LUPAPÄÄTÖS Nro 1/12/2 Dnro PSAVI/47/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJA Asemanrannan nolla-alueen kunnostus, Kemijärvi Kemijärven kaupunki Vapaudenkatu 8 B 98101 Kemijärvi
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 3 Arvio työajasta... 4 HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 Yleiskuvaus vesistöstä... 4 Vesistön ja luonnon tila ja käyttökelpoisuus... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 5 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksen täydennykset... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset... 6 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 6 PÄÄASIARATKAISU... 6 LUPAMÄÄRÄYKSET... 6 Rakennetta koskevat määräykset... 6 Rakentamisaika... 7 Työnaikaisten haittojen minimointi... 7 Viimeistelytyöt... 7 Kunnossapitomääräykset... 7 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 7 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 7 RATKAISUN PERUSTELUT... 8 Pääasiaratkaisun perustelut... 8 Lupamääräysten perustelut... 8 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 8 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 8 KÄSITTELYMAKSU... 9 Ratkaisu... 9 Perustelut... 9 Oikeusohje... 9 MUUTOKSENHAKU... 10
3 HAKEMUS Kemijärven kaupunki on 22.8.2011 aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Asemanrannan nolla-alueiden kunnostamiseen ruoppaamalla Kemijärven kaupungissa hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Asemanrannan nolla-alueen kunnostus liittyy yhtenä osana Kemijärven moninaiskäytön ja kesämatkailun kehittäminen vuosina 2008 2011 -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on Kemijärven säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Nolla-alueiden kunnostusta on selvitetty 1980-luvun alusta lähtien, ja asiasta on neuvoteltu useaan otteeseen ympäristöviranomaisten, Kemijärven kaupungin ja säännöstelyluvan haltijan Kemijoki Oy:n kanssa. Kunnostettava alue sijaitsee Kemijärven kaupungin keskustassa rautatieaseman kohdalla Kemijärvi Rovaniemi tien pohjoispuolella. Alueella on noin kahden hehtaarin suuruinen lähes yhtenäinen runsaskasvuinen soistunut maa-alue. Alue kunnostetaan kaivamalla avovesikanavia siten, että yhtenäisestä alueesta muodostuu useampien pienempien saarien muodostama saariryhmä tai ainakin selvästi ranta-alueesta erottuva alue. Suunnitellut työt Rannan ja saariryhmän väliin kaivetaan noin 15 metriä leveä ja 150 metriä pitkä uoma, jossa vesi pääsee vapaasti virtaamaan. Muut kaivettavat uomat voivat vaihdella leveydeltään alueen mukaan, mutta kaivettaessa pyritään noin 10 metrin leveyteen. Alueesta pyritään muodostamaan avoveden ja kasvillisuusalueiden muodostama kokonaisuus, joka sopii hyvin esimerkiksi vesilinnuille ja joka parantaa alueen viihtyisyyttä. Rannan ja nolla-alueen (N 43 + 149,00 148,00 m) välinen uoma kaivetaan korkeudelle N 43 + 147,00 m siten, että uoman syvyydeksi tulee noin kaksi metriä Kemijärven vedenkorkeudella N 43 + 149,00 m. Muut uomat kaivetaan noin korkeudelle N 43 + 148,00 m, jolloin uomien syvyydeksi tulee noin yksi metri. Ruopattavien massojen määräksi on arvioitu 6 600 m 3 ktr, josta 5 000 m 3 ktr kertyy syvemmästä uomasta. Pienemmät uomat toteutetaan vain jos hankkeen rahoitus riittää niiden toteuttamiseen rantauoman valmistuttua. Ruopattava maaperä on pääosin turvetta, liejua ja silttiä. Kaivu tehdään kuivatyönä vedenpinnan ollessa alimmillaan noin korkeudella N 43 + 146,00 m. Ruoppausmassat läjitetään Kemijärven kaupungin omistamille alueille noin kahden kilometrin päähän ruopattavan alueen pohjoispuolelle. Sopimusten mukaan osa massoista voidaan maanomistajan suostumuksella läjittää ja tasoittaa myös kohteen ranta-alueelle. Läjitysalueille haetaan maankäyttöja rakennuslain mukaiset maisematyöluvat.
Hankealueen pohjoisosasta raivataan rannan puolella olevaa puustoa noin 1 000 m 2 :n alueelta. 4 Arvio työajasta Työt on tarkoitus tehdä pääosin kevättalvella helmi-maaliskuussa kuivatyönä. HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Ruopattavan alueen pohjoisosa kuuluu tilalle Kojamo (kiinteistötunnus 320-402-89-61) ja eteläosa tilalle Rantaharju I (kiinteistötunnus 320-402- 65-18). Hakija on sopinut hankealueen kiinteistönomistajien kanssa ruoppausten ja siihen liittyvien töiden suorittamisesta sekä työnaikaisista kulkuoikeuksista. Ranta-alue on asemakaava-aluetta ja kaavoitettu liike- ja teollisuustonteiksi. Alueella toimii muun muassa Kemijärven kaukolämpölaitos. Ruopattava alue on kaavassa merkitty vesialueeksi. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Asemanranta sijaitsee Kemijoen Kemijärven Pelkosenniemen vesistöalueella Kemijärven rautatiesillan pohjoispuolella, joka on Kostamon osavesistöaluetta (65.321). Kemijärvi on koko Kemijoen vesistöalueen suurin järvi. Järven pinta-ala on 230 km 2 ja rantaviivan pituus 572 km. Kemijärveä säännöstellään järven luusuaan rakennetun Seitakorvan voimalaitoksen avulla. Yhtenäisen järvialtaan pituus Luusuasta Pelkosenniemelle on 80 km. Säännöstelyn yläraja on N 43 + 149,00 m ja alaraja N 43 + 142,00 m, ellei sitä ole säädetty pohjapadoilla. Kemijärven pohjoisosa Kemijärven rautatiesiltaan saakka on jokimaista ja rautatiesillasta Termusniemeen asti suistomaista aluetta. Termusniemen kohdalla on pohjapato, jonka korkeus on N 60 + 145,89 m ja sen avulla Kemijärven yläosan vedenkorkeus pidetään tasolla N 43 + 145,75 m. Kemijärven vedenkorkeus lasketaan kevättalvella alimmilleen. Kesäajan alin vedenkorkeus on N 43 + 148,35 m. Kemijärven säännöstelyllä on nostettu avovesikauden keskivedenkorkeutta ja suuri osa tulvasaarista on jäänyt veden peittoon. Suojaisissa lahdissa tulvaniityt ovat soistuneet ja turvepitoinen maaperä on noussut pintaan muodostaen rantaviivaltaan epämääräisiä niin sanottuja nolla-alueita, joilla kulkeminen on kesällä vaikeaa veneellä ja jalkaisin. Asemanrannan alueella veden vaihtuvuus kasvuston seassa sekä ranta-alueen tuntumassa on erittäin huonoa. Kasvillisuuden keskelle ja kasvillisuusvyöhykkeen ja rannan väliin jää seisovan veden alueita, joilla vesi ei pääse vaihtumaan. Alueella esiintyy ajoittain hajuongelmia.
Kasvillisuus kunnostusalueella on saraluhtaa, jonka valtalajeja ovat erilaiset sarat ja järvikorte. 5 Vesistön ja luonnon tila ja käyttökelpoisuus Kemijärven vedenlaatu on pääsääntöisesti hyvä. Järvi soveltuu kalastus- ja virkistyskäyttöön. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Kemijärven kalastoon kuuluvat tyypilliset Lapin järvissä viihtyvät kalalajit kuten taimen, siika, kuha, muikku, ahven, särki, seipi, mutu, made ja kiiski. Kohteen alueella elää Lapin linnustolle tyypillisiä vesilintuja ja kahlaajia. Alueella pesii muun muassa joutsenia. Kemijärven pohjoisosa on luokiteltu Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa pintavesityypiltään keskikokoiseksi humusjärveksi. Vesistöalueen ekologisen tilan luokittelu puuttuu, mutta asiantuntija-arvio vesistöalueen tilasta ja kemiallinen tila on hyvä. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Asemarannan nolla-alueen kunnostus ei aiheuta vesistön hyvän tilan heikkenemisen vaaraa. Veden vaihtuvuus paranee kunnostustöiden johdosta. Kunnostuksen suurin hyöty on rantamaiseman paraneminen. Talviaikainen liikkuminen alueella tulee helpottumaan, kun vesipinta-ala kasvaa ja kestävän jääpeitteen määrä lisääntyy. Kun rakennusajankohta on kevättalvella matalan veden aikana, ei rakentamisesta arvioida aiheutuvan mainittavaa veden samentumista tai muita haitallisia vaikutuksia ympäristössä. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Veden samentumisen seuranta ei hakijan arvion mukaan ole tarpeen, koska kunnostustyö tehdään kuivatyönä kevättalvella. Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 13.9.2011 arviolla hankkeen vaikutuksista siihen, mitä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty hankkeen vaikutusalueen vesien tilan ja käytön tavoitteista. Samalla hakija on toimittanut tila- ja osoitetietoja.
6 Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla Kemijärven kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa 4.10. 3.11.2011 sekä erityistiedoksiantona asianomaisille viranomaisille ja muille asianosaisille. Lisäksi Kemijärven kaupungin kaavoitusviranomaiselta on pyydetty lausunto hakemuksen johdosta. Muistutukset Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kemijärven kaupungille luvan Asemanrannan nolla-alueen kunnostamiseen ruoppaamalla ja kaivamalla Kemijärven kaupungissa. Ruoppausmassojen määrä on pääuomassa noin 5 000 m 3 ktr ja enimmillään toteutettaessa pääuoman lisäksi pienempiä uomia noin 6 600 m 3 ktr. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Rakennetta koskevat määräykset 1. Ranta-alueen ruoppaus on toteutettava hakemuksen liitteinä olevien Yleiskartta MK 1:200 000 ja Sijaintikartta MK 1:10 000 osoittamaan paikkaan piirustuksen "Asemanrannan nolla-alue. Suunnitelmakartta. MK 1:1 000 osoittamalla sekä muutoin hakemuksesta ilmenevällä tavalla. Ruoppausmassoja saadaan maanomistajan suostumuksella käyttää alueen täyttöihin siten, että massat muotoillaan asianmukaisesti ympäröivään maastoon sopeutuviksi ja huolehditaan siitä, että massoja ei pääse läjitystyön aikana valumaan takaisin vesistöön. Ruoppausmassat, joita ei voida hakemuksen tarkoittamassa rakennuskohteessa käyttää, on ajettava pois ranta-alueelta ja sijoitettava luvan saajan omistamalle alueelle tai alueelle, johon on maanomistajan suostumus.
7 Rakentamisaika 2. Rakennustyöt on tehtävä loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Työnaikaisten haittojen minimointi 3. Ruoppaus- ja kaivutyöt on toteutettava sellaisilla työmenetelmillä, ettei niistä aiheudu veden haitallista samentumista tai muuta sellaista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Työt on tehtävä pääosin 1.2. 30.4. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Ruoppausmassojen läjitys maa-alueelle on toteutettava siten, että läjitysalueilta ei pääse massoja vesistöön ja massoista valuvan veden pääsy vesistöön estetään mahdollisimman tehokkaasti tarkoituksenmukaisin läjitysmassojen muotoiluin tai suojarakentein. Viimeistelytyöt 4. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen ympäristöön sopeuttamiseen maastonmuotoiluin ja tarvittaessa istutuksin. Kunnossapitomääräykset 5. Luvan saajan on huolehdittava kunnostettavan alueen kunnossapidosta. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 6. Luvan saajan on ilmoitettava töiden aloittamisesta Lapin ELY-keskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti töiden valmistumisesta 60 päivän kuluessa aluehallintovirastolle, Lapin ELY-keskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä vahinkojen poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella.
8 RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Hankkeen avulla parannetaan kaupungin keskeistä maisemakuvaa sekä lisätään alueen käyttöarvoa ja turvallisuutta. Ruoppaustyöt tehdään ainakin suurimmalta osin kuivatyönä matalan veden aikaan, jolloin kaivut aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa vesistön vedenlaatuun, eliöstöön ja käyttöön. Ruoppausmassoja ei sijoiteta vesialueelle. Hankkeen toteuttaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Ruoppauksesta ei ennalta arvioiden aiheudu veden samentumista, eikä muuta korvattavaa vahinkoa. Kaava ei aseta estettä hankkeen toteuttamiselle. Hanke ei ole vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden vastainen. Ottaen huomioon ruoppauskohteen sijainti ja töiden ajankohta sekä asetetut lupamääräykset rakentamisesta ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain säännösten soveltaminen ei ole tarpeen. Lupa ei ole jätelain tai luonnonsuojelulain vastainen. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Lupamääräysten perustelut Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 4, 6 1 momentti, 12, 15 ja 31 1 momentti Vesiasetus 85 1 momentti
9 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelystä perittävä maksu on 2 790 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen vesitalousasian, jossa ruoppausmäärä on 4 000 20 000 m 3 ktr, käsittelymaksu on 2 790 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Paavo Liimatta Ulla Hantunen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Paavo Liimatta ja esitellyt ympäristölakimies Ulla Hantunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 124 tai vaihde 020 636 1020. UH/am Liite Valitusosoitus Päätös Tiedoksi Hakijalle Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Kemijärven kaupunki Kemijärven kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 13.2.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.