Tornio Färimäen asemakaava-alueen arkeologinen inventointi

Samankaltaiset tiedostot
Kuusamo Porontiman ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo Kansikuva: Kohde 1 leimapuu

Haapajärvi Pajuperänkankaan tuulipuiston arkeologinen päivitysinventointi - lisäys raporttiin 2016

Siikajoki Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys

Ristijärvi Ristijärven Emäjoen arkeologinen täydennysinventointi. Hans-Peter Schulz ja Inga Nieminen

Kuhmo Viiksimonjärven ja Särkisen rantaasemakaavan. arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus

Tervola Hevosselän tuulivoimapuiston arkeologisen inventoinnin päivitys

KESKI-POHJANMAAN ARKEOLO L GIAPALVE

Siikalatva Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Sievi Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Veteli Ristinevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys

Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi

Teuva Ristiharjunkallioiden tuulivoimahanke arkeologinen inventointi

Vaala Romanaron tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Haapavesi Rahkolan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Evijärvi Ruurikkalan asemakaavan arkeologinen inventointi

Hyrynsalmi Roukajärven ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo

Haapavesi Kesonmäen tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Siikalatva Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulipuistoon liittyvän ulkoisen voimalinjan arkeologinen inventointi

Ii Iin Palokankaan tuulivoimapuiston arkeologinen täydennysinventointi

Taivalkoski Ala-Irnin ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo

Heinävesi Heinäveden Reitin ja Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan muutokset arkeologinen selvitys

Kuhmo Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen arkeologinen inventointi ja Hiekkaniemen täydennysinventointi

Suomussalmi 2017 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Marika Kieleväinen

Sotkamo Uutelan kaivoksen suunnittelualueen arkeologinen inventointi. Näkymä Uutelan avolouhokselta koilliseen.

KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017

Kannus Kaukasennevan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki Hankilannevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi Rahkonevan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Sievi Puutikankankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Keuruu Asunnan reitin kunnostusalueiden arkeologinen inventointi

Kuusamo Junganjärven ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi

Vesanto Vesantojärven ja Sonkarin rantayleiskaavan päivityksen arkeologinen inventointi

Posio Rovaniemi Auttijärven rantakaavan arkeologinen selvitys

Pyhäntä Periojantien varren asemakaavan arkeologinen inventointi

Simo Leipiön tuulipuiston laajennusosan arkeologinen täydennysinventointi KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Marika Kieleväinen 29.8.

Alajärvi Mustaniemen Suninniemen osayleiskaava-alueen ja Lehtimäen rantayleiskaavan arkeologinen selvitys

Kauhava Keskustaajaman Mäki-Hannuksen alueen arkeologinen inventointi. Kaava-alueen länsireunaa.

Ristijärvi Emäjoen ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz Kansikuva: Jokikylän museosilta

Ii Isokankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Vaala Vaala Turkkiselkä tuulipuiston arkeologinen inventointi 2018

Kuusamo Yli-Heikinjärven ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi

Toholampi 2014 LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON ARKEOLOGINEN TÄYDENNYSINVENTOINTI

Ii Pahkakosken tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

RAAHE Kopsan tuulivoimapuiston laajennusosien arkeologinen inventointi

Kalajoki Hiekkasärkkien mantereenpuolen osayleiskaavan arkeologinen inventointi. Pienlentokenttä kaava-alueen keskiosassa

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Isokyrö Kattiharjun tuulivoimapuiston arkeologinen lisäselvitys. Inventointialuetta voimalapaikan 8 luoteispuolella.

Kauhava Suolinevan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Kauhava Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

PELLO Palovaaran ja Ahkiovaaran tuulivoimahankkeen sähkönsiirtoreittien arkeologinen inventointi

Kuusamo Hakojärven ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo Kansikuva: Kohde 4 uuttupuu

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Vaala Naulakankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Marika Kieleväinen 8.11.

Alajärvi, Vimpeli, Perho, Halsua, Lestijärvi Lestijärvi-Alajärvi voimajohtolinjan arkeologinen inventointi

PYHÄJOKI Paltusmäen tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Pyhäjärvi Niemelänrannan asemakaava kivikautisen asuinpaikan arkeologinen tarkkuusinventointi

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

RAAHE Voimansiirtojohtoreitin arkeologinen inventointi Raahen ja Vihannin välillä

Tervola Hevosselän tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

TOHOLAMPI, LESTIJÄRVI Kokkola Nivala voimajohtolinjaus Lisäselvitys Toholammin ja Lestijärven uusista linjausvaihtoehdoista

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Kemijärvi, Salla Nuolivaaran tuulipuiston arkeologinen inventointi

Ylivieska Vähäkangas Sorvisto osayleiskaava Laajennusalueiden arkeologinen inventointi

Pyhäjoki Maukarinkankaan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Ylivieska Vähäkankaan osayleiskaavan arkeologinen inventointi

Simo Pohjanmaan rantatien esiintyminen Vt 4 Maksniemi Viantienjoki tiesuunnitelmaalueella arkeologinen inventointi

Soini Loukkusaaren ja Isokankaan tuulivoimahankkeiden arkeologinen inventointi

PELLO Palovaaran ja Ahkiovaaran tuulivoimapuistojen arkeologinen inventointi

Maalahti Ribäckenin tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018

Uusikaarlepyy Hirvlaxin tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Kemijärvi, Salla Nuolivaaran tuulipuistohankkeen voimajohtolinjausten arkeologinen inventointi

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

KAJAANI - VAALA Metsälamminkangas Vuolijoki voimalinjan arkeologinen inventointi

Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Paltamo Paltamon biotuotetehtaan asemakaavan arkeologinen inventointi. Kuusikkoniemen rantaa.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Pyhäjoki Karhunnevankankaan tuulipuistohankkeen arkeologinen täydennysinventointi

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Raahe, Piehinki, osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Kuhmo Kuhmon Luulajanjoen virtaalueiden arkeologinen inventointi KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Marika Kieleväinen 30.8.

KALAJOKI Kalajoen Mustilankankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Sievi Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi - lisäselvitys

Hyrynsalmi Illevaaran tuulipuiston ja voimajohtolinjausten arkeologinen inventointi

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

RAUTUOJA talonpohja. Koordinaattipiste (Muinaisjäännösrekisteri) Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluva alakohde Muinaisjäännöksen aluerajaus

NÄRPIÖ Svalskullan tuulivoimapuiston hankealueen arkeologinen inventointi

Transkriptio:

Tornio 2017 Färimäen asemakaavaalueen arkeologinen inventointi HansPeter Schulz ja Jaana Itäpalo 1.9.2017 KESKIPOHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU

Tiivistelmä KeskiPohjanmaan Arkeologiapalvelu suoritti arkeologista inventointia Tornion Färimäen asemakaavan suunnittelualueella. Maastotyön tekivät FM/MA HansPeter Schulz ja FM Jaana Itäpalo 25.26.8.2017, yht. 1,5 henkilötyöpäivää. Kaavaalue sijaitsee Tornion vanhasta kirkosta 2,5 3,1 km itään ja sen laajuus on 15,9 ha. Inventoinnissa kartoitettiin 2 kulttuuriperintökohdetta: 1 Kuussaaren talo pihapiireineen (1700luvun kantatalo) ja 2 1700luvun Pohjanmaan rantatien (Postitien) linjaus sekä neljä muuta havaintoa: 3 Postitien vanha silta (tuhoutunut), 4 myllynpaikka (epävarma/tuhoutunut), 5 puretun rakennuksen hirsikasa ja 6 1700luvun torpan paikka (tuhoutunut). Kaavassa olisi huomioitava kulttuuriperintökohteet 1 ja 2.

3 Sisällysluettelo s. 1. Perustiedot.... 4 2. Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät... 2.1. Esiselvitys 2.2. Menetelmät. 6 6 7 3. Geologia, topografia ja maisema. 7 4. Alueen aiempi maankäyttö.. 8 5 Tulokset... Yleiskartta.. 9 10 6. Alueen maisemakuvat. 11 7. Kohdehakemisto.. 14 8. Kohdetiedot... 15 9. Aineistoluettelo...... 22 10. Karttaliite. 23 Kansikuva: Kuussaaren päärakennus.

4 1. Perustiedot Inventointialue: Tornion Färimäen asemakaavaalue Tilaaja: Tornion kaupunki Inventoinnin laji: osainventointi Kenttätyöaika: 25.26.8. 2017 yht. 1,5 henkilötyöpäivää Karttanumerot: TM35lehtijako, S4232R vanha yleislehtijako, 2541 03 Korkeus: 1 10 m mpy Koordinaattijärjestelmä: ETRSTM35 FIN tasokoordinaatisto Kopio raportista: Museoviraston arkisto (digitaalinen ja paperikopio) Aiemmat tutkimukset: Aiemmat löydöt:. Kartta 1. Kaavaalueen sijainti sinisenä. Tunnetut muinaisjäännökset punaisena pisteenä. Maanmittauslaitoksen maastokarttarasteri 1:50 000, 8/2017.

5 Kartta 2. Färimäen kaavaalue rajattu mustalla viivalla Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 8/2017; mk n. 1:10 000. Kartta 3. Ortoilmakuva kaavaalueesta, karttaselitykset ks. kartta 2. Maanmittauslaitoksen ortokuvat 8/2017, >wmsserver http://tiles.kartat.kapsi.fi/ortokuva?

6 2. Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät Tornion Färimäen asemakaavaaluetta koskevassa Museoviraston lausunnossa edellytetään tehtäväksi arkeologinen kulttuuriperinnön inventointi. Maastotyön tekivät FM/MA HansPeter Schulz ja FM Jaana Itäpalo 25.26.7.2017, yht. 1,5 henkilötyöpäivää. Kaavaalue sijaitsee Tornion vanhasta kirkosta 2,5 3,1 km itään ja sen laajuus on 15,9 ha. 2.1. Esiselvitys Esiselvityksessä käytiin läpi lähialueella aikaisemmin tehtyjen arkeologisten selvitysten tulokset. Näiden tietojen lisäksi käytettiin eri aineistoja, joiden avulla erotettiin muinaisjäännösten ja kulttuuriperintökohteiden sijainnin kannalta relevantit alueet: GTK:n maaperäkartat, Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvat, korkeusmalli sekä laserkeilausaineiston pistepilviaineisto. Historiallisen ajan kohteiden selvityksessä käytettiin kirjallisuuden lisäksi historiallisia karttoja: maakirjakartta vuodelta 1681, tilus/isojakokartat 1790, pitäjänkartat 1828 ja vanhimpia peruskarttoja, jotka ovat vuodelta 1974. Kartta 4. Inventoidut alueet violettina, koekuopat keltaisena neliönä. Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 8/2017; mk 1:5 000.

7 2.2. Menetelmät Maastoinventoinnissa tarkastettiin pintapuolisesti suurin osa alueesta, joka ei ollut viljelyksessä, kokonaan soistuneita rantaalueita ei tarkemmin katsottu. Koekuoppia tehtiin valituille paikoille yli 3 m mpy korkeammil le alueille (ks. kartta 4). Entinen jokiuoma oli pääosin huuhtoutunutta kivikkoa, jolla kulkeminen oli paikoin mahdotonta maaperän ja korkean kasvillisuuden takia. Havaitut kohteet kirjattiin ja valokuvattiin. Työssä käytettiin Glassnos ja EGNOSyhteensopivaa paikanninta Garmin GPSmap 62s, QGis 2.14 ohjelmaa paikkatietohallintaan ja GrassGis 7.0 ohjelmaa terrainanalyysiin. 3. Geologia, topografia ja maisema Korkeimmat paikat (omakotitaloalue suunnittelualueen länsireunalla) nousivat merestä noin 1000 vuotta sitten, itäpuolinen jokiuoma jäi kuivalle maalle 1900luvun alkupuolella. Maaperä on hienoa merenpohjasedimenttiä, joka on karkean pohjamoreenipatjan päällä, vanhan jokiuoman kohdalla on melko karkeaa huuhtou tunutta kivikkoa. Alue on ollut pääosin maatalouskäytössä, etelä ja kaakkoisosan vanhat pellot ovat nykyään metsittyneet. Färimäen koillisosassa on säilynyt vanha pihapiiri, vanhan rakennuskannan lisäksi tontilla on myös arvokasta puustoa. Kaavan pohjoisreunalla on varastoalue ja ihan länsilaidalla pienehkö omakotitaloalue. Kartta 5. Lidaraineistoon perustuvassa vinovalovarjosteessa (MML 8/2017, 2 m DEM) näkyy entinen kuivunut jokiuoma sekä vanhat tiheään kaivetut peltoojat.

8 4. Alueen aiempi maankäyttö. Alue oli todennäköisesti jo 1600luvulla maatalouskäytössä (niityt, laidunmaat), vuoden 1681 maakirjakartta (liite 1) perusteella talojen paikkoja ei voi tarkasti asemoida. Varhaisimmalle tarkasti aluetta kuvaavalle kartalle vuodelta 17901 on merkitty Kuussaaren talontontti valkoisena (Ki), sen pohjoispuolelle talon torpan tontti punaisena, pellot ja niityt, vanha rantatie (siirrettiin 1800luvun alkupuolella pohjoisemmaksi ja linjaus on myöhemmän Kemin maantien kohdalla) sekä sillan paikka (kartta alla). Vuoden 1828 pitäjänkartalle2 on merkitty Kuussaaren talo, mutta ei sen pohjoispuolelle vuoden 1790 kartalle merkittyä torppaa. Rantatie on jo pohjoisempana, suunnilleen samalla linjalla kuin 1940luvun Kemin vanha maantiekin. Kuussaaren itäpuolella nykyisin kuivalle jääneessä kapeassa uomassa oli talon vesimylly (ks. kartta sivulla 9). Kartta 6. V. 1790 tilus/isojakokartta (ks. alaviite 1). 1 Charta öfver Neder Raumo samt Liedakala Byars Innågor uti Wästerbottens Höfdingsdome och Neder Torneå Soken, A.F Merckell 1790. 2 Transport Charta öfver Neder Torneå Socken uppråttäd År 1828 af A. Berger.

9 Kartta 7. Ote vuoden 1828 pitäjänkartasta. 5. Tulokset Inventoinnissa kartoitettiin 2 kulttuuriperintökohdetta: 1 Kuussaaren talo pihapiireineen (1700luvun kantatalo) ja 2 1700luvun Pohjanmaan rantatien (Postitien) linjaus sekä neljä muuta havaintoa: 3 Postitien vanha silta (tuhoutunut), 4 myllynpaikka (epävarma/tuhoutunut), 5 puretun rakennuksen hirsikasa ja 6 1700luvun torpan paikka (tuhoutunut). Suositellaan, että kaavassa otetaan huomioon kulttuuriperintökohteet 1 ja 2. Lestijärvellä, 1.9.2017 HansPeter Schulz Jaana Itäpalo

10 Kartta 8. Kohteet 1 6. Kulttuuriperintökohteet sinisenä pisteenä, kohde 1 Kuussaari, aluerajaus ja kohde 2. Pohjanmaan rantatien linjaus sinisenä. Muut havainnot keltaisena pisteenä. Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 8/2017.

11 6. Alueen maisemakuvia Kuva 1. Färimäen itäpuolella oleva pohjoinen jokihaara. Rannat ovat kivikkoiset ja soistuneet. Kuva 2. Färimäen soistunut koillinen alue. Kuva 3. Pohjoisosassa oleva viljapelto.

12 Kuva 4. Keskiosan viljelypelto, taustalla vanhaa metsittynyttä peltoaluetta. Kuva 5. Miltei kuivunutta jokiuomaa Färimäen itäpuolella. Kuva 6. Vanha Kemintie kaavaalueen pohjoislaidalla.

13 Kuva 7. Vanhan Kemintien rautapalkkisilta (kohdalla oli 1800luvulla puusilta). Kuva 8. Färimäen kaakkoinen rantavyöhyke. Laajalti soistunut alue. Kuva 9. Katrineholman saari Färimäen itäpuolella.

14 7. Kohdehakemisto Kohde sivu tyyppi/ tyypin tarkenne ajoitus lkm status 1. Kuussaari 15 Asuinpaikat Uusi aika 1 KP 2. Pohjanmaan rantatie / Postitie 16 Liikennekohdat, tienpohjat Uusi aika 1 KP 3. Färimäki 3 18 Sillan paikka Uusi aika 1 m 4. Färimäki 4 19 Mahdollinen myllynpaikka Uusi aika 1 m 5. Färimäki 5 20 Rakennuksen hirsikasa Uusin aika 1 m Uusi aika 1 m 6. Färimäki 6 21 Torpan paikka Taulukko Status: KP kulttuuriperintökohde, m muu havainto. Kohdekartta mk n. 1:1000. Karttaselitykset ks. kartta 8 sivulla 10.

15 8. Kohdekuvaukset 1. Kuussaari Rekisteritiedot Paikkatiedot Mjrekisteri TM35lehtijako S4232R Laji Kulttuuriperintökohde Vanha yleislehtijako 2541 03 Tyyppi Asuinpaikat Koordinaatit P 7305727 I 372558 ETRSTM35FIN Tyypin tarkenne Kantatalot N2000 Z7m Ajoitus yleinen Uusi aika Koordinaattiselite GPSmittaus Ajoitustarkenne 1700luku Etäisyystieto Inventointilöydöt Aiemmat tutkimukset Inventointimenetelmät Pintahavainnointi, valokuvaus Kuvaus: Talo sijaitsee Färimäen pohjoisosassa matalan mäen itälaidalla. Paikalla on puinen päärakennus, jota on ilmeisesti 1900luvun alkupuolella uusittu, kivinavetta ja puinen pitkä aittarakennus, jotka reunustavat neliömäistä pihaaluetta. Talon tontti on merkitty vuoden 1790 isojakokartalle ja talo v. 1828 pitäjänkartalle (ks kartat sivuilla 8 ja 9). Arkistotietoja: Johannes Koppare, talollinen, s. 29.8.1801 Alatornio Yliraumo Kuussaari 3. Antti Kurtti ja Brita Dahlgren vihittiin Oulussa 14.2.1850, ja heti häiden jälkeen he muuttivat Alatornion Yliraumon Kuussaaren taloon, jonka Kurtti oli ostanut. He asuivat siellä vuoteen 1862 saakka ja muuttivat sitten Tornion Suensaareen.4 Raumon koulu, joka oli kunnan ensimmäinen kansakoulu, aloitti toimintansa syksyllä 1875 Kuussaaren talossa vuokratiloissa.5 Vaikutusten arvio: smerkintä, aluerajaus. Kuussaaren nykyinen päärakennus. 3 Http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Alatornio. 4 Http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Kurtti_Antti. 5 Https://www.tornio.fi/index.php?p=Koulunhistoriaa_13.

16 Kuussaaren kivinavetta. 2. Pohjanmaan rantatie / Postitie Rekisteritiedot Paikkatiedot Mjrekisteri TM35lehtijako S4232R Laji Kulttuuriperintökohde Vanha yleislehtijako 2541 03 Tyyppi Liikennekohdat Koordinaatit P 7305692 I 372492 ETRSTM35FIN Tyypin tarkenne tienpohjat N2000 Z 38 m Ajoitus yleinen Uusi aika Koordinaattiselite Säilyneen linjauksen keskipiste Ajoitustarkenne 1600 1700luku Etäisyystieto Inventointilöydöt Aiemmat tutkimukset Inventointimenetelmät Pintahavainnointi, koekuopitus, valokuvaus Kuvaus: Vanhin tiedossa oleva Pohjanmaanrantatien (Postitien) linjaus kulki Heikkurinsaarelta Katrineholman kautta kapean uoman yli Färimäelle, jossa se kääntyi lounaaseen Kuussaaren talolle kulkien pihapiirin kaakkoislaitaa pitkin ja jatkui sieltä länteen Suensaarelle. Tielinjaus on merkitty v. 1790 isojakokarttaan, vuoden 1828 pitäjänkartalla tie on pohjoisempana ja samalla kohdalla kuin myöhempi vanha Kemin maantie. Vanha linjaus näkyy edelleen v. 1974 peruskartalla. Ks. kartta 8 sivulla 10. Tienn pohja on säilynyt vain noin 300 m:n matkalla, Kuussaaren talon länsipuolella se on osittain peitetty peltoojasta nostetulla maalla. Koekuopitus ei kunnolla onnistunut, koska kivinen tienpohja oli erittäin kova; linjaa pitkin on ajettu ilmeisesti raskailla maatalouskoneilla. Vaikutusten arvio: smerkintä, tien linjaus.

17 Ote vuoden 1974 peruskartassa, tielinjaus keskellä. Tielinjaus Kuussaaren pihalla itään. Tielinjaus Kuussaaren länsipuolella länteen.

18 3. Färimäki 3 Rekisteritiedot Paikkatiedot Mjrekisteri TM35lehtijako S4232R Laji Muu havainto Vanha yleislehtijako 2541 03 Tyyppi Liikennekohdat Koordinaatit P 7305726 I 372676 ETRSTM35FIN Tyypin tarkenne Sillat, tuhoutunut N2000 Z3m Ajoitus yleinen Uusi aika Koordinaattiselite GPSmittaus Ajoitustarkenne 1600 1700luku Etäisyystieto Inventointilöydöt Aiemmat tutkimukset Inventointimenetelmät Pintahavainnointi, koekuopitus, valokuvaus Kuvaus: Vuoden 1790 isojakokarttaan paikalle on merkitty Postitien silta Katrineholman ja Färimäen väliseen uomaan. Nykyään kohdalla on n. 7 m leveä kivi/maapenger. Kohde on tuhoutunut. Vaikutusten arvio: ei merkintää kaavaan. Maapenger kuvattu länteen. Eteläreuna kuvattu kaakkoon.

19 4. Färimäki 4 Rekisteritiedot Paikkatiedot Mjrekisteri TM35lehtijako S4232R Laji Muu havainto Vanha yleislehtijako 2541 03 Tyyppi Työ ja valmistuspaikat Koordinaatit P 7305676 I 372644 ETRSTM35FIN Tyypin tarkenne Myllyn paikka N2000 Z2m Ajoitus yleinen Uusi aika Koordinaattiselite GPSmittaus Ajoitustarkenne 1800luku Etäisyystieto Inventointilöydöt Aiemmat tutkimukset Inventointimenetelmät Pintahavainnointi, valokuvaus Kuvaus: Vuoden 1828 pitäjänkartalle kohdalle on merkitty mylly. Ainoa havainto kuivalle jääneessä uomassa ovat jäljet uoman perkauksesta n. 6 metrin matkalla myllyn paikasta n. 20 30 m etelään (asemoinnin perustella), kohde on osittain sortunut. Kyseessä voi olla myllyn paikka, mutta havaintojen perusteella asia jää epävarmaksi. Vaikutusten arvio: ei merkintää kaavaan. Osa peratusta uomasta kuvattu itään.

20 5. Färimäki 5 Rekisteritiedot Paikkatiedot Mjrekisteri TM35lehtijako S4232R Laji Muu havainto Vanha yleislehtijako 2541 03 Tyyppi Koordinaatit P 7305712 I 372646 ETRSTM35FIN Tyypin tarkenne Puretun rakennuksen hirsikasa N2000 Z4m Ajoitus yleinen Uusin aika Koordinaattiselite GPSmittaus Ajoitustarkenne Etäisyystieto Inventointilöydöt Aiemmat tutkimukset Inventointimenetelmät Pintahavainnointi, valokuvaus Kuvaus: Paikalla on melko iso kasa veistettyjä hirsiä, salvattujen päiden perusteella ne ovat rakennuksesta. Lisäksi kohdalla on peltikattolevyjä ja maatalouskoneiden osia. Kyseessä on mahdollisesti vuoden 1974 peruskartalle Kuussaaren pihan kaakkoislaidalla merkityn talousrakennuksen siirretyt jäänteet. Vaikutusten arvio: ei merkintää kaavaan. Hirsikasa kuvattu luoteeseen.

21 6. Färimäki 6 Rekisteritiedot Paikkatiedot Mjrekisteri TM35lehtijako S4232R Laji Muu havainto Vanha yleislehtijako 2541 03 Tyyppi asuinpaikat Koordinaatit P 7305872 I 372477 ETRSTM35FIN Tyypin tarkenne Torpan paikka (tuhoutunut) N2000 Z7m Ajoitus yleinen Uusi aika Koordinaattiselite GPSmittaus Ajoitustarkenne 1700luku Etäisyystieto Inventointilöydöt Aiemmat tutkimukset Inventointimenetelmät Pintahavainnointi, koekuopitus, valokuvaus Kuvaus: Paikalle on merkitty vuoden 1790 isojakokartalle torppa, joka asemoinnin perusteella on sijainnut nykyisen varastorakennuksen alla. Rakennuksen laaja pihaalue on tasoitettu ja täytetty murskeella. Kohde on tuhoutunut. Lähistöllä tehdyssä koekuopissa ei havaittu merkkejä vanhoista rakennusjäänteistä. Vaikutusten arvio: ei merkintää kaavaan. Torpan paikka kuvattu luoteeseen.

22 9. Aineistoluettelo Kirjallisuus: Ilkka Mäntylä 1971. Tornion kaupungin historia I, 16211809. Ilkka Teerijoki 2007. Tornion historia 2, 1809 1918. Olof Hederyd 1991 (ed.) Tornionlaakson historia 1. Jääkaudelta 1600luvulle Olof Hederyd 1993 (ed.) Tornionlaakson historia 2. 1600luvulta vuoteen 1809. Digitaalinen aineisto: Geologian tutkimuskeskus, http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/index.html Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto, http://www.vanhakartta.fi/ Maanmittauslaitos, avoimien aineistojen tiedostopalvelu, https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta Maanmittauslaitos, http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ Museovirasto: Kulttuuriympäristön palveluikkuna: Arkeologiset kohteet https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_default.aspx Kulttuuriympäristön tutkimusraportit https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/r_default.aspx Kapsi ry, >wmsserver http://tiles.kartat.kapsi.fi/ortokuva? Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/ http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11897154 nro 14 Alatornio > Alaraumo; N:ot 19, 10, 11, 12, 13 ja 1440 tässä kylässä sekä N:ot 2930 Korpikylän kylässä Karungin kunnassa: SSHYlinkit: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/hiskidigiarkisto.php?bid=8256

23 10. Karttaliite Maakirjakartta Torniosta vuodelta 1683.