SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 462 468 SISÄLLYS N:o Sivu 462 Laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista... 3637 463 Laki viestintämarkkinalain 4 ja 12 :n muuttamisesta... 3643 464 Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta... 3645 465 Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta... 3647 466 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta... 3649 467 Oikeusministeriön asetus syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista... 3651 468 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta... 3652 N:o 462 Laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään toimiluvan myöntämisestä huutokaupalla viestintämarkkinalain (393/2003) 4 :n 1 momentissa tarkoitettuun teletoimintaan taajuusalueella 2500 2690 megahertsiä. Laissa on säännöksiä myös tällä taajuusalueella käytettävästä radioluvasta. Lain tavoitteena on edistää kilpailua ja varmistaa taajuuksien tehokas käyttö. 2 Suhde muuhun lainsäädäntöön Jollei tässä laissa muuta säädetä, laissa tarkoitettuun toimintaan sovelletaan myös viestintämarkkinalakia ja radiotaajuuksista ja telelaitteista annettua lakia (1015/2001). HE 37/2009 LiVM 8/2009 EV 68/2009 74 2009
3638 N:o 462 3 Taajuusalueen tekninen jaottelu Taajuusalueilta 2500 2570 ja 2620 2690 megahertsiä huutokaupataan yhteensä 14 kappaletta 5 megahertsin taajuuskaistaparia. Taajuudet alueella 2570 2620 megahertsiä huutokaupataan yhtenä 50 megahertsin taajuuskaistana. 4 Toimiluvan myöntäminen Valtioneuvoston on myönnettävä tässä laissa tarkoitettu toimilupa yritykselle tai yhteisölle, joka on tehnyt huutokaupassa korkeimman hyväksytyn tarjouksen taajuuskaistasta tai taajuuskaistaparista, jollei lupaviranomaisella ole erityisen painavia perusteita epäillä toimiluvan myöntämisen vaarantavan ilmeisesti kansallista turvallisuutta. Toimilupaa koskeva päätös on tehtävä siten kuin viestintämarkkinalain 8 :n 2 momentissa säädetään. Toimilupa myönnetään enintään 20 vuodeksi. Taajuuksia voidaan myöntää enintään 50 megahertsiä yritystä tai yhteisöä kohden. 5 Huutokauppaan ilmoittautuminen Yrityksen tai yhteisön, joka haluaa osallistua huutokauppaan, on tehtävä etukäteen ilmoitus osallistumisestaan Viestintävirastolle ja maksettava 6 :ssä säädetty osallistumismaksu. Ilmoittautuminen on tehtävä Viestintäviraston vahvistamalla lomakkeella määräaikaan mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä on annettava seuraavat yritystä tai yhteisöä koskevat tiedot: 1) nimi ja yritys- tai yhteisötunnus tai ulkomaisen yrityksen tai yhteisön vastaava ulkomainen rekisterinumero; 2) postiosoite; 3) sellaisen yhteyshenkilön, jolla on oikeus edustaa yritystä tai yhteisöä huutokaupassa nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite; 4) selvitys konsernirakenteesta ja tosiasiallisesta määräysvallasta yrityksessä tai yhteisössä. Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ilmoittautumislomakkeesta ja ilmoittautumisen määräajasta. 6 Osallistumismaksu Viestintävirastolle huutokaupan järjestämisestä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseksi huutokauppaan ilmoittautunut yritys tai yhteisö on velvollinen suorittamaan 50 000 euron osallistumismaksun. Osallistumismaksua ei palauteta, vaikka yritys tai yhteisö ei tekisi tarjouksia huutokaupassa. Maksun määrää maksettavaksi Viestintävirasto. Viestintäviraston maksun määräämistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 21 :ssä säädetään. Maksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. 7 Osallistumisoikeuden rajoitus Kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6 :ssä tarkoitetusta konsernista huutokauppaan saa osallistua vain yksi yritys. 8 Kielletty yhteistyö Huutokauppaan osallistuvat yritykset eivät saa tehdä huutokauppaan liittyvää yhteistyötä. Kielletyksi yhteistyöksi katsotaan: 1) tarjousten sisältöä koskevat sopimukset; 2) tarjousten sisältöä koskeva tietojen vaihto huutokauppamenettelyn aikana; 3) muu osallistujien välinen toiminta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa huutokaupan kulkuun ja lopputulokseen. 9 Huutokauppamenettely Valtioneuvosto julistaa toimiluvan haettavaksi. Huutokaupan järjestää Viestintävirasto. Huutokauppa tulee järjestää siten, että
N:o 462 3639 se on puolueeton, selkeä, avoin, syrjimätön sekä teknologia- ja palveluriippumaton. Huutokauppa voidaan toteuttaa sähköistä huutokauppajärjestelmää käyttäen. Huutokaupattavien taajuuksien lähtöhinta on 15 000 euroa yhtä megahertsiä kohden. Huutokaupassa järjestetään yksi tai useampia kierroksia nousevin tarjouksin. Lain 3 :ssä säädetyt taajuuskaistaparit ja taajuuskaista huutokaupataan yhtä aikaa. Kaikki huutokaupan aikana annetut tarjoukset ovat sitovia huutokaupan päättymiseen saakka. Viestintävirasto julistaa huutokaupan päättyneeksi sen kierroksen jälkeen, jonka kuluessa yhdestäkään taajuuskaistaparista tai taajuuskaistasta ei enää ole annettu uusia tarjouksia. Huutokaupan päättyessä kustakin taajuuskaistaparista tai taajuuskaistasta annettu korkein hyväksytty tarjous voittaa. 10 Tarkemmat määräykset huutokauppamenettelystä Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä huutokaupassa noudatettavasta menettelystä. Määräykset voivat koskea: 1) tarjousten antamista; 2) tarjousten korottamista; 3) tarjousten siirtämistä taajuuskaistaparien ja taajuuskaistan välillä; 4) huuto-oikeuden määräytymistä kullakin tarjouskierroksella; 5) voimassa olevan korkeimman tarjouksen määräytymistä; 6) huutokaupan keskeyttämistä tai peruuttamista ylivoimaisesta esteestä tai muusta teknisestä syystä johtuen; 7) muita vastaavia huutokaupan sääntöjä sekä sen teknistä järjestämistapaa. 11 Huutokauppamenettelyn julkisuus Huutokauppaan ilmoittautuneen yrityksen ja yhteisön nimi ja muut ilmoittautumisen yhteydessä annetut tiedot eivät ole julkisia ennen huutokauppamenettelyn päättymistä. Voittavat tarjoukset julkistetaan huutokauppamenettelyn päätyttyä. Muut yrityksen tai yhteisön tekemät tarjoukset ovat salassa pidettäviä. Viestintävirasto voi antaa huutokaupan aikana tiedon huutokaupan kullakin kierroksella annettujen tarjousten yhteenlasketusta euromäärästä. Huutokauppaan osallistujille annetaan lisäksi tieto taajuuksista tehtyjen tarjousten lukumäärästä ja korkeimman tarjouksen euromäärästä. Muilta osin tietojen julkisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999). Viestintäviraston tulee salassapitosäännösten estämättä luovuttaa tässä laissa säädettyjä tehtäviä suorittaessaan saamiaan 1 2 momentissa tarkoitettuja valvontaa ja ohjausta varten tarpeellisia tietoja liikenne- ja viestintäministeriölle tämän pyynnöstä. 12 Tarjousten hylkääminen Viestintäviraston tulee hylätä yrityksen tai yhteisön tekemä tarjous, jos tosiasiallinen määräysvalta yrityksessä tai yhteisössä muuttuu ennen toimiluvan myöntämistä siten, ettei yritys tai yhteisö enää täytä 7 :ssä säädettyjä huutokauppaan osallistumisen edellytyksiä. Viestintävirasto voi päättää hylätä yrityksen tai yhteisön tekemän tarjouksen, jos se on antanut oleellisesti vääriä tietoja huutokaupan kannalta merkityksellisistä asioista tai jos se muutoin rikkoo tätä lakia tai Viestintäviraston määräyksiä, eikä kehotuksesta huolimatta välittömästi korjaa menettelyään. Valtioneuvosto voi päättää hylätä yrityksen tai yhteisön tekemän tarjouksen, jos sillä on erityisen painavia perusteita epäillä toimiluvan myöntämisen vaarantavan ilmeisesti kansallista turvallisuutta. 13 Toimiluvan ehdot Toimilupa myönnetään koko valtakunnan alueelle Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Toimilupaan voidaan liittää viestintämarkkinalain 10 :n 2 momentin mukaisia ehtoja.
3640 N:o 462 14 Toimilupamaksu Teleyritys, jolle on 4 :n nojalla myönnetty toimilupa, on velvollinen suorittamaan toimilupamaksun. Toimilupamaksu on 4 :ssä säädetty hyväksytty korkein tarjous. Toimilupamaksu maksetaan toimilupakauden aikana vuosittain tasaerissä. Maksun määrää maksettavaksi Viestintävirasto. Viisi ensimmäistä vuosittaista erää maksetaan kuitenkin yhdellä kertaa toimilupakauden alkaessa. Maksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään. Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle määrälle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 :ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. 15 Taajuusvaraus ja radiolupa Viestintävirasto myöntää radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 9 :n mukaisen taajuusvarauksen kaikille toimiluvanhaltijoille ilman hakemusta. Viestintävirasto myöntää radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 7 :n mukaisen radioluvan toimiluvan haltijalle tai siirron saajalle hakemuksesta sen jälkeen, kun toimiluvan haltija on suorittanut tämän lain 14 :n 2 momentissa säädetyn toimilupamaksun ensimmäiset viisi vuosierää. Viestintävirasto voi liittää radiolupaan taajuuksien tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön ja radioviestinnän häiriöiden estämisen tai poistamisen kannalta tarpeellisia ehtoja. Viestintävirasto voi muuttaa radioluvan ehtoja ilman luvanhaltijan suostumusta, jos se on välttämätöntä toimiluvan, radiotaajuudelle vahvistetun käyttösuunnitelman, taajuuksia koskevien määräysten tai kansainvälisten sopimusvelvoitteiden muuttumisen vuoksi taikka jos se on perusteltua radioviestinnän häiriöiden estämiseksi tai poistamiseksi. Viestintäviraston tulee peruuttaa radiolupa kokonaan tai osittain, jos toimilupa lakkaa olemasta voimassa. Toimiluvan haltijan on ennen toiminnan aloittamista ilmoitettava Viestintävirastolle radioverkossa käytettävä teknologia. Jos toimiluvan haltija muuttaa käytettävää teknologiaa, sen on ennen muutoksen toteuttamista ilmoitettava siitä Viestintävirastolle. 16 Toimiluvan siirtäminen Valtioneuvosto voi toimiluvan haltijan pyynnöstä siirtää toimiluvan, jos sillä ei ole erityisen painavia perusteita epäillä siirron estävän kilpailua tai vaarantavan radioviestinnän häiriöttömyyttä tai ilmeisesti kansallista turvallisuutta. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna siirtona pidetään myös sitä, jos tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan nähden muuttuu. Määräysvallan muuttumisesta on ilmoitettava välittömästi toimilupaviranomaiselle. Valtioneuvoston on päätettävä siirtämisestä kahden kuukauden kuluessa siirtoa koskevan 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen saapumisesta. Toimiluvan siirto voi koskea myös vain osaa toimilupaan sisältyvistä taajuuksista. Toimiluvan haltijan on toimiluvan siirtoa koskevassa hakemuksessa selvitettävä, kuka siirron jälkeen vastaa 14 :ssä säädetyn toimilupamaksun suorittamisesta. Toimiluvan siirtona ei pidetä toimiluvan siirtämistä konsernin sisäisesti emoyhtiön ja sen täysin omistaman tytäryhtiön välillä. Tällaisesta siirrosta on kuitenkin ilmoitettava valtioneuvostolle. Toimiluvan haltijan kaikki oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät toimiluvan uudelle haltijalle. Toimiluvan siirtyessä myös siihen liittyvä taajuusvaraus tai radiolupa siirtyy kokonaan tai osittain. Toimiluvan luovuttajan on välittömästi ilmoitettava siirtymisestä Viestintävirastolle. 17 Toimiluvan muuttaminen ja peruuttaminen Valtioneuvoston oikeudesta muuttaa toimilupaa säädetään viestintämarkkinalain 11 :ssä. Toimiluvan haltijan sekä teleyrityk-
N:o 462 3641 siä ja käyttäjiä edustavien tahojen kuulemisesta säädetään viestintämarkkinalain 118 :n 2 momentissa. Valtioneuvosto voi peruuttaa toimiluvan osaksi tai kokonaan, jos toimiluvan haltija: 1) on toistuvasti ja vakavasti rikkonut tämän lain, viestintämarkkinalain, radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain, sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) tai muun teletoimintaa koskevan lain säännöksiä tai tämän lain 13 :ssä tarkoitettuja toimilupaehtoja; tai 2) ei kahden vuoden kuluessa toimilupakauden alkamisesta ole tosiasiallisesti aloittanut toimiluvan mukaista toimintaa, ellei valtioneuvosto toimiluvanhaltijan hakemuksesta tekniseen kehitykseen tai yleiseen taloudelliseen tilanteeseen liittyvistä syistä toisin määrää Ṗeruuttamisen edellytyksenä on lisäksi, että toimiluvanhaltija ei kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa, vähintään kuukauden määräajassa korjaa menettelyään. Valtioneuvosto voi peruuttaa toimiluvan, jos 16 :n 2 momentissa tarkoitettu toimiluvan siirto ei täytä 16 :n 1 momentissa säädettyjä siirtämisen edellytyksiä. Toimiluvan haltija, joka tekee 16 :n 2 momentissa tarkoitetun toimiluvan siirron, voi pyytää toimiluvan peruuttamisesta ennakkopäätöksen. Toimilupaviranomaisen tulee antaa päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut viranomaiselle. Jos määräysvallan muutos on yrityskauppa, joka on ilmoitettava kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992) mukaan kilpailuvirastolle tai yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen ( EY:n sulautuma-asetus ) (EY) N:o 139/2004 mukaan komissiolle, toimilupaviranomaisen päätös on annettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä kun yrityskauppa-asia on lainvoimaisesti ratkaistu. 18 Taajuuksien käyttöoikeuden vuokraaminen Toimiluvan haltija voi vuokrata käyttöoikeuden toimiluvassa tarkoitettuihin taajuuksiin toiselle yritykselle tai yhteisölle. Toimiluvan ja siihen liittyvän radioluvan ja taajuusvarauksen mukaisista velvoitteista vastaa kuitenkin edelleen toimiluvanhaltija. Käyttöoikeuden vuokraamiseen tulee saada valtioneuvoston hyväksyntä. Valtioneuvosto voi hyväksyä toimiluvanhaltijan hakemuksesta käyttöoikeuden vuokraamisen, jos sillä ei ole erityisen painavia perusteita epäillä vuokraamisen vaarantavan ilmeisesti kansallista turvallisuutta. Valtioneuvoston on päätettävä hyväksymisestä kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. 19 Toimiluvasta luopuminen Toimiluvanhaltija voi luopua toimiluvasta ilmoittamalla asiasta toimilupaviranomaiselle ennen toimilupakauden päättymistä. Toimiluvanhaltijalta, joka on luopunut toimiluvasta kokonaan, ei peritä toimilupamaksua jäljellä olevalta toimilupakaudelta. Toimiluvasta osittain luopuneen toimilupamaksua alennetaan vastaavasti jäljellä olevan toimilupakauden ajalta. 20 Täydennyshuutokauppa Valtioneuvosto voi julistaa toimiluvan uudelleen haettavaksi, jos tämän lain nojalla myönnetyistä toimiluvista vapautuu teknisesti ja taajuuksien tehokkaan käytön kannalta tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Täydennyshuutokauppaan sovelletaan tämän lain säännöksiä. 21 Muutoksenhaku Valtioneuvoston ja Viestintäviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valtioneuvoston ja Viestintäviraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
3642 N:o 462 22 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Viestintäministeri Suvi Lindén
3643 N:o 463 Laki viestintämarkkinalain 4 ja 12 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 12, sellaisena kuin se on osaksi laissa 518/2004, ja lisätään 4 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 331/2009, uusi 4 momentti seuraavasti: 4 Toimilupaa edellyttävä teletoiminta Toimiluvan myöntämisestä huutokaupalla säädetään eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista annetussa laissa (462/2009). 12 Toimiluvan peruuttaminen ja siirtäminen Valtioneuvosto voi peruuttaa teleyrityksen toimiluvan osaksi tai kokonaan, jos: 1) teleyritys on toistuvasti ja vakavasti rikkonut tämän lain, radiolain, sähköisen viestinnän tietosuojalain tai muun teletoimintaa koskevan lain säännöksiä taikka tämän lain 10 :ssä tarkoitettuja toimilupaehtoja; 2) teleyrityksellä ei enää ole toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittäviä taloudellisia voimavaroja huolehtia velvollisuuksistaan; tai 3) teleyritys ei ole kohtuullisessa ajassa toimilupakauden alkamisesta tosiasiallisesti aloittanut toimiluvan mukaista toimintaa ellei valtioneuvosto toimiluvanhaltijan hakemuksesta tekniseen kehitykseen tai muihin toiminnan edellytyksiin liittyvistä syistä toisin määrää. Peruuttamisen edellytyksenä on lisäksi että teleyritys ei kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa, vähintään kuukauden määräajassa korjaa menettelyään, saata taloudellisia voimavarojaan jälleen riittäviksi tai osoita aloittaneensa toimintaansa. Toimilupaa ei saa siirtää. Valtioneuvosto voi peruuttaa toimiluvan, jos tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan nähden muuttuu. Määräysvallan muuttumisesta on ilmoitettava välittömästi toimilupaviranomaiselle. Valtioneuvoston on päätettävä toimiluvan peruuttamisesta kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Toimiluvan haltija voi pyytää 3 momentin perusteella tapahtuvasta toimiluvan peruuttamisesta ennakkopäätöksen. Toimilupaviranomaisen tulee antaa päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut viranomaiselle. Jos määräysvallan muutos on yrityskauppa, joka on ilmoitettava kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992) mukaan kilpailuvirastolle tai yrityskeskittymien val- HE 37/2009 LiVM 8/2009 EV 68/2009
3644 N:o 463 vonnasta annetun neuvoston asetuksen ( EY:n sulautuma-asetus ) (EY) N:o 139/2004 mukaan komissiolle, toimilupaviranomaisen päätös on annettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä kun yrityskauppa-asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Peruuttamisen edellytyksenä olevana toimiluvan siirtona ei pidetä toimiluvan siirtämistä konsernin sisäisesti emoyhtiön ja sen täysin omistaman tytäryhtiön välillä. Tällaisesta siirrosta on välittömästi ilmoitettava toimilupaviranomaiselle. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Viestintäministeri Suvi Lindén
3645 N:o 464 Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisesta työvoimapalvelusta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1295/2002) 5 a luvun 2 ja 5 sekä 9 luvun 2 :n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 458/2005, seuraavasti: 5 a luku Muutosturva ja siihen liittyvä työllistymisohjelma 2 Oikeus työllistymisohjelmaan Työllistymisohjelmaan on oikeus työnhakijalla: 1) jonka työnantaja on irtisanonut työsopimuslain 7 luvun 3, 7 tai 8 :ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja jolle ennen irtisanomisajan päättymistä kertyisi yhteensä vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria saman tai eri työnantajien työssä; 2) joka on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai määräaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana; 3) jonka työsuhde on päättynyt työsopimuksen määräaikaisuuden takia ja jolle työsuhteen päättyessä on kertynyt työhistoriaa saman tai eri työnantajien työssä yhteensä vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana; 4) joka lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja jolla on lomautusilmoituksen saadessaan 1 kohdassa tarkoitettu työhistoria; 5) joka on ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja jolla on tällöin 1 kohdassa tarkoitettu työhistoria; 6) joka on irtisanonut työsopimuksensa työsopimuslain 5 luvun 7 :n mukaisesti lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja jolla on työsuhteen päättyessä tämän momentin 1 kohdassa tarkoitettu työhistoria. Työllistymisohjelma on laadittava viipymättä, kun työllistymisohjelmaan oikeutettu työnhakija sitä pyytää. Työnhakijalla ei ole oikeutta työllistymisohjelmaan, jos pyyntö esitetään myöhemmin kuin 30 päivän kuluttua työsuhteen päättymisestä tai 1 momentin 4 tai 5 kohdassa tarkoitettujen lomautuksen kestoa koskevien edellytysten täyttymisestä, ellei pyynnön esittäminen myöhemmin johdu työssäoloehtoon luettavassa työssä olemisesta HE 38/2009 TyVM 6/2009 EV 78/2009 2 /74
3646 N:o 464 tai työttömyysturvalain 2 luvun 11 :n 2 momentissa tarkoitetuista seikoista taikka oikeuden epääminen muutoin ole kohtuutonta. Työnhakijan työssäoloaika otetaan huomioon työnhakijan tai työnantajan esittämän luotettavan selvityksen mukaisena. 5 Työllistymisohjelman voimassaolo Työllistymisohjelma on voimassa sen ajan, jonka henkilö on työnhakijana. Työ- ja elinkeinotoimisto ja työnhakija tarkistavat ja täydentävät työllistymisohjelmaa tarvittaessa. Työllistymisohjelma lakkaa, kun työnhakijan oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan täyttymisen vuoksi. 9 luku Koulutustuki 2 Koulutustuki Täysimääräinen perustuki on työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan, korotusosalla korotetun peruspäivärahan tai työllistymisohjelmalisällä korotetun peruspäivärahan suuruinen siten kuin työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentissa, 3, 3 a, 3 b ja 11 :ssä säädetään. Täysimääräinen ansiotuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta tai perusosasta ja työllistymisohjelmalisästä siten kuin työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 2 momentissa, 2, 3, 3 a, 3 b, 4, 5, 10 ja 11 :ssä säädetään ansiopäivärahasta. Koulutustukeen ei kuitenkaan sovelleta, mitä työttömyysturvalain 6 luvun 3 :n 3 momentissa säädetään korotetun ansio-osan ja peruspäivärahan korotusosan enimmäiskestosta. Koulutustuki maksetaan työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentin ja 2 :n 2 momentin mukaisesti korotettuna myös sellaiselle opiskelijalle, joka on saanut mainitun lain mukaista peruspäivärahan korotusosaa ja ansiopäivärahan korotettua ansio-osaa 150 päivältä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009. Lain 5 a luvun 2 :n 1 momentin 4 kohtaa sovellettaessa otetaan huomioon 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen annettu lomautusilmoitus. Mainitun lainkohdan 4 ja 5 kohtaa sovellettaessa otetaan huomioon toteutunut lomautus 1 päivästä tammikuuta 2009. Jos lomautusilmoitus on annettu tai työnhakija täyttää 5 a luvun 2 :n 1 momentin 4 tai 5 kohdassa tarkoitetut edellytykset ennen lain voimaantuloa, edellytyksenä työllistymisohjelman laatimiselle on lisäksi, että ohjelman laatimista pyydetään viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2009, jollei ohjelman laatimista koskevan oikeuden epääminen ole kohtuutonta. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Työministeri Tarja Cronberg
3647 N:o 465 Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan oikeusministeriöstä 12 päivänä kesäkuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (543/2003) 1, sellaisena kuin se on asetuksessa 347/2009, seuraavasti: 1 Ministeriön tehtävät Oikeusministeriön tehtäviä ovat: 1) lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan; 2) valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta; 3) tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus; 4) oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys; 5) yleinen edunvalvonta; 6) syyttäjäntoimi; 7) ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta; 8) sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano; 9) rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu; 10) rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan; 11) rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit; 12) armahdusasiat; 13) holhoustoimen sisällön kehittäminen; 14) avioliitto-oikeudelliset hakemukset; 15) kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan; 16) oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa; 17) valtiolliset vaalit, kunnalliset vaalit ja kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen; 18) puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen; 19) kielilain täytäntöönpanon seuranta; 20) Suomen säädöskokoelma; 21) onnettomuuksien tutkinta; 22) Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
3648 N:o 465 23) saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen; Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä kesäkuuta 2009. 24) Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi. Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2009 Oikeusministeri Tuija Brax Hallitussihteeri Ulla Westermarck
3649 N:o 466 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2009 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvon renkaiden nastoista 20 päivänä toukokuuta 2003 annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (408/2003) 2 4 ja 7 seuraavasti: 2 Nastojen lukumäärä ja asennus 1. Nastarenkaassa saa olla enintään 50 nastaa yhtä renkaan vierintäkehän metriä kohden. 2. Nastojen kärkien ulkonemien keskiarvo saa uudessa nastarenkaassa tai kiinnitettäessä käytettyyn renkaaseen uusia nastoja olla kevyessä kuorma-autonrenkaassa ja henkilöautonrenkaassa enintään 1,2 mm ja kuormaautonrenkaassa enintään 1,5 mm. 3 Nastan tyyppihyväksyntä 1. Nastarenkaassa käytettävien nastojen tulee olla hyväksyttyä tyyppiä. Nastassa saa olla vain yksi kärki, joka ei saa olla terävä tai putkimainen. Nastan tyyppihyväksyntää haetaan Ajoneuvohallintokeskukselta. 2. Nastan tyyppihyväksynnän ehtona on, että henkilöautonrenkaassa nastan staattinen pistovoima 1,2 mm:n ulkonemalla mitattuna on enintään 120 N ja että nastan massa on enintään 1,1 g. Kevyessä kuorma-autonrenkaassa nastan edellä tarkoitettu pistovoima saa olla enintään 180 N ja massa enintään 2,3 g sekä kuorma-autonrenkaassa vastaavasti 1,5 mm:n ulkonemalla mitattuna 340 N ja 3,0 g. 3. Ajoneuvohallintokeskus voi hyväksyä käytettäväksi myös nastan, joka ei täytä 1 ja 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia, tai joka on tarkoitettu nastarenkaaseen, jonka nastojen lukumäärä tai nastojen asennus poikkeaa 2 :ssä säädetyistä vaatimuksista. Edellytyksenä on, että tällainen nastarengas ei kuluta tienpäällystettä enempää kuin tässä asetuksessa 2 :ssä ja 3 :n 1 ja 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävillä nastoilla varustettu nastarengas. Tällaisen nastarenkaan hyväksyntään sovelletaan, mitä 7 :ssä säädetään. 4 Mittauksen suorittaja 1. Nastan pistovoima ja nastarenkaan tienpäällysteelle aiheuttama kuluminen on mitattava puolueettomassa tutkimuslaitoksessa, jolla on riittäväksi katsottava ja asianmukainen mittauslaitteisto.
3650 N:o 466 7 Tietylle renkaalle tarkoitettu nasta 1. Jos nasta on kooltaan tai muilta pistovoimaan vaikuttavilta ominaisuuksiltaan sellainen, että se on tarkoitettu vain tietylle rengasmerkille tai -koolle, riittää, että nasta testataan siihen yhteensopivan renkaan kanssa noudattaen muilta osin, mitä 5 ja 6 :ssä säädetään. Näin testatun nastan tyyppihyväksyntä on voimassa vain käytettäessä nastaa siihen yhteensopivan renkaan kanssa. 2. Jos nasta poikkeaa 3 :n 1 tai 2 momentissa säädetyistä vaatimuksista taikka nastamäärä tai nastojen asennus poikkeavat 2 :ssä säädetyistä vaatimuksista, nastalle voidaan myöntää tyyppihyväksyntä tienpäällysteelle aiheutuvan kulumisen luotettavasti mittaavan testin perusteella. Näin testatun nastan tyyppihyväksyntä on voimassa vain käytettäessä nastaa tyyppihyväksyntään liitettyjen rengasta, nastamäärää ja nastojen asennusta koskevien ehtojen mukaisesti. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009. Asetuksen 2 :n 1 momenttia sovelletaan renkaisiin, jotka on valmistettu 1 päivänä heinäkuuta 2013 tai sen jälkeen. Sitä ennen valmistettujen renkaiden nastamäärään voidaan soveltaa myös tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2009 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Yli-insinööri Juha Valtonen
3651 N:o 467 Oikeusministeriön asetus syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista Annettu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2009 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kihlakunnansyyttäjästä 22 päivänä maaliskuuta 1996 annetun lain (195/1996) 5 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1317/2006: 1 Syyttäjänvirastoilla on palvelutoimistot seuraavissa kunnissa: 1) Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastolla Lohjalla ja Tammisaaressa; 2) Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastolla Porvoossa; 3) Kanta-Hämeen syyttäjänvirastolla Hämeenlinnassa; 4) Kaakkois-Suomen syyttäjänvirastolla Kotkassa ja Lappeenrannassa; 5) Varsinais-Suomen syyttäjänvirastolla Raisiossa ja Salossa; 6) Pirkanmaan syyttäjänvirastolla Mäntässä; 7) Satakunnan syyttäjänvirastolla Raumalla; 8) Pohjanmaan syyttäjänvirastolla Kauhajoella, Kokkolassa, Lapualla, Pietarsaaressa ja Seinäjoella; 9) Keski-Suomen syyttäjänvirastolla Jämsässä ja Äänekoskella; 10) Itä-Suomen syyttäjänvirastolla Iisalmessa, Joensuussa, Kuopiossa, Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Varkaudessa; 11) Oulun syyttäjänvirastolla Haapajärvellä, Kajaanissa, Kuusamossa, Raahessa ja Ylivieskassa; 12) Lapin syyttäjänvirastolla Ivalossa, Kemissä, Kemijärvellä, Sodankylässä ja Torniossa. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009. Tällä asetuksella kumotaan syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista 1 päivänä helmikuuta 2007 annettu oikeusministeriön asetus (91/2007). Sen lisäksi, mitä 1 :n 3 kohdassa säädetään, Kanta-Hämeen syyttäjänvirastolla on Forssan, Hyvinkään ja Riihimäen palvelutoimisto 31 päivään elokuuta 2009. Sen lisäksi, mitä 1 :n 5 kohdassa säädetään, Varsinais-Suomen syyttäjänvirastolla on Kemiön ja Loimaan palvelutoimisto 31 päivään joulukuuta 2009. Sen lisäksi, mitä 1 :n 6 kohdassa säädetään, Pirkanmaan syyttäjänvirastolla on Sastamalan palvelutoimisto 31 päivään heinäkuuta 2009 ja Valkeakosken palvelutoimisto 31 päivään joulukuuta 2009. Sen lisäksi, mitä 1 :n 10 kohdassa säädetään, Itä-Suomen syyttäjänvirastolla on Nurmeksen palvelutoimisto 31 päivään joulukuuta 2009. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2009 Oikeusministeri Tuija Brax Lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell
3652 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 468 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä joulukuuta 2008 Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (950/2008) 3 lukuun uusi 20 seuraavasti: 20 Toimilupahakemuksen käsittelymaksu Viestintävirasto perii viestintämarkkinalain 8 a :ssä tarkoitetun lyhytaikaiseen verkkopalveluiden tarjontaan digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa myönnettävän toimiluvan käsittelystä valtion maksuperustelain 6 :n 2 momentissa tarkoitetun kiinteän toimilupahakemuksen käsittelymaksun. Perittävä maksu on 300 euroa. Viestintävirasto perii 1 momentissa tarkoitetun käsittelymaksun, vaikka toimilupahakemus hylätään. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009. Asetusta sovelletaan myös ennen sen voimaan tuloa vireille tulleisiin asioihin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Viestintäministeri Suvi Lindén Neuvotteleva virkamies Kaisa Laitinen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 462 468, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904