1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Oxycodone Sandoz 20 mg depottabletti VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 20 mg oksikodonihydrokloridia, mikä vastaa 17,9 mg:aa oksikodonia. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi depottabletti sisältää 60,3 mg laktoosia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti Vaaleanpunainen, pyöreä, kaksoiskupera depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Vaikea-asteinen kipu, jota pystytään riittävästi hallitsemaan vain opioidikipulääkkeillä. 4.2 Annostus ja antotapa Annostus määritetään kivun vaikeuden ja potilaan yksilöllisen hoitovasteen mukaan. Yleiset annostussuositukset ovat seuraavat: Aikuiset ja yli 12-vuotiaat nuoret Hoitoannoksen hakeminen ja suurentaminen Aloitusannos on opioidihoitoa aiemmin saamattomille potilaille tavallisesti 10 mg oksikodonihydrokloridia 12 tunnin välein. Joillekin potilaille 5 mg:n aloitusannos on sopivampi haittavaikutusten esiintymisen minimoimiseksi. Ennestään opioideja saavien potilaiden hoito voidaan aloittaa suuremmalla annostuksella ottaen huomioon heidän kokemuksensa aiemmista opioidihoidoista. Jos tarvittavaa annostusta ei pystytä toteuttamaan tällä vahvuudella, voidaan käyttää muita vahvuuksia. Kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että 10 13 mg oksikodonihydrokloridia vastaa noin 20 mg:aa morfiinisulfaattia, kun molemmat ovat depotmuodossa. Koska herkkyydessä eri opioideille on yksilöllisiä eroja, suositellaan, että muista opioideista
Oxycodone Sandoz -depottabletteihin siirtyminen tehdään varovaisesti siten, että aluksi käytetään 50 75 %:a laskennallisesta oksikodoniannoksesta. Jotkut kiinteän aikataulun mukaisesti Oxycodone Sandoz -depottabletteja käyttävät potilaat tarvitsevat varalääkkeeksi nopeasti vaikuttavaa lääkeainetta vapauttavia kipulääkkeitä läpilyöntikivunhoitoon. Oxycodone Sandoz -depottabletit eivät sovi akuutin kivun eivätkä läpilyöntikivun hoitoon. Yhden varalääkekerta-annoksen tulee vastata kuudesosaa Oxycodone Sandoz -depottablettien ekvianalgeettisesta vuorokausiannoksesta. Jos varalääkettä joudutaan käyttämään useammin kuin kahdesti vuorokaudessa, Oxycodone Sandoz -depottablettien annostusta on syytä suurentaa. Annosta voidaan muuttaa enintään kerran 1 2 vuorokaudessa, kunnes saavutetaan vakaa annostus kahdesti vuorokaudessa. Sen jälkeen, kun 12 tunnin välein otettava annos on suurennettu 10 mg:sta 20 mg:aan, annostuksen muutokset tulee tehdä siten, että vuorokausiannos muuttuu noin kolmanneksen. Tavoitteena on potilaalle yksilöllinen, kahdesti vuorokaudessa otettava annostus, jonka avulla saavutetaan riittävä kivunhallinta mahdollisimman vähillä haittavaikutuksilla ja mahdollisimman vähällä varalääkityksellä niin pitkään kuin kivunhoito on tarpeen. Useimmille potilaille sopii kiinteää aikataulua seuraava (12 tunnin välein) ja lääkeannoksen tasainen jakaminen (sama annos aamulla ja illalla). Joillekin potilaille voi olla etua siitä, että annos jaetaan epätasaisesti. Yleisesti tulee valita matalin tehokas annos. Kivun, joka ei liity pahanlaatuiseen sairauteen, hoidossa päiväannokseksi riittää 40 mg, mutta suurempia annoksia voidaan tarvita. Potilaat, joilla on syövästä johtuvaa kipua, voivat tarvita 80 120 mg:n annoksia, joita yksittäistapauksissa voidaan nostaa jopa 400 mg:aan. Jos tarvitaan vielä suurempia annoksia, annostus tulee päättää yksilöllisesti ja punnita hoidon teho verrattuna toleranssin kehittymiseen ja haittavaikutusten riskiin. Antotapa Suun kautta. Oxycodone Sandoz -depottabletit tulee ottaa säännöllisesti kahdesti vuorokaudessa määrätyn annostuksen mukaisesti. Depottabletit voidaan ottaa ruokailun yhteydessä tai tyhjään mahaan riittävän nestemäärän kera. Oxycodone Sandoz -depottabletit tulee niellä, eikä niitä saa pureskella. Käyttöaika Oxycodone Sandoz -depottabletteja ei pidä käyttää pidempään kuin on tarpeen. Jos pitkäaikainen hoito on sairauden luonteen ja vaikeusasteen vuoksi tarpeen, potilasta on seurattava huolellisesti ja säännöllisesti, jotta voidaan päättää, kuinka pitkään ja minkälaisena hoitoa on syytä jatkaa. Hoidon lopettaminen Kun potilas ei enää tarvitse oksikodonihoitoa, annosta on syytä pienentää vähitellen vieroitusoireiden välttämiseksi. Alle 12-vuotiaat lapset Oxycodone Sandoz -depottabletteja ei suositella alle 12-vuotiaille lapsille. Iäkkäät potilaat Lääkettä on käytettävä pienintä mahdollista annosta määrittäen hoitoannos huolellisesti siten, että kipu on hallinnassa.
Potilaat, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta Aloitusannos tulisi valita tällaisilla potilailla konservatiivisesti. Aikuisten suositeltavaa aloitusannosta tulisi pienentää 50 % (esimerkiksi siten, että kokonaisvuorokausiannos on 10 mg suun kautta potilailla, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet opioideja), ja kunkin potilaan annos tulisi säätää potilaan kliinisen tilanteen mukaan siten, että hänen kipunsa tulee hallituksi riittävän hyvin. Muut riskiryhmiin kuuluvat potilaat Riskiryhmiin kuuluville potilaille (esim. potilaat, joilla on pieni ruumiinpaino tai hidas lääkeainemetabolia), jotka eivät ole ennen saaneet opioidihoitoa, tulee aluksi käyttää puolta suositellusta aikuisten annoksesta. Pienin valmisteyhteenvedossa suositeltu annos 10 mg ei sovi aloitusannokseksi. Annostusta tulee suurentaa yksilöllisen kliinisen vasteen mukaisesti. Oxycodone Sandoz -depottablettien käytön aikana ei pidä nauttia alkoholijuomia. 4.3 Vasta-aiheet Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. Vaikea hengityslama, johon liittyy hypoksiaa ja/tai hyperkapniaa. Vaikea krooninen ahtauttava keuhkosairaus. Keuhkosydänsairaus (Cor pulmonale). Vaikea keuhkoastma. Paralyyttinen ileus. Akuutti vatsa, gastropareesi. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Oxycodone Sandoz -depottabletteja ei ole tutkittu alle 12-vuotiailla lapsilla. Tablettien turvallisuutta ja tehokkuutta ei ole osoitettu eikä käyttöä siksi suositella alle 12-vuotiailla lapsilla. Varovaisuutta tulee noudattaa hoidettaessa iäkkäitä tai huonokuntoisia potilaita, MAOn estäjiä käyttäviä potilaita sekä potilaita, joilla on seuraavia sairauksia tai tiloja: vaikea keuhkojen, maksan tai munuaisten vajaatoiminta; myksödeema; kilpirauhasen vajaatoiminta; Addisonin tauti, lisämunuaiskuoren vajaatoiminta, päihteisiin (esim. alkoholiin) liittyvä psykoosi; eturauhasen liikakasvu; alkoholismi; tunnettu opioidiriippuvuus; delirium tremens; haimatulehdus; tulehduksellinen suolistosairaus; sappiteiden sairaudet; sappikivi- tai virtsanjohdinkoliikki; tilat, joihin liittyy aivopaineen lisääntymistä; verenkierron säätelyn häiriöt (esim. matala verenpaine, hypovolemia); epilepsia- tai kouristusalttius. Kuten kaikkia opioidivalmisteita, myös oksikodonituotteita tulisi käyttää varoen kirurgisten suolistotoimenpiteiden jälkeen, koska opioidien tiedetään vähentävän suoliston motiliteettia. Niitä ei tulisi käyttää, ennen kuin lääkäri on varmistanut, että suoli toimii normaalisti. Vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavia potilaita tulee seurata huolellisesti. Merkittävin opioidien aiheuttama riski on hengityslama, mitä ilmenee todennäköisimmin iäkkäillä ja heikkokuntoisilla potilailla. Oksikodonin hengitystä lamaava vaikutus voi aiheuttaa hiilidioksidipitoisuuden suurenemista veressä ja siten myös aivo-selkäydinnesteessä. Opioidit voivat aiheuttaa vaikeaa verenpaineen laskua siihen taipuvaisilla potilailla.
Oxycodone Sandoz -depottablettien pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa toleranssin kehittymistä, ja toivotun analgeettisen tehon saavuttamiseen voidaan tarvita yhä suurempia annoksia. Oksikodoni aiheuttaa muihin opioideihin kohdistuvaa ristitoleranssia. Oxycodone Sandoz -depottablettien pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Vieroitusoireita voi ilmetä, jos hoito lopetetaan äkillisesti. Jos oksikodonihoito ei enää ole tarpeen, vuorokausiannosta on syytä ruveta vähitellen pienentämään vieroitusoireiden välttämiseksi. Vieroitusoireisiin voi kuulua esimerkiksi haukottelua, mustuaisten laajentumista, kyynelvuotoa, nuhaa, vapinaa, voimakasta hikoilua, ahdistuneisuutta, kiihtyneisyyttä, kouristuksia ja unettomuutta. Erittäin harvoin voi etenkin suuria annoksia käytettäessä esiintyä kivunarkuutta, johon oksikodoniannoksen nostaminen ei auta. Oksikodoniannoksen pienentäminen tai vaihtaminen toiseen opioidiin voi olla tarpeen. Oxycodone Sandoz -depottableteilla on primaarinen riippuvuuspotentiaali. Kun valmistetta käytetään ohjeiden mukaisesti kroonisen kivun hoidossa, fyysisen tai psyykkisen riippuvuuden kehittymisriski on kuitenkin huomattavasti pienempi tai se täytyy arvioida erikseen. Tietoja psyykkisen riippuvuuden todellisesta ilmaantuvuudesta potilailla, joilla esiintyy kroonista kipua, ei ole saatavilla. Valmisteen määräämisessä on noudatettava varovaisuutta sellaisten potilaiden kohdalla, joilla on esiintynyt alkoholin tai lääkkeiden väärinkäyttöä. Tämä lääkevalmiste sisältää laktoosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä. Depottabletit on nieltävä kokonaisena, eikä niitä saa murtaa, pureskella tai murskata. Murrettujen, pureskeltujen tai murskattujen depottablettien nauttiminen johtaa mahdollisesti tappavan suuren oksikodoniannoksen nopeaan vapautumiseen ja imeytymiseen (ks. kohta 4.9) Jos Oxycodone Sandoz -depottabletteja pistetään päihtymistarkoituksessa laskimoon, tabletin apuaineet voivat aiheuttaa paikallista kudosnekroosia, keuhkogranuloomia tai muita vakavia, mahdollisesti kuolemaan johtavia tapahtumia. Depottabletteja ei saa pureskella eikä murskata, koska tabletin depotominaisuudet voivat muuten vahingoittua. Pureskeltujen tai murskattujen depottablettien nauttiminen aiheuttaa mahdollisesti tappavan suuren oksikodoniannoksen vapautumisen ja imeytymisen (ks. kohta 4.9). Samanaikainen alkoholin ja Oxycodone Sandoz -depottablettien käyttö saattaa lisätä Oxycodone Sandoz -depottablettien haittavaikutuksia; samanaikaista käyttöä tulee välttää. Oxycodone Sandoz -depottablettien käyttöä ei suositella ennen kirurgisia toimenpiteitä tai 12 24 tunnin kuluessa leikkauksesta. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Keskushermostoa lamaavat aineet (esim. sedatiivit, unilääkkeet, fentiatsiinit, neuroleptit, anesteetit, masennuslääkkeet, lihasrelaksantit, antihistamiinit, antiemeetit), muut opioidit ja alkoholi saattavat voimistaa oksikodonin haittavaikutuksia, etenkin hengityslamaa. MAOn estäjät aiheuttavat hypertensiiviseen tai hypotensiiviseen kriisiin liittyvää keskushermoston ärsytystä tai lamautumista (ks. kohta 4.4). Oksikodonia on käytettävä varoen potilailla, jotka saavat MAOn estäjiä tai jotka ovat saaneet MAOn estäjiä viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana (ks. kohta 4.4).
Alkoholi voi tehostaa Oxycodone Sandoz -depottablettien farmakodynaamisia vaikutuksia; samanaikaista käyttöä tulee välttää. Antikolinergiset aineet (esim. neuroleptit, antihistamiinit, antiemeetit, parkinsonismilääkkeet) saattavat voimistaa oksikodonin antikolinergisiä haittavaikutuksia (esim. ummetusta, suun kuivumista ja virtsaamishäiriöitä). Oksikodoni metaboloituu pääasiassa CYP3A4:n kautta, minkä lisäksi metaboliaan osallistuu myös CYP2D6. Monet samanaikaisesti käytettävät lääkkeet tai ruokavaliotekijät voivat estää tai indusoida näiden aineenvaihduntareittien toimintaa. CYP3A4:n estäjät, kuten makrolidiantibiootit (esim. klaritromysiini, eritromysiini ja telitromysiini), atsoliryhmän antimykootit (esim. ketokonatsoli, vorikonatsoli, itrakonatsoli ja posakonatsoli), proteaasinestäjät (esim. bosepreviiri, ritonaviiri, indinaviiri, nelfinaviiri ja sakinaviiri), simetidiini ja greippimehu voivat vähentää oksikodonin puhdistumaa, jolloin seurauksena voi olla plasman oksikodonipitoisuuden nousu. Oksikodoniannosta on sen vuoksi muutettava vastaavalla tavalla. Seuraavassa on esitetty joitakin yksilöityjä esimerkkejä: Kun itrakonatsolia, joka on voimakas CYP3A4:n estäjä, annettiin suun kautta 200 mg viiden päivän ajan, suun kautta otetun oksikodonin AUC-arvo nousi. AUC-arvo oli keskimäärin 2,4 kertaa suurempi (vaihteluväli 1,5 3,4). Kun vorikonatsolia, joka on CYP3A4:n estäjä, annettiin 200 mg kaksi kertaa vuorokaudessa neljän päivän ajan (kahtena ensimmäisenä annoksena annettiin 400 mg), suun kautta otetun oksikodonin AUC-arvo nousi. AUC-arvo oli keskimäärin 3,6 kertaa suurempi (vaihteluväli 2,7 5,6). Kun telitromysiiniä, joka on CYP3A4:n estäjä, annettiin suun kautta 800 mg neljän päivän ajan, suun kautta otetun oksikodonin AUC-arvo nousi. AUC-arvo oli keskimäärin 1,8 kertaa suurempi (vaihteluväli 1,3 2,3). Kun greippimehua, joka on CYP3A4:n estäjä, annettiin 200 ml kolme kertaa päivässä viiden päivän ajan, suun kautta otetun oksikodonin AUC-arvo nousi. AUC-arvo oli keskimäärin 1,7 kertaa suurempi (vaihteluväli 1,1 2,1). CYP3A4:n indusorit, kuten rifampisiini, karbamatsepiini, fenytoiini ja mäkikuisma, voivat indusoida oksikodonin metaboliaa ja suurentaa oksikodonin puhdistumaa, mikä voi johtaa plasman oksikodonipitoisuuden pienenemiseen. Oksikodoniannosta voi sen vuoksi olla tarpeen muuttaa vastaavalla tavalla.
Seuraavassa on esitetty joitakin yksilöityjä esimerkkejä: Kun mäkikuismaa, joka on CYP3A4:n indusoija, annettiin 300 mg kolme kertaa päivässä 15 päivän ajan, suun kautta otetun oksikodonin AUC-arvo laski. AUC-arvo oli keskimäärin 50 % pienempi (vaihteluväli 37 57 %). Kun rifampisiinia, joka on CYP3A4:n indusoija, annettiin 600 mg kerran päivässä seitsemän päivänä ajan, suun kautta otetun oksikodonin AUC-arvo laski. AUC-arvo oli keskimäärin noin 86 % pienempi. CYP2D6:n aktiviteettia estävät lääkkeet, kuten paroksetiini ja kinidiini, voivat vähentää oksikodonin puhdistumaa, mikä voi johtaa plasman oksikodonipitoisuuksien kasvuun. Kumariiniantikoagulantteja ja Oxycodone Sandoz -depottabletteja samanaikaisesti käyttäneillä henkilöillä on havaittu INR-arvojen (International Normalized Ratio) kliinisesti merkitseviä muutoksia kumpaankin suuntaan. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Tämän lääkkeen käyttöä raskaana olevilla tai imettävillä potilailla on vältettävä mahdollisuuksien mukaan. Raskaus Oksikodonin käytöstä raskauden aikana on tietoa rajoitetusti. Viimeisten 3 4 raskausviikon aikana opioideja saaneiden naisten vauvoja on tarkkailtava hengityslaman varalta. Oksikodonihoitoa saavien äitien vastasyntyneillä vauvoilla voi olla vieroitusoireita. Imetys Oksikodoni voi erittyä rintamaitoon ja aiheuttaa vastasyntyneelle hengityslaman. Imettävien äitien ei näin ollen tulisi käyttää oksikodonia. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Oksikodoni saattaa heikentää tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä siinä määrin, että ajokyky ja koneiden käyttökyky heikkenee tai potilas ei voi lainkaan ajaa eikä käyttää koneita. Vakaassa hoidossa autolla ajoa ei välttämättä ole syytä kieltää kokonaan. Hoitavan lääkärin tulee arvioida tilanne yksilöllisesti. 4.8 Haittavaikutukset Oksikodoni voi aiheuttaa hengityslamaa, mioosia, bronkospasmeja, sileälihasten kouristuksia ja yskänrefleksin estymistä. Haittavaikutukset, joiden on katsottu edes mahdollisesti liittyneen hoitoon, on lueteltu seuraavassa elinjärjestelmän ja absoluuttisen esiintymistiheyden mukaan luokiteltuina. Haittavaikutusten yleisyys on määritelty seuraavasti: Hyvin yleinen ( 1/10) Yleinen ( 1/100 ja < 1/10) Melko harvinainen ( 1/1 000 ja < 1/100)
Harvinainen ( 1/10 000 ja < 1/1 000) Hyvin harvinainen (< 1/10 000) Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin) Veri ja imukudos Harvinainen: Lymfadenopatia. Umpieritys: Melko harvinainen: Antidiureettisen hormonin epäasianmukaisen erityksen oireyhtymä (SIADH). Immuunijärjestelmä Melko harvinainen: Yliherkkyys. Tuntematon: Anafylaktiset reaktiot. Aineenvaihdunta ja ravitsemus Yleinen: Ruokahalun väheneminen. Melko harvinainen: Elimistön kuivuminen. Psyykkiset häiriöt Yleinen: Ahdistuneisuus, sekavuus, masennus, hermostuneisuus ja unettomuus, ajatushäiriöt. Melko harvinainen: Kiihtymys, tunnetilojen vaihtelu, euforia, hallusinaatiot, seksuaalisen halun väheneminen, lääkeriippuvuus (ks. kohta 4.4.), hyperakusia. Tuntematon: Aggressiivisuus. Hermosto Hyvin yleinen: Uneliaisuus, huimaus, päänsärky. Yleinen: Vapina. Melko harvinainen: Muistinmenetys, kouristus, hypertonia, lihasjänteyden lisääntyminen tai väheneminen, tahattomat lihassupistukset, hypestesia, koordinaatiohäiriöt, puhehäiriöt, synkopee, parestesia, dysgeusia. Harvinainen: Lihaskouristukset. Tuntematon: Hyperalgesia Silmät Melko harvinainen: Näköhäiriöt, mustuaisen supistuminen. Kuulo ja tasapainoelin Melko harvinainen: Huimaus. Sydän Melko harvinainen: Palpitaatio (vieroitusoireisiin liittyen), supraventrikulaarinen takykardia. Verisuonisto Melko harvinainen: Vasodilataatio. Harvinainen: Hypotensio, ortostaattinen hypotensio. Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Yleinen: Hengenahdistus, bronkospasmi. Melko harvinainen: Hengityslama, lisääntynyt yskiminen, nielutulehdus, nuha, äänen muutokset
Ruuansulatuselimistö Hyvin yleinen: Ummetus, pahoinvointi, oksentelu. Yleinen: Suun kuivuminen, vatsakipu; ripuli; dyspepsia. Melko harvinainen: Nielemisvaikeus, suun haavaumat, ientulehdus, suutulehdus, ilmavaivat, röyhtäily, ileus. Harvinainen: Ienverenvuoto, ruokahalun lisääntyminen, mustat ulosteet, hampaiden värjäytyminen ja vauriot. Tuntematon: Hammaskaries. Maksa ja sappi Melko harvinainen: Maksaentsyymien nousu. Tuntematon: Kolestaasi, sappikivikohtaus. Ihon ja ihonalainen kudos Hyvin yleinen: Kutina. Yleinen: Iho-oireet, kuten ihottuma, harvinaisissa tapauksissa valoherkkyyden lisääntyminen, yksittäisissä tapauksissa kesivä ihottuma, hyperhidroosi. Melko harvinainen: Ihon kuivuminen, herpes simplex. Harvinainen: Urtikaria. Munuaiset ja virtsatiet Yleinen: Lisääntynyt virtsaamistarve. Melko harvinainen: Virtsaumpi. Harvinainen: Verivirtsaisuus. Sukupuolielimet ja rinnat Melko harvinainen: Erektiohäiriö. Tuntematon: Amenorrea. Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Yleinen: Voimattomuus. Melko harvinainen: Vilunväristykset, tapaturmaiset vammat, kipu (esim. rintakipu), turvotus, ääriosien turvotus, migreeni, vieroitusoireet, pahoinvointi, lääketoleranssi, jano. Harvinainen: Painonmuutokset (painonnousu tai -lasku), selluliitti. Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteenhyöty-haitta tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri. PL 55. FI-00034 Fimea. 4.9 Yliannostus Oireet ja myrkytys: Mioosi, hengityslama, uneliaisuus, lihasjänteyden väheneminen ja verenpaineen lasku. Vaikeissa tapauksissa voi esiintyä verenkiertokollapsia, stuporia, koomaa, bradykardiaa tai eikardiogeenistä keuhkopöhöä. Voimakkaiden opioidien, kuten oksikodonin, päihdekäyttö suurina annoksina voi johtaa kuolemaan.
Myrkytyksen hoito: Ensimmäiseksi on huolehdittava hengitysteiden avoimuudesta sekä ventilaatiohoidon aloittamisesta tai kontrolloidusta hengityksestä. Yliannostustapauksessa voi olla aiheellista antaa laskimoon opiaattiantagonistia (esim. 0,4 2 mg naloksonia laskimoon). Kerta-annos toistetaan kliinisen tilanteen mukaan 2 3 minuutin välein. Naloksonia voidaan antaa myös laskimoinfuusiona 2 mg 500 ml:ssa isotonista natriumkloridiliuosta tai 5-prosenttista glukoosiliuosta (naloksonia 0,004 mg/ml). Infuusionopeus määritetään aiempien bolusinjektioiden ja potilaan vasteen perusteella. Mahahuuhtelua voidaan harkita. Lääkehiilen käyttöä (50 g aikuisille, 10 15 g lapsille) voidaan harkita, jos suuren lääkeannoksen ottamisesta on aikaa enintään 1 tunti ja jos hengitystiet pystytään pitämään avoimina. Voi olla perusteltua olettaa, että lääkehiilen myöhäinenkin antaminen voi olla hyödyllistä depotvalmisteiden yliannostuksen yhteydessä. Tätä tukevia todisteita ei kuitenkaan ole. Sopivan laksatiivin (esim. jonkin PEG-pohjaisen liuoksen) käyttö voi olla hyödyksi suoliston tyhjentämisessä. Tarvittaessa tulee käyttää tukitoimia (esim. tekohengitystä, lisähappea, vasopressoreita ja infuusiohoitoa), jos yliannostukseen liittyy verenkiertosokki. Sydänpysähdyksen tai rytmihäiriöiden yhteydessä voidaan käyttää sydämenhierontaa tai defibrillaatiota. Tarvittaessa tulee käyttää ventilaatiohoitoa sekä huolehtia vesi- ja elektrolyyttitasapainosta. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Luonnolliset opiumalkaloidit ATC-koodi: N02AA05 Oksikodonilla on affiniteettia aivojen ja selkäytimen kappa-, myy- ja deltaopioidireseptoreihin. Se vaikuttaa näihin reseptoreihin opioidiagonistina, eikä sillä ole antagonistivaikutusta. Terapeuttinen vaikutus on pääasiassa analgeettinen ja sedatiivinen. Välittömästi vapautuvaan oksikodoniin verrattuna depottablettimuodossa oleva oksikodoni lievittää kipua ainoana lääkkeenä tai yhdessä muiden lääkeaineiden kanssa käytettynä huomattavasti pidempään, eikä sen käyttöön liity enempää haittavaikutuksia. 5.2 Farmakokinetiikka Imeytyminen Oxycodone Sandoz -depottablettien suhteellinen hyötyosuus vastaa välittömästi vapautuvan oksikodonin hyötyosuutta. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan depottablettien oton jälkeen noin 3 tunnissa ja tavallisten tablettien oton jälkeen noin 1 1,5 tunnissa. Oksikodonin huippupitoisuus plasmassa ja pitoisuuden muutokset ovat depotvalmistetta ja välittömästi lääkeainetta vapauttavaa valmistetta käytettäessä toisiaan vastaavat, kun depotvalmistetta otetaan 12 tunnin välein ja välittömästi lääkeainetta vapauttavaa valmistetta 6 tunnin välein samana vuorokausiannoksena.
Runsaasti rasvaa sisältävän aterian nauttiminen ennen tablettien ottamista ei vaikuta oksikodonin huippupitoisuuteen eikä imeytymiseen. Depottabletteja ei saa pureskella eikä murskata, koska tabletin depotominaisuudet voivat vahingoittua ja oksikodonia voi vapautua liian nopeasti. Jakautuminen Depotmuodossa olevan oksikodonin absoluuttinen hyötyosuus on noin 2/3 parenteraalisesti annetun annoksen hyötyosuudesta. Vakaassa tilassa oksikodonin jakautumistilavuus on 2,6 l/kg, plasman proteiineihin sitoutuminen 38 45-prosenttista, eliminaation puoliintumisaika 4 6 tuntia ja plasmapuhdistuma 0,8 l/min. Oksikodonin eliminaation puoliintumisaika on depottablettien yhteydessä 4 5 tuntia, ja vakaa tila saavutetaan keskimäärin 1 vuorokaudessa. Biotransformaatio Oksikodoni metaboloituu suolistossa ja maksassa P450- sytokromin välityksellä noroksikodoniksi ja oksimorfoniksi sekä useiksi glukuronidikonjugaateiksi. In vitro - tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että simetidiini ei terapeuttisina annoksina vaikuta oleellisesti noroksikodonin muodostukseen. Ihmisellä kinidiini vähentää oksimorfonin muodostumista, mutta oksikodonin farmakodynamiset ominaisuudet säilyvät suurelta osin muuttumattomina. Metaboliittien vaikutuksella yleiseen farmakodynaamiseen vaikutukseen ei ole oleellista merkitystä. Eliminaatio Oksikodoni ja sen metaboliitit erittyvät virtsaan ja ulosteeseen. Oksikodoni läpäisee istukan ja sitä erittyy rintamaitoon. Lineaarisuus/epälineaarisuus 5 mg, 10 mg ja 20 mg depottabletit ovat bioekvivalentteja suhteessa annoskokoon ja nautittuun vaikuttavan aineen määrään, ja niiden imeytymisnopeudet vastaavat toisiaan. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Eläinkokeissa oksikodonilla ei todettu vaikutuksia hedelmällisyyteen tai alkion varhaisvaiheen kehitykseen uros- ja naarasrotilla, kun annos oli enintään 8 mg/painokilo, eikä se aiheuttanut epämuodostumia rotalla, kun annos oli enintään 8 mg/kg, eikä kaniinilla, kun annos oli 125 mg/painokilo. Kun kaniinien yksittäisille sikiöille tehtiin tilastollinen arviointi, todettiin kuitenkin annosriippuvainen kehityshäiriöiden lisääntyminen (tavanomaista enemmän 27 presakraalinikamia ja ylimääräisiä kylkiluupareja). Kun näitä parametreja arvioitiin tilastollisesti poikueiden avulla, ainoastaan 27 presakraalinikaman esiintyvyys oli suurentunut ja ainoastaan ryhmässä, jossa annos oli 125 mg/kg, mikä aiheutti kantavana olevissa eläimissä vakavia farmakotoksisia vaikutuksia. Rottien pre- ja postnataalista kehitystä tutkittaessa havaittiin, että F1-painot olivat alhaisemmat annoksella 6 mg/kg/vrk kuin kontrolliryhmässä annoksilla, jotka alensivat emon painoa ja ravinnonkäyttöä (NOAEL 2 mg/painokilo). Fyysiseen, refleksien ja aistien kehitykseen liittyvissä parametreissa tai käyttäytymis- ja lisääntymisindekseissä ei havaittu vaikutuksia. Pitkän aikavälin karsinogeenisyystutkimuksia ei ole tehty. In vitro -tutkimuksissa oksikodonilla on todettu klastogeenista potentiaalia. Vastaavia vaikutuksia ei kuitenkaan ole havaittu in vivo -olosuhteissa edes toksisilla annoksilla. Tuloksista käy ilmi, että Oxycodone Sandozin mutageenisyysriski ihmisille hoitoannoksilla voidaan sulkea pois riittävän varmasti.
6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Tablettiydin Risiiniöljy, hydrattu Kopovidoni Behenoyl polyoksiglyseridi Laktoosimonohydraatti Magnesiumstearaatti Maissitärkkelys Piidioksidi, kolloidinen, vedetön Keskipitkän ketjun triglyseridit Tabletin päällyste Mikrokiteinen selluloosa Hypromelloosi Steariinihappo Titaanidioksidi (E 171) Punainen rautaoksidi (E 172) 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika 5 vuotta. HDPE -tablettipurkki, jossa kierrekorkki: Käytettävä viimeistään 6 kuukauden kuluessa purkin avaamisesta. 6.4 Säilytys Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoot Lapsiturvallinen PVC/PE/PVDC/Alumiini -läpipainopakkaus, jossa valkoinen läpinäkymätön PVC/PE/PVDC laminoitu folio ja alumiinifolio. Vaihtoehtoisesti, HDPE-tölkki, jossa lapsiturvallinen kierrekorkki (HDPE tai PP). Korkissa voi olla polyeteenistä (PE) valmistettu kuivausainekapseli joka sisältää piidioksidia. Pakkauskoot: 7, 10, 14, 20, 28, 30, 50, 56, 60, 98, 100, 100 x 1 ja 112 depottablettia läpipainopakkauksessa. 100 ja 250 depottablettia HDPE-tablettitölkissä. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.
6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle Ei erityisvaatimuksia. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Sandoz A/S Edvard Thomsens Vej 14 2300 Kööpenhamina S Tanska 8. MYYNTILUVAN NUMEROT 23943 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: 23.06.2008 Viimeisimmän uudistamisen päivämäärä: 28.04.2013 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 27.09.2013