Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 1 ( 32) Aika 05.02.2019, klo 17:30-22:10 Paikka Järvenpään lukio, Lukiokatu 1, luokka 2020 Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen 2 Ilmoitusasiat 3 Lautakunta- aloite: Maksuton varhaiskasvatus 4 Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen käyttösuunnitelmat 2019 5 Perusopetuksen OPS- muutokset yläkoulujen painotettu opetus ja tuntijako 6 Perusopetuksen opetussuunnitelman kieliohjelman A1 - kielen varhentaminen 1.8.2019 alkaen 7 Järvenpään kaupungin perusopetuksen oppilaaksi ottamisen periaatteet 8 Peruskoulun 9. luokkalaisten kevään 2018 yhteishaku
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 2 ( 32) Saapuvilla olleet jäsenet Satu Tuominen, puheenjohtaja Emmi Mäkinen Hanna Graeffe, saapui 17:42 Heli Anttila Jenni Marttinen Mikko Laakkonen Sonja Hällfors Tiia Östberg Ari Alapartanen Jouni Takala, varajäsen Ville Mustonen, varajäsen, poistui 19:45 Willem van Schevikhoven, varajäsen Sanna Piiroinen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Pekka Hippi, kaupunginsihteeri, sihteeri Marju Taurula, palvelualuejohtaja Helinä Perttu, hallituksen puheenjohtaja, saapui 18:43, poistui 21:45 Tiia Lintula, hallituksen edustaja, saapui 18:43, poistui 21:45 Topi Luostarinen, talouspäällikkö, poistui 21:15 Arja Korhonen, opetusjohtaja Mikko Mäkelä, varhaiskasvatusjohtaja, poistui 21:15 Tero Seitsonen, erikoissuunnittelija, poistui 20:29 Marja-Liisa Lehtiniemi, rehtori, poistui 18:12 Tiina Erkkilä-Wahtera, oppimisen ja koulunkäynnin tuen päällikkö, poistui 19:23 Venla Lehtosalo, nuorisovaltuusto Akseli Östberg, nuorisovaltuusto Poissa Arto Luukkanen Olli Kamunen Pasi Boehm Peter Hagman Petri Ovaska Suvi Pohjonen Allekirjoitukset Satu Tuominen Puheenjohtaja Pekka Hippi Sihteeri
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 3 ( 32) Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa Järvenpään kaupungin verkkosivuilla. 11.02.2019
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 4 ( 32) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastamisesta päättäminen. Ehdotus Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Päätös Hyväksyttiin
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 5 ( 32) 2 Ilmoitusasiat Valmistelija / lisätiedot: Riitta Murtokare Iltakoulu Harjulan koulun ja päiväkoti - hankeen esittely Mestaritoiminta / Boost Brothers Oy Lukion toiminnan ja opetussuunnitelman esittelyä rehtori Marja- Liisa Lehtiniemi Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen toiminnan sekä vuosikellon esittely palvelualuejohtaja esittelee talousarvion käyttösuunnitelmien käsittelyn yhteydessä Ilmoitusasiat Opetus- ja kulttuuriministeriö 29.11.2018 Päätös (OKM/53/221/2018) Perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinnat ja ohjaustuntien laskennalliset määrät vuonna 2019 28.12.2018 Päätös (OKM/54/221/2018) OKM vahvistamat esi- ja perusopetuksen yksikköhinnat vuonna 2019 31.12.2018 Päätös (OKM/62/221/2018) Opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta vuodelle 2019 Erityisavustus 5- vuotiaiden maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen kokeiluun (https://minedu.fi/avustukset/avustus/- /asset_ publisher/erityisavustus- 5- vuotiaiden- maksuttoman- 20- viikkotunnin- varhaiskasvatuksen- kokeiluun) Hakemus jätetty 23.1.2019 Opetushallitus 21.12.2018 Hakutiedote OPH- 2858-2018 Valtionavustukset perusopetuksen vuosiluokkien 1-2 A1- kielen opetusta koskevan täydennyskoulutuksen järjestämiseen Hakua valmistellaan yhteistyössä Keravan ja Tuusulan kanssa Opetusjohtaja
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 6 ( 32) Päätös: Lukuvuodelle 2019-2020 perusopetuksen 8-9.luokille siirtyvien ensisijaisen oppilaaksioton enimmäismäärät Kinnarin ja Järvenpään Yhtenäiskoulussa Opetusjohtaja esittelee asiaa kokouksessa Järvenpään kaupungin oppilaskuljetukset Oppilaskuljetusten hankinnan kilpailutuksen käynnistäminen Ehdotus Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 7 ( 32) Lasten ja nuorten lautakunta, 21,26.09.2017 Opetus- ja kasvatuslautakunta, 3, 05.02.2019 3 Lautakunta- aloite: Maksuton varhaiskasvatus JARDno-2017-1768 Lasten ja nuorten lautakunta, 26.09.2017, 21 Järvenpään valtuusto on kokouksessaan 27.2.2017 hyväksynyt aloitteen maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä Järvenpäässä: Aloitteen teksti: "Suomi on jäljessä EU:n asettamasta (ET 2020 - ohjelma) varhaiskasvatukseen osallistumisen tavoitearvosta. Päämääränä on, että EU- maissa 95 prosenttia 4- vuotiaista lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen. Vuonna 2013 Suomessa 4-6 vuotiaista lapsista vain 84 % osallistui varhaiskasvatukseen, kun samaan aikaan muissa Pohjoismaissa 4 vuotiaiden osallistumisasteet ylittivät 90 % ikäluokasta. OECD- maiden vertailussa Suomi onkin varhaiskasvatukseen osallistumisasteessa keskiarvon alapuolella. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen oppimiselle ja kehitykselle. Varhaiskasvatus ennaltaehkäisee tehokkaasti myöhempiä oppimisvaikeuksia ja ehkäisee syrjäytymistä. Tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus hyödyntää lasta enemmän kuin mikään muu koulutus. Siihen siis kannattaa satsata. Samalla kun varhaiskasvatukseen osallistuminen hyödyttää lasta, mahdollistaa se myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun. Ongelma on, että nykytasolla varhaiskasvatuksen asiakasmaksut muodostavat kannustinloukkuja työhön osallistumiselle ja vähentävät lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Yhteiskunnallisesti ja talouspoliittisesti tällainen kehitys on huolestuttavaa. Varhaiskasvatus on osa lapsen opintietä ja sen tulisi olla maksutonta, kuten perusopetuksenkin. Valtakunnallista linjausta maksuttomasta varhaiskasvatuksesta ei ole odotettavissa nykyhallituksen aikana. Kunnat voivat kuitenkin viimekädessä itse päättää maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä. Järvenpää on lapsiperheystävällinen kaupunki, joka haluaa panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Korkea osaamistaso ja hyvinvoivat perheet, lapset ja nuoret ovat se, jonka varaan tulevaisuuden Järvenpäätä rakennetaan. Siksi Järvenpäässä on käynnistettävä selvitystyö maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä. Laissa varhaiskasvatusoikeudeksi määritellään 20 tuntia viikossa, joka käytännössä olisi maksuton osuus. Maksuttomuuteen tulisi siirtyä asteittain, jotta kustannukset jakautuisivat useammalle vuodelle ja tilatarjonta voitaisiin sopeuttaa kysynnän kasvuun. Porrastus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi ikäluokkakohtaiseen maksuttomuuteen siirtymällä.
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 8 ( 32) Me allekirjoittaneet esitämme, että Järvenpää käynnistää selvitystyön asteittaisesta siirtymisestä maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Selvitystyöhön tulisi sisällyttää lapsivaikutusten ennakkoarviointi sekä maksuttomuuden vaikutus tilatarpeisiin ja talouteen." Tämä aloite on jo annettu lasten- ja nuorten palvelualueelle valmisteluun kaupunginhallituksen päätöksellä 6.3.2017. Valtion hallitus käynnistää kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhteistyössä kuntien kanssa. Valmistelu on käynnissä ja siitä tiedotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta erikseen. Kokeiluun käytettäneen viisi miljoonaa euroa valtion rahoituksesta (tämän hetkinen tieto). Katsomme, että Järvenpään tulee aktiivisesti kuntana hakeutua mukaan tähän kokeiluun, sillä se kulkee samassa linjassa jo valmistelussa olevan valtuustoaloitteen kanssa ja tuo kunnalle mahdollisten aikaisempien laskentojen sijaan vähemmän taloudellisia vaikutuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote talousarvioehdotukseksi vuodelle 2018 http://minedu.fi/artikkeli/- /asset_ publisher/okm- n- talousarvioehdotus- vuodelle- 20-1 Emmi Mäkinen, Sd Mikko Laakkonen, Sd Satu Tuominen, Plus Päätös Aloite päätettiin lähettää palvelualueelle valmisteltavaksi. Opetus- ja kasvatuslautakunta, 05.02.2019, 3 Valmistelija / lisätiedot: Mikko Mäkelä mikko.makela@jarvenpaa.fi varhaiskasvatusjohtaja Järvenpään kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 27.2.2017 hyväksynyt aloitteen maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä Järvenpäässä. Aloite on siirretty valmisteluun lasten- ja nuorten palvelualueelle.lisäksi lasten ja nuorten lautakunnan jäsenet Emmi Mäkinen, Satu Tuominen ja Mikko Laakkonen ovat tehneet (pvä) lautakunta- aloitteen liittyen porrastettuun maksuttomuuteen siirtymisestä.
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 9 ( 32) Palvelualueella on tehty aloitteen pohjalta eri selvityksiä ja näitä tuloksia on esitelty alustavasti lasten ja nuorten lautakunnalle 12.6.2018. Vastauksena valtuustoaloitteeseen opetuksen ja kasvatuksen palvelualue esittää seuraavaa: Aloitteessa todetaan, että laadukkaalla varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen oppimiselle ja kehitykselle ja että varhaiskasvatus ennaltaehkäisee tehokkaasti myöhempiä oppimisvaikeuksia ja ehkäisee syrjäytymistä. Aloitteessa nostetaan esiin se, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumisaste on OECD- maiden keskiarvon alapuolella. Maksuttomuus lisäisi aloitteen mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja parantaisi lapsiperheiden asemaa Järvenpään kaupungissa. Aloitteessa esitetään, että Järvenpäässä siirryttäisiin maksuttomaan varhaiskasvatukseen asteittain, jotta kustannukset jakautuisivat useammalle vuodelle ja kasvaneeseen tilatarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan paremmin. Maksutonta varhaiskasvatusta tarjottaisiin neljä tuntia päivässä. Maan hallitus on myös käynnistänyt kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta, jonka toinen vaihe käynnistyy syksyllä 2019. Kokeilun tavoitteena on selvittää, miten maksuttomuus vaikuttaa 5- vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen, selvittää kokeilun vaikutusta perheen nuorempien lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen, selvittää maksuttoman varhaiskasvatuksen kustannusvaikutuksia, edistää vanhempien työllistymistä, kehittää 5- vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen toimintamalleja ja pedagogiikkaa sekä eheää jatkumoa esiopetukseen sekä varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kehittäminen. Järvenpäässä varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kasvanut tasaisesti niin, että tällä hetkellä 1-6- vuotiaiden osallistumisaste on noin 71 %. 5- vuotiaista 89, 7 % on tällä hetkellä palvelujen piirissä. Tämä tarkoittaa, että tällä hetkellä viisivuotaista noin 50 lasta ei osallistu varhaiskasvatukseen. Neljän tunnin maksuttomuuden on arvioitu lisäävän varhaiskasvatukseen osallistumista niin, että lapsia tulisi palveluiden piiriin noin yhden ryhmän (24 lasta) verran lisää. Tämä edellyttää kolmen uuden kasvattajan palkkaamista, minkä kustannukset vuositasolla ovat noin 100 000 euroa. Asiakasmaksukertymä viisivuotiaiden osalta on noin 640 000 euroa vuodessa. Arvioiden mukaan neljän tunnin maksuttomuus vähentäisi asiakasmaksutulojen kertymää noin 400 000 eurolla, mutta tähän vaikuttaa se, kuinka paljon perheet varaisivat varhaiskasvatusta neljän tunnin lisäksi. Asiakasmaksut määräytyvät perheen tulojen mukaan ja tällä hetkellä ns. nollamaksuluokassa on 88 5- vuotiasta lasta, joiden osalta maksuttomuudella ei olisi vaikutusta. Kaupunginvaltuusto on päättänyt osana vuoden 2019 talousarviota, että elokuussa käynnistetään viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus neljä tuntia päivässä. Lisäksi Järvenpään kaupunki on hakenut Opetus- ja kulttuuriministeriön maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun, josta on mahdollisuus saada korvausta asiakasmaksutulojen menetyksestä enintään 40 % menetetyistä tuloista. Kokeilun aikana seurataan maksuttomuuden vaikutuksia sekä osallistumisasteeseen että asiakasmaksutuloihin.
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 10 ( 32) Ehdotus Esittelijä: Marju Taurula, palvelualuejohtaja Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selosteessa olevan vastauksen vastauksena Pirjo Komulaisen ja Sdp:n valtuustoryhmän aloitteeseen koskien maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä sekä lautakunnan jäsenten Emmi Mäkinen, Satu Tuominen ja Mikko Laakkonen tekemään aloitteeseen koskien porrastettuun maksuttomuuteen siirtymiseen liittyen todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Hyväksyttiin
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 11 ( 32) 4 Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen käyttösuunnitelmat 2019 JARDno-2019-192 Valmistelija / lisätiedot: Topi Luostarinen topi.luostarinen@jarvenpaa.fi talouspäällikkö Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2019 talousarviosta 10.12.2018 104, jossa Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen toimintatuotot ovat 4.869.000 euroa, toimintakulut 76.527.000 euroa ja toimintakate - 71.658.000 euroa. Vuoden 2019 talousarvion täytäntöönpano- ohjeen mukaan lautakuntien on käsiteltävä vuoden 2019 käyttösuunnitelmat tammikuun 2019 loppuun mennessä, mutta palvelualue on saanut luvan käsitellä käyttösuunnitelmat helmikuun alun kokouksessa. Käyttösuunnitelmia on käsitelty lautakunnassa alustavasti talousarvioehdotusta tehtäessä 2.10.2018 48 sekä talousarvion vaikutusta käyttösuunnitelmien valmisteluun 18.12.2018 67 yhteydessä. Käyttösuunnitelmiin sisältyvät maksut ja taksat on hyväksytty Lasten ja nuorten lautakunnassa 18.12.2018 67 sekä Sivistys- ja vapaa- ajan lautakunnassa 20 12.2018 64. Ateriapalveluihin varatut määrärahat on varattu esikuntaan siihen saakka, kun neuvottelut palveluntuottajan kanssa saadaan käytyä ja sen jälkeen kohdistettua yksiköille. Muutoin Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen määrärahat on kohdennettu aiemmin lautakunnassa käytyjen linjausten perusteella ja laadittu niitä vastaavat avainaluekohtaiset sekä esikunnan käyttösuunnitelmat ohjeiden mukaisesti, jotka ovat esitelty liitteessä. Ehdotus Esittelijä: Marju Taurula, palvelualuejohtaja Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää hyväksyä Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen käyttösuunnitelmat vuodelle 2019 liitteen mukaisesti. Päätös
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 12 ( 32) Hyväksyttiin
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 13 ( 32) 5 Perusopetuksen OPS- muutokset yläkoulujen painotettu opetus ja tuntijako JARDno-2019-125 Valmistelija / lisätiedot: Arja Korhonen arja.korhonen@jarvenpaa.fi opetusjohtaja Liitteet 1 2019 OPS2016 tuntijako9.3_.xlsx Lasten ja nuorten lautakunta on hyväksynyt Järvenpään perusopetuksen uuden opetussuunnitelman kokouksessaan 20.4.2016. Opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016 alkaen vuosiluokilla 1 6 ja vuosien 2017 2019 aikana se otetaan käyttöön vaiheittain vuosiluokilla 7 9. Opetussuunnitelman yleinen osa on tällä hetkellä käytössä kaikilla luokka- asteilla. 8.2.2917 8 lautakunta on hyväksynyt taito- ja taideaineiden painotetun opetuksen tuntijaon. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan Järvenpään Yhteiskoulussa, Kartanon ja Koivusaaren kouluissa järjestetään painotettua opetusta vuosiluokilla 7 9. Painotettavat aineet määritellään lukuvuosittain. Painotettuun opetukseen haku tapahtuu kuudennella luokalla tammi helmikuun aikana. Oppilaspaikat on tarkoitettu ensisijaisesti järvenpääläisille oppilaille. Kuhunkin painotettuun opetukseen otetaan enintään 25 oppilasta. Mikäli hakijoita on alle 20, painotettua opetusta ei aloiteta. Jos hakijoita on enemmän kuin oppilaspaikkoja tai koulu katsoo soveltuvuuskokeet muuten tarpeelliseksi, järjestetään soveltuvuuskokeet oppilasvalintoja varten. Opetussuunnitelman 5.1. luvussa mainitaan, että painotetussa opetuksessa noudatetaan Järvenpään kaupungin opetussuunnitelmaa ja painotetun opetuksen tuntijakoa 7.- luokalla painotettuun opetukseen käytetään taito- ja taideaineiden valinnaistunti (1 h). 8. 9.- luokilla painotettuun opetukseen käytetään taito- ja taideaineiden valinnaistunnit (2 h) Järvenpään opetussuunnitelmassa ei mainita, että painotettua opetusta voitaisiin järjestää myös muissa kuin taito- ja taideaineissa. Kinnarin koulun laajetessa yhtenäiskouluksi 1.8.2019 on tullut esille halukkuus painottaa myös matemaattis- luonnontieteellisiä (LUMA) aineita. Nämä oppiaineet eivät lukeudu taito- ja taideaineisiin eli opetukseen käytettävät tunnit eivät voi olla taito- ja taideainevalinnaisia. Painotusaineissa syvennetään osaamista ja edetään laajempiin ja vaativampiin aiheisiin ja kokonaisuuksiin.
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 14 ( 32) Painotetun opetuksen tarjontaa tarkastellaan koko perusopetuksessa lukuvuoden 2019 2020 aikana ja asia tuodaan sen jälkeen uudelleen lautakuntaan. Muutokset on kuvattu liiteenä olevassa tuntijako taulukossa. Ehdotus Esittelijä: Marju Taurula, palvelualuejohtaja Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää, 1. 2. Järvenpään perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetun opetuksen tuntijaon kokeiltavaksi 1.8.2091 alkaen Kinnarin koulussa seuraavasti: 5.2. Painotetun opetuksen tuntijako (LuMa - kokeilu) että painotettuun Luma- opetukseen valitut oppilaat opiskelevat painotetun opetuksen tuntijaon mukaisesti. Painotettua opetusta toteutetaan valinnaisuuden tuntimäärien kautta. Valinnaisaineiden tunteja on kuitenkin vain 8. ja 9. luokalla. Painotettuun opetukseen valituilla oppilailla 8. luokan yksi valinnaistunti siirtyy 7. luokalle. 7.- luokalla painotettuun opetukseen käytetään valinnaistunti (1 h) 8. 9.- luokilla painotettuun opetukseen käytetään 2 valinnaistuntia (2 h) Päätös Hyväksyttiin Tiedoksi,
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 15 ( 32) 6 Perusopetuksen opetussuunnitelman kieliohjelman A1 - kielen varhentaminen 1.8.2019 alkaen JARDno-2019-172 Valmistelija / lisätiedot: Arja Korhonen arja.korhonen@jarvenpaa.fi opetusjohtaja Liitteet 1 OPS2016 Tuntijako 2019 Lasten ja nuorten lautakunta on 25.11.2015 44 päättänyt Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kieliohjelmasta silloisen valtioneuvoston asetuksen linjausten mukaisesti. Vuosiluokilla 3 9 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussa kielessä eli yhteisessä A1- kielessä sekä B1- kielessä. Tämän lisäksi oppilaalla on mahdollisuus valita ylimääräisenä valinnaisena kielenä A2- kieli sekä yhtenä 8 9 luokan valinnaisaineena B2- kieli. (Opetussuunnitelman 2016 perusteet). Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti B1- kielen opiskelu alkaa jo alakoulun puolella, Järvenpäässä 6 vuosiluokalta. Valinnaisen A2- kielen opetus aloitetaan 4 vuosiluokalta A2- kielen opetusta on jokaisella 4 9 vuosiluokalla 2 vuosiviikkotuntia. Lisäksi A2- kieli on yläkoulunkin puolella valinnaisten oppiaineiden ulkopuolella, oppilaan tuntimäärää kahdella vuosiviikkotunnilla lisäävänä. Valtioneuvosto päätti 20.9.2018 muuttaa perusopetus- ja tuntijakoasetuksia siten, että vuosiluokkien 1 ja 2 tuntimäärää lisätään yhteensä kahdella vuosiviikkotunnilla. Tunnit kohdennetaan A1- kielen opetukseen, joka alkaa 1. luokalla kaikissa peruskouluissa viimeistään keväällä 2020 puolella vuosiviikkotunnilla. Opetushallitus valmistelee Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) lisättävät kuvaukset A1- kielen tehtävästä, tavoitteista ja tavoitteisiin liittyvistä keskeisistä sisältöalueista vuosiluokille 1-2. Perusteet valmistuvat viimeistään toukokuussa 2019. Järvenpäässä A1- kielen varhentaminen aloitetaan elokuusta 2019 yhdellä (1) vuosiviikkotunnilla. Kieliohjelman tavoitteet (OPS 2016)
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 16 ( 32) Kieliohjelman tavoitteena on tukea ja ohjata lasta kasvamaan kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen. Kielten opiskelutaitoja sekä taitoa toimia vuorovaikutuksessa muullakin kuin omalla äidinkielellään vahvistetaan monipuolisella ja monimuotoisella kielten opetuksella. Kieltenopetuksessa pyritään koulujen väliseen yhteistyöhön ja käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukainen käyttöön mahdollisimman laajan tarjonnan turvaamiseksi. Kieltenopetus * A1- kieli 1. luokalta alkava yhteinen kieli (yht. 18 vvt) tarjottavat A1- kielet: englanti, ruotsi, ranska, saksa ja venäjä 1. 6. luokilla yhteensä 11 vuosiviikkotuntia (= 1. ja 2. luokalla 1 tunti/viikko, 3. ja 4. luokalla 2 tuntia/viikko, 5. luokalla 3 tuntia/viikko ja 6. luokalla 2 tuntia/viikko) ja 7. 9. luokilla yhteensä 7 vuosiviikkotuntia (= 2 tuntia/viikko, paitsi 7. luokalla 3 tuntia/viikko) perustettavassa opetusryhmässä oltava vähintään 16 oppilasta * A2- kieli 4. luokalta alkava ylimääräinen vapaaehtoinen kieli (yht. 12 vvt) tarjottavat A2- kielet: englanti, ranska, saksa ja venäjä poikkeus: A1- ruotsia opiskeleville ei tarjota A2- englantia 4. 6. luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (= 2 tuntia/viikko) ja 7.- 9. luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (= 2 tuntia/viikko) perustettavassa opetusryhmässä oltava vähintään 16 oppilasta jatkuu läpi perusopetuksen, ei ole yksi valinnaisaine yläkoulussa lisää oppilaan viikoittaista tuntimäärää kahdella vuosiluokilla 4-9 jos oppilaan kouluun ei synny A2- kielen ryhmää, voi oppilas hakea siirtymistä lähimpään mahdolliseen ko. kielen opetusta järjestävään kouluun, jos koulun perusryhmän kokonaistilanne ja oppilasmäärä sen sallii. * B1- kieli 6. luokalta alkava yhteinen kieli (yht. 6 vvt) ruotsi, ellei se ole A1- kieli englanti, jos A1- kieli on ruotsi 6. 9. luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (2 tuntia/viikko luokilla 6. ja 9. ja 1 /tunti/viikko luokilla 7.- 8.) * B2- kieli 8. luokalta alkava valinnainen kieli (laajuus vähintään 4vvt 8. ja yhdeksännen luokan aikana) tarjottavat B2- kielet: ranska, saksa, espanja ja venäjä toteutetaan, jos kielen valinneita on riittävästi (min 12 16 oppilasta), on yksi valinnaisaine voidaan toteuttaa eri koulujen yhteistyönä on 2/3 - osaa 8. 9. luokan valinnaisista opinnoista Oppiaineiden sisällöt, tavoitetasot ja arviointi kuvataan tarkemmin kunkin oppiaineen opetussuunnitelmassa.
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 17 ( 32) Edellä mainittujen kielten lisäksi kouluissa voidaan tarjota valinnaisina lyhytkursseina kunkin koulun itsensä määrittelemiä kielten kursseja. Lukion kieliohjelma kytketään peruskoulun kieliohjelmaan siten, että oppilaalle turvataan jatkomahdollisuus peruskoulun A- ja B1- kielten opiskeluun. Kieliohjelman muutokset on esitetty tuntijako- liitteessä. Ehdotus Esittelijä: Marju Taurula, palvelualuejohtaja Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää hyväksyä Järvenpään kaupungin perusopetuksen kieliohjelman edellä selosteessa olevan esittelyn mukaisesti ja kieliohjelmaan sisältyvä muutokset Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan noudatettavaksi 1.8.2019 alkaen Päätös Hyväksyttiin
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 18 ( 32) 7 Järvenpään kaupungin perusopetuksen oppilaaksi ottamisen periaatteet JARDno-2019-95 Valmistelija / lisätiedot: Arja Korhonen arja.korhonen@jarvenpaa.fi opetusjohtaja Lasten ja nuorten lautakunta on 9.3.2016 11 päättänyt Järvenpään kaupungin perusopetuksen oppilaaksi ottamisen periaatteet. Kouluverkon muuttuessa siten, että kaupunkiin tulee yksi yhtenäiskoulu lisää 1.8.2019 alkaen ei enää voida puhua opetussuunnitelman mukaisesta aluemallista, sillä uusi Kinnarin koulu kuuluu Järvenpään Yhteiskoulun kanssa samalle alueelle eli Järvenpään Yhteiskoulun alueelle. Jatkossa meillä on vain yksi oppilaaksiottoalue, jossa lähikoulu määritellään oppilaaksi ottamisen yhteydessä. Lisäksi nykyään käsite perusopetusryhmä on vanhentunut mutta yksinkertainen tapa esittää luokka- asteittaisia opetusryhmiä. Varsinainen opetus tapahtuu kuitenkin pedagogisesti järkevästi muodostetuissa joustavissa ryhmissä, jotka koulu muodostaa tilanteen mukaan. Tästä syystä ehdotamme muutettavaksi, että käytämme laskennan perusteluokka 24 oppilasta ei tavoiteluokkakokoa ja lisättäväksi tekstin: Koulu muodostaa opetusryhmiä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi tekstissä on mainittu Kinnarin koulussa lukuvuonna 2019 2020 alkava LuMa- painotus. Kunta on velvollinen järjestämään kunnassa asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Kunta osoittaa oppilaille lähikoulun, jonne koulumatkat ovat asutuksen, koulujen sijainti ja liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. (Perusopetuslaki 4 ja 6.) Tämä tarkoittaa ensisijaista oppilaaksiottoa. Oppilas voi pyrkiä myös muuhun kuin hänelle osoitettuun kouluun, jolloin oppilaaksi ottamisen periaatteeksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. (Perusopetuslaki 28 ja 32.) Näissä tapauksissa puhutaan toissijaisesta oppilaaksiotosta. Oppilaaksioton viranhaltijan päätös- ja ratkaisuvalta on määritelty lautakunnan hyväksymässä palvelualueen toimivallan siirtämisessä. Oppilaaksiotto 1 9 vuosiluokille Ensisijainen oppilaaksiotto
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 19 ( 32) Järvenpään kaupungin koulut muodostavat yhden oppilaaksi ottoalueen. Lähikoulupaikka määräytyy tärkeysjärjestyksessä seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. 2. 3. 4. Laskennan perusteluokkakoko 24 oppilasta Terveydentila tai muu oppilashuollollinen syy Koulumatka Sisarusperiaate Perusopetusryhmien laskennan perusteluokkakoko on 24 oppilasta. Ryhmien tarkoituksenmukaisessa sijoittelussa eri kouluihin huomioidaan koulujen tilat ja käytettävissä olevat resurssit. Opetusryhmän laskennallinen enimmäiskoko voidaan ylittää tilanteissa, jossa oppilaalla on erityisen painava terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen syy. Opetusryhmä on asetuksen mukaisesti enintään 20 oppilasta silloin, kun ryhmään sijoitetaan pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas. Toimivaltainen viranhaltija voi perustellusta syystä osoittaa koulupaikan myös toisin. Koulu muodostaa opetusryhmiä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Terveydentila tai muu oppilashuollollinen syy Ensimmäisenä osoitetaan lähikoulupaikka sellaisille oppilaille, joilla on koulutuksen järjestäjän määrittelemän asiantuntijan lausunto terveydentilastaan tai muusta oppilashuollollisesta seikasta. Koulumatka Toiseksi oppilaille osoitetaan lähikoulu siten, että koulumatkasta tulee oppilaan ikä ja kehitystaso huomioiden mahdollisimman turvallinen ja lyhyt. Lähikouluksi voidaan osoittaa muukin kuin oppilaan asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä oleva koulu. Sisarusperiaate Kolmanneksi osoitetaan nuoremmalle samassa osoitteessa asuvalle sisarukselle sama lähikoulu, jossa vanhempi sisarus on jo oppilaana päätöksentekohetkellä, jos huoltaja niin haluaa ja laskennallisesti opetusryhmissä on tilaa. Sisarusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos huoltaja ei sitä halua tai vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla. Oppilaalle osoitetaan lähikoulupaikka, kun hän aloittaa perusopetuksen tai valmistavan opetuksen, siirtyy joustavaan perusopetukseen, lisäopetukseen tai oppilas tarvitsee erityistä tukea. Lähikoulupaikka osoitetaan oppilaalle myös hänen muuttaessaan Järvenpäähän tai Järvenpään sisällä. Näissä tapauksissa puhutaan ensisijaisesta oppilaaksi otosta. Lähikoulupaikka voidaan osoittaa myös muusta kuin oppilaan asuinosoitetta lähimpänä olevasta koulusta, opetusryhmien muodostamiseksi tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Perusopetuksen 7. vuosiluokalle oppilaat siirtyvät asuinalueensa yläkouluun. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille osoitetaan koulupaikka pääsääntöisesti heidän
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 20 ( 32) asuinalueensa yläkoulusta. Muiden opetuksen järjestäjien kouluista siirtyville järvenpääläisille oppilaille osoitetaan lähikoulu asuinosoitteen mukaan. Järvenpääläisen oppilaan koulupaikka tarkistetaan oppilaan kotiosoitteen muututtua. Vuosiluokkien 1 6 oppilaalle osoitetaan uusi lähikoulu, jos jokin muu kuin entinen koulu on lähempänä uutta kotia. Muuttava oppilas saa halutessaan jatkaa vanhassa koulussa lukuvuoden loppuun asti. Mikäli oppilas haluaa jatkaa edelleen seuraavana lukuvuonna vanhassa koulussaan, huoltaja voi hakea oppilaalle toissijaista koulupaikkaa. Vuosiluokkien 7 9 oppilaalle määritellään uusi koulupaikka vain huoltajan toiveesta. Vanhassa koulussa jatkaminen katsotaan toissijaiseksi koulupaikaksi. Toissijainen oppilaaksiotto vuosiluokilla 1 9 Toissijaisesta oppilaaksiotosta puhutaan silloin, kun huoltaja hakee lapselle oppilaspaikkaa muusta kuin tälle osoitetusta lähikoulusta. Perusopetusryhmän laskennallisen koon ollessa 1 2 vuosiluokilla 22 tai enemmän, 3 6 vuosiluokilla 24 tai enemmän ja 7 9 vuosiluokilla 24 tai enemmän, toissijaista oppilaaksiottamista ei tehdä, vaan oppilaalle tehdään kielteinen päätös. Toissijainen koulu ei ole perusopetuslain määrittämä lähikoulu eli huoltaja vastaa mahdollisista koulumatkojen järjestämisestä ja matkakustannuksista. Poikkeuksena voidaan huomioida ne oppilaat, joille syntyisi myös lähikouluun oikeus koulumatkaetuuteen, eivätkä aiheutuvat kustannukset ylitä koulumatkakustannuksia ensisijaiseen lähikouluun. Toissijaisen haun kautta osoitetaan koulupaikka vapaaksi jääneille oppilaspaikoille seuraavassa järjestyksessä: 1. 2. 3. 4. Oppilas asuu Järvenpäässä Oppilaalla on asiantuntijan lausunto terveydentilasta tai muusta oppilashuollollisesta seikasta, joka tulee huomioida koulua osoitettaessa. Syyn täytyy suoranaisesti vaikuttaa siihen, mikä koulu oppilaalle soveltuu Sisarusperuste kuten ensisijaisessa oppilaaksiotossa Koulumatkat Jokaisen kriteerin kohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, mikäli kyseisen kriteerin perusteella kouluun olisi tulossa enemmän oppilaita kuin kouluun mahtuu. Ulkopaikkakuntalaisten oppilaaksiotto tapahtuu vasta ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen. Järvenpään Yhteiskoulun Juholan toimipisteen ja peruskoulujen erityisluokille otetaan ulkopaikkakuntalaisia oppilaita vain toissijaisen oppilaaksioton kautta, sillä edellytyksellä, että kyseisen oppilaan asuinkunta on tehnyt asiasta sopimuksen tai maksusitoumuksen Järvenpään kaupungille. Kuuma- kunnista siirtyvien oppilaiden osalta noudatetaan kuntien kesken sovittua käytäntöä.
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 21 ( 32) Painotettu opetus Painotettua opetusta järjestetään vuosiluokilla 7 9. Järvenpään Yhteiskoulussa sekä Kinnarin, Kartanon ja Koivusaaren kouluissa. Painotettavat aineet ovat kuvataide ja media, musiikki ja liikunta. Lukuvuonna 2019 2020 aloitetaan matemaattis- luonnontieteellisten aineiden painotuskokeilu Kinnarin koulussa. Painotettuun opetukseen haetaan 6. luokalla. Kuhunkin painotettuun opetukseen otetaan enintään 25 oppilasta. Mikäli hakijoita on alle 20, painotettua opetusta ei aloiteta. Mikäli hakijoita on enemmän kuin oppilaspaikkoja tai koulu katsoo soveltuvuuskokeet muuten tarpeelliseksi, järjestetään soveltuvuuskokeet oppilasvalintoja varten. Oppilaspaikat ovat tarkoitettu ensisijaisesti järvenpääläisille oppilaille. Painotetun opetuksen oppilaat sijoitetaan opetusryhmiin pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös painotetun opetuksen oppilaille osoitetaan lähikoulupaikka. Ruotsinkielinen perusopetus Niille oppilaille, joiden äidinkieli on ruotsi, järjestetään ruotsinkielinen perusopetus sopimuksen mukaan yhteistyökunnan kanssa, joka päättää oppilaaksiotosta. Ehdotus Esittelijä: Marju Taurula, palvelualuejohtaja Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää hyväksyä edellä kuvatut perusopetuksen oppilaaksi oton periaatteet 6.2.2018 alkaen. Päätös Hyväksyttiin
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 22 ( 32) Lasten ja nuorten lautakunta, 33,21.11.2017 Sivistys- ja vapaa- aikalautakunta, 32,23.11.2017 Opetus- ja kasvatuslautakunta, 8, 05.02.2019 8 Peruskoulun 9. luokkalaisten kevään 2018 yhteishaku JARDno-2017-1600 Lasten ja nuorten lautakunta, 21.11.2017, 33 Valmistelijat / lisätiedot: Tero Seitsonen Peruskoulun päättöluokkalaiset voivat yhteishaussa hakea lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen (perustutkinnot). Perusopetuspohjaiseen koulutukseen haetaan perusopetuksen päättötodistuksella. Yhteishaussa voi hakea enintään viiteen koulutukseen. Jos oppilas ei tule valituk koulutukseen, hän saa jälkiohjauskirjeen opetushallitukselta. Kevään 2017 yhteishaun aikana Järvenpään peruskoulun 9. luokalla oli yhteensä 404 oppilasta, joista 399 (99 %) osallistui yhteishakuun. Vuoden 2017 yhteishakuun osallistuneista oppilaista ilman opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa jäi yhteensä 12 oppilasta. Yläkoulujen opinto- ohjaajien elokuussa 2017 antaman selvityksen mukaan kaikille ilman opiskelupaikkaa jääneille oppilaille on löydetty opiskelupaikka syksyllä 2017 alkaneisiin opintoihin. Jälkiohjauksen kautta oppilaat sijoittuivat opintoihin seuraavasti: 7 jatkaa perusopetuksessa 4 ammatillisiin opintoihin 1 lukio- opintoihin Viisi (5) oppilasta ei osallistunut yhteishakuun. Heistä kaikki jatkaa opintojaan perusopetuksessa. Juholan erityiskoulun 9.- luokan 22 oppilaasta 11 sai opiskelupaikan Validiasta, neljä (4) ammatillisist oppilaitoksista ja kolme (3) 10 - luokalta tai VALMA:lta. Neljä (4) oppilasta jäivät ilman koulutuspaikkaa He ovat päässeet vammaispalvelujen kautta päivätoimintaan. Taulukko: Yhteishaku 2017, hakeutuminen koulutukseen (ilman Juholan oppilaita) Lukiokoulutukseen hakeneet / opiskelupaikan saaneet 228 (56, 4 %) / 223 (55, 9 %) Ammatilliseen koulutukseen hakeneet / opiskelupaikan saaneet 165 (40, 8 %) / 156 (39, 1 %) 10. luokalle, VALMA koulutukseen, Validiaan hakeneet / opiskelupaikan saaneet Ei hakenut yhteishaussa mihinkään 5 (1, 2 %) 6 (1, 5 %) / 8 (2, 0 %) Jälki- ohjauksen kautta opiskelupaikan saaneet 12 (3, 0 %)
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 23 ( 32) Lukiokoulutus Yhteishaussa 2017 ensisijaisesti lukioon pyrki 228 oppilasta eli 56, 4 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta ja lukiopaikan sai 223 opiskelijaa eli 55, 9 % opiskelupaikan saaneista oppilaista. Edellisvuoteen verrattuna lukioon hakeneiden osuus nousi 0, 4 prosenttiyksikköä. Järvenpään lukioon haki järvenpääläisistä yläkouluista yhteensä 193 oppilasta (n. 84 % lukioon hakeneista); heistä 145 oppilasta haki lukion yleislinjalle, 35 oppilasta liikuntalinjalle, 9 oppilasta kuvataidelinjalle ja 4 oppilasta musiikkilinjalle. Opiskelupaikan Järvenpään lukiosta sai yhteensä 166 oppilasta (n. 74 % lukiopaikan saaneista). Edellisvuoteen verrattuna Järvenpään lukioon hakeneiden määrä kasvoi 1 prosenttiyksikön verran ja Järvenpään lukiosta opiskelupaikan saaneiden määrässä kasvua oli 7, 5 prosenttiyksikköä. Muihin kuin Järvenpään lukioon haki järvenpääläisistä yläkoululaisista ensisijaisesti yhteensä 35 oppilasta (n. 15 % lukioon hakeneista). Opiskelupaikan muista lukioista sai yhteensä 57 oppilasta (n. % lukiopaikan saaneista); Keravan lukioon 11 oppilasta, Tuusulan lukioihin yhteensä 19 oppilasta, Helsingin eri lukioihin yhteensä 16 oppilasta. Muista kuin edellä mainituista lukioista lukio- opiskelupaikan sai 11 oppilasta. Taulukko. Lukiokoulutukseen hakeneiden osuus peruskoulun päättävästä ikäluokasta vuosi: 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 oppilaita 310 282 263 243 270 222 236 236 244 228 % hakijoista 54, 6 51, 1 44, 1 47, 4 57, 7 48, 9 56, 7 53, 5 56 56, 4 Ammatillinen koulutus Ammatilliseen koulutukseen pyrki järvenpääläisistä ensisijaisesti yhteensä 165 oppilasta (noin 41 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta) ja koulutuspaikan yhteishaun kautta ammatillisista oppilaitoksista sai yhteensä 156 opiskelijaa (noin 39 % opiskelupaikan saaneista oppilaista). Edellisvuoteen verrattuna ammatilliseen koulutukseen hakeneiden osuus laski noin prosenttiyksikön
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 24 ( 32) Keudaan hakeneiden määrä nousi edellisvuoteen verrattuna noin 8 prosenttiyksikköä ja Keudasta opiskelupaikan saaneiden määrä nousi melkein 9 prosenttiyksikköä. Ammatillisen koulutuksen paikkoja haettiin eniten Keski- Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän Keud oppilaitoksista, noin 82 % hakijoista. Taulukko. Ammatilliseen koulutukseen hakeneiden osuus peruskoulun päättävästä ikäluokasta vuosi: 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 oppilaita 254 257 299 260 182 228 175 201 182 165 % hakijoista 44, 7 46, 6 52, 0 50, 7 38, 9 50, 2 42, 1 45, 6 41, 7 40, 8 Yhteenveto Järvenpään kaupungin perusopetuspalvelujen tavoitteena on, että 100 %:a peruskoulun päättävistä oppilaista saa jatko- opinto- tai muun koulutuspaikan. Vuoden 2017 yhteishaun osalta tavoitteessa onnistuttiin 100 prosenttisesti. Yhteishaun vertailutiedot vuosilta 2010 2017 on lautakuntien extranetissa. Ehdotus Esittelijä: Marju Taurula Lasten ja nuorten lautakunta päättää merkitä tiedoksi selvityksen Järvenpään peruskouluissa kevääl 2017 opintonsa päättäneiden oppilaiden sijoittumisesta jatko- opintoihin. Päätös Hyväksyttiin Sivistys- ja vapaa- aikalautakunta, 23.11.2017, 32 Valmistelijat / lisätiedot: Tero Seitsonen Peruskoulun päättöluokkalaiset voivat yhteishaussa hakea lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen (perustutkinnot). Perusopetuspohjaiseen koulutukseen haetaan perusopetuksen päättötodistuksella. Yhteishaussa voi hakea enintään viiteen koulutukseen. Jos oppilas ei tule valituk koulutukseen, hän saa jälkiohjauskirjeen opetushallitukselta. Kevään 2017 yhteishaun aikana Järvenpään peruskoulujen 9. luokalla oli yhteensä 404 oppilasta, jois 399 (99 %) osallistui yhteishakuun.
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 25 ( 32) Vuoden 2017 yhteishakuun Järvenpäässä osallistuneista oppilaista ilman opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa jäi yhteensä 12 oppilasta. Yläkoulujen opinto- ohjaajien elokuussa 2017 antaman selvit mukaan kaikille ilman opiskelupaikkaa jääneille oppilaille on löydetty opiskelupaikka syksyllä 2017 alkaneisiin opintoihin. Jälkiohjauksen kautta oppilaat sijoittuivat opintoihin seuraavasti: 7 jatkaa perusopetuksessa 4 ammatillisiin opintoihin 1 lukio- opintoihin Viisi (5) oppilasta ei osallistunut yhteishakuun. Heistä kaikki jatkaa opintojaan perusopetuksessa. Juholan erityiskoulun 9.- luokan 22 oppilaasta 11 sai opiskelupaikan Validiasta, neljä (4) ammatillisist oppilaitoksista ja kolme (3) 10 - luokalta tai VALMA:lta. Neljä (4) oppilasta jäivät ilman koulutuspaikkaa ovat päässeet vammaispalvelujen kautta päivätoimintaan. Taulukko: Yhteishaku 2017, hakeutuminen koulutukseen (ilman Juholan oppilaita) Lukiokoulutukseen hakeneet / opiskelupaikan saaneet 228 (56, 4 %) / 223 (55, 9 %) Ammatilliseen koulutukseen hakeneet / opiskelupaikan saaneet 165 (40, 8 %) / 156 (39, 1 %) 10. luokalle, VALMA koulutukseen, Validiaan hakeneet / opiskelupaikan saaneet Ei hakenut yhteishaussa mihinkään 5 (1, 2 %) 6 (1, 5 %) / 8 (2, 0 %) Jälki- ohjauksen kautta opiskelupaikan saaneet 12 (3, 0 %) Lukiokoulutus Yhteishaussa 2017 ensisijaisesti lukioon pyrki 228 oppilasta eli 56, 4 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta ja lukiopaikan sai 223 opiskelijaa eli 55, 9 % opiskelupaikan saaneista oppilaista. Edellisvuoteen verrattuna lukioon hakeneiden osuus nousi 0, 4 prosenttiyksikköä.
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 26 ( 32) Järvenpään lukioon haki Järvenpään yläkouluista yhteensä 193 oppilasta (n. 84 % lukioon hakeneista oppilasta haki lukion yleislinjalle, 35 oppilasta liikuntalinjalle, 9 oppilasta kuvataidelinjalle ja 4 oppilas musiikkilinjalle. Opiskelupaikan Järvenpään lukiosta sai yhteensä 166 oppilasta (n. 74 % lukiopaikan saaneista). Edellisvuoteen verrattuna Järvenpään lukioon hakeneiden määrä kasvoi 1 prosenttiyksikö verran ja Järvenpään lukiosta opiskelupaikan saaneiden määrässä kasvua oli 7, 5 prosenttiyksikköä. Muihin kuin Järvenpään lukioon haki ensisijaisesti yhteensä 35 oppilasta (n. 15 % lukioon hakeneista Opiskelupaikan muista lukioista sai yhteensä 57 oppilasta (n. 26 % lukiopaikan saaneista); Keravan lukioon 11 oppilasta, Tuusulan lukioihin yhteensä 19 oppilasta, Helsingin eri lukioihin yhteensä 16 oppilasta. Muista kuin edellä mainituista lukioista lukio- opiskelupaikan sai 11 oppilasta. Taulukko. Lukiokoulutukseen hakeneiden osuus peruskoulun päättävästä ikäluokasta vuosi: 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 oppilaita 310 282 263 243 270 222 236 236 244 228 % hakijoista 54, 6 51, 1 44, 1 47, 4 57, 7 48, 9 56, 7 53, 5 56 56, 4 Ammatillinen koulutus Ammatilliseen koulutukseen pyrki järvenpääläisistä peruskouluista ensisijaisesti yhteensä 165 oppila (noin 41 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta) ja koulutuspaikan yhteishaun kautta ammatillisista oppilaitoksista sai yhteensä 156 opiskelijaa (noin 39 % opiskelupaikan saaneista oppilaista). Edellisvuoteen verrattuna ammatilliseen koulutukseen hakeneiden osuus laski noin prosenttiyksikön Keudaan hakeneiden määrä nousi edellisvuoteen verrattuna noin 8 prosenttiyksikköä ja Keudasta opiskelupaikan saaneiden määrä nousi melkein 9 prosenttiyksikköä. Ammatillisen koulutuksen paikkoja haettiin eniten Keski- Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän Keud oppilaitoksista, noin 82 % hakijoista. Taulukko. Ammatilliseen koulutukseen hakeneiden osuus peruskoulun päättävästä ikäluokasta vuosi: 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 201 oppilaita 254 257 299 260 182 228 175 201 182 165 % hakijoista 44, 7 46, 6 52, 0 50, 7 38, 9 50, 2 42, 1 45, 6 41, 7 40, Yhteenveto Järvenpään kaupungin perusopetuspalvelujen tavoitteena on, että 100 % peruskoulun päättävistä oppilaista saa jatko- opinto- tai muun koulutuspaikan. Vuoden 2017 yhteishaun osalta tavoitteessa onnistuttiin 100 prosenttisesti. Yhteishaun vertailutiedot vuosilta 2010 2017 on lautakuntien extranetissa. Ehdotus Esittelijä: Marju Taurula
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 27 ( 32) Sivistys ja vapaa- aikalautakunta päättää merkitä tiedoksi selvityksen Järvenpään peruskouluissa kevä 2017 opintonsa päättäneiden oppilaiden sijoittumisesta jatko- opintoihin. Päätös Hyväksyttiin Opetus- ja kasvatuslautakunta, 05.02.2019, 8 Valmistelija / lisätiedot: Tero Seitsonen tero.seitsonen@jarvenpaa.fi erikoissuunnittelija Liitteet 1 Yhteishaun vertailutiedot 2011-2018 2 Koonti Yhteishaku 2018 Peruskoulun päättöluokkalaiset voivat yhteishaussa hakea lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen (perustutkinnot). Perusopetuspohjaiseen koulutukseen haetaan perusopetuksen päättötodistuksella. Yhteishaussa voi hakea enintään viiteen koulutukseen. Jos oppilas ei tule valituksi koulutukseen, hän saa jälkiohjauskirjeen opetushallitukselta. Kevään 2018 yhteishaun aikana peruskoulun 9. luokalla oli yhteensä 421 oppilasta, joista 418 (99 %) osallistui yhteishakuun. Vuoden 2018 yhteishakuun osallistuneista oppilaista ilman opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa jäi yhteensä 14 oppilasta. Yläkoulujen opinto- ohjaajien antaman selvityksen mukaan kaikille ilman opiskelupaikkaa jääneille oppilaille löydettiin opiskelupaikka. Jälkiohjauksen kautta oppilaat sijoittuivat opintoihin seuraavasti: 11 ammatillisiin opintoihin 2 jatkaa perusopetuksessa 1 lukio- opintoihin Kolme (3) oppilasta ei osallistunut yhteishakuun. Heistä kaksi (2) jatkaa opintojaan perusopetuksessa ja yksi (1) on etsivän nuorisotyön palvelujen piirissä. Juholan erityiskoulun 9.- luokan 9 oppilaasta ammatillisessa koulutuksessa jatkaa kolme (3) opiskelijaa ja kuusi (6) jatkaa opiskeluja valmentavassa koulutuksessa. Taulukko: Yhteishaku 2018, hakeutuminen koulutukseen (ilman Juholan oppilaita) Lukiokoulutukseen hakeneet / opiskelupaikan saaneet 240 (57 %) / 219 (52, 4 %)
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 28 ( 32) Ammatilliseen koulutukseen hakeneet / opiskelupaikan saaneet 175 (41, 6 %) / 182 (43, 5 %) 10. luokalle, VALMA koulutukseen, Validiaan hakeneet / opiskelupaikan saaneet 3 (0, 7 %) / 3 (0, 7 %) Ei hakenut yhteishaussa mihinkään 3 (0, 7 %) Jälki- ohjauksen kautta opiskelupaikan saaneet 14 (3, 3 %) Lukiokoulutus Yhteishaussa 2018 ensisijaisesti lukioon pyrki 240 oppilasta eli 57 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta ja lukiopaikan sai 219 opiskelijaa eli 52, 4 % opiskelupaikan saaneista oppilaista. Edellisvuoteen verrattuna lukioon hakeneiden osuus nousi 0, 6 prosenttiyksikköä. Järvenpään lukioon haki Järvenpään yläkouluista yhteensä 201 oppilasta, 83, 8 % lukioon hakeneista. Opiskelupaikan Järvenpään lukiosta sai yhteensä 153 oppilasta, 69, 9 % lukiopaikan saaneista. Edellisvuoteen verrattuna Järvenpään lukioon hakeneiden määrä laski noin prosenttiyksikön verran ja Järvenpään lukiosta opiskelupaikan saaneiden määrässä laskua oli 4, 5 prosenttiyksikköä. Muihin kuin Järvenpään lukioon haki ensisijaisesti yhteensä 39 oppilasta, 16, 2 % lukioon hakeneista. Opiskelupaikan muista kuin Järvenpään lukiosta sai yhteensä 66 oppilasta, 30, 1 % lukiopaikan saaneista. Taulukko. Lukiokoulutukseen hakeneiden osuus peruskoulun päättävästä ikäluokasta vuosi: 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 oppilaita 282 263 243 270 222 236 236 244 228 240 % hakijoista 51, 1 44, 1 47, 4 57, 7 48, 9 56, 7 53, 5 56 56, 4 57 Ammatillinen koulutus Ammatilliseen koulutukseen pyrki ensisijaisesti yhteensä 175 oppilasta (41, 6 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta) ja koulutuspaikan yhteishaun kautta ammatillisista oppilaitoksista sai yhteensä 182 opiskelijaa eli 43, 5 % opiskelupaikan saaneista oppilaista. Edellisvuoteen verrattuna ammatilliseen koulutukseen hakeneiden osuus nousi noin prosenttiyksikön verran. Keudaan hakeneiden määrä laski edellisvuoteen verrattuna noin 11 prosenttiyksikköä ja Keudasta opiskelupaikan saaneiden määrässä laskua oli melkein 15 prosenttiyksikköä. Vastaavasti muista ammatillisista oppilaitoksista opiskelupaikan saaneiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 15 prosenttiyksiköllä. Ammatillisen koulutuksen paikkoja haettiin eniten Keski- Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän Keudan oppilaitoksista, noin 70 % hakijoista. Taulukko. Ammatilliseen koulutukseen hakeneiden osuus peruskoulun päättävästä ikäluokasta
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 29 ( 32) vuosi: 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 oppilaita 257 299 260 182 228 175 201 182 165 175 % hakijoista 46, 6 52, 0 50, 7 38, 9 50, 2 42, 1 45, 6 41, 7 40, 8 41, 6 Yhteenveto Järvenpään kaupungin perusopetuspalvelujen tavoitteena on, että 100 %:a peruskoulun päättävistä oppilaista saa jatko- opinto- tai muun koulutuspaikan. Vuoden 2018 yhteishaun osalta tavoitteessa onnistuttiin 100 prosenttisesti. Yhteishaun 2018 yhteenveto ja vuosien 2011-2018 vertailutiedot löytyvät liitteinä. Ehdotus Esittelijä: Marju Taurula, palvelualuejohtaja Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää merkitä tiedoksi selvityksen peruskoulunsa keväällä 2018 päättäneiden oppilaiden sijoittumisesta jatko- opintoihin. Päätös Hyväksyttiin
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 30 ( 32) Muutoksenhakukielto 1, 2, 3, 4, 8 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: - vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL136 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) - etuosto- oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 ).
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 31 ( 32) Oikaisuvaatimus 5, 6, 7 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Järvenpään kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään: Järvenpään kaupunki / kirjaamo Opetus- ja kasvatuslautakunta Osoite: Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää Sähköposti: kirjaamo@jarvenpaa.fi Puh. vaihde: (09) 27 191 Kirjaamo on avoinna ma- to klo 9.00-15.00 ja pe klo 9.00-13.00. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös kaupungin asiakaspalvelupisteeseen os. Seutulantie 12, 04401 Järvenpää. Avoinna ma- ke klo 9.00-15.00, to 9.00-16.00 ja pe 8.00-13.00. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan oikaisua
Järvenpää Pöytäkirja 1/2019 32 ( 32) - miten päätöstä halutaan oikaistavaksi - millä perusteella oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös pyydetään antamaan tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.