Markkinakatsaus. Viikko 16/2019. Maailmantalous heikosti varustautunut laskusuhdanteeseen Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 1,5 prosenttiin

Samankaltaiset tiedostot
Markkinakatsaus. Viikko 21/2019 Hidas inflaatio ei enää anna sijaa Fedin koronnostoille

Markkinakatsaus. Viikko 39/2019. Fed-päättäjillä huomattava erimielisyys tulevista liikkeistä Ruotsin työttömyysasteen nousu antaa vääriä signaaleja

Markkinakatsaus. Viikko 10/2019. EKP muuttaa pian ohjeistustaan koronnoston ajoituksesta Suomen BKT:n kasvu jäi viime vuonna 2,2 prosenttiin

Markkinakatsaus. Viikko 40/2019. Brexit-vääntö jälleen jatkuu Britannian parlamentissa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 19/2019 Kiina globaalin talouden tienjakajana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 8/2019. Euroalue tuskailee vaimeiden kasvunäkymien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 42/2018 Kiistanalainen Italian budjetti EU:n syyniin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 49/2018 Lyhyt kertaus suhdannedynamiikasta. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 38/2018 Kiina turvautuu elvytykseen kasvuhaasteiden edessä

Markkinakatsaus. Viikko 38/2019. Fed laskemassa jälleen korkoa kasvuriskien varjolla EKP:lta uusia elvytystoimia laajalla rintamalla

Markkinakatsaus Fed yllätti korkomarkkinat varovaisuudellaan

Viikko 51/2018 Fedin koronnostotahti hidastuu ensi vuonna EKP ei tuonut yllätyksiä

Markkinakatsaus. Viikko 48/2018 Kuinka pitkään USA:n noususuhdanne voi jatkua?

Markkinakatsaus. Viikko 47/2018 Öljyn hinnan lasku saattaa pian hidastaa inflaatiota

Markkinakatsaus. Viikko 22/2019 Miksi Ruotsin kruunu on niin heikko? Mayn ero lisää hieman sopimuksettoman brexitin riskiä

Markkinakatsaus. Viikko 7/2019. Määräelvytyksestä vetäytyminen tulee olemaan haasteellista

Talousennuste. Maailmantalous heikosti varustautunut. Macro Research. Maailmantalous heikosti varustautunut

Markkinakatsaus. Viikko 36/2019 Kauppasota nakertaa Kiinan kasvua. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 6/2019. Globaali kasvu huteralla pohjalla Suomen talous: totuttelua viileään

Markkinakatsaus. Viikko 23/2019 Italian budjettivääntö jälleen pöydällä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 37/2019 EKP painaa jälleen elvytysnappia. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 24/2019 EKP:n korkoelvytykselle ei näy loppua USA:n työmarkkinat kenties hiljalleen heikentymässä

Markkinakatsaus. Viikko 37/2018 EKP pysyy yhä odottavalla kannalla Riksbank siirsi jälleen eteenpäin koronnostoarviotaan

Markkinakatsaus. Viikko 15/2019. EUR/USD-kurssi lähellä pohjaansa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 36/2018 Ruotsin vaalien talousvaikutukset jäänevät pieniksi

Maailmantaloudessa jännitteitä, mutta globaali taantuma vältetään Suomi: kuluttajan varovaisuus kietoutuu globaalin talouden uhkiin

Markkinakatsaus. Viikko 3/2019 USA ja Kiina määrittävät vuoden alun makrokuvan

Markkinakatsaus. Viikko 8/2018. BoE:n seuraavat siirrot riippuvat Brexit-sovusta Ruotsin asuntohintojen lasku pysähtyi tammikuussa

Markkinakatsaus. Viikko 50/2018. Muuttaako EKP viestintää talousnäkymien heikentyessä? Brexit-sopimuksen ratkaisun hetket käsillä

Markkinakatsaus. Viikko 46/2018. Iloitaan Suomen kasvukaudesta niin kauan kuin se kestää. Edessä koronnostoja heikentyvästä kasvusta huolimatta

Markkinakatsaus. Viikko 12/2019. Kiina hyväksyy hitaamman kasvun Fediltä ei odoteta yllätyksiä, katseet talouden analyysissä

Markkinakatsaus. Viikko 25/2019 Kauppakonfliktin leimahtaminen uhkaa globaalia kasvua

Markkinakatsaus. Viikko 34/2018 Katsaus kesän talousteemoihin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 44/2018 Euroalue jää kasvumittelössä selvästi USA:n taakse

Markkinakatsaus. Viikko 14/2019. Pitkät korot hinnoittelevat synkkenevää kasvunäkymää Brittiparlamentti ei löydä tietä ulos Brexit-tunnelista

Markkinakatsaus. Viikko 11/2019. EKP:lta täyslaidallinen: mitä ajatella politiikkalinjauksista?

Markkinakatsaus. Viikko 4/2019 EKP puun ja kuoren välissä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 12/2018. Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen?

Markkinakatsaus. Viikko 5/2019. Fedin koronnostosykli voi pian tulla päätökseen Ruotsin hallitus vannoo finanssipoliittiseen elvytykseen

Markkinakatsaus. Viikko 41/2018 Lyhyt katsaus valuutta-ajureihin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 15/2018. Kruunu vajonnut jo finanssikriisin aikaisille tasoille USA:n työmarkkinaraportti tuotti yllättävän pettymyksen

Markkinakatsaus. Viikko 43/2018 USA:n pitkien korkojen nousu kalvaa osakemarkkinoita

Markkinakatsaus. Viikko 17/2018. EKP ei kiirehdi rahapolitiikan normalisointiviestien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 39/2018 Fed jälleen ratkaisijana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 35/2018 Maailmantalouden näkymä aikaisempaa eriytyneempi Kiinan juanin heikentyminen on nyt nähty

Markkinakatsaus. Viikko 19/2018. Kypsyvä suhdanne ja korkojen nousu koettelevat arvopaperihintoja

Markkinakatsaus Brexit-tiekartta edessä vielä monia haasteita

Markkinakatsaus. Viikko 45/2018. Demokraatit nappaamassa edustajainhuoneen enemmistön. Italian hallitus ja EU:n komissio törmäyskurssilla

Markkinakatsaus. Viikko 7/2018. Inflaatiouhka hermostuttaa markkinoita. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 13/2018. USA saa lyhytaikaista tukea finanssipolitiikasta, mutta riskillä Kauppasodan pelko varjostaa sijoitusmarkkinoita

Markkinakatsaus. Viikko 20/2019 EU:n yhtenäisyys punnitaan eurovaaleissa USA-Kiina -kauppasota eskaloituu

Markkinakatsaus. Viikko 20/2018. Turbulenssia EM-markkinoilla EKP selventää ohjeistustaan rahapolitiikan suunnasta

Markkinakatsaus. Viikko 21/2018. Öljyn hinta saa tukea monelta suunnalta Ruotsin asuntohinnat vakautumassa

Markkinakatsaus. Viikko 25/2018 Kaupan jännitteistä lisähuolta Kiinan kasvunäkymille

Markkinakatsaus. Viikko 11/2018. Entistä vahvempi puoluejohtaja Xi keskittyy uudistuksiin USA:n työllisyys kukoistaa, mutta se ei näy palkoissa

Markkinakatsaus. Viikko 24/2018 Keskuspankit sijoittajien luupin alla. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 22/2018 Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista

Markkinakatsaus. Viikko 9/2019. Havaintoja USA:n kauppapolitiikasta Sopimukseton Brexit olisi kova isku brittitaloudelle

Markkinakatsaus. Viikko 47/2017. Kiinan lokakuun data enteilee hitaampaa kasvua Ruotsin asuntojen hinnat laskussa lokakuussa

Edessä koronnostoja heikentyvästä kasvusta huolimatta

Markkinakatsaus. Viikko 50/2017. Dollarin vahvistuminen jää maltilliseksi. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Politiikalla merkittävä vaikutus myös valuuttoihin. Viikko 21/2017

Markkinakatsaus. Viikko 6/2017. EKP katsoo läpi sormien, kun inflaatio kiihtyy väliaikaisesti

Markkinakatsaus. Viikko 23/2018 Italiassa rauhallisempaa, mutta kuinka kauan? Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 43/2017. Keskuspankit päättämässä määräelvytystään. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Markkinakatsaus. Viikko 9/2018. Euroalueen tähtihetki on tässä ja nyt! Korkomarkkinan fokus edelleen USA:n inflaatiossa

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Markkinakatsaus. Viikko 33/2017. Miksi dollari on heikentynyt euroon nähden. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 38/2017. Fed aloittanee taseen pienentämisen mutta miten he näkevät korkouran?

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

Markkinakatsaus. Viikko 25/2017. Katsauksia euroalueen, USA:n ja Kiinan talouksiin Fed aloittaa tänä vuonna taseensa pienentämisen

Markkinakatsaus. Viikko 37/2017. Johtopäätökset EKP:n viime viikon korkokokouksesta Jälleen merkkejä Kiinan kasvun hidastumisesta

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Viikko 18/2018. Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Suomen taloussuhdanne saa jatkoajan

Markkinakatsaus. Viikko 5/2018. Suomi nauttii yhä vahvasta kasvuvireestä EKP kantaa huolta valuutan vahvistumisesta

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Markkinakatsaus. Viikko 41/2017. Tuotantoleikkaukset tukevat monien raaka-aineiden hintoja

Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014

Markkinakatsaus. Viikko 16/2018. Ruotsissa asuntojen hinnat vakaantuivat maaliskuussa Inflaatiomysteeristä rahateorian opein

Markkinakatsaus. Viikko 44/2017. EKP:n exitin onnistunut ensiaskel EKP pakottaa Riksbankenin odottamaan

Markkinakatsaus. Viikko 12/2017. Fedillä optimistinen arvio tulevista koronnostoista OPECin tuotantorajoitussopu menettänyt tehoaan

Markkinakatsaus. Viikko 14/2017. Briteille hyvä erosopimus näyttää poliittisesti mahdottomalta

Pohjois-Korean kriisi nostanut markkinavolatiliteettia vain maltillisesti

Markkinakatsaus. Viikko 6/2018. Suhteelliset rahapolitiikkaodotukset heikon dollarin takana Herääkö palkkainflaatio vihdoin USA:ssa?

Markkinakatsaus. Viikko 18/2019. Öljyn hinta noussut vaivihkaa ja se ei ole yhdentekevää Ruotsin keskuspankki lykkäsi jälleen koronnostoaikeitaan

Markkinakatsaus. Viikko 8/2017. Ranskan Le Pen aiheuttaa jo pieniä korkoväristyksiä Fed normalisoi korkotason ennen taseensa pienentämistä

Markkinakatsaus. Viikko 15/2017. Katsauksia USA:n, euroalueen ja Kiinan talouksiin

Markkinakatsaus. Viikko 20/2017. Kiinan kasvu hidastuu Iso-Britannian talous luovii Brexit-epävarmuudessa

Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen

Markkinakatsaus. Viikko 7/2017. Kiina ehkäisee pääomapakoa ja liiallista velkaantumista

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Yhdysvallat ja euroalue eri suuntiin. Pasi Sorjonen

Keskuspankkeja ja luottamusta. Pasi Sorjonen 1. joulukuuta 2014

Markkinakatsaus. Viikko 34/2017. Syksyllä fokus inflaatioon, vaikka politiikka pysyy otsikoissa Fed ilmoittanee syyskuussa taseen pienentämisestä

Markkinakatsaus. Ruotsissa pelätään asuntokuplaa. Viikko 46/2017. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 22/2017. Öljyn hinta kääntyi laskuun OPEC-päätöksen myötä

Transkriptio:

Viikon makroteemat Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus Markkinakatsaus Viikko 16/2019 Maailmantalous heikosti varustautunut laskusuhdanteeseen Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 1,5 prosenttiin Markkinakatsaus ilmestyy seuraavan kerran 29. huhtikuuta. Hyvää pääsiäistä! Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Maailmantalous heikosti varustautunut laskusuhdanteeseen Maailmantalouden kasvu on ollut useita vuosia vahvaa, mutta näemme nyt selviä merkkejä siitä, että edessämme on globaali laskusuhdanne. Kasvunäkymät ovat pysyneet vaisuna niin Kiinassa kuin Euroopassa, ja USA:ssakin talouden vahvin veto näyttää olevan takanapäin. Globaalin kasvun hidastumisen syy on pääosin tyypillinen noususuhdanteen kypsyminen, jossa resurssirajoitteet rajoittavat kasvua ja aikaisemman talouspolitiikan elvyttävät vaikutukset väistyvät. Samalla poliittinen epävarmuus ja kauppakonfliktit ovat tehneet yrityksistä ja kotitalouksista varovaisempia investoijia ja kuluttajia. Myös maailmankauppa on hidastunut ja teollisuustuotanto, mikä suhdannesyklissä usein kulkee muuta taloutta edellä, heikentyi huomattavasti viime vuonna. Samanaikaisesti useat ennakoivat indikaattorit, kuten yritysten uudet tilaukset sekä teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat luisuneet heikommiksi, mikä enteilee globaalin teollisuussuhdanteen ja maailmankaupan heikentymistä entisestään kuluvan vuoden aikana. Emme kuitenkaan ennusta globaalia taantumaa; Kiinan uudet elvytystoimet ja keskuspankkien aikeet pidättäytyä rahapolitiikan kiristyksistä hillitsevät kasvun hidastumista ja vähentävät vakavan taantuman riskiä. Vaikka ennustamme maailmantalouden kasvun heikentyvän selvästi enemmän kuin yleisesti arvioidaan, uskomme kasvun hidastuvan silti varsin maltillisesti. Ennustamme globaalin kasvun hidastuvan viime vuoden 3,7 prosentista 2,9 prosenttiin vuonna 2021, mikä on hieman hitaampi kasvuvauhti, kun edellisten 20 vuoden keskiarvo (3,5 prosenttia). 2

Maailmantalous heikosti varustautunut laskusuhdanteeseen Keskeinen tekijä teollisuustuotannon kasvun hidastumiselle on Kiinan talouskasvun heikentyminen aikaisempien raha- ja luottopolitiikan kiristystoimien sekä Yhdysvaltain kauppakonfliktin seurauksena. Tällä kiristyksellä haluttiin rajoittaa liiallista luotonannon kasvua ja velkaantumista, erityisesti varjopankkisektorin kautta tapahtuvaa velkaantumista. Lisäksi Kiinan vienti vaimentui heikomman globaalin kasvun ja USA:n kanssa käydyn kauppasodan takia. Kiinan talouskasvu hidastui vuoden 2018 aikana, ja viranomaiset laskivatkin vuoden 2019 BKT:n kasvuennusteen 6,0-6,5 prosenttiin heti vuoden alussa. Talouden elvyttäminen luotonannon kasvun tuntuvan vauhdittamisen kautta ei ole toivottavaa, mikä vaikeuttaa elvytyksen toteuttamista perinteisin keinoin, infrastruktuuri- ja kiinteistöinvestointeja lisäämällä. Odotamme elvytysvaikutusten näkyvän loppuvuoden aikana, mutta Kiinan BKT:n kasvun hidastumista koko vuoden osalta ne eivät estä. Odotamme Kiinan kasvuvauhdin hidastuvan viime vuoden 6,6 prosentista 5,5 prosenttiin vuonna 2021, mikä edesauttaa globaalin talouskasvun hidastumista. Nyt kasvuvauhdin hiipumisen pelossa Kiinan viranomaiset ovat vaihtaneet talouspolitiikan suuntaa ja ryhtyneet elvyttämään kasvua. Keinoina ovat huomattavat veronkevennykset, rahapolitiikan keventäminen lähinnä lisäämällä rahamarkkinoiden likviditeettiä matalampien korkojen kautta ja pankkien vähimmäisreservivaatimusten alentamisella. Uskomme elvytystoimien jatkuvan tänä vuonna, mutta talouskasvun piristämiseen ei tällä kertaa ole viranomaisilla niin suurta liikkumatilaa kuin aiemmilla elvytyskerroilla. 3

Maailmantalous heikosti varustautunut laskusuhdanteeseen Euroalueen BKT:n kasvu hidastui viime vuoden toisella puoliskolla Italia ajautui taantumaan ja Kiinan kasvupudotus tuntui erityisen voimakkaasti vientiriippuvaisessa Saksassa. Näemme, että heikentymisen taustalla on osittain tilapäisiä tekijöitä, lähinnä autoteollisuuden päästörajoituksiin liittyvät tuotanto-ongelmat. Yritysluottamus on kuitenkin euroalueella heikentynyt merkittävästi vuoden takaisesta ja tämä on koskettanut erityisesti teollisuussektoria. Sen sijaan palvelusektorilla luottamus on vakaantunut saaden tukea vahvasta työmarkkinakehityksestä sekä tulojen kasvusta. Siitä huolimatta kotitaloudet ovat tulleet viime aikoina varovaisemmiksi. Kokonaisuudessaan talouden indikaattorit ennakoivat euroalueen kuitenkin yltävän positiiviseen kasvuun tänä vuonna - ennustamme euroalueen BKT:n kasvavan 1,1 prosenttia. Näemme BKT:n kasvun pysyvän vaimeana myös vuosina 2020-21. Brexit-epävarmuus rajoittaa kasvua varsinkin Iso-Britanniassa, mutta pienemmässä mittakaavassa myös euroalueella. Hidastuvan talouskasvun myötä euroalueen työttömyysaste kääntyy nousuun vuonna 2020. 4

Maailmantalous heikosti varustautunut laskusuhdanteeseen USA erottautui vahvistuvan kasvunsa ansiosta vielä vuonna 2018 ja oli maailmantalouden valopilkku. Kasvua edesauttoi finanssipoliittinen elvytys, jossa pääosassa olivat mittavat veronkevennykset. Veronkevennysten ja julkisten menojen BKT:n kasvua lisäävä vaikutus oli USA:ssa arviomme mukaan 0,7 prosenttiyksikköä vuonna 2018 ja vaikutus on yhtä suuri tänä vuonna. Hyvän talousvireen ansiosta on myös maan työttömyysaste laskenut ennätysmatalille tasoille. On kuitenkin yhä selvempiä merkkejä siitä, että korkeampi korkotaso, finanssipolitiikan elvytyksen väheneminen ja kapasiteettirajoitteet johtavat vuosina 2019-2021 kasvun hidastumiseen myös Yhdysvalloissa. Emme usko kuitenkaan kotitalouksien kulutuksen romahdukseen, koska kuluttajat ovat vahvan työmarkkinan ja korkeampien palkkojen takia yhä optimistisia. Silti kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen ei näytä yltiöpäiseltä, mistä merkkinä se, että kotitalouksien säästämisaste on yhä suhteellisen korkealla tasolla. Siten myös työttömyysaste kääntyy vuonna 2020 nousuun ja USA:n rahapolitiikka muuttuu elvyttäväksi. Tämän tuen myötä USA:ssa vältetään taantuma, mutta talouskasvu pysyy hitaana vuonna 2021. Yrityssektorilla luottamus on tämän vuoden aikana hieman heikentynyt. Globaalin kysynnän vähentyminen vaikuttaa haitallisesti vientiin ja hallinnon osittainen sulku vuoden alussa hidasti kasvua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kotitalouksien kulutus on myös ollut aikaisempaa vaimeampaa, ja keskuspankin aikaisempi rahapolitiikan kiristys näyttää verottavan kysyntää talouden korkoherkillä alueilla: kotitalouksien kulutus on kasvanut selvästi vaimeammin, asuinrakennusinvestoinnit ja asuntokauppa ovat heikentyneet. 5

Maailmantalous heikosti varustautunut laskusuhdanteeseen Euroopan keskuspankki (EKP) on viestinyt, että se pidättäytyy koronnostosta tänä vuonna ja tarjoaa pankeille uusia pidempiaikaisia kohdennettuja TLTRO-rahoitusoperaatioita, joiden avulla pyritään piristämään luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille. Talouskasvun hidastuminen ja inflaatiopaineiden jatkuva vaimentuminen merkitsevät mielestämme sitä, että EKP ei nosta korkoa vuosina 2019-21. Sen sijaan EKP voi joutua muuttamaan rahapolitiikan viritystä vielä kevyempään suuntaan ensi vuonna. Keskuspankin talletuskoron ollessa ennätysmatalalla, negatiivisella -0,4 prosentin tasolla ja EKP:n taseen ollessa huomattavan suuri, tulee keskuspankki kohtaamaan merkittäviä haasteita elvyttävämmän rahapolitiikan toteuttamisessa seuraavassa laskusuhdanteessa. Keskuspankki Fed on selvästi viestinyt aikovansa olla kärsivällinen tulevien koronnostojen suhteen. Koroista päättävän avomarkkinakomitean mediaaniarvio on, että korot pysyvät nykytasoilla tämän vuoden ajan. Fed on myös ilmoittanut päättävänsä taseen pienentämisen ensi syyskuussa. Emme odota Fedin nostavan korkoa tänä vuonna ja ensi vuonna odotamme yhteensä kolmea koronlaskua, kun USA:n talouskasvun hidastuminen tulee aiempaa selvemmäksi. 6

Maailmantalous heikosti varustautunut laskusuhdanteeseen USA:ssa pitkät korot ovat viime aikoina laskeneet kasvunäkymän heikentymisen ja Fedin rahapolitiikan linjausten vanavedessä. Odotamme pitkien korkojen laskevan vielä vuoden toisella puoliskolla, kun talouskasvun hidastuminen voimistuu ja korkomarkkinoilla entistä vahvemmin odotetaan Fedin toteuttavan koronleikkauksia vuonna 2020. Myös Euroopassa pitkät korot pysyvät historiallisen matalina lähivuosina. USA:n talouskasvun hidastuessa dollari alkaa heikentyä euroon nähden myöhemmin tänä vuonna, ja vuoden 2020 lopussa ennustamme EUR/USD-valuuttakurssin lähestyvän tasoa 1,25. Kiinassa viranomaiset ovat vaihtaneet talouspolitiikan suuntaa elvyttävämmälle linjalle. Myös USA:n keskuspankki Federal Reserve, eli Fed, ja Euroopan keskuspankki EKP ovat viestineet rahapolitiikan kiristysaikeista luopumisesta, mikä myös pienentää vakavan taloustaantuman riskiä. Tämä on rauhoittanut rahoitusmarkkinoita ja edesauttanut osakemarkkinoiden toipumista tämän vuoden alussa viime vuoden lopun jyrkän pudotuksen jälkeen. Odotamme ympäristön arvopaperihinnoille muuttuvan jälleen vähemmän houkuttelevaksi, kun markkinat siirtyvät odotuksissaan meidän pessimistisemmän talousnäkemyksen suuntaan. Se merkitsisi kohonneen kurssiheilunnan jaksojen yleistymistä. 7

Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 1,5 prosenttiin Kuluttajaluottamus on selvästi heikentynyt viimeisten 12 kuukauden aikana, ja suomalaiset kotitaloudet maalailevat kuluttajabarometrissa Suomen taloudelle varsin synkkää kasvua tälle vuodelle, vaikka omaan talouteensa edelleen luottavatkin. Kuluttajien rahatilanne on kuluttajabarometrin mukaan lähes ennätyksellisen vahva ja kotitalouksien ostovoiman kasvua tukemaan löytyy useita tekijöitä, kuten matalat korot, kohentunut työllisyys sekä maltillisena pysyvän inflaation myötä reaalisten käytettävissä olevien tulojen hyvä kasvu. Kulutusystävälliset olosuhteet eivät kuitenkaan ole kunnolla välittyneet itse kuluttamiseen, ja vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvu jäi kokonaisuudessaan 1,4 prosenttiin, kun kertakulutushyödykkeiden kasvu pysyi negatiivisena jo toista vuotta peräkkäin. Onkin hyvin eriskummallista, että vuodet 2016-17 olivat parempia kulutusvuosia heikommasta tulojen ja työllisyyden kasvusta huolimatta. Perinteisesti molemmat ovat myös osaltaan enteilleet lähestyvää suhdannekäännettä. Suomen työttömyysaste käy pohjassaan 6,5 prosentissa vuonna 2019-20, ja kääntyy nousuun muun euroalueen perässä vuonna 2021. Vuoden 2021 heikentyvä työmarkkinatilanne tarkoittaa, että julkisen talouden tasapaino, joka seuraa vahvasti työllisyyden kasvua, ei enää kohene. Ennustamme suotuisan työllisyyskehityksen törmäävän pian resurssirajoitteisiin. Tämän puolesta puhuvat yritysten lisääntyneet rekrytointivaikeudet ja maltillistuneet työllistämisaikomukset. 8

Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 1,5 prosenttiin Suomen talouden näkökulmasta erityinen huolenaiheemme on Euroopan kasvunäkymien heikentymisen ja Saksan teollisuustuotannon laaja-alaisen taantumisen jatkuminen alkuvuoden aikana. Suomen teollisuus on vahvasti integroitunut Saksan teollisuuden tuotantoketjuihin, joten Saksan teollisuuden kasvun heikentyminen iskee suoraan Suomen vientikysyntään. Saksan vienti ylsi vuonna 2018 lähes 10 miljardiin euroon ja ylivoimaisesti suurimman vientimaan osuus oli peräti 15 prosenttia koko Suomen tavaraviennistä. Molemmat taloudet kärsivät yhdessä maailmantalouden ja erityisesti kehittyvän maailman hitaammasta kasvusta. Talouskasvu Suomessa näyttää saavan vastatuulta niin kotimaisen kuin ulkoisen kysynnän suunnasta. Tämän takia olemme laskeneet hieman BKT:n kasvuennusteitamme vuoden 2019 osalta. BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia, vuonna 2020 1,0 ja vuonna 2021 0,8 prosenttia. Luottamusilmapiirin heikentyminen Euroopassa edelleen tämän vuoden alussa uhkaa heikentää entisestään eurooppalaista investointikysyntää. Tämä uhkaa Suomen kasvua luonnollisesti investointivientimme kautta, mutta myös oman yrityssektorimme investointisuhdanteen kautta. Rakennusinvestointien kasvu hidastui viime vuonna, mutta oli yhä varsin vahvaa asuinrakentamisen ansiosta. Rakennuslupien ja aloitusten kasvun pysähtyminen jo vuosi sitten kertoo, että rakennusinvestointien kasvu hiipuu vuosina 2019-21. 9

Viikon keskeiset tilastojulkaisut Euroalueen teollisuusluottamuksen luisu todennäköisesti loppuu Euroalue: ostopäällikköindeksit (PMI), huhtikuu (to 18.4.) Euroalueella viikon mielenkiintoisimmat tilastot saadaan torstaina, kun julkaistaan huhtikuun ostopäällikköindeksit. Erityisesti teollisuuden indeksi on ollut pitkään laskussa ja vajonnut selvästi alle 50 lukemaan ollen maaliskuussa 47,5. Odotamme luottamuksen kuitenkin elpyvän huhtikuussa lukemaan 49,1, kun tukea saadaan mm. autoteollisuuden toipumisesta aiemman pudotuksen jälkeen. Myös Kiinan teollisuuden näkymien kohentuminen voi vähitellen kirkastaa euroalueen teollisuusyritysten odotuksia. Toisaalta palvelusektorilla voi viime kuukausien luottamuksen nousu tulla päätökseen, kun työttömyysasteen aleneminen on hidastunut merkkinä kireämmästä työmarkkinatilanteesta. Odotamme palvelusektorin ostopäällikköindeksin laskevan lukemaan 52,9 lukemasta 53,3. Palvelut ja teollisuuden yhdistävä indeksin odotamme siten nousevan vain marginaalisesti lukemaan 51,9 maaliskuun lukemasta 51,6. 10

Viikon keskeiset tilastojulkaisut USA:sta tilastoja teollisuudesta ja palvelusektorilta USA:sta saadaan viikolla tilastoja niin teollisuustuotannosta kuin vähittäiskaupasta ja torstaina vielä yritysten luottamusbarometrit teollisuudesta ja palveluista. USA: teollisuustuotanto, maaliskuu (ti 16.4.) Teollisuustuotannon odotetaan hieman nousseen maaliskuussa edelliskuusta. Nousuodotuksen taustalla ovat niin autotuotannon kuin alueellisten teollisuusbarometrien pienoinen elpyminen. USA: vähittäiskaupan myynti, maaliskuu (to 18.4.) Vähittäiskaupan myynti on heilahdellut voimakkaasti viimeisen kolmen kuukauden aikana, mutta trendi on ollut kohti hitaampaa kasvua. Helmikuun odottamaton lasku liittyi osittain normaalia kylmempään säähän. Myynnin odotetaan maaliskuussa elpyneen. USA: PMI-ostopäällikköindeksit, huhtikuu (to 18.4.) USA:n yhdistetyn PMI-ostopäällikköindeksin odotetaan pysyvän huhtikuussa lähellä nykytasoja, kun palvelussektorin indeksiin odotetaan pientä laskua ja teollisuuden indeksiin nousua. Teollisuuden luottamuksen lasku on saanut suurimman huomion viime aikoina sen jälkeen kun teollisuuden indeksi on laskenut alimmilleen vuoden 2017 puolivälin jälkeen lukemaan 52,4. Nyt on odotuksissa elpyminen lukemaan 53,0. 11

Viikon keskeiset tilastojulkaisut Kiinan BKT:n kasvu todennäköisesti hidastui Q1:llä Kiina: BKT, Q1 2019 (ke 17.4.) Kiina: talousaktiviteetin indikaattorit, maaliskuu (ke 17.4.) Kiinasta julkistetaan keskiviikkoaamuna vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen BKT:n kasvulukema. Analyytikkoyhteisön konsensus odottaa talouskasvuksi 6,3 prosenttia vuodentakaisesta, mutta me odotamme hieman suurempaa kasvuvauhdin hidastumista 6,2 prosenttiin. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvua kertyi Kiinassa 6,4 prosenttia. Kiinan tilastoja tammihelmikuussa usein häiritsee Kiinan uudenvuoden ajoittuminen joko tammi- tai helmikuulle ja siksi maaliskuun tilastoista voidaan vetää paremmin johtopäätöksiä. Jo julkaistuista maaliskuun tilastoista (ostopäällikköindeksit, luotonanto, vienti) on havaittavissa merkkejä kasvuvauhdin hidastumisen tasaantumisesta Kiinan viranomaisten elvytystoimien myötä. Siten odotustamme voimakkaampi virallisen BKT:n kasvuvauhdin hidastuminen ei ole todennäköistä. Keskiviikkoaamuna julkaistaan myös Kiinan kuukausittaiset talousaktiviteetin indikaattorit (teollisuustuotanto, vähittäismyynti ja kiinteät investoinnit) maaliskuulta, joihin myös odotetaan talouden tukitoimien jo pienessä määrin välittyvän. 12

Kalenteri: 15.-19.4.2019 13

Kalenteri: 15.-19.4.2019 14

Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet Ohjauskorot 12.4.2019 Q2 2019 Q3 2019 End 2019 Q1 2020 End 2020 End 2021 Euroalue, EKP -0,40-0,40-0,40-0,40-0,40-0,40-0,40 USA, Fed 2,38 2,38 2,38 2,38 2,38 1,63 1,63 UK, BoE 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Ruotsi, Riksbanken -0,25-0,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Norja, Norges Bank 1,00 1,00 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 Pitkät korot 10 v. Saksa 0,05 0,10 0,20 0,25 0,25 0,20 0,30 USA 2,56 2,60 2,50 2,30 2,20 2,00 2,10 UK 1,18 1,20 1,10 1,00 1,00 1,00 1,00 Ruotsi 0,24 0,35 0,45 0,50 0,55 0,50 0,65 Norja 1,70 1,80 1,90 1,95 1,95 1,90 2,00 Suomi 0,33 0,45 0,45 0,50 0,50 0,45 0,55 Valuutat 12.4.2019 Q2 2019 Q3 2019 End 2019 Q1 2020 End 2020 End 2021 EUR/USD 1,13 1,13 1,15 1,18 1,20 1,25 1,25 USD/JPY 111,96 109,00 106,00 103,00 105,00 110,00 112,00 EUR/SEK 10,47 10,30 10,10 10,00 9,98 9,90 9,80 EUR/NOK 9,60 9,70 9,60 9,50 9,60 9,70 9,80 EUR/GBP 0,86 0,86 0,87 0,87 0,90 0,88 0,86 USD/CNY 6,70 6,70 6,60 6,50 6,45 6,30 6,40 Lähde: Handelsbanken 15

Handelsbankenin Markkinakatsaus Handelsbanken julkaisee tämän Markkinakatsauksen palveluna asiakkailleen. Julkaisun tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä julkaisua näin ollen voi yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana. Pyrimme siihen, että analyysien ja ennusteiden laatimiseen käyttämämme lähteet ja työskentelymenetelmät ovat luotettavia. Emme kuitenkaan vastaa ennusteissa ja analyyseissa olevien tietojen virheettömyydestä ja täydellisyydestä emmekä lähdeaineistossa mahdollisesti olevista puutteista. Handelsbanken ei vastaa niistä tappioista, joiden voidaan olettaa syntyvän seurauksena siitä, henkilö on toiminut tässä julkaisussa esitetyn mukaisesti tai hyödyntää siinä annettuja tietoja. 16

Tutkimuksen vastuuvapauslauseke Varoitus riskistä Kaikkiin sijoituksiin liittyy riskejä. Sijoittajia kehotetaan tekemään oma päätöksensä siitä, kuinka tarkoituksenmukaista on sijoittaa tässä raportissa viitattuihin arvopapereihin. Päätöksen tulee perustua sijoittajien omiin sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilaan ja riskinsietokykyyn. Rahoitusvälineen aiempi tuotto ei takaa tulevia tuottoja. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea, eikä kaiken sijoitetun pääoman takaisin saaminen ole varmaa. Tutkimuksen vastuuvapauslausekkeet, joka on Svenska Handelsbanken AB (publ):n (jäljempänä SHB ) yksikkö, vastaa tutkimusraporttien laatimisesta. SHB:n valvova viranomainen on Ruotsissa Ruotsin Finanssivalvonta, jonka lisäksi paikallinen viranomainen Norjassa Norjan Finanssivalvonta, Suomessa Suomen Finanssivalvonta ja Tanskassa Tanskan Finanssivalvonta voi antaa paikallisia ohjeita. Kaikki tutkimusraportit laaditaan kauppaja tilastopalveluiden sekä muiden SHB:n luotettavina pitämien tietojen pohjalta. SHB ei ole erikseen tarkistanut tietoja eikä takaa, että sellaiset tiedot ovat tosia, tarkkoja tai täydellisiä. SHB tai mikään sen tytäryhtiöistä tai kukaan sen toimihenkilöistä, johtajista tai työntekijöistä ei ole missään tilanteessa korvausvelvollinen kenellekään henkilölle mistään välittömistä tai välillisistä vahingoista, jotka aiheutuvat tutkimusraporttien sisältämien tietojen käytöstä, mukaan lukien muun muassa tuottojen menetys vaikka SHB:lle nimenomaan on annettu tiedoksi tällaisten vahinkojen mahdollisuus tai todennäköisyys SHB:n tutkimusraporttien sisältämät näkemykset ovat SHB:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden mielipiteitä. Ne kuvastavat kunkin analyytikon henkilökohtaista näkemystä tällä hetkellä ja voivat muuttua. Ei ole olemassa takuita siitä, että tulevat tapahtumat ovat yhteneväiset näiden näkemysten kanssa. Jokainen raportissa nimetty analyytikko vakuuttaa myös, että näkemykset, jotka tässä esitetään ja jotka kuuluvat analyytikolle, kuvastavat tarkoin hänen henkilökohtaisia käsityksiään niistä yrityksistä tai arvopapereista, jotka tutkimusraportissa mainitaan. SHB laatii tutkimusraportit vain tiedottavassa tarkoituksessa. Tutkimusraporttien sisältämää tietoa ei tule pitää henkilökohtaisena suosituksena tai yksilöitynä sijoitusneuvona eikä sellaisia raportteja tai mielipiteitä saa pitää investointien tai strategisten päätösten tekemisen perustana. Tämä asiakirja ei myöskään ole itsessään tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä osa tällaista tarjousta eikä kehotus tehdä arvopapereiden myyntiä tai ostoa koskeva tarjous. Asiakirjaa ei myöskään, kokonaan tai osittain, tule käyttää pohjana mahdolliselle sopimukselle tai muulle sitoumukselle eikä sitä tule käyttää tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen yhteydessä. Aiempi tuotto ei välttämättä toistu eikä sitä tule pitää merkkinä tulevista tuotoista. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto saattaa laskea tai nousta ja sijoittajat saattavat menettää kaiken alun perin sijoittamansa pääoman. Sijoittajille ei anneta takuuta voiton tekemisestä sijoituksilla, ja he voivat menettää rahaa. Vaihtokurssien vuoksi ulkomaille tehtyjen investointien arvo ja niistä saatava tuotto voi nousta tai laskea. Tätä tutkimustuotetta päivitetään säännöllisesti. Mitään SHB:n tutkimusraporttien osaa ei saa jäljentää tai jakaa kenellekään muulle henkilölle ilman SHB:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Laki saattaa rajoittaa tämän asiakirjan jakamista tietyillä lainkäyttöalueilla. Henkilöt, joiden haltuun tämä asiakirja tulee, tulisi ottaa selvää sellaisista rajoituksista ja noudattaa niitä. Raportti ei kata oikeudellisia tai verotuksellisia näkökohtia, jotka liittyvät osakkeita liikkeelle laskevan tahon suunniteltuihin tai olemassa oleviin velkaemissioihin.

Huomaa seuraavat tärkeät tutkimusta koskevat tiedonannot: SHB:n työntekijät, analyytikot mukaan lukien, saavat korvausta, jonka perustana on yrityksen kokonaiskannattavuus. Analyytikoille suoritettava korvaus ei perustu yksittäisiin corporate finance- tai joukkovelkakirjamarkkinapalveluihin. Mitään osaa analyytikkojen korvauksesta ei ole kytketty tai tulla kytkemään suoraan tai epäsuorasti tutkimusraporteissa ilmaistaviin yksittäisiin suosituksiin tai käsityksiin.. SHB ja/tai sen tytäryhtiöt saattavat tarjota investointipankkipalveluita ja muita palveluita, mukaan lukien corporate finance palveluita ja arvopaperineuvontaa mille tahansa tutkimuksessamme mainitulle yritykselle. Voimme toimia neuvonantajana ja/tai välittäjänä niille yrityksille, jotka analyysissamme mainitaan. SHB voi myös tavoitella corporate finance -toimeksiantoja näistä yrityksistä. Käymme omissa nimissämme asiakkaiden kanssa arvopaperikauppaa niillä arvopapereilla, jotka mainitaan analyyseissamme. Siksi meillä voi eri ajankohtina olla joko pitkä tai lyhyt positio tällaisissa arvopapereissa. Voimme myös toimia arvopapereiden markkinatakaajana kaikkien niiden yritysten osalta, jotka mainitaan analyysiraporteissamme. [Lisätietoa ja - selvityksiä on saatavilla analyysiraporteissamme.] SHB tai sen tytäryhtiöt, niiden asiakkaat, toimihenkilöt, johtajat tai työntekijät saattavat omistaa tai niillä saattaa olla positiot tutkimusraporteissa mainituissa arvopapereissa. Yhdessä rahoitusvälineisiin liittyvien palveluiden kanssa pankki saattaa tietyissä olosuhteissa saada tai maksaa kannustimia, ts. palkkioita ja provisioita muilta osapuolilta kuin asiakkaalta tai vastaanottaa sellaisia näiltä tahoilta. Kannustimet voivat olla sekä rahallisia että ei-rahallisia etuja. Jos kolmannelle osapuolelle maksetaan kannustimia tai siltä saadaan kannustimia, maksun tulee pyrkiä parantamaan palvelun laatua, eikä maksu saa estää pankkia turvaamasta asiakkaan etuja. Asiakkaalle on ilmoitettava tällaisesta pankin saamasta korvauksesta. Kun pankki tarjoaa sijoitustutkimusta, pankki saa vähäisiä ei-rahallisia etuja. Vähäiset ei-rahalliset edut koostuvat seuraavista: Yleisluontoinen tieto tai asiakirja rahoitusvälineestä tai sijoituspalvelusta. Kolmannen osapuolen, joka on liikkeelle laskija, tuottama kirjallinen materiaali uuden annin markkinoimiseksi. Osallistuminen tiettyyn rahoitusvälineeseen tai sijoituspalveluun liittyviin konferensseihin ja seminaareihin Vieraanvaraisuus kohtuulliseen määrään asti. Pankilla on käytössään tutkimusta koskeva ohjeistus, jonka tarkoitus on varmistaa tutkimusanalyytikoiden ja tutkimusosaston loukkaamattomuus ja riippumattomuus sekä tunnistaa todelliset ja mahdolliset eturistiriidat, jotka koskevat analyytikoita tai pankkia sekä ratkaista sellaiset ristiriidat poistamalla ne tai vähentämällä niitä ja/tai soveltuvin osin julkistaa ne. Osana eturistiriitojen hallintaansa pankki on ottanut käyttöön rajoituksia ( tietosulkuja ) tutkimusosaston ja pankin muiden osastojen välillä. Lisäksi pankin organisaatiorakenteessa tutkimusosasto pidetään erillään corporate finance-osastosta ja muista samanlaisten vastuualueiden osastoista. Tutkimusta koskeva ohjeistus sisältää sääntöjä siitä, miten analyytikoille saa maksaa korvauksia, bonuksia ja palkkaa, millaisiin markkinointiaktiviteetteihin analyytikko saa osallistua, miten analyytikon tulee hoitaa omat ja lähipiirinsä arvopaperikaupat jne. Lisäksi analyytikon ja analyysin kohteena olevan yhtiön välistä viestintää on rajoitettu. Handelsbanken konsernin eettisen ohjeistuksen mukaisesti pankin hallituksen ja kaikkien työntekijöiden on noudatettava korkeita eettisiä periaatteita omassa toiminnassaan pankin sisällä ja muita toimeksiantoja hoitaessaan. Katso pankin eettinen ohjeistus osoitteessa www.handelsbanken.com ja valitse About the bank Sustainability at Handelsbanken Sustainability Policy documents and guidelines Policy documents Policy for ethical standards in the Handelsbanken Group. Handelsbankenilla on nollatoleranssi lahjontaa ja korruptiota kohtaan. Se on määritetty pankin lahjontaa ja korruptiota koskevassa konsernin periaatteissa. Lahjontakielto sisältää myös työntekijän perheelle, ystäville, kumppaneille tai tuttaville tarkoitettujen lahjusten pyytämisen, järjestämisen tai hyväksymisen. Katso pankin korruption vastainen periaate pankin verkkosivuilta osoitteesta www.handelsbanken.com ja napsauta About the bank Sustainability at Handelsbanken Sustainability Policy documents and guidelines Policy documents Policy against corruption in the Handelsbanken Group.

Jakaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa SHB jakaa tutkimusraportteja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. SHB toimii Ruotsin Finanssivalvonnan (Finansinspektionen) ja Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusvakauden valvontaviranomaisen (Prudential Regulation Authority) antaman luvan puitteissa ja Yhdistyneen kuningaskunnan Finanssivalvonnan (Financial Conduct Authority) ja rahoitusvakauden valvontaviranomaisen rajoitetun sääntelyn alaisena. Tiedot Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusvakauden valvontaviranomaisen valtuutuksen ja sääntelyn laajuudesta ja Finanssivalvonnan sääntelyn laajuudesta ovat saatavana pyynnöstä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa olevien asiakkaiden tulee huomata, että sijoitusliiketoiminnalle laaditun Yhdistyneen kuningaskunnan rahoituspalveluiden korvausjärjestelmän (Financial Services Compensation Scheme) tai Finanssivalvonnan säännöt, jotka on laadittu yksityisasiakkaiden suojaamiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2000 rahoituspalveluista ja -markkinoista annetun lain (Financial Services and Markets Act) (sellaisena kuin se on muutettuna) mukaan, eivät koske tätä tutkimusraporttia ja sen mukaisesti kyseinen järjestelmä ei suojaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa olevia asiakkaita. Tätä asiakirjaa saa jakaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa vain henkilöille, jotka ovat valtuutettuja tai vapautettuja henkilöitä vuonna 2000 rahoituspalveluista ja -markkinoista annetun lain (Financial Services and Markets Act) (sellaisena kuin se on muutettuna) (tai sen nojalla annetun määräyksen) merkityksessä tai (i) henkilöille, joilla on ammattimaista kokemusta vuonna 2000 rahoituspalveluista ja -markkinoista annetun lain (Financial Services and Markets Act (Financial Promotion)) vuoden 2005 määräyksen (Order 2005) ( Määräys ) artiklan 19(5) piiriin kuuluvista investoinneista, (ii) Määräyksen artiklan 49(2)(a) (d) piiriin kuuluville yhteisöille, joilla on korkea varallisuusasema, tai (iii) henkilöille, jotka ovat Yhdistyneen kuningaskunnan Finanssivalvonnan Conduct of Business Sourcebookin luvun 3 mukaisia ammattimaisia asiakkaita (kaikkia sellaisia henkilöitä kutsutaan yhteisnimityksellä Asiaankuuluvat henkilöt ). Jakaminen Yhdysvalloissa Tärkeitä kolmannen osapuolen tutkimusilmoituksia: SHB:n tutkimus ei ole globaalisti tuotteistettu tutkimus, ja kaikille SHB:n tutkimuksen vastaanottajille kerrotaan, että Yhdysvalloissa SHB:n tutkimusta jakaa Handelsbanken Markets Securities, Inc. ( HMSI ), joka on SHB:n tytäryhtiö. HMSI ei tuota tutkimusta eikä työllistä tutkimusanalyytikoita. SHB:n tutkimus ja SHB:n tutkimusanalyytikot ja työntekijät eivät ole FINRAn tutkimusanalyytikkosääntöjen alaisia. Nämä säännöt on tarkoitettu ehkäisemään eturistiriitoja muun muassa kieltämällä tiettyjä korvauskäytäntöjä, rajoittamalla analyytikoiden käymää kauppaa ja rajoittamalla viestintää tutkimusraportin kohteena olevien yritysten kanssa. SHB:lla ei ole kytköstä, liiketoimintaa tai sopimussuhdetta HMSI:n kanssa, joka todennäköisesti antaisi tietoa SHB:n tutkimusraporttien sisällöstä. SHB tekee kaikki tutkimussisältöä koskevat päätökset ilman HMSI:n panosta. SHB:n tutkimusraportit on tarkoitettu jaettavaksi Yhdysvalloissa ainoastaan suurille yhdysvaltalaisille institutionaalisille sijoittajille vuoden 1934 arvopaperimarkkinalain (Securities Exchange Act) säännössä 15a-6 (Rule 15a-6) määritetyllä tavalla. Jokainen suuri yhdysvaltalainen suursijoittaja, joka saa kopion tutkimusraportista, ilmaisee ja hyväksyy vastaanottamalla tutkimusraportin kopion, ettei se jaa tai toimita tutkimusraportteja kenellekään muulle henkilölle. Kaikki yhdysvaltalaiset henkilöt, jotka saavat SHB:n tutkimusraportteja ja haluavat suorittaa transaktioita tutkimusraporteissa käsitellyillä osakkeilla, tulee soittaa tai kirjoittaa HMSI:lle. HMSI on FINRAn jäsen; puhelinnumero +1-212-326-5153.

Yhteystiedot Macro Research Lena Fahlen Head of Macro Research +46 8 701 83 29 Christina Nyman Chief Economist +46 8 701 51 58 Web Editor Terese Loon +46 8 701 28 72 Sweden Helena Bornevall Scenario Analysis and Senior Economist +46 8 701 18 59 Johan Löf Senior Economist, Sweden +46 8 701 50 93 Anders Bergvall Senior Economist, Thematic Analysis and US +46 8 701 8378 Finland Tiina Helenius Head, Macro Research +358 10 444 2404 Janne Ronkanen Senior Economist, Finland +358 10 444 2403 Debt Capital Markets Tony Lindlöf Head of Debt Capital Markets +46 8 701 25 10 Per Eldestrand Head of Debt Capital Markets Sweden +46 8 701 22 03 Måns Niklasson Head of Corporate Loans and Acquisition Finance +46 8 701 52 84 Thomas Grandin Head of Corporate Bonds +46 8 463 45 83 Denmark Jes Asmussen Head, Macro Research, Denmark and Netherlands +45 46 79 12 03 Rasmus Gudum-Sessingø Senior Economist, Denmark and Eurozone +45 46 79 16 19 Bjarke Roed-Frederiksen Senior Economist, China and Latin America +45 46 79 12 29 Norway Kari Due-Andresen Head, Macro Research, Norway, UK +47 22 39 70 07 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Marius Gonsholt Hov Senior Economist, Norway +47 22 39 73 40 Halfdan Grangård Senior Economist, Norway +47 22 39 71 81 Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist +46 8 463 45 35 Martin Jansson Senior Commodity Strategist +46 8 461 23 43 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Lars Henriksson Strategist FX +46 8 463 45 18 Kiran Sakira Strategist FX +46 8 701 46 14 Regional Sales Copenhagen Kristian Nielsen +45 46 79 12 69 Gothenburg Björn Torsteinsrud +46 31 774 83 39 Gävle Petter Holm +46 26 172 103 Helsinki Mika Rämänen +358 10 444 62 20 Luleå/Umeå Ove Larsson +46 90 154 719 Malmö Fredrik Lundgren +46 40 243 900 Oslo Petter Fjellheim +47 22 82 30 29 Stockholm Malin Nilén +46 8 701 27 70 Linköping Fredrik Lundgren +46 13 28 91 10 London Tolga Kulahcigil +44 207 578 86 12 Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore 020-58 64 46 From Norway to N.Y. & Singapore 800 40 333 From Denmark to N.Y. & Singapore 8001 72 02 From Finland to N.Y. & Singapore 0800 91 11 00 Within the US 1-800 396-2758