Metsästysharrastuksen tulevaisuus kirvoitti vilkkaan keskustelun Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin paneeli, jossa alustajina toimivat Metsästäjäin keskusjärjestön viestintäpäällikkö Klaus Ekman, Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas sekä Pohjanmaan riistanhoitopiiristä riistanhoidonneuvoja Juhaa Heikkilä, kaikki kanakoiraharrastajia itsekin. Yleisö osallistui keskusteluun innokkaasti. Klaus Ekman käsitteli harrastukseemme yleisesti kohdistuvia muutospaineita. Ympäristön osalta metsien ja riistakantojen muuttuminen tuo vääjämättä harrastajat uuden eteen. - Metsäkanalintujen kanta on laskenut voimaakkaaasti 1950-luvulta lähtien. Erityisesti Keski- ja Etelä-Suomen riekkokantojen elinpiirit ovat kaventuneet, sanoo Klaus Ekman. Toisaalta Ekman näkee leutojen talvien parantavan peltokanalintujen elinoloja. Peltokanalinnutuksen osalta Ekman uskoo fasaanin suosion riistalintuna kasvavan ja sen elinalueen levittäytyvän yhä pohjoisemmas. Yhtenä tulevaisuudenkuvana Ekman väläyttää viiriäisen paluuta suosittujen riistalintujen joukkoon. Ilmastonmuutoksen, niin ympäristön kuin asenteidenkin osalta, Ekman kuitenkin näkee tukevan nimenomaan koiran kanssa tapahtuvaa metsästystä. - Eettisesti korkeatasoiselle kanakoirametsästykselle on sosiaalinen tilaus tulevaisuudessakin. 12
Koiran kouluttaminen on mahdollista jatkossa metsästykseltä rauhoitetuillakin lupa-alueilla Jyrki Kankaan alustus käsitteli Metsähallituksen lupakäytäntöjä sekä toimenpiteitä joilla Metsähallitus osaltaan parantaa riistan elinmahdollisuuksia alueillaan. Tänä keväänä Metsähallitus ei myöntänyt riekonmetsästyslupia Ylä-Lappiin lainkaan, kantojen selkeän heikentymisen takia. Lupa-asioihin liittyen Kangas toi kokousväelle tuoreen uutisen koiran koulutusmahdollisuuksiin liittyen. - Jatkossa niillekin metsästyslupaalueille, jotka rauhoitetaan kanalintujen metsästykseltä, on mahdollisuus saada kanakoiran juoksutuslupia, kertoo Kangas. Metsähallituksen vuotuinen lupamitoitus tapahtuu Metsähallituksen eräsuunnittelijoiden riistatalouden suunnittelu- ja saurantajärjestelmän (RSSJ) avulla. Ohessa tilastot viime vuodelta. Ilmaston lämpeneminen voi suosia peltopyytä Juha Heikkilä päivitti peltopyyn tilanteen koetoimintamme kannalta keskeisimmässä riistanhoitopiirissä. Vaikka kannat ovat vuosikymmenten takaisesta romahtaneet murto-osaan, toteaa Heikkilä peltopyypopulaation elpyneen Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueella jälleen viime vuosina. Peltopyyn elinympäristöjä ovat heikentäneet muun muasa viljelyn yksipuolistuminen, salaojitus ja peltolatojen purkaminen. Palautusistutuksetkaan eivät onnistu, jos peltopyylle sopiva elinympäristö on kadonnut. - Maatalouden ympäristötukien vaatimukset sanelevat peltopyyn tulevaisuuden, eli käytännössä EU:n maatalouspolitiikan ratkaisut, arvelee Heikkilä. 13
Jukka Puro Pohjoismainen INDEKSILASKENTA Pohjoismaisella Kennelunionilla käynnistyi hanke yhteispohjoismaisten lonkkaja kyynärindeksien kehittämiseksi. Luvassa on indeksien saaminen jalostuksen avuksi myös brittiläisille kanakoirille. Gordoninsetteri on hyvä esimerkki rodusta, jonka suomalaisten lonkkakuvausten määrä ei riitä meillä vielä indeksilaskentaan, mutta pohjoismainen indeksi tuo tullessaan käyttökelpoista informaatiota. Kuva Jukka Puro. 14
Vuoden alusta lonkkaindeksin laskentaan tuli mukaan 11 uutta rotua (kts. Koiramme 3/2009 s. 18-20). Myös punaisten irlanninsettereiden kuvaustulosten määrä meillä Suomessa oikeutti pääsyn mukaan indeksilaskentaan. Muilla brittiläisillä kanakoirilla lonkkatulosten vähäisyys ei vielä riitä riittävän luotettavan indeksin laskemiseksi. Aikaisemmin jalostusyksilöiden lonkkien periyttämisominaisuuksia on arvioitu lähes pelkästään vanhempien kuvaustulosten perusteella. Lisäksi jonkinlaista lisäinformaatiota on saatu muiden sukulaisten kuvaustuloksia tarkastelemalla. Tällä tavoin ei ole kuitenkaan saatu kovin hyvää tulosta jalostuksessa, vaan yleisesti ottaen rotujen lonkkatilanteet eivät juurikaan ole parantuneet. On tosin todettava, että meillä settereiden periytymisasteet ovat korkeita, mikä voidaan huomata punaisen irlanninsetterin korkeasta lonkkatuloksen periytymisasteesta (0,56) ja gordoninsettereistä tehdyistä lonkkakuvaustilastoista. Sekä lonkka- että kyynärniveldysplasia ovat tyypillisiä kvantitatiivisia ominaisuuksia, joihin vaikuttaa suuri joukko geenejä sekä erilaiset ympäristötekijät. Tämän vuoksi pelkkä koiran fenotyyppi eli ilmiasu ei suoraan kerro kovin varmaa tietoa periyttämisominaisuuksista. Vuosituhannen alusta saakka meillä on laskettu yleisimmille roduille ns. BLUP-indeksiä (BLUP = Best Linear Unbiased Prediction). Tämä on arvio koiran jalostusarvosta kyseisessä ominaisuudessa eli arvio genotyypistä. Siihen vaikuttavat kaikki aineistosta löytyvät koiran sukulaisten tulokset. Tämä tieto on paljon jalostusyksilöiden omia kuvaustuloksia luotettavampi jalostuskäyttöä arvioitaessa, sillä se ennustaa paremmin koiran perimää, kuin pelkää ilmiasu. Esimerkiksi Norjassa bretonien lonkkatilanne oli vuosituhannen vaiheessa melko huolestuttava, mutta tilanne on nyttemmin kohentunut BLUP-laskennan avulla. Rodun keskiarvo on tarkasteltavan ominaisuuden osalta kyseissä aineistossa aina 100. Keskiarvoa heikommat saavat tätä pienemmän luvun ja paremmat suuremman. Näin eri maiden tai eri rotujen väliset indeksit eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Jos käytetään tutkitun populaation keskiarvoa parempaa yksilöä siitokseen, ollaan kohti hyvää suuntaa. Norjassa on gordoninsetterille laskettu jo jonkin aikaa HD-indeksejä jalostuksen tueksi. Vaikka rotu on meillä pieni, niin Norjassa se on kymmenen rekisteröidyimmän rodun joukossa ja sillä on riittävästi lonkkakuvaustuloksia luotettavan BLUP-indeksin laskemiseksi. Tästä indeksistä ovat luonnollisesti kiinnostuneet myös muiden pohjoismaiden jalostustoimikunnat. Brittiläisissä kanakoirissa pohjoismaiset populaatiot ovat metsästykseen käytettävien koirien osalta hyvin pitkälti yhteiset. Oikeastaan vain Suomesta löytyy ns. näyttelykoiria, tämä koira-aines puuttuu lähes kokonaan Skandinavian maista. Ruotsissa on herännyt ajatus, että koska populaatiot ovat etenkin heillä Norjan kanssa täysin yhteisiä, niin voisivatko he käyttää myös hyväkseen norjalaisten HD-indeksejä ja näitä populaatioita käsiteltäisiin yhtenä kokonaisuutena. Näin saataisiin riittävästi tuloksia indeksin laskemiseksi ja luotettavuus riittävän korkeaksi ennen kaikkea ruotsalaiset saisivat indeksit myös omille koirilleen. Ajatusta hieman laajentaen heräsi idea yhteispohjoismaisesta HD-indeksistä. Samaan aikaan Pohjoismaisen Kennelunionin indeksityöryhmässä aloiteltiin juuri tämän kaltaista projektia. Projektityöryhmä aloitti työnsä maaliskuun lopulla 2009. Sen tehtäväksi tuli selvittää, miten eri maiden aineistot saadaan yhdistettyä indeksilaskentaa varten. Työryhmää vetämään asetettiin meillä aihetta pitkään käsitellyt ja siitä väitellyt Katariina Mäki. Muut jäsenet ovat alustavasti Erling Strandberg ja Sofia Malm Ruotsista, Astrid Indrebø ja Vidar Grundetjern Norjasta, Peter von Rosen Vange Tanskasta sekä teknisenä asiantuntijana Jukka Puro Suomesta. Alkuvaiheessa suurin työ on sovittaa eri maiden aineistot yhteen laskennan aloittamiseksi ja sopia käytettävät ympäristömuuttujat. Eri maissa käytetään nykyisin erilaisia ohjelmistoja laskennan suorittamiseen. Tällä ei lopputuloksen kannalta pitäisi olla kovin suurta merkitystä. Suurempi merkitys on laskentaan käytettävillä muuttujilla. Tällaisia ovat olleet perinteisesti mm. koiran ikä, sukupuoli ja syntymäajankohta. Lisäksi mm. kasvattaja, kuvaaja ja arvostelija ovat mukana meillä kaikkien rotujen indeksejä laskettaessa. Nyt keskeinen uusi muuttuja tulee olemaan koiran kotimaa (tulosmaa), sillä eri maissa on oletettavasti hieman erilainen arvostelukäytäntö, vaikka periaatteessa kaikki käyttävät samaa kuvausasentoa ja FCI:n arvosteluasteikkoa. BLUP-indeksilaskennassa kaikki muuttujat vaikuttavat tulokseen ja tämä johtaa melko monimutkaiseen laskenta-algoritmiin. Sen vuoksi laskentaa on ryhdytty hyödyntämään jalostuksen apuna oikeastaan vasta tällä vuosituhannella, vaikka itse teoria on keksitty jo 1970-luvun alussa. Tuotantoeläimillä indeksit otettiin käyttöön viime vuosituhannen lopulla. Nykyiset tietokoneet ovat riittävän tehokkaita suurenkin aineiston käsittelemiseksi. Työtä tulee olemaan melko lailla aineistojen yhteensovittamiseksi sekä sen yhtenäistämiseksi, sillä mm. joillakin koirilla on olemassa useita rekisterinumeroita, koska joissakin maissa tuontikoirat rekisteröidään uudessa kotimaassa uudella rekisterinumerolla. Alustavan aikataulun perusteella kevään 2009 aikana selvitetään eri maiden tietorakenteet ja tämän jälkeen ryhdytään yhdistämään aineistoja jollekin pilottirodulle. Tässä vaiheessa pilottiroduksi on kaavailtu gordoninsetteriä, koska sen populaatio on pitkälti yhteispohjoismainen. Lisäksi rekisteröinti- ja tulosaineistojen koot ovat sopivan kokoisia tämänkaltaiseen kokeiluun. Testien perusteella päätetään, mitkä rodut otetaan mukaan yhteispohjoismaisten indeksien laskentaan sekä miten ja mille koirille tiedot julkaistaan. Sovittavaa ja työtä on paljon, mutta optimististen arvioiden mukaan tästä tulisi käytäntö jo ensi vuonna. Brittiläisten kanakoirien kasvattajille ja jalostusneuvonnan parissa puurtaville yhteispohjoismainen indeksilaskenta on varmasti riemastuttava tieto. Jalostusyhteistyö on jo pitkään ollut valtakuntien rajat ylittävää. Vaikka BLUP-indeksi on vain arvio koiran jalostusarvosta, on sen hyöty kiistaton. Periytymisasteet ovat tutkimusten mukaan useimmissa roduissa vähintään kohtalaisia, joten lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt hyvin vähennettävissä jalostusvalinnan avulla. Luvassa on siis tämänkin asian suhteen positiivista kehitystä ja brittiläiset rodut tulevat olemaan mukana kehityksen etujoukoissa. 15
Vuosikokous 2009 Eeva Anttinen. Markku Hankonen ja Rabbelugn-kulho. Kerhon vuosikokous kokoontui Lapuan Vanhassa Paukussa 14.3.2009, samassa yhteydessä palkittiin myös vuoden 2008 menestyjät. Päivä alkoi hallituksen kokouksella ja rotujaokset kokoontuivat perinteiseen tapaan alkuiltapäivästä. Ennen vuosikokousta pidetyssä seminaarissa Pohjanmaan riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Juha Heikkilä, Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas ja Metsästäjäinkeskusjärjestön viestintäpäällikkö Klaus Ekman kertoivat näkemyksiään kanalintujen ja kanalinnustuksen tulevaisuudesta, elokuvateatteri Karhussa ja Tähdessä pidetyssä seminaarissa. Asia on keskeinen harrastuksellemme ja se kirvoittikin paljon kysymyksiä ja keskustelua. Vuosikokous oli tarkoitus pitää samassa tilassa, mutta aikataulullista syistä jäsenistö siirtyi Alajokisaliin vuosikokoukseen. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Ahti Heikka ja paikalla oli 62 äänivaltaista jäsentä, lisäksi 93 edustettuna valtakirjoilla. Toimintakertomus 2008, toimintasuunnitelma 2009 hyväksyttiin, varainhoitaja Maija Korpelan esittelemä tilinpäätös vahvistettiin, samoin kuluvan vuoden budjetti hyväksyttiin. Tilintarkastajina jatkavat Henrik Degerman ja Ilkka Arkiomaa, varalla Ahti Heikka ja Helena Tani. Hallituspaikoista äänestettiin pariin otteeseen, Kerhon hallituksen jäsenet ovat vuosikokouksen jälkeen pj. Pekka Soini, varapj. Jukka Timonen, Antti Keskikangas, Jukka Liimatta, Tapio Ranta ja Tero Savolainen sekä Petri Törrönen. Varajäsenet ovat Hannu Laitala ja Markku Hakuli. Lisäksi hyväksyttiin punaisen irlanninsetterin jatko PEVISA-ohjelmalle ja uusittu JTO. Esityslistalla ollut koesääntöuudistus menee vuosikokouksen päätöksellä vielä hiontaan. Vuosikokouksen päätteeksi kutsuttiin Kerhon kunniajäseniksi pitkänlinjan ansioituneet kanakoiraherrasmiehet Markku Ojanen ja Henrik Standertskjöld-Nordenstam, raikuvien aplodien säestämänä. Henrik Standertskjöld-Nordenstam ja Taaton tooppi. 16 Palkittuja: Kunniapuheenjohtajan kanakoirapokaali (J.Schauman 1985) Kiertopalkinto vuoden parhaalle kanakoiralle. Pn Nata av Rabbelugn, om. Riikka & Markku Hankonen, ohj. Markku Hankonen (9p.) Muttan muisto (R.Lunden 1980) Esu Østkysten s Markong, om. ja ohj. Ari Jaatinen IS-tarjotin Fowlers Ocarina II, om. & ohj. Klaus Ekman Tanskan pokaali (DISK 1971) isu Kragereden Hjalte, om. Tero Savolainen DPK-kunniapalkinto Pn Nata av Rabbelugn, om. Riikka & Markku Hankonen, ohj. Markku Hankonen Rabbelugn-kulho Hopeinen kulho (Kennel av Rabbelugn, 2001) Pn Nata av Rabbelugn, om. ja ohj. Markku Hankonen Palje isu Håkyo s C-Spitfire, om. Birgitta Vuorela & Harri Huhtala, ohj. Harri Huhtala Fieldborn-lipas (R.Kreuger 1956) Pu Blackplains Heiahka, om. ja ohj. Esa Lahdensuo (7 p.) Naisten pokaali (fru H. Pahle 1971) Catarina Standertskjöld-Nordenstam Fennwick-posliinirasia Catarina Standertskjöld-Nordenstam Sinkkosen maljakko (1977) Catarina Standertskjöld-Nordenstam Nynäs-kulho (H. Hackman ja E. Rosenlew 1949) Pn Nata av Rabbelugn, om. ja ohj. Markku Hankonen Tanskan setteriklubin pokaali (1978) Esn Finnstar Brilliant ja Pasi Lähdekorpi Esa Heleniuksen-muistopalkinto Markku Björk Matten pikari (B. Jaatinen 1962) Anna-Maija Inkiläinen Taaton tooppi (M.Fairhurst 1990) Henrik Standertskjöld-Nordenstam SKL:n pystykorva Sirpa Tapper Sandy Peterkan valokuvaajan palkinto Markku Juuti
Hallituksen uusia jäseniä ja varajäseniä Alla meille joillekin jo tuttuja henkilöitä kerhon jaoksista, mutta uusia kasvoja hallituksessa ja monelle uudelle jäsenelle tuiki tuntemattomia henkilöitä. Olkaa hyvät uudet hallituksen jäsen ja varajäsenet, esitelkää itsenne! Tero Savolainen Olen Tero Savolainen ja toimin kirvesmiehenä rakennus Otavalla. Koska setteriharrastus on alkanut? Kanakoiriin ja niillä metsästykseen pääsin tutustumaan 70-luvun loppupuolella isäni ystävien saksanseisojilla ja Englantilaisiin kanakoiriin ja niillä metsästykseen tutustuin 90-luvulla ystävieni englanninsettereillä ja pointtereilla. Ensimmäinen Irlanninsetterini oli Douedal`s Kenny, joka tuli meille 2001. Koiramäärä taloudessasi? Tällä hetkellä meillä on 2 Irlanninsetteriä. Tulevaisuuden suunnitelmia? Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Miksi hallitukseen, mitä teet rivijäsenen hyväksi? Ystävien pyynnöstä ja IS-jaos valitsi ehdokkaaksi. Pyrin toimimaan mahdollisimman tasapuolisesti koko kerhon hyväksi. Hannu Laitala Olen Hannu Laitala ja asustelen Kurikan läntisessä kaupunginosassa eli Jurvassa. Ikää 45 v. Leipätyössäni minulla on vetovastuu 40-päisen huonekalutehtaan tuotannosta. Koska setteriharrastus on alkanut? Ensimmäinen setteri hommattiin silloisen tyttöystävän (nykyinen vaimo) kanssa 1988. Kanakoiraharrastus alkoi jo huomattavasti ennemmin, vanhempieni luona kotona asuessani talossa oli aina mannermaisia kanakoiria. Oletko kasvattaja? Englanninsettereitä olen kasvattanut kaksi pentuetta vuosina 2004 ja 2008, joista jälkimmäisen omalla Sänkipellon kennelnimellä. Koiramäärä taloudessasi? Meillä asuu tällä hetkellä 4 englanninsetteriä. Vanhin, eläkeläinen Kevätriekon Charon täytti keväällä 9 v. Toista ääripäätä edustaa Sänkipellon Nita, joka starttaa ensi syksynä Kultamaljaan. Niiden välissä 5-v olkimullit sisarukset km-05 Max, sekä Helin koira Moona. Tulevaisuuden suunnitelmia? Lähitulevaisuuteen kuuluu koiratarhan täysremontti, jota aloittelin jo viime kesänä. Nita ja Max vie sitten vapaaaikani syksyllä. Miksi hallitukseen, mitä teet rivijäsenen hyväksi? Ajamaan koko kerhon asioita ja etuja, hallituksen päätäntävaltaa eivät saa yksittäiset jaokset kyseenalaistaa. Nykyhallitukselta vaaditaankin varsin jämäkkää otetta. Harrastamisen tulee olla jatkossakin sekä mukavaa että kiinnostavaa, eli on keskityttävä olennaisiin käytännönläheisiin asioihin. Kerhon varallisuutta voisi myös mielestäni palauttaa kentälle niin, että aktiiviharrastajat saisivat siitä nykyistä enemmän hyötyä. 17
Markku Hakuli Olen Markku Hakuli ja tällä hetkellä nautin elämästä yhdessä perheeni kanssa täällä Oulun Kaakkurissa. Koska setteriharrastus on alkanut? Setteriharrastus on alkanut vuonna 1985, jolloin hankin ensimmäisen irlanninsetterini. Kanakoirakerhoon liityin -90 luvun alussa. Olen ollut myös joitain vuosia IS-jaostoimikunnassa. Viimeiset vuodet olen saanut olla käyttökokeissa seuraamassa aitiopaikalta koirien ja ohjaajien edesottamuksia ylituomarin tehtävissä. Oletko kasvattaja? Kasvatamme irlanninsettereitä kennelnimellä Flamefield s, kasvatustyömme on pienimuotoista. Viimeisimmät omistamamme nartun pentueet on kasvatettu Norjassa kennelnimen US alla. Koiramäärä taloudessasi? Taloudessamme asustelee kaksi irlanninsetterinarttua nimeltään US Calamity Jane & US Lara, molemmat kilpailevat voittajaluokassa kentällä. Tulevaisuuden suunnitelmia? Tulevisuudessa koetan panostaa haulikon sijasta myös videokuvauksen saloihin, jotta saisimme materiaalia harrastuksestamme ja koiristamme yleiseen tietoisuuteen. Kasvatustoiminnassa on odotettavissa aktivoitumista lähitulevaisuudessa, koska toiveissa on koiramäärän lisäys yhdellä punanutulla. Miksi hallitukseen, mitä teet rivijäsenen hyväksi? Pyrin edustamaan parhaani mukaan KKK-HHS ry:n jäsenistöä. Motto J. Shaumanin sanoja lainaillen: Kanakoiraharrastajan tulee olla kemiallisesti puhdas kaikenlaisesta pikkutarkkuudesta. Vuosikalenteri uudistuu Vuodesta 2006 lähtien julkaistu KKK-HHS ry:n vuosikalenteri on saavuttanut vakaan suosion kanakoiraväen piirissä. Ensi vuoden kalenterin ulkoasua tullaan uudistamaan ja mm. kuvien määrää pyritään lisäämään. Siispä kanakoiraharrastajat, pitäkääpä kamerat vireessä jo kevään koiratouhuissa ja lähettäkää onnistuneet otokset tyrkylle kalenterikuviksi! Kalenteriin valittavan kuvan ottaja saa jälleen kiitokseksi itselleen ilmaisen kalenterin. Terveisin Tommi Bister gordoninsetterijaos tommi.bister@gmail.com 18