SUOMEN AFFENPINSERIT RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2006 2010

SUOMEN AFFENPINSERIT RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2006 2010 Suomen Affenpinserit ry Jalostustoimikunta 2006

SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA...4 1.1 Rodun historia...4 1.2 Nykyinen käyttötarkoitus...4 1.3 Rodun kehitys Suomessa...4 2 JÄRJESTÖORGANISAATIO...4 3 NYKYTILANNE...6 3.1 Populaation koko ja rakenne...6 Vuosiyhteenveto...6 3.2 Tehollinen populaatio...7 3.3 Sukusiitosasteen kehitys...8 3.4 Kasvattajat...11 3.5 Saksa rodun kotimaa...11 3.6 Luonne...14 3.7 Terveys...14 3.7.1 Polviniveltutkimukset (patellaluksaatio)...14 3.7.2 Silmäsairaudet...16 3.7.3 Lonasairaudet Dysplasia ja Legg-Perthes...16 3.7.4 Sydänvika...16 3.7.5 Kivesvika...16 3.7.6 Napatyrä...16 3.7.7 Hammaspuutokset...17 3.7.8 Lisääntyminen...17 3.8 Ulkomuoto...17 4 JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT...17 4.1 Visio...17 4.2 Yhdistyksen tavoitteet...18 4.3 Yhdistyksen strategia...18 4.3.1 Lyhyen aikavälin strategia...18 4.3.2 Pitkän aikavälin strategia...18 4.4 Jalostukseen liittyvät muut määräykset ja ohjeet...19 4.4.1 Rekisteröinti...19 4.4.2 Koiranäyttelyt ja kokeet...19 4.4.3 Koiran kauppa...19 4.5 Uhat ja mahdollisuudet...20 4.5.1 Populaatio...20 4.5.2 Luonne...20 4.5.3 Terveys...20 4.5.4 Rakenne...20 4.5.5 Rodun marinapotentiaali...20 4.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi...21 5 TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA...21 6 LÄHTEET...21 7 LIITTEET...22

Affenpinserin jalostuksen tavoiteohjelma 2006 2010 YHTEENVETO Jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on olla ohjenuora niille, jotka kasvattavat affenpinsereitä tai muuten vaan harrastavat rotua. Ohjelmassa kootaan yhteen rodun taustatietoja ja pyritään määrittelemään suuntaviivat pitkäjänteiseksi ja määrätietoiseksi kehittämiseksi. On koottu yhteen rotukohtaisia suosituksia. Ohjelmassa selvitetään myös rodun historiaa. On tärkeätä että kasvattajilla on joku yhteinen tavoiteohjelma jota noudattamalla he pääsevät yhteisiin päämääriin rodun eduksi. Kasvattajien olisi tärkeätä katsoa koko rodun tulevaisuutta affenpinsereiden jalostuksessa. Affenpinsereiden ongelma on tällä hetkellä geenipoolin kaventuminen Suomessa. Uusia tuontikoiria ei ole tullut maahamme viimevuosina montaakaan yksilöä. Joten tärkeää olisi että rotuumme saataisiin lisää tuontikoiria. Tuontikoirien käyttö jalostuksessa mahdollistaisi sen, ettei sukusiitosprosentti enää nousisi ja geenipooli ei enää pienenisi. Tai muuten käyttää koiria joilla on mahdollisimman pieni sukusiitosaste. Toinen ongelmamme on että koiria on tutkittu vähän perinnöllisten sairauksien ja vikojen osalta. Joka selviää taulukoista tutkittujen koirien osalta. Myös muista sairauksista joita mahdollisesti rodussa esiintyy, niistäkään ei ole käytössä mitään tutkittua tietoa. Onkin tärkeää aloittaa säännölliset tarkastukset kantamme koirille. Tulevaisuudessa sitten katsotaan, mikä on rodun todellinen tilanne, ja päätetään toimenpiteistä mahdollisten perinnöllisten sairauksien ja vikojen osalta. Kuitenkin edellä mainituista ongelmista huolimatta olemme valmiita jatkamaan tämän ihastuttavan piupaholaisen jalostamista. Ja näemme rodun tulevaisuuden hyvänä. Affenpinsereiden luonteet ovat hyvät. Rakenteellisesti ja ulkomuodollisesti Suomalaiset koirat ovat varsin laaduaita. Tulevaisuudessa jalostustyössämme tulisi kiinnittää huomiota tuleviin uhkiin, on myös tärkeää, että kaii ne, jotka rotua harrastavat puhaltaisivat yhteen hiileen vain ja ainoastaan rodun parasta ajatellen.

4 (22) 1 TAUSTA 1.1 Rodun historia Rotu syntyi vuoden 1420 paieilla ja esiintyi jo sellaisten kuuluisien maalareiden kuten Dürerin(1471 1528) ja van Eycklin (1390 1441) maalauksissa. Affenpinsereiden alkuperästä on useita teorioita. Jotkut asiantuntijat otaksuvat sen polveutuvan pienestä nykyään jo hävinneestä saksalaisesta terrieristä. Toisten mielestä se on pinserin ja toisten mielestä taas kääpiösnautserin jälkeläinen. Erään teorian mukaan affenpinseri polveutuu griffoneista, tarkemmin sanottuna griffon bruxelloisesta. Todennäköisesti teorioiden paiansa pitävyydestä ei päästä koskaan yksimielisyyteen. Muiden snautseri-pinserirotujen tapaan affenpinseri on ollut rottakoira ja vahti. Affenpinseri sai yksityiskohtaisen rotumääritelmän Saksassa vuonna 1900. 1.2 Nykyinen käyttötarkoitus Affenpinseri on nykyisin seurakoira, sen iloinen, peloton, itsenäinen ja uskollinen luonne ja kätevä koko tekevät siitä sopivan seuralaisen ja vahdin myös pieneenkin asuntoon. Affenpinseri tarvitsee riittävästi liikuntaa energiansa purkamiseen. Kiinnostus toko- ja agilityharrastusta kohtaan on jonkin verran lisääntynyt. Näyttelyharrastukseen affenpinsereiden omistajat ovat osallistuneet aktiivisesti. 1.3 Rodun kehitys Suomessa Ensimmäinen affenpinseri rekisteröitiin Suomeen jo vuonna 1932. Se oli Saksasta tuotu narttu Adda vd Atlantik-Farm SKK9276XVII. Koira ei kuitenkaan useista näyttelykäynneistä huolimatta tullut Suomen muotovalioksi, koska sillä ei ollut muotovalion arvoon vaadittua pentuetta. Varsinainen kasvatustoiminta on alkanut vasta 1980-luvun lopulla. Seija Hoanen, kennel Seibrin, vuonna 1989 toi Ruotsista kantanarttunsa La Rocca`s It`s a Sin S58279/87. Ensimmäinen suomessa syntynyt affenpinseripentue, Seibrin G:t saivat alkunsa "Synnin" saksanvierailun seurauksena (i.multi Ch Topper Maskottchen) 1989. Samana vuonna Suomeen rekisteröitiin myös Ruotsista tuodut uros La Rocca`s Dark Macoy (kennel Seibrin, Seija Hoanen) sekä nartut La Rocca`s Decoration (kennel Zalzoon`s,Tony Väänänen) ja Urax Pierina (kennel Terrun, Airi ja Antti Varis) sekä USA:sta uros Braeburn`s The Lone Ranger ja narttu Farm s Charlotte (kennel Seibrin, Seija Hoanen) Affenpinsereiden rekisteröinti on vakiintunut noin 20 pentuun vuodessa. 2 JÄRJESTÖORGANISAATIO Suomen Snautseri-Pinserikerho perustettiin 11.11.1954, siinä hyväksyttiin säännöt ja nimeksi päätettiin Suomen Snautseri-Pinserikerho. Kääpiöpinsereiden omistajat eivät osoittaneet kiinnostusta kerhoa kohtaan ja muita pinsereitä ei suomessa vielä ollut, tehtiin v.1961 sääntömuutos. Sana pinseri jätettiin pois ja toiminta keskittyi snautsereihin ja kääpiösnautsereihin. Vuonna 1964 kerho rekisteröitiin uudestaan alkuperäisellä nimellä. Suomeen rekisteröitiin vuonna 1989 affenpinseri ja näin SSPK sai viidennen rotunsa.

5 (22) Snautseri-Pinserikerhon organisaatiota muutettiin vuonna 1997 siten, että perustettiin omat rotukerhot. Katto-organisaation nimeksi muutettiin Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry. (SSPK). Snautseri-Pinserikeskusjärjestöön kuuluvat myös alueelliset ala-osastot: Pirkanmaan, Lounais-Suomen, Joensuun, Pohjanmaan ja Kaaois-Suomen, Savo ja Keski-Suomen alaosastot. Alaosastot järjestävät alueellista toimintaa. Suomen Snautseri-Pinserikerho on julkaissut jäsentiedotetta vuodesta 1956 ja jäsenlehteä 4 numeroa vuodessa 1970 alkaen. SSPK on järjestänyt erilaista toimintaa aktiivisesti. Suomen Affenpinserit ry on perustettu 4.1.1998. Yhdistyksen kotipaia on Helsinki. Jäsenmäärä on ollut nousujohteinen yhdistyksen perustamisesta lähtien. Yhdistys on Suomen Kennelliiton ja Helsingin kennelpiirin jäsen ja kuuluu yhdistysjäsenenä Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestöön, jonka hallituksessa sillä on kaksi edustajaa ja heille varajäsenet. Jalostustoimikuntaan kuuluu 3-5 jäsentä sekä 1-2 varajäsentä. Toimikuntaan voi kuulua myös 1-3 kuunteluoppilasta. Jalostustoimikunnan kokoonpanon valitsee ja vahvistaa hallitus, joka myös valvoo toimikunnan työskentelyä. Jalostustoimikunnan säännöt hyväksyy hallitus, sen jälkeen SSPK:n hallitus. Toimikunnan varsinaisten jäsenten toimikausi on neljä vuotta ja varajäsenten yksi vuosi. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Yhdistyksen jäsenet 16 19 37 43 39 42 49 Tauluo 1: Suomen Affenpinserit ry jäsenet vuosina 1998 2005

6 (22) 3 NYKYTILANNE 3.1 Populaation koko ja rakenne Vuosiyhteenveto 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 Pennut (kotimaiset) 16 33 21 21 20 23 22 10 10 12 19 23 22 14 5 13 1 3 0 0 0 Tuonnit 0 1 0 1 0 1 0 0 1 0 1 0 1 5 1 2 1 6 0 1 0 Rekisteröinnit yht. 16 34 21 22 20 24 22 10 11 12 20 23 23 19 6 15 2 9 0 1 0 Pentueet 6 11 6 8 6 7 8 3 3 4 7 9 8 6 1 4 1 1 0 0 0 Pentuekoko 2,7 3,0 3,5 2,6 3,3 3,3 2,8 3,3 3,3 3,0 2,7 2,6 2,8 2,3 5,0 3,3 1,0 3,0 - - - Kasvattajat 4 9 5 5 6 5 5 3 3 4 4 5 4 4 1 2 1 1 0 0 0 Urokset - kaii 5 7 5 6 5 5 5 2 2 3 6 6 4 3 1 2 1 1 0 0 0 - kotimaiset 3 5 5 4 4 3 4 2 2 3 4 3 2 1 0 0 0 0 0 0 0 - tuonnit 0 1 0 2 1 2 1 0 0 0 2 2 2 2 1 2 1 0 0 0 0 - ulkomaiset 2 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 - keskimääräinen jalostuskäytön ikä Nartut 3 v 6 4 v 7 3 v 11 4 v 6 3 v 12 2 v 3 2 v 6 6 v 5 v 2 4 v 2 3 v 9 2 v 7 4 v 1 2 v 7 2 v 5 2 v 1 2 v 8 0 v 0 v 0 v 0 v - kaii 6 11 6 8 6 7 8 3 3 4 7 9 8 5 1 4 1 1 0 0 0 - kotimaiset 6 11 6 7 6 6 6 3 2 3 7 7 3 3 0 1 0 0 0 0 0 - tuonnit 0 0 0 1 0 1 2 0 1 1 0 2 5 2 1 3 1 1 0 0 0 - keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 2 4 v 1 4 v 4 v 4 2 v 5 3 v 3 3 v 8 6 v 1 3 v 4 2 v 7 3 v 3 3 v 3 3 v 6 3 v 2 5 v 2 v 6 1 v 3 1 v 9 0 v 0 v 0 v Isoisät 9 13 9 12 8 11 9 3 6 4 10 11 10 13 4 10 4 6 0 0 0 Isoäidit 10 17 9 12 9 11 12 4 7 5 10 12 13 15 4 10 4 6 0 0 0 Tehollinen populaatio 11 17 11 14 11 12 12 5 5 7 13 14 11 8 2 5 2 2 - - - Sukusiitosprosentti 8,19% 7,14% 13,44% 10,37% 5,10% 2,70% 4,39% 10,92% 3,69% 5,68% 6,36% 9,73% 5,12% 5,00% 0,00% 1,56% 7,81% 3,82% 0,00% 9,38% 0,00% Tauluo 2: Taulukossa Affenpinsereiden rekisteröintimäärät vuodesta 1986 lähtien, jolloin kasvatus Suomessa on alkanut.

7 (22) 3.2 Tehollinen populaatio Tehollinen populaatiokoko määrittää jalostuspohjan laajuutta. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin sen keskimääräinen sukusiitosaste kasvaa ja geenit homotsygoituvat. Tällöin monia geenejä menetetään populaatiosta, mikä kaventaa jalostuspohjaa peruuttamattomasti. Lisäksi se alentaa populaation vastustuskykyä erilaisia uhkatekijöitä, kuten perinnöllisiä sairauksia, vastaan. Tehollinen populaatiokoko (Ne) = Nm * Nf / (Nm + Nf) Nm = lisääntyvien urosten määrä, Nf = lisääntyvien narttujen määrä Tehollinen populaatiokoko 1986 2005 Sukupolvi Urokset Nartut Tehollinen populaatio 1986 89 1 1 2 1990 93 7 11 17 1994 97 19 28 45 1998 2001 14 21 34 2002 2005 23 31 53 60 Tehollinen populaatio sukupolvittain 1986-2005 Koirien määrä 50 40 30 20 10 17 45 34 53 0 2 1986-89 1990-93 1994-97 1998-2001 2002-2005 Sukupolvet

8 (22) 3.3 Sukusiitosasteen kehitys Seuraavassa sukusiitosprosentit sukupolvittain. Vuosina 1986 2005 Suomessa kasvatettujen pentueiden sukusiitosprosentin keskiarvo viidellä sukupolvella laskettuna on 5,61 %. Sukusiitosprosenttia rodussamme nostaa joinakin vuosina muutamat sisäsiitostapaukset. Sukusiitosprosentti sukupolvittain 1986-2005 10,00 9,00 8,00 7,00 Sukusiitos -% 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 1986-89 1990-93 1994-97 1998-2001 2002-2005 Tauluo 3: Sukusiitosprosentit sukupolvittain 1986 2005

9 (22) # Uros Pentueita Pentuja Sukusiitos -% 1 SEIBRIN AMOR 7 30 4,74 2 SEIBRIN TAAPERO 6 22 6,07 3 YANOSCH VOM STROTHBACH 7 21 1,90 4 SEIBRIN RIAL 9 20 6,92 5 SEIBRIN BIRI-BIRI 5 19 11,73 6 HILANE'S CAB CALLOWAY 7 18 6,67 7 HILANE'S PETROV OF AFF-KINS 5 13 0,86 8 COCK-A-DOODLE'S BANJO 4 13 3,51 9 KIRATIN DUMLE 3 10 8,15 10 LA ROCCA'S DARK MACOY 3 9 2,70 11 SEIBRIN ÖLMAN 3 9 11,71 12 ZALZOON'S JACKPOT 3 8 14,73 13 SEIBRIN BRILLE-BILL 3 8 17,43 14 ZALZOON'S MR BEAN 2 6 0,98 15 ZALZOON'S GHOSTBUSTER 2 6 8,91 16 SEIBRIN KING-KONG 2 6 14,45 17 DAVYDOVIN HERCULES 1 5 6,26 18 ELFIK SUPERIOR 2 5 1,51 19 ZALZOON'S YOGI BEAR 2 4 1,41 20 ZALZOON'S UFFE 2 4 18,63 Tauluo 4: Käytetyimmät urokset 1986-2005 ja niiden sukusiitosprosentit laskentaperusteena seitsemän sukupolvea # Nartut Pentuetta Pentuja Sukusiitos -% 1 LA ROCCA'S IT'S A SIN 4 15 2,34 2 SEIBRIN RONA 3 14 17,03 3 FMK'S WONNEMAUS 4 14 8,60 4 ZALZOON'S X-OTIC LADYBUG 3 12 9,76 5 SEIBRIN ÖRRI 2 12 15,87 6 SEIBRIN UTOPIA 6 12 9,18 7 SEIBRIN DOROTA 2 10 2,78 8 COMON BRITANNIA 3 10 0,00 9 SEIBRIN BETA-BELLO 3 9 7,39 10 ALIISA 2 9 4,42 11 DAVYDOVIN HURDY-GURDY 2 9 8,98 12 TAJAR'S MARIONETTE 4 9 14,84 13 ZALZOON'S WILMAFLINTSTONE 2 9 6,31 14 MOOR CABIN FUNNY FACE 4 8 6,48 15 SEIBRIN GAMONA 4 8 0,00 16 ZALZOON'S OLIVE 2 7 2,98 17 OSGOOD FARM'S CHARLOTTE 3 6 4,69 18 LIBENS ALL ABOUTANGELS 2 6 19,92 19 SEIBRIN MARITZA 3 6 0,85 20 SEIBRIN NETTA 2 6 14,45 Tauluo 5: Käytetyimmät nartut 1986-2005 ja niiden sukusiitosprosentit laskentaperusteena seitsemän sukupolvea

10 (22) Pennut # Nimi Synt.vuosi Pentueet yhteensä Vuoden aikana Toisessa polvessa 1 SEIBRIN AMOR 1998 7 30 3 24 2 YANOSCH VOM STROTHBACH 1998 7 21 0 37 3 SEIBRIN BIRI-BIRI 1999 6 21 3 8 4 KIRATIN DUMLE 2003 3 10 6 3 5 SEIBRIN ÖLMAN 1996 3 9 0 6 6 SEIBRIN BRILLE-BILL 1999 3 8 0 20 7 ZALZOON'S MR BEAN 1994 2 6 0 0 8 DAVYDOVIN HERCULES 2001 1 5 0 10 9 ELFIK SUPERIOR 1999 2 5 0 16 10 ZALZOON'S YOGI BEAR 2001 2 4 0 4 11 DAVYDOVIN IMEI QANTARA 2002 1 4 4 0 12 SEIBRIN AMULETTE 1998 2 4 0 0 13 ZALZOON'S UFFE 2000 2 4 0 0 14 AMOS 2003 1 4 4 0 15 KONISHIKI BLACKBERRY WAY 2003 2 4 4 0 16 LARS-ÅKE 2004 1 4 4 0 17 LIBENS FUTURE VISION 2000 1 3 0 0 18 SEIBRIN EPPU ELIITTI 2001 1 3 3 0 19 SEIBRIN EROS ERIKOINEN 2001 1 3 0 0 20 ZALZOON'S OZZIE OSBORN 1995 1 2 0 0 Tauluo 6: Urosten jälkeläistilasto 1986-2005 Pennut # Nimi Synt.vuosi Pentueet yhteensä Vuoden aikana Toisessa polvessa 1 ZALZOON'S X-OTIC LADYBUG 2001 3 12 3 0 2 SEIBRIN ÖRRI 1996 2 12 0 6 3 SEIBRIN DOROTA 2000 2 10 0 11 4 COMON BRITANNIA 1996 3 10 0 43 5 SEIBRIN BETA-BELLO 1999 3 9 0 12 6 ZALZOON'S WILMAFLINTSTONE 2000 2 9 0 13 7 DAVYDOVIN HURDY-GURDY 2001 2 9 0 2 8 ALIISA 1997 2 9 0 9 9 MOOR CABIN FUNNY FACE 1997 4 8 4 4 10 ZALZOON'S OLIVE 1995 2 7 0 8 11 LIBENS ALL ABOUTANGELS 1996 2 6 0 3 12 ZALZOON'S QVICKSTEPDANCER 1995 1 5 0 16 13 AMALIA 2000 2 5 2 0 14 ZALZOON'S RINGSIDE RUMOR 1995 1 5 0 9 15 DAVYDOVIN INCREDIBLEROUGE 2002 1 4 4 0 16 ZAROSAN VILHELMIINA 2003 1 4 4 0 17 ZAROSAN NELLA 2000 2 4 0 4 18 AMANDA 2000 1 4 0 19 19 ZALZOON'S WHITNEY HOUSTON 2000 1 4 0 5 20 LOVE-DANE'S BLACK VELVET 2003 1 4 4 0 Tauluo 7: Narttujen jälkeläistilasto 1986-2005

11 (22) 3.4 Kasvattajat Pentueet pennut viim.pentua AFTER BARNAKIN 1 3 2004 CUTEFINN'S 2 5 2004 DAVYDOVIN 6 23 2006 KIRATIN 6 24 2006 LIBENS 9 19 2004 LOVE-DANE'S 7 19 2006 RÄMPSÄN 3 12 2005 SEIBRIN 22 63 2006 ZALZOON'S 22 59 2005 ZAROSAN 6 22 2005 Tauluo 8: Kasvattajat 3.5 Saksa rodun kotimaa Affenpinseri on ollut alun perin eteläsaksalainen koira. Saksassa rodun ensimmäiset rekisteröinnit olivat jo 1879. Suomeen ensimmäinen Saksasta rekisteröity narttu oli Adda vd Atlantik-Farm ja se tapahtui vuonna 1932. Tällä nartulla ei kuitenkaan koskaan ollut jälkeläisiä Suomessa. Saksalaiset Affenpinserit jotka ovat vaikuttaneet suomalaiseen kantaan. Ensimmäinen suomeen syntyneen pentueen voidaan katsoa olevan täysin Saksalainen. Vaiakin La Rocca`s it`s a sin oli Ruotsista tuotu narttu sillä oli kuitenkin Saksalaiset vanhemmat ja ensimmäiset "Synnin" pennut saivat alkunsa Saksan vierailun seurauksena. Kaiken kaiiaan Synnillä oli neljä pentuetta ja 15 pentua. 1989 Suomeen tuotiin Ruotsista myös sisarukset joiden takaa löytyy Saksalaista verta. La Rocca`a Dark Malcoy jolla oli kolme pentuetta ja yhdeksän pentua. La Rocca`s Decoration jolla oli vain yksi pentue ja yksi pentu. Myöhemmin tuotiin Ruotsista myös uros jonka molempien vanhempien takaa löytyy Saksalaisia koiria. La Rocca s Bogart jolla oli yksi pentue ja neljä pentua. Vuonna 1998 Suomeen tuotiin Saksasta uros Yanosch von Strothbach jolla on suomessa seitsemän pentuetta ja kaksikymmentäyksi pentua. Saksassa syntyy vuosittain noin 20 pentua, kasvattajia on noin kymmenkunta. Tuontikoirat Narttu Adda vd. Atlantik-Farm SK9276XVIII s.1932 narttu Bastet Blodi Superior SF44127/94 PKR30850 uros Braeburn s The Lone Ranger SF25410789 AKCSBTD081200 uros Cock-A-Doodle s Banjo SF42107/91 AKCSBTD362042 narttu Comon Britannia FIN 45908/96 S53611796 uros Elfik Superior FIN 29759/01 PKRII60977 narttu FMK`s Wonnemaus SF29415/90 AKCSBTD198118 uros Hilane s Cab Calloway SF41949/93 AKCSBTD124306 narttu Hilane`s Hroawitha SF41948/93 AKCSBTD410941 uros Hilane`sPetrov of Aff-Kins SF42106/91 AKCSBTD410943 uros La Rocca`s Bogart S39271/89 uros La Rocca`s Dark Macoy S39627/89 narttu La Rocca`sDecoration S39628/89 narttu La Rocca`s It`s A Sin S58279/87 narttu Osgood Farm`s Charlotte SF 32813/89 AKCSBTD085185

12 (22) uros Yanosch von Strothbach FIN34442/98 VDH98AP120006 uros vd Räuberhole, Gonzales SF04394/93 PSZ002747 uros vd Räuberhöhle Harlekin SF04395/93 PSZ002762 narttu vd Räuberhöhle Hummel SF 33756/93 VDH92AP002764 narttu Tajar`z Marionette SF45088/92 AKCSBTM74380070 narttu Urax Pierina s32088/89 Uros Wildax Sidney Poitier at Ingerdorm Fin32868/03 KCAD01100102 uros Larossous Qonstriqtor FIN50450/05 09212 Limbach-Oberfrohna Denda Ina von der Folgenquelle 12439 Berlin Fichtner Roswitha von der Butzemannhaus 45699 Herten Kalendar Jutta von Friesenhof 45731 Waltrop Trosbach Gabriele Lakritznase 49497 Mettingen Steinbrinker Dieter vom Strothbach 49716 Meppen Rump Monika vom Holthausener Wehr 49770 Westrum-Herzlake Bergmeyer Liselott Maskottchen 63579 Freigericht Treulieb c/o Sabine Treulieb s Mihm Manuela 85445 Schwaig Huber Matthias v. Ardeo 85462 Eitting Huber Franziska vom Ardinger Torfland Tauluo 9: Saksalaiset kasvattajat

13 (22) Welpenstatistik - Geworfene Affenpinscher lt. Zuchtbuch PSK Angaben ohne die Tiere, die nicht nach den Bestimmungen des PSK gezüchtet wurden, deren Eltern nicht reinrassige Affenpinscher sind, die übertragen wurden und die von Zuchtstätten stammen, die ausserhalb der BRD liegen aber nach den Bestimmungen des PSK züchteten. Zwinger 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Würfe Ardeo........... 1/1 Ende.... 1 Ardinger Torfland............. 3/1-0/1-2 Berggeist Sausewind.... 2/1 Ende........... 1 Blütenstadt Orsoy. 3/0-1/0 1/1 3/0 Ende.......... 5 Butzemannhaus.............. 0/3 1/1. 2 Eschengrund. 2/1 2/1-3/0 Ende........... 3 Folgenquelle...... 1/3-1/5 3/3-3/3 1/3 6/2 4/2 0/3. 11 Friesenhof... 1/0 2/0 4/1 1/1 2/3 2/2 2/2 2/1 2/1 0/1-2/2 4/3 1/1 14 Gocklhof 1/3-3/1 3/2 Ende............ 5 Holthausener Wehr........ 0/1 - - - - 1/1 1/1 ½. 4 Jordansee 4/3 4/8 8/2 3/3 2/1 3/0 Ende.......... 14 Kro-de Rie... 2/1 Ende............ 1 Lakritznase............ 0/1 - - - 2/2 2 Maskottchen 3/3 3/4 2/5 9/1 2/0 - ½ 5/2 4/3 1/0 2/2-2/3 3/4 6/4 2/1 0/1 39 Mohrenköpfchen 2/2 0/1 6/5 4/2 0/3 Ende........... 8 Pfefferhäuschen....... 2/2 1/1 5/5 0/5 1/6 3/2 Ende... 8 Pik As..... 2/0 Ende.......... 1 Räuberhöhle 2/6 3/1 4/4 4/0 - ½ 3/0-2/1 1/0 - - - - - -. 10 Strothbach..... 7/0 2/4 3/2 4/0 ½ - - 1/1 Ende... 7 Teufelshorn. 4/1 ½ Ende............. 3 Treuliebs............... 3/2. 1 Wäschbach... 1/3 1/3 3/1 7/4 2/1 0/3 3/3 Ende...... 13 Rüden 12 19 26 28 13 23 15 14 14 16 4 7 7 13 13 11 3. Hündinnen 17 16 20 12 9 4 14 10 16 15 8 11 11 8 12 13 4. gesamt 29 35 46 40 22 27 29 24 30 31 12 18 18 21 25 24 7. VDH Welpenstatisik?? 56 49 25 33 29 25 30 31 12 18 18 21 25... Würfe pro Jahr 11 16 18 15 8 8 10 8 12 9 5 4 7 5 8 8 3. (c) A.Gruschwitz + I.Denda, April 2006 Tauluo 10: Saksan Affenpinseri koiranpentutilastotiedot

14 (22) Myös englannista, ruotsista ja yhdysvalloista on tuotu koiria suomeen joita on käytetty jalostukseen. Saksa Englanti Ruotsi Norja noin 25/vuosi noin 100 120/vuosi noin 20/vuosi noin 10/vuosi Tauluo 11: Affenpinsereiden vuosittaiset rekisteröinnit Euroopan suurimmissa kasvattaja maissa FCI:n alaisuudessa (pennut/vuosi) 3.6 Luonne Affenpinserin luonteenomaiseen olemukseen kuuluu ihastuttava yhdistelmä pelottomuutta, itsenäisyyttä, uskollisuutta sekä nopeat vaihtelut rauhallisuudesta nopeaan toimintaan. Affenpinserin kuuluu olla eloisa ja valpas, ei arka, hermostunut, flegmaattinen tai aggressiivinen. Affenpinseri on kotona viihtyvä, ystävällinen ja aina valmis seuraamaan isäntäänsä minne tahansa. Pienestä koostaan huolimatta se pystyy vaaran uhatessa osoittamaan suurta rohkeutta. Affenpinseri saa olla pidättyväinen vieraita kohtaan. Affenpinseri on nykyään seurakoira. Tosin aktiivisena koirana siitä voi saada myös monipuolisen harrastuskoiran. Affenpinseri tyytyy erittäin vähään ja sitä on melko hankala motivoida, mikä ei tee siitä kaiein helpointa koulutettavaa. Vuonna 1994 jalostustarkastetut affenpinserit, joita oli 7 urosta ja 9 narttua, olivat poieuksetta hyväluonteisia. Vuonna 2005 jalostustarkastuksessa oli, 8 urosta ja 11 narttuja jotka myös olivat poieuksetta hyväluonteisia. Affenpinsereiden luonteet ovat hyvät. Joitain arkoja yksilöitä on tavattu, niiden käyttäminen jalostuskoirina ei ole toivottua. Tavoitteena on tasapainoinen ja hyväluonteinen affenpinseri. 3.7 Terveys Affenpinseri on Suomessa niin nuori rotu, että rodun terveyttä ja elinikää on vaikea vielä arvioida. Alusta lähtien olisi ollut toivottua suorittaa polvi-, silmä- ja lonatutkimuksia. Polvitarkastuksissa on ilmennyt joillakin yksilöillä polvilumpion sijoiltaan menoa eli patellaluksaatiota. Silmien osalta ei ole löydetty perinnöllisiksi todettuja sairauksia. Mahdollisesti on ollut yksi Legg-Perthes tapaus eli lonien rappeutumasairaus (verenkierron puutoksen aiheuttama kuolio). Myös jokunen synnynnäinen sydänvika on todettu. Joillakin vanhoilla yksilöillä on kuulunut sivuääniä sydämestä. Jalostustoimikunnalla ei ole ollut käytettävissä mitään faktoja sydänvikojen, vesipäiden tai tyrien osalta, vaan kaii tieto on kuultua. Affenpinsereillä esiintyy hammaspuutoksia. Jalostustoimikunnalla on tutkimussuosituksia etenkin jalostukseen käytettäville koirille. Suositellaan myös koirien avauttamista (obduktio) tarkan kuolinsyyn selvittämiseksi ainakin niiden osalta jotka ovat kuolleet ilman selvää diagnoosia. 3.7.1 Polviniveltutkimukset (patellaluksaatio) Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno ei lieväasteisena välttämättä anna lainkaan oireita.

15 (22) Pahempiasteisena polvilumpio voi spontaanisti mennä sijoiltaan ja aiheuttaa koiralle hypähtelyä, ajoittaista sairaan jalan ontumista tai käyttämättömyyttä. Pahimmassa asteessa polvilumpiot ovat jatkuvasti sijoiltaan, jolloin koira voi olla pahoin invalidisoitunut. Virallisen polvitarkastuksen patellaluksaation varalta tekee siihen koulutuksen saanut eläinlääkäri. Tutkimus tehdään käsin, apuna voidaan käyttää myös röntgenkuvausta. Vuonna 2005 terveystutkittu 26 koiraa joista 24 kpl 0/0 1 kpl 1/0 1 kpl 0/1 1 kpl 1/1 1 kpl 0/3 Arvosteluasteio on seuraava: 0 normaali 1 polvinivel on lähes normaali. Polvilumpiota voidaan liikutella helpommin kuin normaalisti ja patella saadaan luksoitumaan, mikäli polvea samalla ojennetaan. Patella saattaa luksoitua ajoittain, mutta se palautuu itsestään paikoilleen. Polvilumpion suoran siteen kiinnityskohta saattaa olla lievästi kiertynyt. 2 polvilumpio on tavallisesti paikoillaan raajan ollessa ojennettuna. Lumpio luksoituu polvea koukistettaessa tai rotatoitaessa (kierrettäessä) ja pysyy poissa telaurasta kunnes se asetetaan takaisin paikoilleen. Sääriluun yläosa on kiertynyt, jopa 30 astetta sisäänpäin. 3 polvilumpio on yleensä luksoituneena. Lumpio saadaan asetettua tilapäisesti paikoilleen. Sääriluu on kiertynyt jopa 30 60 astetta. 4 polvilumpio on pysyvästi sijoiltaan, eikä se pysy telaurassa ilman leiausta. Sääriluun yläosa on kiertynyt jopa 90 astetta.

16 (22) Vuosina 1987-1999 rekisteröidyistä affenpinsereistä (yht.151) on polvitarkastettu 31 yksilöä joista 5:llä polvitarkastuksen tulos oli muu kuin 0/0 =terve. (Tilanne vuoden 2000 alussa) Tutkimusvuosi kpl 0/0 1/0 0/1 1/1 1/2 0/3 1992 2 1 0 0 1 0 1993 7 7 0 0 0 0 1994 6 4 0 0 1 1 1995 4 4 0 0 0 0 1996 0 0 0 0 0 0 1997 1 1 0 0 0 0 1998 4 4 0 0 0 0 1999 7 5 1 1 0 0 Tauluo 12: Tarkastetut koirat vuosina 3.7.2 Silmäsairaudet Vuosina 1987-2005 rekisteröidyistä affenpinsereistä on silmätarkastettu 23 koiraa, joista kaii on todettu terveiksi. 3.7.3 Lonasairaudet Dysplasia ja Legg-Perthes Suomessa rekisteröidyistä affenpinsereistä lonakuvatut koirat Lonaniveldysplasia todetut: A 1kpl B 3kpl C 1kpl D 1 kpl Legg-Perthes tapauksia ei ole nyttemmin todettu. 3.7.4 Sydänvika Affenpinsereissä esiintyy sydänvikoja. On todettu olevan joitakin synnynnäisiä sydänvikoja. Muutamia pentuja on kuollut oletettuun sydänvikaan. 3.7.5 Kivesvika Kivesvikaisen uroksen toinen tai molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta kivespusseihin. Piilokives voi sijaita vatsaontelossa tai nivuskanavassa. Piilokiveksistä koiraa ei Suomen Kennelliitto ry:n säännösten mukaisesti saa käyttää siitokseen. Kivesvika on polygeenisesti periytyvä. Affenpinsereillä esiintyy kivesvikoja. 3.7.6 Napatyrä Napatyräisen koiran vatsanpeitteissä on reikä, jonka kautta vatsapaita ja/tai suolia pääsee

17 (22) työntymään vatsaontelosta nahan alle. Napatyrä on periytyvä vika ja kasvattaja on Suomen Kennelliitto ry:n säännösten mukaisesti velvollinen korvaamaan mahdollisesta napatyräleiauksesta aiheutuneet kustannukset. 3.7.7 Hammaspuutokset Tavoitteena on affenpinseri, jolla on oikea purenta (käännetty leiaava purenta) ja kaii hampaat. Aikuisella koiralla on normaalissa purennassa yhteensä 42 hammasta. Yläleuassa 2 x 3 etuhammasta (I, incisor), yksi kulmahammas (C, canine), 4 välihammasta (P, premolar) ja 2 poskihammasta (M, molar). Alaleuassa taas 2 x 3 etuhammasta, yksi kulmahammas, 4 välihammasta ja 3 poskihammasta. Hammaspuutoksia affenpinsereillä on jonkin verran. Kaiia hammaspuutoksia on tavattu. Suurimmat puutokset ovat premolaaripuutoksia. Hammaspuutosten on todettu olevan perinnöllisiä ja niihin kiinnitetään huomiota mm. jalostustarkastuksissa. 3.7.8 Lisääntyminen Affenpinseri lisääntyy normaalisti. Pentuekoko on keskimäärin +-4. 3.8 Ulkomuoto Rodunomainen affenpinseri on pieni ja neliömäinen koira, jonka ulkomuoto muistuttaa osin kääpiösnautseria osin griffon bruxelloisea. Sillä on pyöreähkö pää, mutta ei kuitenkaan ylösvetäytynyt kuono eikä yhtä lyhyt kuin griffoneilla. Selkä on suora ja kulmaukset ovat kohtuulliset. Karva on karkea, tiivis ja päässä joka suuntaan sojottavaa, mikä antaa apinamaisen ilmeen, mistä rotu on saanut nimensäkin. Liieet ovat melko tipsuttavat. FCI:n rotumääritelmän mukainen väri on puhdas musta. Pentueisiin syntyy myös värillisiä pentuja. Suomessa ne luokitellaan värivirheellisiksi. Affenpinserin koko 25-30cm. Liitteenä rotumääritelmä ja sen tulkintaohje, jossa affenpinserin tyyppi on kuvattu tarkemmin.(liite 1) 4 JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT 4.1 Visio Tulevaisuudessa on pyrkimys säilyttää Affenpinserin luonne ja ulkomuoto sellaisina kuin nyt ovat. Suomessa koirien luonteet ovat hyvät, kuten aiemmin on todettu. Ulkomuodollisesti suomen koirat ovat laaduaita ja rotumääritelmän mukaisia. Varmastikin suurin uhka tulevaisuudessa on koirien jalostusmateriaalin vähyys. Kasvattajien tulisi ottaa tämä seia huomioon omassa kasvatustyössään. Samojen urosten liiallista käyttöä tulisi välttää. Kantaa tulisi lisätä erisukuisilla ulkomaisilla tuontikoirilla. Tulevaisuudessa yhdistyksen tulee kartoittaa rodun terveystilanne kokonaisuudessaan, niin perinnöllisten kuin muidenkin sairauksien osalta.

18 (22) 4.2 Yhdistyksen tavoitteet Tavoitteena on seurata luonteiden ja ulkomuodon kehitystä ja puuttua sellaisiin asioihin, jotka vaikuttavat negatiivisesti rodun kehitykseen. Kuitenkin tärkein osa-alue on terveys johon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tulevaisuudessa yhdistyksen tulee kerätä tietoa suomessa rodussamme esiintyvistä sairauksista ja vioista. Kirjata ne ylös, jotta saadaan oikeaa ja todellista tietoa rodun terveydentilasta. Affenpinserin tulee olla myös tulevaisuudessa ihastuttava koti ja seurakoira, josta on iloa omistajalleen. Sen tulee myös säilyttää temperamenttinen ja reipas luonne, jotta sen kanssa voi myös harrastaa. Suomen Affenpinsereiden kokonaiskantaa ajatellen on tärkeää saada mukaan aivan uusia jalostuskoiria. Tavoitteena on myös saada kaii rotua kasvattavat mukaan yhteistyöhön. 4.3 Yhdistyksen strategia Ensisijaisesti tavoitteiden päämäärän toteuttamisessa käytetään jalostustoimikunnan sääntöjä ja niitä tehtäviä joita sille on laadittu. Jotka hallitus on vahvistanut 1.1.2001 alkaen. Liite 2 Näiden lisäksi on vielä lisätty muutamia muita asioita jotka tulisi ottaa huomioon jalostustyössä. 4.3.1 Lyhyen aikavälin strategia Läheinen sukusiitos: Jalostustoimikunta tulee jatkossa kiinnittämään tarkemmin huomiota sukusiitosprosentteihin jokaisen yhdistelmän kohdalla jotta jo kapea geenipooli ei kaventuisi entisestään. Samojen urosten käyttö: Tulevaisuudessa jalostustoimikunnan tulee kiinnittää huomiota tähän asiaan ja mahdollisesti suositellaan muita uroksia käytettäväksi. 4.3.2 Pitkän aikavälin strategia Terveys: Jalostustoimikunta tulee kartoittamaan rodun terveystilanteen. Sekä perinnöllisten, että muiden mahdollisten sairauksien ja vikojen osalta. Saada kasvattajat ja kotikoirien omistajat ymmärtämään kuinka tärkeätä koirien systemaattinen tarkastaminen perinnöllisten sairauksien osalta on. Säännöt: Jalostustoimikunta tulee päivittämään säännöt ja ne hyväksytetään sspk:lla. Jalostustoimikunta tulee päivittämään jalostuskoirille asetetut kriteerit. Jalostustoimikunta ei kuitenkaan voi toimia kurinpitolautakuntana" koska kuitenkin viimekädessä jokaisella kasvattajalla

19 (22) on vastuu tekemistään päätöksistä ja siten myös kasvatustyön laadusta ja tuloksista. Tavoitteena on tehdä sellaiset suositukset ja normistot, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin rodunjalostusta kotimaassamme. Jalostustoimikunnan ja kasvattajien välinen hyvä yhteistyö nähdään erittäin tärkeänä. 4.4 Jalostukseen liittyvät muut määräykset ja ohjeet 4.4.1 Rekisteröinti Rekisteröinti tapahtuu Suomen Kennelliitto ry:n koirarekisteriin Suomen Kennelliitto ry:n määräysten mukaisesti. PEVISA -ohjelman mukaisia rekisteröintirajoituksia ei rodussamme ole. 4.4.2 Koiranäyttelyt ja kokeet Affenpinseri kuuluu FCI:n luokituksen mukaan 2-ryhmään. Suomen muotovalion (FIN MVA) saavuttamiseksi tarvitaan kolme sertifikaattia kolmelta eri palkintotuomarilta, vähintään yksi sertifikaateista on saatava yli 24:n iässä. Agility harrastus affenpinsereiden parissa on lisääntymässä. Affenpinseri kilpailee mini-luokassa. Agilityvalion (FIN AVA) arvoon vaaditaan kolme voittoa 0-tuloksella vähintään kahdelta eri tuomarilta agility kilpailujen korkeimmassa luokassa. Ensimmäisen ja viimeisen tuloksen välillä täytyy olla vähintään yksi (1) vuosi ja yksi (1) päivä. Lisäksi koiralla tulee olla vähintään näyttelystä laatuarvostelun H 15 iässä. Tottelevaisuusvalion (FIN TVA) arvon koira saa kun sillä on 3 x 1 palkinto tottelevaisuuskokeen erikoisvoittajaluokassa vähintään kahden eri palkintotuomarin arvostelemana sekä vähintään H palkinto näyttelyssä. Affenpinserin kanssa voi osallistua luonnetestiin ja käyttäytymiskokeeseen. 4.4.3 Koiran kauppa Suomen Affenpinserit ry suosittaa pentujen kaupassa käytettäväksi SKL:n hyväksymiä koiran kauppaa, sijoitusta ja osamaksukauppaa koskevia vakiosopimusehtoja. Luovutettaessa pennun tulisi olla vähintään 8 viikon ikäinen. Kasvattajan tulisi kertoa pennun-ostajalle rodun erityispiirteistä sekä rodussa esiintyvistä sairauksista ja vioista sekä antaa riittävät, mieluiten kirjalliset ohjeet erityisesti ruokinnasta, mutta myös turkin hoidosta ym. toimenpiteistä sekä neuvoa pennun kasvatuksessa ja koulutuksessa. Yhdistyksen toivomus on, että kasvattaja liittää pentujen ostajat yhdistyksen jäseniksi, jolloin he saavat lisää informaatiota. Muutoin jalostuksessa noudatetaan tämän tavoiteohjelman ja sen toimintaohjeen lisäksi muita Suomen Kennelliitto ry:n jalostukseen liittyviä määräyksiä ja ohjeita, Suomen Snautseri - Pinseri keskusjärjestö ry:n sääntöjä ja ohjeita

20 (22) 4.5 Uhat ja mahdollisuudet Tämän päivän vahvuudet ja heioudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat. Yhteenvedot kaikilta tärkeiltä osa-alueilta; populaatio, luonne, terveys, rakenne ja rodun marinapotentiaali. 4.5.1 Populaatio Vahvuudet: Kanta Suomessa on kasvanut viime vuosina, rekisteröintimäärät nousseet Heioudet: Sukusiitosprosentti on noussut 4.5.2 Luonne Vahvuudet: Tämänhetkisen kannan luonteet ovat varsin hyvät. Heioudet: Rodussamme esiintyy myös arkoja koiria 4.5.3 Terveys Vahvuudet: Affenpinseri on kooltaan sopusuhtaisen pieni mikä ei altista sitä rakenteellisille ongelmille Heioudet: Tutkittuja koiria perinnöllisten sairauksien osalta on vähän. 4.5.4 Rakenne Vahvuudet: Rodussamme esiintyy paljon rakenteeltaan erinomaisia yksilöitä Heioudet: Rodussamme esiintyy myös liian kevyitä sekä raskaita, pieniä että myös liian suuria yksilöitä 4.5.5 Rodun marinapotentiaali Vahvuudet: Syntyville pennuille riittää kysyntää. Affenpinseri sopii hyvin kotikoiraksi Heioudet: Rotu on melko tuntematon valtaväestön keskuudessa. Mahdollisuudet: Saadaan mukaan uusia rodun kasvattajia ja harrastajia. Uhat: Geenipohja supistuu entisestään. Mahdollisuudet: Antaa jatkossakin mahdollisuuden kasvattaa hyväluonteisia Affenpinsereitä. Uhat: Mikäli geenipohja vielä pienenee, arkojen ja peloaiden koirien käyttö jalostuskoirina saattaa lisääntyä Mahdollisuudet: Tulevaisuudessa kun koiria tutkitaan systemaattisemmin, saadaan selville rodun todellinen tilanne perinnöllisten sairauksien osalta. Uhat: Tutkimattomien koirien käyttö jalostuskoirina. Mahdollisuudet: Jalostaa tulevaisuudessakin hyvärakenteisia koiria Uhat: Että luustoltaan heioja koiria käytetään jalostukseen, tai selvästi rotumääritelmän vastaisia yksilöitä. Mahdollisuudet: Kun, rekisteröintimäärät nousevat tunnettavuuskin paranee. Uhat: Suuri kysyntä saattaisi suoda kiusauksen jalostaa heiojakin yksilöitä.

21 (22) 4.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 Toimen -piteet Tehdään terveys kyselykaavake, ja lähetetään se omistajille Aloitetaan säännölliset tarkastukset perinnöllisten sairauksien osalta Jatketaan jo aloitettuja jalostustarkastuk sia. Järjestetään kasvattajapäivät. Tarkistetaan jalostuskoirille asetetut kriteerit. Aloitetaan säännölliset tarkastukset perinnöllisten sairauksien osalta Jatketaan jo aloitettuja jalostustarkastuk sia. Järjestetään kasvattajapäivät. Kartoitetaan rodun terveys tilanne ulkomailla. Aloitetaan säännölliset tarkastukset perinnöllisten sairauksien osalta Jatketaan jo aloitettuja jalostustarkastuk sia. Järjestetään kasvattajapäivät. Tehdään kartoitus rodun senhetkisestä terveystilantees ta. Aloitetaan säännölliset tarkastukset perinnöllisten sairauksien osalta Jatketaan jo aloitettuja jalostustarkastu ksia. Järjestetään kasvattajapäivät. Mahdollisesti uusi JTO:n tekeminen, päätetään PEVISA liittymisestä. Aloitetaan säännölliset tarkastukset perinnöllisten sairauksien osalta Jatketaan jo aloitettuja jalostustarkastuk sia. Järjestetään kasvattajapäivät. 5 TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Jalostustoimikunta on ensisijaisesti vastuussa rotumme jalostamisesta ja niin myös tavoiteohjelman noudattamisesta. Toimikunta kuitenkin toimii hallituksen alaisuudessa, joten hallitus valvoo viime kädessä tavoiteohjelman noudattamisesta. Jalostustoimikunta on velvollinen raportoimaan vuosittain omassa toimintakertomuksessaan toimenpiteiden toteutumisesta sekä asetettujen päämäärien saavuttamisesta. Vuosittain ohjelmaa tulee käydä läpi omilla kasvattajapäivillä. Jalostuksen tavoiteohjelma tulee olla tulevaisuudessa luettavissa yhdistyksen nettisivuilla. Tavoiteohjelma päivitetään tarvittaessa, kuitenkin viiden vuoden välein. Ensin sen hyväksyy Suomen Affenpinserit ry omassa vuosikokouksessaan ja sen jälkeen SSPK:n vuosikokous. Tämän jälkeen SSPK esittää tavoiteohjelman jalostustieteelliselle toimikunnalle hyväksyttäväksi. 6 LÄHTEET 1. Suuri koirakirja 6, Kustannus osakeyhtiö TAMMI, Helsinki 1993 2. Suomen Affenpinserit ry. tulosjulkaisut 1992 2004

22 (22) 3. Suomen Kennelliiton Koira -net jalostustietojärjestelmä 4. Sverige, Affenpinsher klubben. Yvonne Frannson 5. Norge, Grete Hansen 6. Snautseri-pinseri lehti 2005/3 7. Suomen Snautseri-Pinseri Keskusjärjestö, 50-vuotis juhlajulkaisu 8. The First Fifty Affenpinscher Champions 7 LIITTEET 1. Rotumääritelmä, hyväksytty FCI 11.8.2000-SKL-FKK 15.8.2001 ja rotumääritelmän tulkintaohje. 2. Jalostustoimikunnan säännöt ja tehtävät, voimassa 1.1.2001 alkaen 3. Jalostustarkastuskaavake