaho ja viestintäkoordinaattori Oksana Dyba Inkerin evankelis-luterilaisesta kirkosta. Viestintäkoordinaattori Oksana Dyba esittelee Inkerin kirkon tilannetta. Kinkereillä oli mukana myös rippikoululaisia: Mikko Istolahti (vas.) Henry Hanhikoski, Tanju Holkko, Sanna-Mari Lehtonen ja Antti Kujala. Heistä Mikko ja Henry ovat kainastolaisia. Matti Korpiaho R adiolähetys ja Inkerin kirkon viestintä ovat ylistarolaisille uudehkoja tutustumisen aiheita, sillä Inkerin kirkon radiotyö on Ylistaron seurakunnan tuorein lähetystyön kohde. Apu toimitetaan Venäjälle SANSAn välityksellä. - Se täydentää sopivasti tukeamme Inkerin evankelis-luterilaiselle kirkolle, koska Arvo Survo on ennestään Ylistaron seurakunnan nimikkolähetti Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kautta, kirkkoherra Markku Toivio perustelee. - Radiolähetyshän on lähetystyön nykyaikaisimpia versioita. Radiolla pääsee ylitse kaikkien rajojen vaivattomammin kuin jalkapatikassa. Vaikka toki monenlaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tehdä lähetystyötä tarvitaan. Tekniikka kiinnostaa Toiviota. Radiolähetystyöhön hän muistaa ihastuneensa jo joskus 70-luvulla. Jossakin oli kerrottu, miten lähetyslentäjät pudottivat jonkin Etelä-Amerikan sademetsäalueen heimoille radioita, jotka oli valmiiksi ohjelmoitu yhdelle kanavalle. Evankeliumia omalla äidinkielellä vaikka lukutaidottomille! Lasten ja nuorten tavoittamisesta Kotimaantyön arkeen kuuluu SAN- SAssa siis vaikka kinkerivierailu sunnuntaina. Samaisena päivänä, 19. helmikuuta, kun Dyba ja Korpiaho kävivät Ylistaron Kainastolla, Matti saarnasi Ylistaron kirkossa Jumalan sanan kylvöstä. - Jumalan sanassa on voima. Sellainen voima, joka muuttaa yksilön elämää, koskettaa koko yhteisöä ja voi muuttaa kansakuntien elämän. - Jumalan sana koskettaa ihmisiä myös Inkerin kirkon toimialueella. On puhuttelevaa nähdä uusi sukupolvi, joka on kasvanut Sanan opetuksessa ja kantaa nyt vastuuta Inkerin kirkossa, Korpiaho jatkaa. Karjalan rovastikunnan viestintäkoordinaattorina Inkerin evankelisluterilaisessa kirkossa työskentelevä Oksana Dyba kertoo kinkeriväelle, että Venäjällä ihmiset haluavat kirkkorakennuksen olevan kirkon näköinen. Hänen kotiseurakunnassaan Kontupohjassa vihittiin uusi kirkko käyttöön viime vuonna, mikä on selvästi lisännyt kiinnostusta kirkon toimintaa kohtaan ja seurakuntalaisten määrää. Karjalassa onkin meneillään useampia kirkkojen korjaus- ja rakennusprojekteja. Merkittävä asia Inkerin kirkon alueella on Dyban mukaan myös lasten ja nuorten aktiivinen osallistuminen seurakuntiensa elämään ja toimintaan. Kainaston kinkeriväki innostuikin keräämään kolehtinsa inkeriläisten nuorisotyölle. Ymmärtämisestä ja kiittämisestä Kirjeessään Filemonille Paavali kirjoittaa isäntänsä luota karanneen orjan puolesta. Onesimoksesta oli sittemmin tullut kristitty, minkä jälkeen hän oli alkanut potea huonoa omaatuntoa ja halusi palata selvittämään välit. - Samankaltaisesta asiasta on kyse myös kuudennessa käskyssä, joka laajasti ottaen on koko ihmisen kunnioittamisen käsky. Se koskee hyvän haluamista toiselle ihmiselle tilanteessa kuin tilanteessa, Markku Toivio selvittää. - Tapahtuu avioeroja ja tragedioita, vaikka ihmiset kuinka yrittäisivät. Mutta aina voi pyrkiä ymmärtämään, aina voi pyrkiä antamaan anteeksi. Siihen on syytä ympärillä olevienkin kannustaa. Maatalousyrittäjät Päivi ja Tapio Istolahti ovat viisitoista vuotta asuneet Tapion lapsuudenkodissa Ylistaron Kainastolla. Päivi on syntyjään jalasjärveläisiä. - Viime aikoina olen miettinyt, osaanko olla tarpeeksi kiitollinen. Olisin viime syksynä voinut menettää toisen lapsistani, nyt rippikoulua käyvän Mikon, kun hän joutui pahaan tapaturmaan ja oli hoidettavana muun muassa Tampereen yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla, Päivi kertaa. - Oli koskettavaa, miten monet ihmiset rukoilivat puolestamme ja halusivat auttaa. Tuntuu, että tapaturma on yhdistänyt perhettämme, lähisukulaisiamme, kyläläisiämme ja jopa ammattitovereitamme. - Jo ennen tapaturmaa oli sovittu, että Kainaston kinkerit pidettäisiin tänä vuonna meillä. Silti tuntuu kuin olisimme saaneet ylimääräisen mahdollisuuden kiittää, Päivi iloitsee. Läsnä olikin nelisenkymmentä kinkerivierasta. Leena Punkari Matti Korpiaho Kirkkoherra Markku Toivio ja kanttori Hanna Petäjä osallistuvat kaikkiin Ylistaron seurakunnan kinkereihin. Matti Korpiaho Kuulolla Asko Istolahti ja Marianne Minni. Oksana Dyballa riittää miettimistä, mitä hänen pitää muistaa ja ehtiä puheenvuorossaan sanoa. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 7