fihakki LUOTETTAVIA SHAKKIKElLOJA Suom(2ll ,------ ------, luottamuspankki Ilmoittajat tukevat meitä - tukekaa ilmoittajiamme

Suom(2ll ~~~ "Ail\,------ %~i ~ l ------, N:04KESÄKUU1972 j fihakk LUOTETTAVA SHAKKKElLOJA Erittäin edullisesti suoraan maahantuojalta. Alan liikkeille myös tukuttain. Maahantuoja: Helsinki 25, Topeliuksenkatu 13 Puh. 440628 ~-------------------- luottamuspankki lmoittajat tukevat meitä - tukekaa ilmoittajiamme

OTE OSMO KAPASEN PUHEESTA Työväen Shakkiliiton mestaruuskilpailujen avajaisissa 30.3.72.»Suomessa on erään tutkimuksen mukaan noin 300 000 shakkia harrastavaa henkilöä, joista kuitenkin vain 1 % on järjestäytynyt Keskusshakkiliiton jäsenjärjestöjen alaisuuteen. Tämä valtava harrastajajoukko osoittaa, että tätä alaa kehittämällä onmahdollisuus luoda eräs lisääntyvän vapaa-ajan tuomien ongelmien ratkaisija. Tällöin tulisi kiinnittää erityinen huomio nuoriin. Kuten tunnettua, on naapurimaissamme tämä asia oivallettu. Esim. Ruotsissa on peruskoulun yläasteella mahdollisuus vapaaehtoisena aineena opiskella shakkia tunti viikossa. Neuvostoliitossa on jopa shakkikouluja, joissa shakki on pääoppiaineena, sillä shakin on todettu kehittävän oppilaiden ajattelukykyä likipitäen samoin kuin esim. geometria. Tiedän, että myös täällä Suomessa ollaan erittäin kiinnostuneita shakkiharrastuksen voimakkaaseen lisäämiseen nuorten parissa. Tässä tietenkin törmätään rahaan, kuten muissakin harrastuksissa ja urheilulajeissa. Yhteiskunnan tuki, jota shakkiväki on tähän saakka saanut harvoin ulkomaiseen kilpailutoimintaan, on kohdistettava myös shakkitoimintaan. Tässä mielessä vetoankin valtion urheiluneuvostossa oleviin työväenliikkeen edustajiin. Shakki urheilu- tai kilpailumuotona on suhteellisen halpaa verrattuna moniin muihin urheilumuotoihin, mutta tarvitseehan sekin kerhotiloja, ohjaaja- ja pelaajakoulutusta, kansallista ja kansainvälistä kilpailutoimintaa sekä koko toiminnan ohjausta». Musta-valkea-ruudulliset KTOKSEN 60-vuotispäiväni kunniaksi järjestetyn laadintakilpailun osanottajille, kilpailun tuomarille DDRn Shakkiliiton tehtävä- ja lopputehtäväkomission jäsenelle. Helmut Klug'ille, Satakunnan Tehtäväkerholle seka monille shakkitovcreille. Te kaikki, jotka mieltäni liikuuavalla tavalla osoitiue ystävällisyyttä ja arvonantoa täyttäessäni 60 vuotta. Porissa huhtikuussa 1972 Reino Ljungman Täydellistä säästöpankki - palvelua HELSNGN SUOMALANEN Säästöpankki ge yksiliinpankki UNFLO viritetty moouoriöljy uuteen H \) ~. ) öljynvaihloon Päätoimittaja UOi'/1 EN... AK,<t MATT NUKAR Kasavuorentie 12 D 16 02700 Kauniainen puhelin 500025 N:o 4 Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Kirjeshakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkain äänenkannattaja. Postisiirtotiin n:o 413005-7 Pankki: Hei Suom Sp Taloudenhoitaja OSMO TAPAN LA Manne.rheimint. 70 B 33 00250 Helsinki 25 Shakin harrastajana on tänä kesänä vain kahden viikon loma. Kesään mahtuu shakkitapahtumia ehkä enemmän kuin koskaan, ja kaikki ne ovat todellisia arvokilpailuja. Heti kesän alussa 2.6. alkaa Suomen mestaruusturnaus Helsingin Lyseon (ns. Ressun) juhlasalissa. Sen aloittavat miehet ja nuoret ja siihen yhtyvät naiset 12.6. Kilpailu päättyy 18.6., ellei nyt sitten joku innostu pelaamaan 300-siirtoista peliä. - Muuten mainittakoon tässä yhteydessä, että viime kesän yhtä monisiirtoinen»maailman ennätys» ei ollut suinkaan pelattu kokonaan tosimielessä, eikä kelpaa ennätykseksi, joten tänä kesänä sopii yrittää uudelleen. - Kun Suomen mestaruus on saatu selville alkaakin tuo kahden viikon loma. Seuraava shakkitapahtuma on sitten 2.7. Reykjavikissa alkava Spasskin ja Fischerin välinen maailmanmestaru usottel u. Jokainen palaa tietysti 10maltaan seuraamaan ottelutapahtumia sekä lehdistä että ainakin tällä lmoitushankinta JORMA VÄHÄTUPA Kaarikuja 2 S 100 00940 Helsinki 94 puhelin 303 457 KesäloD3 Pohjantalon konttori. Julkaisutoimikunta VSA KV MAUNO LASAAR SMO NUOTO ALTT SALOlLA MATT UTTO tietämällä myös yleisradion jälkiselostnksisb. Saapa sitten nähdä kumpi saa ensiksi kokoon 12,5 pistettä. Meillä on vahva usko lopputuloksesta, mutta vaikenemme toistaiseksi viisaasti. Kun sitten otteln on kuumimmillaan alkaa meillä täällä Suomessa FDE:n alueen turnaus, johon saapuu suur- ja kv.-mestarcita ympäri koko Eurooppaa Romaniasta slantiin asti. Turnaus alkaa 24.7. Forssassa, jossa pelataan pari viiklma ja sitten jatketaan Helsingissä. Mukana kohti maailmanmestaruutta ovat yrittämässä omat miehemme Heikki Westerinen ja lkka Saren. Tätäkin kilpailua selostetaan todennäköisesti radiossa. Turnaus kestää aina 16.8. asti, joten on siinä ollut kuninkailla hommia kerrakseen. Muuten, tuon kahden viikon loman voi jokainen viettää hauskasti rentoutuen pelaamalla shakkia.

100 SUOMEN SHAKK SUOMEN SHAKK 101 Eero E. Böök: Mestarin Dietteitä Suomen Shakkiliitto 50-vuotias Suomen Shakkiliiton täyttäessä 50 vuotta vietetään juhlallisuuksia kesän mittaan monin arvokkain muodoin. Varsinaista vuosijuhlaa vietetään lauantaina 10.6. klo 19.00 Merenkävijäin ravintolassa. llalliskortteja tilaisuuteen voi lunastaa Suomen mestaruusturnauksen pelipaikalta Helsingin Lyseosta. Juhlansa kunniaksi on Suomen Shakkiliitto saannt oikeuden järjestää Suomen mestaruusturnauksen sekä miehille, naisille että nuorille. Turnaus pelataan yllä mainitussa Helsingin Lyseossa, Kalvclank. 8, sen juhlasalissa, ja miesten sekä nuorten turnaus alkaa 2.6. klo 17.00, jolloin suoritetaan arvonta. Naisten turnaus alkaa 12.6. klo 17.00. Edelleen juhlan merkeissä pelataan 19.8.- 20.8. Snomen joukkuepikapelimestaruus Valkeakoskella, Lotilan ammattikoulussa. Yllä kuvattua juhlamitalia, jonka on suunnitellut taiteilija Pentti H a m m a r b e r g, saa tilata os. E. Pääkkönen, Forssa. Hinta pronssisena mk. 25:-. Huipputapahtuma juhlavuoden ohjelmassa on epäilemättä FDE:n toisen alueen turnaus, joka pidetään aikana 25.7.-16.8. Alkuosa kilpaulusta pelataan Forssan urheilutalossa 25.7.-7.8. Turnaus alkaa ensiksi mainittuna päivänä klo 13.00 arvonnalla ja klo 14.00 alkaa 1 kierros. Kilpailun loppuosa 8.8.- 16.8. pelataan Helsingissä myöhemmin määrättävässä paikassa. Osanottajaluettelo on seuraava: Suurmestareita ovat heistä U. A n der s s 0 n (Ruotsi), J. H. Don n e r (Alankomaat), F. G h e 0 r g h i u (Romania) sekä A. M a t a n 0 vic ja M. M a t u 1 0 vic (Jugoslavia), kansainvälisiä ja muita mestareita A. C a m i eri (Malta), H-J. Hecht (Länsi-Saksa), A. Hennings (tä-saksa), V. Jan s a (Tshekkoslovakia), O. Ja k 0 b sen (Tanska), Z. R i b 1 i (Unkari), K. R ö h r 1 (tävalta), W. Se h m i d t (Puola), L. Ö g a a r d (Norja), 1 Ra d u 1 0 v (Bulgaria) ja Jonas l' h 0 r va d s s 0 n (slanti). Omina edustajinamme ovat KvM Heikki We s t eri n e n ja luxemburgilaisen J. Fellerin karsinnassa numeroin 2,5-1,5, voittanut Suomen mestari lkka S a r e n. Turnauksen tuomarina toimii Viron Shakkiliiton varapuheenjohtaja, kv.shakkituomari Lembit V a he saa r. SHAKKTUOMAR Viime syksyisen Länsi-Saksan avoimen turnauksen alkuvaiheessa sattui se ainutlaatuipen tapaus, että kilpailuun osallistuva suurmestari Lothar Schmid kesken kaiken kutsuttiin Buenos Airesissa pelattavan maailmanmestaruussemifinaalin Fischer-Petrosjan tuomariksi. Tämä tapahtui ottelijoiden aloitteesta, jonka sitten FDE:n presidentti, exmaailmanmestari tri M. Euwe vei edelleen. Kilpailun keskeyttäminen tällaisestakaan syystä ei käy ilman muuta. Kuten Schmid minulle kertoi vieraillessani hänen luonaan Bambergissa tammikuun lopulla, keskeyttäminen oli yleensä mahdollista vain, koska hän oli alkanut kilpailun menestyksellä pelaten yhden tasapelin ja korjaten yhden voiton. ff:aikkien osanottajien yksimielisellä suostumuksella Schmid sai kuitenkin luvan luopua pisteistään ja kilpailusta ja siirtyä erotuomariksi valtameren toiselle puolen. Hän kertoi tehtävän lopuksi olleen helpon huolimatta Fischerin erikoisista vaatimuksista pelipaikan valaistukseen, katsojien etäisyyteen pelaajista, taskushakin käyttöön katsomossa, valokuvaukseen jne nähden. Kun tiedustelin, miksi Petrosjan ottelun loppupuolella pelasi suorastaan avuttomasti, ei erotuomari Schmid hyvänä diplomaattina tuonut julki ajatuksiaan.»rivien välistä» ja myös Fischcrin ottelun jälkeen antamista lausunnoista kävi kuitenkin riittävän hyvin selville, että Petrosjan ilmeisesti menetti kokonaan itseluottamuksensa, kun hän ei pystynyt viemään 1. ja 3. ottelupelissä saavuttamiaan selviä avausetuja voittoon. Juuri ennen tämän kirjoittamista saapui tieto, että Schmid tulee toimimaan myös maailmanmestaruusottelun tuomarina Reykjavikissa. Siinä on kyllä tehtävää riittämiin. Schmid tekee muuten sen poikkeuksen suurmestarikaartin enemmistöstä, että hän on vain harrastelija eikä ammattilainen. Siviilissä hän on perheyhtiökustannusliikkeen juristi, mikä jo vaatii melkoisen työpanoksen. Hän on myös kirjepelin suurmestari, mutta erikoisinta on, että hän omistaa erään maailman suurimmista shakkikirjastoista, joka sisältänee n. 12000 teosta. Suurin harvinaisuus lienee espanjalaisen Lucenan oppikirja rakkauden ja shakkipelin taidoissa vuodelta 1497. Teos on erinomaisessa kunnossa kuin juuri kirjanpainajalta tullut. Hintaa sillä lienee siinä 30 000 markan paikkeilla. Sehmidin kokoelmiin kuuluu lisäksi shakkinappuloita, alkuperäisiä käsikirjoituksia, suurten mestarien kirjeitä, nimikirjoituksi, shakkiaiheista taide grafiikkaa jne. Lisäksi lienee hänen ansioluetteloonsa kuuluvina mainittava hänen tarmokas toimintansa suurkilpailujen järjestäjänä, joista mainittakoon Bambergin turnaus v. 1968 ja Siegcnin shakkiolympialaiset. Käydessäni Bambergissa Sehmid näytti minulle voittopelinsä Berliinin viimevuotisesta turnauksesta Deutsche Schachzeitungin päätoimittajaa R. Teschneriä vastaan. Se on, kuten Schmidin pelit yleensä, taktillisesti värikäs ja vaihteleva. 536. ESPANJALANEN PEL Länsi-Saksan avoin mestaruus, Berliini 1971 L. Schmid - R. Teschner l.e2-e4 e7 -e5 2.Rgl-f3 Rb8-c6 3. U-b5 a7-a6 4.Lb5-a4 Rg8-f6 5.0-0 U8-e7 6.TH-el b7-b5 7.La4-b3 0-0 Linnoittuminen on turnauspelissä joskus edullisempi kuin tavallisempi 7. - dg, sillä valkean on nyt päätettävä salliiko hän mustan mahdollisesti pelata Marshallin gambiittia 8.e3 d5!? Sitä ei pidetä täysin korrektina, mutta syntyvät sekavat asemat vaativat hyvää muunnelmantuntemusta. Gambiitin välttäminen siirrolla 8.a4 johtaa rauhallisempaan peliin, mutta 8. - Lb7 jälkeen musta tasoittaa helposti. 8.d4 ei ole sen pa- rempi, sillä musta voi vastata tunnettuun. tapaan 8. - d6 9.c3 Lg4, mikä hakuteosten,

102 SUOMEN SHAKK SUOMEN SHAKK 103 mukaan johtaa tasa-asemaan tai sitten lupaavalla sotilaanuhrauksella 8. - R X d4 9.Lxf7+ Txf7 10.RxeS Tf8! 11.Dxd4 cs l2.ddl Lb7, joka antaa mustalle voimakkaan aloitteen. Ellei vaikealla ole varmuutta muunnelmavalinnassaan, hän helposti kuluttaa aikaa sopivaa suuntaa etsiessään, mikä voi olla alkuna myöhempään aikapulaan. 8.c2-c3 d7-d6 9.h2-h3 Rc6-a5 10. Lb3-c2 c7-c5 l.d2-d4 c5xd4 12.c3x d4 Lc8-b7 Lähetin siirto on pelattavissa, sillä, jos valkea lyö e-sotilaan, musta voi kuningatarvaihdon jälkeen lyödä e4:än. 13.Rbl-d2 Ta8-c814.d4-d5 Sotilaan eteneminen on käyttökelpoinen jatko siitä huolimatta, että musta voi myöhemmin f7 -fs:llä käydä vastaiskuun. Mustan keveiden upseerien yhteispeli on kuitenkin kankeaa, joten vaikealla on suuremmat mahdollisuudet aloitteisiin. 14. - - g7-g6 Tämä ei ole tarpeen seuraavan siirron valmistamiseksi. Musta olisi voinut jatkaa 14. - RhS ls.rfl (S.Ld3 Rf4 l6.lfl fs on selvästi mustan eduksi.) Rc4 l6.b3 Rb6 17.Re3 g6 ja hänen upseerinsa ja sotilaansa ovat riittävän hyvässä taistelujärjestyksessä. Toinen asemallisesti terve idea on 14. - Dc715.Ld3 Rd7 jne. joka sekin takaa mustan upseereille hyvät toimintamahdollisuudet. Tapahtunut sotilaan siirto on kylläkin sotilasaseman kannalta oikein, mutta se ei ole riittävän dynaaminen. S. Le2-d3 Rf6-hS 16.b2-b4! Seuraa va vaihto on eduksi valkealle, sillä hänen asemansa on sen verran aktiivisempi, että musta vapaasotilas on heikkous eikä lainkaan pelottava. 16. - - RaS-c4 17.Rd2 xe4 bs xe4 18. Ld3-fl Rh5-g7 19.Lel-h6 f7-f5 20. Ta1-el e4-e3 21.Ddl-b3 f5xe4 Mustilla pelaava maailman vanhimman shakkilehden Deutsche Schaehzeitungin päätoimittaja ja paljon luetun avausoppikirjan tekijä myöntää epäonnistuneensa avausvaiheessa. Pelijatkossa hän saa tosin upseerinsa hyviin asemiin, mutta kuninkaan turvallisuuden laita on sen jälkeen hiukan niin ja näin sotilasasemankin ollessa valkealle edullinen. Toinen mahdollisuus 21. - Kh8 olisi johtanut sotilaanmenetykseen 21. - Kh8 22.Ld3 fxe4 23.Lxe4 Dc7 24.Te3 De4 2S.Tc xc3 D xb3 26.a xb3! l' xe3 27.1' xc3 Tc8 28.Txc8+ Lxc8 29.g4! Re8 30.Rd2 Rf6 31.Lg2 Lb7 32.Lg5 ja valkea säilyttää sotilaan ylivoiman hyvin voitonmahdollisnuksin. Tämä vaihtoehto olisi ehkä tarjonnut mustalle yhtä hyvät pelastumismahdollisuudet kuin pelijatko. 22. Rf3 xes d6 xe5 23.d5-d6+ Kg8-hS 24.d6 X e7 Dd8 X e7 25.Tel X c3 TcS X c3 26.Db3 xc3 Tf8-cS 27.Lh6 xg7 + KhS X g7 28. Dc3-b3 Tc8-dS 29. Tfl-cl Td8-d4 Musta on saanut upseerinsa keskitettyä, j 0- ten valkean ei ole helppoa realisoida ilmeistä asema etuaan. 30.Tcl-c5 De7 -d6 31.Db3-c3 Kg7-16! Näin musta antaa tomille liikknmismahdollisuuden. Sen sijaan 31. - Kh6 32.Tc7! Txb4 33.De3+ gs 34.M! johtaa suoraan perikatoon. 32.Lf - e2!? 32. - - Td4-d2 Johdonmukainen jatko mustan edelliseen siirtoon. Se johtaa vähäisestä nappulamäärästä huolimatta sangen monisäikeiseen sommitteluun. Jos sen sijaan pelaisi esim. 32. - LdS, olisi valkea jatkanut 33.a4 vapaasotilaan aikaansaamiseksi. 33.Le2 X a6! Lb7 -as Musta oli edelläkäyneiden vaikeiden taktillisten käänteiden jälkeen aikapulassa eikä huomannut seuraavaa Schmidin minulle esittämää puolustusmahdollisuutta; 33. - e3! 34.Dxe3! (Sekä 34.fxe3 Txg2+ että 34.L X b7 e2 johtaisi häviöön.) Tdl + 35.KhZ (Ei tietenkään 3S.Lfl l' xfl + 36.K xfl Dd1 + 37.Del Lxg2+ jne.) e4+ (Muunnelmassa 3S. - Lxa6 36.Df3+ KgS 37.Te6 Dd2 38.1' X a6 valkea voittaa vaivatta.) 36.g3 Lxa6 37.Dc3+ Dd4 38.Te6+ Ke5 (Todennäköisesti parempi kuin 38. - Kg7.) 39.DXd4+ Txd4 40.Txa6 Txb4 41.Ta7 Tb2 42.Kgl Tbbl + 43.Kg2 Tb2ja mustalla on sotilaan vähemmyydestä tasapeli ulottuvilla. Ojanen vastaa Kysymys Eräässä kohdaltani äskettäin päättyneessä kirjepeliturnauksessa minulla oli seuraavat kaksi asemaa, joista kysyisin Teidän mielipidettänne. Valkea: Elfving (siirto) Kg1 Dd1 Ta Tel Lc1 Rbl RgS; sotilaat: a2 b2 c2 f2 f6 g2 h2 (= S) Musta: G. Z. Ke8 DdS Ta8 Th8 Lc5 Le6 Rc6; sotilaat: a7 b7 c4 e7 d4 f7 g7 h7 (=S) Tässä Max Langen hyökkäyksen tutussa asemassa kumpikaan teorialähteistäni (vanha kunnon Ståhlberg ja uusi kunnon Keres) ei mainitse muuta siirtoa kuin 10.Rc3. Halusin kuitenkin yrittää jotain muuta ja onnistuinkin seuraavin»voimasiirroim 1 O.f X g7 Tg8 1.Rxh7 Le7 12.Lh6 0-0-0 saavuttamaan selvän häviöaseman. Vastustajani ei kuitenkaan halunnut olla»huonompi», vaan jatkoi mielestäni turhan vaatimattomasti ja siirtojen 13.Dd2 ReS 14.RgS Lx gs 1S.D X gs Rg4 16.h3 DxgS 17.Lxg5 TdS 18.Lf4 Rf6 19.Rd2 jälkeen häviöni näytti jo mielestäni melko kyseenalaiselta. Miten mustan olisi pitänyt pelata? jörn Elfving, Tupavuori Vastaus Otamme lähtökohdaksi aseman 13.Dd2 jälkeen: Valkean kauniissa sommitelmassa on siis jotakin vikaa, sillä onhan ilmeistä, että hänen asemaetunsa piti riittää voittoon. Virhe on siirrossa 32.Le2, jolla musta torni houkuteltiin d2:een. Sen sijaan valkea olisi pelaamalla 32.Kh2! välttänyt kiinnityksen alarivillä ja jättämällä sotilaan f2:ssa suojatta yhtä hyvin houkutellut tornin sitä uhkaamaan. Silloin olisi seurannut sama sommitelma tehokkaampana: 32.Kh2l Td2 33.L X a6! ja nyt 33. - e3 kilpistyy vastaukseen 34.L X b7! e2 3S.Tc6 eld 36.TXd6+ jne. Kuninkaansiirto h2:een Mustan on pelattava nyt 1:';' - DfS! uhaten sekä D xh7 että Lb4. Jos 14.Dd3, niin. 14. - Dh5 ja 14.Rf8 jälkeen saa musta edun 14. - Lb4:11ä. (Sommitteluyritys 14. _. Lxf8 S.fxf8D Txg2+ 16.Kxg2 LdS+ 17.Kg3! ei onnistu). Kaarle Ojanen Kysymys (Elfvingin toinen asema) Valkea: G. S. (siirto) Kd2, Rf7, sotilaat d3, d4, e5, f2, g4 Musta: Elfving Kd7, Rc6, sotilaat a7, b6, ds, e6. siis lisäksi etukäteen vältti shakkausuhan 1. rivillä ja niin ollen pelisiirto 32.Le2 oli tempohäviö. 34.La6-c4 Dd6-d4 35.Dc3-e3 g6-gs? 36.Tc5-cS Td2-dl + 37.Kgl-h2 Lc8- b7 37. - D X e3 38.1 X e3 Lb7 39.Td7 La8 40.Ta7 Lc6 4l.Ta6 Td6 42.bS menettää lähetin. 3S.TcS-f8+ Kf6-g7 39.Tf8-gS+ Musta antautui.

104 SUOMEN SHAKK SUOMEN SHAKK 105 Pystyykö musta voittamaan? Mielestäni valkean vapaan g-sotilaan vartioiminen antaa mustalle juuri ja juuri siksi paljon työtä, ettei hän pysty viemään a- tai b-sotilastaan perille. Valkea voisi myöskin parkkeerata R:nsa d6:een ja yrittää edetä f2 -f4 -f5. Mitä mieltä Te olette? Jörn Elfving, Tupavuori Vastaus Kysyjä on oikeassa: valkean sotilaat pitävät tasapainon ja tärkeätä osaa näyttelee ratsu d6:ssa. Joitakin muunnelmia: 1.Ke3 b5 2.Rd6 b4 3.Rb7! tai 1. - a5 2.Rd6 Ra7 3.f4 a4 4.Kd2! tai 1. - Ke7 2.Rd6 a6 3.f4 b5 4.f5 e X f5 5.g X f5 b4 6.f6 Rd8 7.Re8 + Kd7 8.Rg7 a5 9.Kd2 a4 10.Ke2, jotka kaikki ovat tasapclejä. Viimemainitussa muunnelmassa voisi musta jatkaa vielä 10. - Re6. Kaarle Ojanen Kysymys Hannu Kettunen Jouko Kortelainen (siirto) Mikä on kuvion asemassa valkean paras jatko? Pelissä tapahtui 26.L Xh6, joka johti häviöön. Jouko Kortelainen, Enontekiö Vastaus Keskipeliasemassa vakealla on lähettipari, mutta vd ja vl sijaitsevat»kömpelösti». Mustalla on voimakas uhkaus Dd1 +. Valkean tehtävänä on saada upseerit kunnolliseen yhteistoimintaan. Hyvältä näyttävä 26.Df5 kumoutuu siirtoon 26. - Rd6! Oikein on 26.Kh2 pyrkimyksenä f3 ja Rg3. Mustalla on monta mahdollisuutta, mutta katsokaamme seuraavaa, jossa on suoria uhkauksia: 26. - Ddl 27.Le4 D xe2 28.La6! (Pyrkiessään parempaan organisatioon on valkean annettava se2. Huomattava, että 27.Df5 kumoutuu taas 27. - Rd6:lla.) Mustan on oltava tarkkana, sillä esim. 28. - LeS 29.Rg3 johtaisi vaikeuksiin. Paremmalta näyttää 28. - Ddl, johon tulee vastaus 29.f3. Seuraavassa vain yksi terävä muunnelma: 29. - Lc5 30.Rc3 Dal 31.Rxe4 Lxe3 32.Rxf6! Dg1+ 33.Kh3! Dhl+ 34.Kg3 valkean eduksi. Kaarle Ojanen Kysymys Jouko Kortelainen Hannu lcettunen (siirto) Onko kuvion asemassa mustalla reaalisia voitonmahdollisuuksia? Peli jatkui 1.T xf5 + Kxf5 2.114 Ta 3.g4+ fxg3 4.Kxg3 ja pelaajat sopivat tässä tasapelistä. Vastaus Valkean on jatkettava l.txf5+ ja 1. - K Xf5 2.h4 johtaa asemaan, jossa mustan ainoa voiton yritys perustuu ideaan päästä sg2:n kimppuun asetelmalla: mkfl, mt toisella rivillä ja vkh2. Valkea pystyy torjumaan tämän: 2. - Ke5 3.g3! Td2+ 4.Kh3 Kf5 5.Re4 Tc2 6.Rg5 Tf2 (Ainoa tapa, jolla saa jotain uutta asemaan, mutta samalla joutuu torni epäedulliseen asemaan.) 7.g4+ Ke5 8.h5 g X h5 8.g X h5 ja jos nyt 9. - Kf5, niin 1O.h6! ja jos 9. - Ta2, niin 10.h6! eikä musta voi voittaa. Mustan toinen vastaus 1. - g xf5 johtaa 2.h4 jälkeen asemaan, jossa hänellä ei ilmeisesti ole todellista voitonmahdollisuutta. Esim.2. - Ke5 3.g3 Td2+ 4.Kh3 Tf2 5.h5! tai 3. - fxg3 4.Kxg3 f4+ 5.Kg4 Tg1+ 6.Kh5 Kf5 7.Re4 Tg8 8.Rd6+ eikä mustalla ole kummassakaan tapauksessa voittojatkoa. Kaarle Ojanen Suomen Shakkiliiton 50-vuotispelejä Kossa 3/1972 esittelimme sanoin ja pelein Suomen Shakkiliiton kolme ensimmäistä kunniajäsentä. Seuraavassa jatkoa. Toimitusjohtaja Ari lmakunnas (11.9. 1897-30.4.1957): ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu shakkijohtajamme, Maailman Shakkiliiton 2. alueen johtaja eli yksi varapresidenteistä 1949-57, kv. shakkituomari ensijaossa 1951, Helsingin shakkiolympialaisten ylijohtaja 1952, Moskovan joukkue -MM-kilpailujen ylituomari 1956, lukuisia kotimaisia shakkijohtajan toimia, mm. SSL:n puheenjohtaja 1936-51, SSL:n ja TShL:n yhteistoiminnan esitaistelija, shakin ansiomerkki kultaisin sotilain ensijaossa 1947, Suomalaisen Shakkikerhon 1. kunniajäsen 1956, SSL:n kunuiajäsen 1957. Kihlakunnantuomari Eino Heilimo, isalmi (s. 21.3.1887): esittelyn (lisäyksenä shakin kultainen ansiomerkki 1967) ja pelin suhteen viittamme n:on 3/1972 ss. 80 ja 81. Dipl.ins. Helge Hindström (28.4.1889-9.5.1967): toinen kansainvälisesti tunnettu shakkijohtajamme, Maailman Shakkiliiton varapresidentti 1957-66, ylioppilaiden MMkilpailujen 1961 ylijohtaja, lukuisia kotimaisia shakkijohtajan toimia, Suomen Shakkiliiton perustajia 1922 ja Suomen Shakin 1924, nuorten ja naisten shakin esitaistelija, shakkitoimittaja, shakin ansiomerkki ensijaossa 1947, kultaisin sotilain 1959 ja kultaisena 1964, Helsingin Shakkiklubin kunniajäsen 1936, Stockholms Schaeksällskapin 1956 ja SSL:n 1959. Toimittaja Osmo \:aila, Helsinki (8. 11.5. 1916): shakkimestari 1938, Suomen mestari 1939 ja 1954, 1. suomalainen Pohjolan mestari 1946, kv. mestari 1952, kv. tuomari 1956, kv. tehtävätuomari 1958 (= 1. kolmen kv. arvon saaja maailmassa), kansallinen tehtävämestari 1966, Suomen ratkaisijamestari 1966 (yksi viidestä) ja 1968, M-uokan ratkaisija 19H8, monipuolinen shakkijohtaja, Jaadittuja tehtäviä v:sta 1932 yli 600, pitkäaikainen shakkitoimittaja ja -kirjoittaja, shakin ansiomerkki kultaisin sotilain ensijaossa 1947, Akateemisen Shakkiliiton kunniajäsen 1952, SSL:n 1966. 537. SSLALANEN PUOLUSTUS Helsingin shakkiolympialaiset, 3. alkuerän 1. kierros 10.8.1952 O. Kaila-KvM K. Plater, Puola l.e4 e5 2.Rf3 Re6 3.d4 e X d4 4.R X d4 Rf6 5.Re3 e6 6.g3 d5 7.Lg2 d X e4 Heikko siirto, jonka johdosta mustan sotilasasema heikkenee. Oikein on 7.~-Lb4. 8.R xe6! D xdl + 9.K xdl b xc6 10. R xe4 R xe411.l xe4 Lb712.Le3 0-0-0+ 13.Ke2 e5 Mustan on vaikeata välttää lähettien vaihtoa, jonka jälkeen sotilaat käyvät entistäkin heikommiksi. 14.Lxb7+ Kxb7 15.Thdl Le7 16.Td3 Txd3 17.e X d3! Kaila pyrkii määrätietoisesti mustan kuningatarsivustan kimppuun. 17. - Thd8 18.Tel Td5 19.Te3 Lf6 20. Tb3+ Kc6 21.Ta3 Td7 22.Ta5 Le7 23.Kd2! Tb7 On mielenkiintoista todeta, ettei lupaavalta näyttävä siirto c5-c4 parantaisi mustan asemaa, sillä 24.1' xa7! Lb4+ 25.Kel! Txa7 26.Lxa7 cxd3 27.a3 jne. 24.b3 e5 25.Ke3 Kd5 26.a3 Te7 27.M Aloittaa ratkaisevan läpimurron! 27. -f6 28.Kb3 h5 29.Ka4 g5 30.Kb5 e xm 31.a xm Tb7 + 32.Ka6+ Valkea kuningas kunnostautuu. 32. -Kc6 33.b5+ Kc7 34.L xa7 Ke8 35.Ta4 Td7 36.Te4+ Kd8 37.d4 e xd4 38. T X d4 T X d4 39.L X d4 Kc8 40.b6 Ld6 41. b7 + Ke7 ja musta luovutti pelin odottamatta valkean siirtoa. Kailalle tyypillinen määrätietoinen loppupeli. Huomautukset E. Böökin Uuden Suomen kierrosselostuksesta. DipLins. Eero E. Böök, Helsinki (s. 9.2. 1910): shakkimestari 1930, Suomen mestari 1931, 1934, 1935, 193H, 194H ja 1963, Pohjolan mestari 1947, ainoa suomalainen AVturnaaja (Saltsjöbadenissa 1948 11.-13. 9 Yz/19), kv. mestari ensijaossa 1950, kansainvälisesti tunnetuimpia shakkimiehiämme, huomattava shakkijohtaja, pitkäaikainen shakkitoimittaja ja tuotteihin shakkikirjailijammc, laatinut nuorempana n. 30 tehtävää, shakin ansiomerkki kultaisin sotilain ensijaossa 1947, Helsingin Yleisen Shakkiseuran kunniajäsen 1948, Stockholms Sehaeksällskapin 1966 ja SSL:n 1970. 538. ESPANJALANEN PEL STENTZN PUOLUSTUS 3. ottelu peli Suomen mestaruudesta, Helsinki 2.3.1931 E. Böök - A. Tschepurnoff 1. e2 -e4 e7 -e5 2. Rbl -e3 Rb8 -c6 3. Rgl-f3 Rg8-f6 4. Lfl-b5 d7-d6 Tsehepurnoff ei antanut suurtakaan arvoa

106 SUOMEN SHAKK viralliselle shakkiteorialle. Siksi hän ei valinnut Rubinsteinin muunnelmaa 4. - Rd4 eikä vanhempaa symmehistä jatkoa 4. - Lb4, joita jo silloin pidettiin ja edelleenkin pidetään mustan parhaina puolustuksina. 5. d2-d4 e5 Xd4 Mustan on joka tapauksessa vaihdettava. Jos hän yrittää välttää vaihdon, seuraa 5. - Ld7 6.L X c6! Lx c6 7.Dd3 Rd7 8.Le3 ja vakealla on merkittävä tilaetu sekä mahdollisuus pitkään linnoittumiseen, minkä jälkeen hän voi edetä hyökkäykseen kuningassivustalla. 6. Rf3xd4 Lc8-d7 7. 0-0 Lf8-e7 8. Rd4-e2 Tämä siirto vaihtojen välttämiseksi menettää aikaa, joten musta rauhallisella liikekannallepanon jatkamisella olisi saavuttanut tyydyttävän pelin. Parempi on joko 8.L X c6 b Xc6 9.Df3 0-0 1O.h3! (ei 1O.e5 Rg4! kuten pelissä Tal-Böök, Tukholma 1960-61 tasaasemin.) tai 8.Rxc6 bxe6 9.La4! ja kummassakin tapauksessa mustan asema on kovin passiivinen. 8. - - Rc6 -e5 9.Lb5 X d7 + Dd8 X d7 10. b2-b3 Dd7 -c6 11. Ddl-d4 Dc6-b6 12. Dd4-d2 c7 -c6! 13.Lcl-b20-0-0 On vaikeata sanoa kummalla sivustalla musta kuningas on suuremmassa vaarassa. Kaikesta päättäen pitkä linnoitus on tässä täysin oikeutettu, sillä hyökkäyksen aikaansaaminen kuningatarsivustalla ei käy kädenkäänteessä. 14. Rc3-a4 Db6-c715. Dd2-e3 Kc8-b8 16. c2-c4 Th8-e8 Valkea on saanut estettyä vapauttavan siirron d6-d5, mutta mustan tornit sijaitsevat valmiina keskustalinjoijla, joten hänellä on toiveita selviytyä kunnialla pelin avautumisesta. Valkea olisi nyt luultavasti parhaiten jatkanut 17.Ld4! b6 (17. - c5 18.Lb2 jättäisi valkeat ruudut valkean haltuun.) 18.Tf-e1 (18.RXb6 axb6 19.Lxb6 Db7 20.LXd8 LXd8 ei anna mitään etua.) Lf8! 19.Ra-c3 ja valkea voinee vähitellen ottaa aloitteen kuningatarsivustalla. 17. f2-f4 Re5-d7 18.Re2-g3 g7-g6 19. Tfl-e1 h7 -h5! 20.Ta1-dl Valkea pelaa tunnettujen asernallisten kaavojen mukaan, mutta ei huomaa mustan mahdollisuutta pelin tasoittamiseen. Hänen olisi pitänyt siirtää kuningas h1:een turvaan shakkauksilta, mutta nuori pelaaja ei yleensä ole näin kaukonäköisesti varovainen. 20. - - Rf6-g421. De3-f3f7-f6 Tämän jälkeen lähetti on sulkeuksissa sotilasketjun takana. 21. - Rb6! 22.R xb6 (ei 22.Rc3 d5! jne.) D Xb6+ 23.Ld4 De7 24.h3 Rh6 25.De3 c5 26.Lb2 Lh41 jne ilmeisesti päästäisi mustan vaikeuksista, vaikka hänen asemansa edelleenkin on hiukan ahtaampi. 22.h2-h3 Rg4-h6 23.Rg3-e2! Rh6-f7 24. Re2-d4 Rd7 -f8 25. b3-b4 Edelleenkin tuli Kh1 kysymykseen, mutta ei pelisiirrossakaan ole vikaa, sillä analyysi on osoittanut, ettei mustalla ole mitään täysin tyydyttävää vapautumismahdollisuutta. 25. - - Td8-c8 26. Df3-b3 Rf7 -d8 Yritykset 26. - c5 tai 26. - d5 eivät pysty vakavasti jarruttamaan valkean hyökkäystä. Nyt valkealle on tarjona kolme lupaavaa mahdollisuutta. Hän voi pelaamalla 27.f5!? poistaa mustan h-sotilaan tuen. Musta menettäisi silloin sotilaan, mutta saisi haltuunsa e5-tukikohdan ja avoimet linjat kuningassivustalla, joten valkea joutuisi torjumaan vaarallisia uhkauksia. Asemallisesti vahva jatko olisi ollut 27.b5 cxb5 28.cxb5 Dc4 29.Tcl Dxb3 30.Txc8+ Kxe8 31.axb3 b6 32.Re3, jolloin valkea hallitsee valkoisia ruutuja ja pitää aloitteen hallussaan. lmeisesti tämä jatko tarjosi hyvät voitonmahdollisuudet. Myös pelijatko on lupaava, vaikka sitä onkin melko mahdotonta todistaa selväksi voitoksi. 27. e4-e5! f6 xe5 28. f4 xe5 Rd8-e6! Valkea uhkasi jatkaa 29.exd6 Dxd6 30.Rf5 Dc7 31.Rg7 voittaen laadun. Pelisiirron jälkeen valkean ei kannata sommitella, sillä 29.R X e6 R X e6 30.e X d6 Lx d6 31.Txd6 Rd4! 32.Txe8 Rxb3 33.Txc8+ K X e8 34.Td3 tosin voittaa tornin ja kaksi kevyttä upseeria kuningatarta vastaan, mutta valkean upseerien yhteispeli on sen jälkeen niin heikko, että musta helposti selviytyy tasapeliin. 29. b4-b5! Re6xd4 30. Lb2xd4 c6xb5 31. c4 xb5 Dc7 -c4 PELOSASTO 539. Kuningasintialainen puolustus K. Ojanen-H. Westerinen Suomen Shakkiliiton mestaruusturnaus 26.3.1972 l.d2-d4 Rg8-f6 2.Rgl-f3 g7 -g6 3. Lc1-g5 Tällä erikoisesti Trifunovicin suosimalla siirrolla valkea välttää tavalliset Kuningasintialaisen muunnelmat. Toinen mahdollisuus samassa mielessä oli 3.Lf4, esim. jatkona 3. -Lg7 4.h3 e5 5.e3 b6 6.Rbd2 e X d4 7.e X d4 Lb7 8.e3 0--0 9.Ld3 Re6 10. 0--0 d6 niinkuin tapahtui pelissä Lasker-Aljeehin, New York 1924. 3. - - Lf8-g7 Hyvä vastaus oli myös 3.-Re4 4.Lh4 Lg7 5.e3 d5 6.Ld3 0-0 7.c4 Lf5, joka esiintyi alueidenvälisen turnauksen 1962 pelissä Filip-Stein. 4.Rbl-d2 Valkea ottaa heti kontrollin keskustaruudusta e4 tarkoituksenaan tehdä e-sotilaallaan kaksoisaskel. Vaatimattomamman siirron 4.e3 jälkeen mustalla on useampia mahdollisuuksia päästä tasa-asemaan, esim. edellisen huomautuksen tapaan 4.-Re4 tai 4.--b6 5.Rbd2 Lb7 6.Lc3 d5 7.c3 0-0 8.De2 e5 9.0-0 Re4 10.Lf4 Rd7 l1.tadl De8 niinkuin pelissä Lutikov-----Taimanov, Moskova 1951. 4. - - 0-0 Tällä kohtaa esittää l'aehman siirron 4.--e5 ja siihen eräänä jatkona 5.e3 c X d4 6.c X d4 Re6 7.03 0--0 8.Le2 d6 9.0--0 Lf5 10.Db3 Tämän virheen jälkeen peli loppuu lyhyeen, mutta myös jatkossa 31. - b6! :32.1<e3 Db7 33.Rd5 Lh4! (Ainutlaatuisen värikkäisiin sommitelmiin johtaisi 33. d X e5 34. LXe5+ Ka8 35.Df3 Le5+ 36.Kh1 Re6 37.Lg3! a5! [Uhkaus 38.Txe6! Txe6 39.Re7+ Txc7 40.Td8+ Te8 4l.Txe8 =1=. on torjuttava.] 38.b X a6 De6 39.Df7 Te-c8 40.a4!! eikä jatko 41.Txe6! Txe6 42.Re7+ Dxe7 43.Txd8+ Dxe8 44.Db7 =1= ei ole torjuttavissa.) 34.Te4 Lg5 35.Td-e1 vakealla edelleenkin olisi aloite hallussaan, mikä todennäköisesti riittää voittoon mustan hankalan kuningasaseman vuoksi. 32. Db3 X c4 Tc8 X c4 33. e5 X d6 Tc4 X a4 34. d6 X e7 Rf8 -d7 35.Ld4 -e5 + Rd7 X e5 36. Tdl-d8+ Kb8-c1 37. Td8 xe8 Musta antautui. Luulin aikanaan pelattuani uskollisesti. Tar- SUOMEN SHAKK 107 Tb8 l.tac1 Le6 12.Da3 Db6 tasa-asemin (Trifunovic-Tan, Beverwijk 1963). Hän mainitsee lisäksi, että mustan»vanhaintialainen» keskusta-asetelma 4.-d6 tarjoaa valkealle enemmän mahdollisuuksia. Zagrebin turnauksessa 1961 pääsi Trifunovic kaksi kertaa asemaan 5.e4 h6 6.Lh4 g5 7.Lg3 Rh5 8.e3 saaden molemmilla kerroilla paremman pelin: 8.-Rxg3 9.hxg3 e5 10. dxe5 dxe5 1.Le4 Re6 12.Rxg5! hxg5 13.TXh8+ Lxh8 14.Dh5 Lf6 15.f4 e6 16.e5 (Trifunovic-Marovic) ja 8.-c6 9. Lc4 R X g3 10.f X g3 e6 11.0--0 Rd7 12.Lb3 De7 13.De2 Rb6 14.85 (Trifunovic-Damjanovic). 5.e2 -e4 d7 -d6 6.Lfl-d3 c7 -c5 Lienee parannus l'aehmanin esittämään jatkoon 6.-Rbd7 7.e3 h6 8.Lh4!, muttei 8.Lf4? e5! 9.Lg3 De7 10.0-0 Rh5 1.Te1 Te8 12.Re4 Rxg3 13.hxg:l h5! mustan eduin (Trifunovi6--Paehman, Helsinki 1952). 7.d4 xc5 d6 xc5 8.Ddl-e2 Valkea haluaa suojata d3-lähcttinsä voidakseen pelata e2---e3. Tämä on kuitenkin tarpeetonta, sillä myöhemmin d2-ratsun siirryttyä tulisi lähetti kuitenkin suojatuksi ja nyt sijaitsee kuningatar taktisesti huonosti alttiina myöhemmälle ratsumanööverille 1<[6 -h5-f4. Parempi oli 8.0-0. 8. - - Rb8--':c6 9.c2-c3 Dd8-c7 10. 0-0 h7-h6 11.Lg5-e3 Vielä parempia mahdollisuuksia mustalle tarjosi l1.lh4 1<h5. 11. - - b7-b6 12.h2-h3 Rf6-h5 13. rasehin hyvien asemallistcn sääntöjen mukaan olleeni tässä pelissä koko ajan paremmalla puolella. Analyyseissäni pikku kirjasecn»ottclut Suomen shakkimestaruudesta» olin kuitenkin loppuarvosteluna sanonut seuraavaa:»tämä peli osoittaa hyvin, kuinka tavatonta tarkkuutta ilmeisesti ylivoimaisenkin aseman hyväksikäyttäminen vaatii. Täytyyolla (ainakin tavallisilla mestareilla) suorastaan hyvää onnea löytääkseen aina oikean jatkon monen houkuttelevan joukosta». Kun nyt runsaat 40 vuotta myöhemmin olen epäilemättä paljon objektiivisemmin osannut suhtautua omiin suorituksiini, olen löytänyt yhtä ja toista huomionarvoista, joka silloin jäi näkemättä, mikä vain osoittaa, että edelläoleva varovainen lausuma oli erittäin oikeaan osunut. Huomautukset E. Böökin.

108 SUOMEN SHAKK SUOMEN SHAKK 109 Tft-el Le8-b7 Jatkossa 13.-Rf4 14.L X f4 D X f4 ls.es mustan kuningatar olisi joutunut huonoon asemaan. Paras olisi ollut estää seuraava lähettienvaihto pelaamalla ensin 13.-a6. 14.Ld3-a6 Lb7 xa6 15.De2 xa6 Ta8- d8 16.Rd2-e4 Optimistinen siirto, joka suorastaan pakottaa mustan seuraavaan vastapeliin kuningassivustalla. Parempi oli 16.De2. 16. - - f7 - f5! 17.e4 X f5? Emme kumpikaan osanneet vielä pelin aikana tai sen jälkianalyyseissa kiinnittää mitään huomiota siihen, että tämä automaattisen tuntuinen sotilaanvaihto luultavasti on pelin ratkaiseva virhe, sillä se sallii vaarallisen sotilasduon e5, f5 syntymisen kaikkine siihen liittyvine dynaamisine mahdollisuuksineen. Valkean tuli välittömästi jatkaa valitsemaansa suunnitelmaa 17.a4:llä kiinnittämättä mitään huomiota e4-sotilaan roikkumiseen. 17. - - g6xf5 18.a2-a4 e7-e5 19. a4-a5 Td8-b8 20.a5 xb6 a7 xb6 21.Re4 xe5!? Tästä uhrauksesta näkee melkein jo päältä päin, ettei se voi olla tarkasti ottaen korrekti. lmeisesti Ojanen piti sitä kuitenkin parhaana käytännön mahdollisuutena siihen katsoen, cttä rauhalliset jatkot kutcn 21.Db5 e4 22.Rh2 Re5 23.Rxe5 Lxe5 24. hh2 Kh7 näyttivät huonoilta. Valkea saa kaksi sotilasta upseerista ja pikku <lktiviteettia, joka pakottaa mustan puolustautumaan tarkasti. Koska mustan voitto mitenkin korkeammassa mielessä uhrauksen jälkecn on tekniikan kysymys, ei laajempiin Lähipelaajai Tilatkaa KRJESHAKK - toinen kotimainen shakkilehti! KRJE SHAKK kehittää shakkitaitoanne, sillä se sisältää kirjepelaajiemme kiinnostavimmat pelit - avauksittain ryhmiteltyinäl!urjeshaksta löydätte myös turnaustulokset sekä kaikkea kirjeshakkiin liittyvää mielenkiintoista asia tietoa. huomautuksiin ole enää aihetta ja esitämme pelin lopun lyhennettynä merkintätapaa käyttäen: 21. - R xe5 22.R xe5 L xe5 23.L xh6 Tfe8 24.De4+ Df7 25.Dh4 Lf6 26.Lg5 L xg5 27.D xg5+ Rg7 28.Tadl T xel + 29.Te X 1 Te8 30.Tel.! Dh5 31.D X h5 R xh5 32.Td6 Kuningatarvaihdon jälkeen valkea perustaa tasapelitoiveensa siihen, että ratsun lisäksi mustan torni joutuu nyt passiiviseen asemaan. Tällaisissa loppupeleissä uhkaa vahvemmalja puolella olevaa alituisesti sotilaiden loppuminen, niinkuin ilmeisesti aktiivisemmassa jatkossa 32. -Tel + 33. Kh2 Te2 34.T x b6 T X f2 3S.Kg1! kävisi. 32. -Tb8 33.g4 Rf4 34. Kh2 Kf7 35.Kg3 Ke7 36.Th6 Rd3 37.b3 Re1 38.Kf4 f X g4 39.h X g4 R X b3 40. Ke5 Kf7 41.f4 b5 42.g5 b4 43.e xb4 c xb4 44.f5 Tb5+ 45.Kf4 Rd4 46.f6 Re6+ ja valkea antautui. Huomautnkset voittajan. Asema ja sen ratkaisu 540. Pelissäni O. Alivirtaa (valkea) vastaan tultiin siirtojen l.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.d4 e xd4 4.R X d4 Rf6 5.Rc3 d6 6.Lc4 Db6 7.R X e6 b xc6 8.0-0 g6 9.Tb1 Lg7 10.Le3 De7 l1.f4 (SSL:n mestaruusturnaus, 24.3.72) jälkeen kuvion asemaan. Kuvio Musta voi olla tyytyväinen avaukseen, sillä 7. Rxc6 ei ollut paras. 7. Rbd5:llä olisi valkea säilyttänyt sisilialaiselle avaukselle ominaisen aloitteen. Jos musta nyt jatkaa 11. - 0-.. -0, niin 12.f5! antaa valkealle määrättyä dynamiikkaa huolimatta mustalle KRJESHAKK ilmestyy vuosittain 12- numeroisena. Hinta silti vuodessa vain mk 10,- eli 83 penniä numero! Tilaukset osoitteella: Taloudenhoitaja Usko Koskinen, Uomakuja 3 D 66, 01600 MYYRMÄK Samalla voitte pyytää ilmaiseksi kirjeshakkia käsittelevää esittelyaineistoa. jäävästä c5-pisteestä. Pääkysymys oli mihin johtaa 11. -Rg4. Musta pelaisi mielellään muunnelmaa 12.De3 R X e3 13.D X e3 Db6! Sen sijaan mnunnelmassa 12.Ld4 Lx cl4 + 13.D xd4 Db6 14.D xb6 (14.Tbd1 jälkeen on 14. --Re3 virhe, mutta 14.--c5! vahva.) a xb6 ls.tf3 on mkn sijainti epämukava, joskaan mustalla ei ole mitään hätää. 12. Ld4:ään olisi 12. -e5 kova vastaus, mutta se näytti virheeltä 13.rxe5 J{xe5 14.Lx f7+! takia, mikä oli myös Alivinac selvää. Aseman ratkaisu löytyi kuitenkin tästä muunnclmasta huomatcssani lopulta, että voin vastata 13.fxe5:een 13.- O-O:la! Nyt johtaa sekä 14.8 X d6 D X d6 15.e5 Lxc5 että l4.d; ds 15.exf7+ Txf7 16. Txf7 ])xh2+ 17.{fl Dhl+ mustan konkreettiseen ctuun. Alivirta jatkoi 14. Khl ja musta saavutti 14. -R xe5 aktiivisen aselnan. Kaarle Ojanen Peli jatkui vielä: 15.Lxe5 Lxe5 16.Dd2 De7 17.Dh6 Lg7 18.Df4 Le6 19.Lb3 Le5 20. Dh6 Tab8 21.Re2 Tb4 22.L X e6 D X e6 23. De3 Dxa2 24.e2 Txb2 25.Txb2 Dxb2 26.Rd4 Db6 27.Dd2 De5 28.h4 Dc4 29.Tdl e5 30.Re6 D X e4 31.Re7 + Kg7 32.Dg5 h6 valkea luovutti. 541. SSLALANEN PUOLUSTUS 111. Nykopp -. Kanko SSL 3. kierros l.e4 e5 2.Rf3 e6 3.d4 c X d4 4.R X d4 a6 5.Ld3 De7 6.0-0 Rf6 7.c4 d6 8.Rc3 Le7 9.Khl 0-0 10.f4 Rc6 1.Rf3 Rd7 12.Le3 b6 13.Tel Lb7 14.a3 Tae8 15.Rd5 e X d5 16.exd5 Re5 17.dxc6 Lxc6 18.Rd4 Db7 19.R X e6 T X e6 20.Le4 Tce8 21.Ld5 Dd7 22.b4 Ra4 23.Ld4 T X e 24.D X e Te8 25. De3 Lf8 26.h3 Te7 27.Tel De8 28.T xe7 D X e7 29.Kh2 d5 30.f5 Le7 31.Dg3 Lf8 32.L X g7 musta luovutti. 542. GRVNFELDN PUOLUSTUS. Kanko-P. Ahonen SSL 4. kierros.d4 d5 2.c4 e6 3.Rf3 Rf6 4.Re3 g6 5.e3 Rbd7 6.Ld2 Lg7 7.Tel 0-0 8.b4 Te8 9.Re5 Rxe5 10.dxe5 Rg4 11.exd5 Rxe5 12.f4 Rg4 13.Le2 e5 14. 0-0 Rh6 15.d xe6 b X e6 16.Lf3 e xf4 17.e xf4 Te6 18.Khl Lg6 19.Tel Td6 20.Re4 Td4 21.T X c6 Lb7 22. Td6 T X d6 23.R X d6 D x d6 24.L X b7 Td8 25.Lf3 Lf6 26.Le3 D xb4 27.0bl Da5 28. g4 Lg7 29.h3 Kh8 30.Te2 Tg8 31.Kg2 Re7 32.Db7 Re8 33.D xf7 a6?? 34.Lb6!! musta luovutti. 543. PRCN PUOLUSTUS H. Westerinen-H. Hurme SSL 6. kierros l.e4 d6 2.<14 Rf6 3.Re3 g6 4.Le3 Lg7 5. Dd2 c6 6.a4 Rbd7 7.f3 Da5 8.Rge2 Rb6 9. Rel Le6 lo.rb1 D X d2 + 11.R X d2 Rfd7 12.a5 Re8 13.Ld3 f5 14.0-0 Rf6 15.Re2 Ld7 16.Tfcl fxe4 17.Rxe4 Rd5 18.Ld2 Kd8 19.Rg5 Kc7 20.e4 Rf6 21.Rf4 Re8 22. Rfe6 + Lx e6 23.R X e6 + Kd7 24.d5 a6 25.Ta3 Tb8 26.Tb3 e X d5 27.c X d5 b5 28. axb6 Txb6 29.Txb6 Rxb6 30.Lxa6 R X d5 31.Lb5 + Kc8 32.L X e8 l1l wita luovutti. 54.4. KUNNGAS-NTALANEN PUOLUS TUS P. Ahonen-. Mäkihovi SSL 6. kierros l.rf3 Rf6 2.g3 g6 3.Lg2 Lg7 4.0-0 0-0 5.c4 d6 6.Rc3 e5 7.d3 Rc6 8.TiJl a5 9.a3 Rd4 lo.b4 axb4 l1.axb4 e6 12.Rel Re8 13.e3 Re6 14.Lb2 f5 15.Re2 Rf6 16.Db3 Kh8 17.d4 exd4 18.Rxd4 19.Lxd4 Rg4 20.L X g7 + K X g7 21.b5 Ld7 22.Rc2 016 23.Tfdl Tfe8 24.Rb4 Ta7 25.Dd3 c X b5 26.e ><b5 Re5 27.Dd4 Ta4 28.Db6 Rf2 29. D xb7 Dd8 30.Rc6 Dc7 31.D X e7 T X c7 32.b6 Tb7 33.Re5 musta luovutti. P. Saariluoma shakkimestariksi SSL:n ME-luokan voitti ehkä hieman yllättäen turkulainen abiturientti Pertti Saariluoma 7,S pisteellä ennen etukäteissuosikkeja T. Ristojaa ja E. Turusta, jotka jäivät koko pisteen voittajasta. Saariluoman voitto oli täysin ansaittu ja pelien perusteella hänen

110 SUOMEN SHAKK SUOMEN SHAKK 111 pistemääränsä olisi voinut olla vieläkin komeampi, sillä viidennellä kierroksella hän teki voittoasemassa J. Partasta vastaan itsestään kahden siirron apumatin, ja kuudennella kierroksella T. Ristojaa vastaan hän aikapulassa laiminlöi selvän voittojatkon. Shakkimestari P. Saariluoma on syntynyt 1.1.1951. Hän liittyi Turun Shakinystäviin 1966, korottui luokkaan 1968, seuraavana vuonna luokkaan Mikkelin yhteisliittoturnauksessa ja mestariehdokkaan ;1rvon hän saavutti Naantalin turnauksessa 1970. Saariluoma on aikaisemmin ottanut osaa kahteen ME-turnaukseen, mutta niissä hänen peliesitystään on vaivannut jonkinlainen epävarmuus ja tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi. Viimeisen vuoden aikana Saariluoma on kuitenkin systemaattisesti opiskellut shakkia ja hän onkin nopeasti kohonnut erääksi Lounais-Suomen parhaista pelaajista. 545. ALJECHlNN PUOLUSTUS P. Saariluoma-O. Nykänen 1.e4 Rf6 2.e5 Rg8 (?) 3.d4 d5 4.e x d6 0.1. Yksinkertaisin tapa säilyttää avausetu. 4. - -c xd6 5.Rf3 e6? Aivan liian passiivinen pelitapa, jonka jälkeen valkea saa luonnollisilla kehityssiirroilla ylivoimaisen pelin. Oikein on 5. - -g6 ja 6. ---Lg7. 6.Ld3 Rf6 7.0-0 Le7 8.c4 0-0 9.Rc3 b6 10.Lg5 Lb7 11.De2 Rdb7 12.Tadl h6 13.Lh4 Te8 14.Tfel Tc8 15.b3 d5. Mustalla ei ole enää tyydyttävää jatkoa. Pelisiirrolla musta luovuttaa valkealle tärkeän keskustaruudun es. 16.Tcl Lb4 17.Re5 Le7 (?). Mahdollistaa pikku sommitelman. Parempi on 17.--Dc7. 18.Rxf7! De7. Ratsua ei tietenkään voinut lyödä: 18. --Kxf7 19.Dxe6+ Kf820. Lg6. Proosallinen jatko olisi nyt 19.ReS, mutta valkea keksii sommitelman, jolla hän voittaa kuningattaren. 19.Lg3! De6 20.R x h6+. Nyt 20.ReS olisi tietenkin jo suoranainen virhe: 20. --RxeS 21.LxeS dxc4. 20. - -g xh6 21.e xd5 R xd5 22.Lb5 R X e3 23.Dg4 +. Valkea jää nyt ratkaisevasti materiaalia voitolle. Edun realisoimisessa ei ole vaikeuksia: 23. - - Lg5 24.L X e6 T X e6 25.f4 R6 26.013 Te7 27.Dd3 Le4 28.Dd2 Tee8 29.T X e3 T X e3 30.f X g5 Te2 31.Df4 T X g2 + 32.Kfl T X a2 33.D X f6 Tf8 34. T X e4 T X f6 + 35.g X f6. Musta luovutti. 546. CARO-KANN P. Saariluoma-J. Partanen 1.e4 e6 2.e4 d5 3.e X d5 e X d5 4.e X d5 g6 5.Rc3 Lg7 6.Rf3 Rf6 7.Le4 0-0 8.d4 Rbd7 9.0-0 Rb6 10.Lb3 Rb xd5 1.Lg5 Le6. Luonnollisempi ruutu lähetille on fs tai b7. 12.Tel h6 13.Lh4 Te8 14.Dd2 Kh7 15.Tael R X e3. Mustalla on jo pula hyvistä siirroista. Tällä siirrolla alkava vaihto-operaatio perustuu arviointiin, että valkean keskustasotilaat ovat heikkoja ja siten mustan painostuskohteita. Käsitys on kuitenkin virheellinen, kuten valkea vakuuttavasti osoittaa. 16.bxe3 Lxb3 17.axb3 Te7 18.Lg3 Td7 19.Re5 Td5 20.Tedl Rh5 21.c4 Td6 22.d5 R X g3 23.e5!. Tärkeä välisiirto. Jos heti 23.h X g3, niin 23. - -e6. 23. - - Tf6 24. h X g3 Tf5 25.14 De7 26.g4 L X e5. K valitectin uhraus on mustan paras käytännön mahdollisuus, sillä siirtojen 26. - -Tf6 27.Dd4 jälkeen hänen asemansa on täysin toivoton. 27. g X f5 L X f4 28.De2 Ld6 29.b4 a5 30.1 X g 6x fxg631.te6!tf5. 32.Tft?? Ruma loppu kauniille pelille. Yksinkertaisesti olisi voittanut 32.De4 LeS 33. Tel Lf6 34.Txe7+. 32. - -Lh2+. Valkea luovutti. Mauri Sirkiä Aprillipäivän peli HTS:n järjestämän Työväen Shakkiliiton 34. liittoturnauksen epäilemättä puhutuin peli oli seuraava, joka pelattiin ME-luokan 4. kierroksella aprillipäinävä: K. Ahonen (HTS) -A. Ruotanen (KemTS). 1.Rf3 Rf6 2.g3 d5 3.e4 e6 4.Rc3 e6 5.e x d5 e X d5 6.d4 Lf5 7.Lg2 Ld6 8.0-0 0-0 9.Rh4 Lg4 10.13 Lh5 1.Rf5 Le7 12.Db3 Lb6 13.Ra4 Lg6 14.Rxb6 axb6 15.Rh4 Te8 16.Rxg6 hxg6 17. Tf2 b5 18.Ld2 Rbd7 19.e4 d X e4 20.f X e4 Rb6 21.e5 Rfd5 22.Taft Tf8 23.Lh3 De7 24.a3 Re4 25.Lel Tad8 26.D13 Re7 27.Dg4 Re6 28.b3 T X d4. 29.T xf7!? Huutomerkkejä voisi olla kaksikin, sillä valkean olisi laskettava pelijatko. Kysymysmerkin perusteena on se tosiseikka, jonka ME Ahonen reilusti myöntää, että 29. -T X f7! veisi valkean vaikeuksiin. Jatko on harvinaisen mielenkiintoinen.) 29. -De5? 30.D xe61! Td6+ 31.T712+! T X e6 32.L X e6 + Kh7 33.b X e4 Tf8 34. Lf7 T xe5 Tilanteen»rauhoituttua» voidaan todeta valkean pääse en aineellisesti paremmalle puolelle. 35.e xb5 Te2 36.Lf4 g5 37. Le7 e xb5 38.Ld6 De3 39.Lb4 Te2 40.Lh5 Ta2 41.Kg2 ja kemiläinen lähishakin mestariehdokas ja kirjeshakin ent. Suomen mestari antautui pitkittämättä peliä. 548. KUNNGASGAMBTT P. Leskelä - E. Ridala Helsingin v:n 1972 mestaruusturnaus, pelattu 10.12.1971. l.e4 e5 2.f4 Le5 (Tämä on terve ja yksinkertainen puolustus, joka lienee yhtä kelvollinen kuin gambiitin vastaanottaminen 2. e X f4 tai Falkbeerin vastagambiitti 2.dS) 3.Rf3 d6 4.e3 (Pelataan myös 4.Rc3) 4. - Rf6 5.d4? (Tätä siirtoa suositti jo 1920-luvulla suurmestari Tartakower, mutta se on huono. Oikein oli lyödä ensin es:ssä ja vasta sitten 6.d4). 5. -exd4 6.exd4 Lb6! 7.Re3 (kysymykseen tyli myös 7.eS d X es 8.f X es RdS tai jopa 8.-Re4, mutta valkean sotilaskeskusta on silloinkin heikko ja mustalla on hyvä upseeripeli) 7. -0-0 8.Le2 (Tässäkin tuli kysymykseen 8.eS ja myös 8.Ld3, mutta on kyseenalaista, onko kumpikaan pelisiirtoa parempi. Mustalla on joka tapauksessa hyvät mahdollisuudet toimintaan valkean sotilaskeskustaa vastaan) 8. - Te8 9.Dd3 R X e4! 10.R X e4 Lf5 1.Rfg5 d5 12. Rxf7! Kxf7 13.Rd6+ (Myös 13.RgS+ oli mielenkiintoinen puolustus, mutta tuskin riittävä, sillä seuraa 13. -DxgS! 14.fxgS Lxd3 ls.0-0+! Kg8 16.Lxd3 LXd4+ ja mustan sotilaan enemmyys riittänee voittoon, vaikka tämän edun realisoiminen ei valkean lähettiparin takia olekaan kovin helppoa) 13.-D xd6 14.D xf5+ Kg8 15. O-O! (Vain tämä lähetin uhraus ja aktiivinen jatko antavat valkealle tiettyjä vastamahdollisuuksia, sillä mustan kuninkaan asema on epävarma. Jos sen sijaan esim. ls.dd3, niin ls.-rc6 16.Le3 Txe3! 17. D X e3 R X d4 18.Dd2 Te8 ja musta voittaa helposti) 15.-T xe2 16.De8+ Kf7 17.015+ Ke7! (Tämä on vaarallinen, mutta todennäköisesti voittoon riittävä jatko. Mustan ei kuitenkaan pidä aliarvioida vaaroja, jotka keskelle lautaa joutuvaa kuningasta uhkaavat) 18.D X h7 016 19.f5 (Kenties olisi 19. Dh8, joka olisi viivyttänyt mustan kuningatarsivustan kehittämistä, ollut hieman parempi, vaikka tuskiu pelastanut peliä) 19. -Re6 20.Dh5 R xd4! 21.Khl (Jos 21. LgS, niin 21.-Rf3++ 22.Kh1 DxgS 23.Dxf3 De3 24.D xds De4! jne.) 21. -Kd7 22.Lg5 De5 23.Df7 + (Harkinnan arvoinen oli 23.f6!) 23. -Ke6 24.Tael + Kb5 25.Dd7 + e6! (Mustan alkuperäinen ajatus oli 2S.-Rc6, mutta sitä seuraava 26.a4 + on vaarallinen) 26.D xb7 Th7 27.Lf4 De4 28.a4+ Kb4 29. Ld6+ Kb3 30.Tgl Th4 31.Le5 (?) (Tässä ei auttanut enää myöskään 31.aS, jota olisi seurannut 31.-Tg4 32.axb6 Tgxg2 33. bxa7+ RbS ja musta voittaa nopeasti) 31. - T X h2 + ja valkea antautui. Pelin jälkeen sanoi vastustajani, että»vaikka hävisin, oli erittäin mielenkiintoista pelata tämä peli». Voin omasta puolestani sanoa samaa ja lisätä, että minulla oli tässä tilaisuus käyttää etukäteen valmistettua muunnelmaa ja että kuninkaan vaellus g8:sta b3:een teki pelin erittäin jännittäväksi, sillä sen aikana ei ollut suinkaan varmaa, että musta K selviää kaikista karikoista. E. Ridala

112 SUOMEN SHAKK EERO E. BÖÖKN SMULTAANVERALU Lyhytpelien ainutkertaisuuteen on suhtauduttava erittäin kriittisesti, sillä edeltäjä saattaa löytyä perin arvaamattomissakin tapauksissa. Seuraavan miniatyyripelin tarina on siitä varoittava esimerkki. Julkaisin v. 1938 Aamulehdessä Tampereen Shakkiklubin 2. lkn turnauksessa syntyneen pelin K. Kulmala ( +) - E. Lehtonen, joka oli vain 11 siirron pituinen. Valkea käsitteli avauksen heikosti, mutta mustan D uhrauksella maustettu mattisommitelma oikeutti pelin paino muste en pariin. vvieniläinen peli. l.e4 es 2.Rc3 RcG 3.f4 LcS 4.Rf3 dg 5.fS? Rf6 G.h3 ds! 7.RxcS Rxe4! 8.Rf3 Dh4+!! 9.Rxh4 Lf2+ 10.Ke2 Rd4+ 1.Kd3 RcS matti. Kevyiden upseerien lähellä pelilaudan keskustaa tekemä matti ansaitsee kuvion. Pelistä tuli ns. maailmankiertäjä, jonka vaiheita en ollut tilaisuudessa tarkemmin seuraamaan, mutta useitten sanomalehtien lisäksi sen julkaisi ainakin romanialainen SUOMEN SHAKK 113 SHAKKPAKNAA Revista Romana de Sah. ] onkinlaisena pelin saaman huomion huipentumanil voisi mainita, että Osmo Kaila julkaisi sen lta-sanomien shakkipakinassa 12 (!) kuviolla havainnollistettuna. Nuori yritti opettaa vanhaa Kansainvälinen mestari, dipl.ins. Eero E. Böök vieraili G.:3. tec1ckarien shakkikerjlossil simujtaanin merkeissä. Euvassa nuori teekkari, Suomen Shakkiliiton sihteeri.lyri ]ärvcnkylä yrittää käsi ojossa opettaa vanhalle teekkarile muuatta espanjalaisen pelin muunnclmaa, mutta osoittautui, että Böök osasi sen paremmin. Muut teekkarit vasemmalta Anto Vuorinen, Vesa Meskanen, teckkarien sh.kerhon sihteeri, Heikki Jokinen, puheenjohtaja sekä Hannu 50kka. Eatselijoina kv.mestarit Kaarle Ojanen ja Heikki \Vesterinen sekä shakkimestari Heikki Koskinen. 13öökin tulos oli +9, --1,=0. Samassa tilaisuudessa Böök piti esitelmän, josta seuraava pelimme: 549. RANSKALANEN PEL Tekniikan Ylioppilaiden shakkikerhon talviturnaus, Helsinki 1939 E. Böök-E. konen l.e2 -e4 e7 -e6 2.d2 -d4 d7 -d5 3.Rblc3 Rg8-f6 4.Lcl-g5 Lf8-e7 5.Lg5 xf6 Tämä muunnelma on kirjattu A. Anderssenin nimiin. Kuten tunnettua, hän piti ratsuja lähettejä teltokkaampina. Niinpä hän teki tämän vaihdon ilman, että se olisi liittynyt johonkin johdonmukaiseen hyökkäysideaan, ja jatkoi vaihdon jälkeen yksinkertaisesti G.Rf3:lla. Muunnelma tuli uudelleen turnauskäyttöön saksalaisen sommittelumestarin K. Richterin ansiosta. Hän voitti tällä muunne1malla loistavasti Ståhlbergin sekä Zoppotissa 1935 että Podebradyssa 193G ja Eliskasesin Swinemiindessä 193G. 5. - -Le7 xf6 6.e4-e5 Lf6-e7 7.Ddlg4 0-0 8.0-0-0 Kysymykseen tulee myös 8.Ld3, mutta pelisiirto on ilmeisesti parempi, koska kuninkaan on joka tapauksessa sijoituttava kuningatarsivustalle. Seurauksena on tietenkin kuningashyökkäysten kilpajnoksu, jossa aloitteen hallussapitäminen on kaikki kaikessa. 8. - -f7 -f5 9.Dg4-h3 c7 -c5 Pelissä K. Richter-Eliskases, Swinemiinde 193G osoittautui jatko 9. -bg 10.f4 cs 11. Rf3 c4 12.Tg bs 13.g4 b4 14.gxfS! jne liian hitaaksi, sillä hyökkäys aloite jäi vakean käsiin. 10.d4 xc5 Rb8-c6 1l.f2-f4 Le7 xc5 Sotilaan lyöminen on mitä luonnollisinta, mutta sen jälkeen valkean hyökkäys ehtii ennen. Mustan oli heti otettava aloite. Pelissä A. Gulbrandsen--Ståhlberg, Oslo 1939 tapahtui 11. -bg! 12.Rf3 bxcs 13.g4 Rd4! jne, jolloin mustan hyökkäys on vaarallisempi. Toinen jatko 11. - DaS ei liene yhtä hyvä, sillä valkean ei tarvitse käydä heti kuningashyökkäykseen, vaan hän voi ensin varmistaa asemansa pelaamalla 12. Rf3! LxcS (12. --bg 13.LbS! jne.) 13.H.d2! Le7 J4.Rb3 DM S.g4 fxg4 lg.dg3 ja vakealla on mainiot hyökkäysmahdollisuudet. 12.Lfl-d3 Dd8-a5 13.g2-g4!? Ottelu pelissä Tarrasch.. vvalbrodt, Niirnberg 1894 valkea jatkoi tyynesti 13.Kbl:llä säilyttäen selvän avausedun. Pelisiirto tosin antaa upseerin hinnasta lupaavia hyökkäysmahdollisuuksia, mutta ankarasti arvostellen se on liian optimistinen. 13. - -d5-d414.g4xf5! e6xf5 Musta ei uskalla ottaa uhrausta vastaan, mikä kuitenkin on parempi vaihtoehto. Silloin voisi seurata 14.--d X c3! ls.fg gg lg. Re21 c xb2+ (G. -D xa2 tai lg. --Rb4 ei ole sen parempi. Viimemainittua siirtoa seuraisi 17.Rxc3 Rxd3+ 18.Txd3 Dc7 19.Th-dl ja musta on avuton.) 17.Kbl bs (tai 17. -Rb4! 18.Lc4 Dc7 19.fS! DxeS 20. fxeg LXeG 21.DxeG+ DxeG 22.LxeG+ Kh8 23.f7 ja vakealla on vapaasotilaan ansiosta hiukan parempi loppupeli.) 18.c3 Dc7 19.Rg3 Tf7 20.Re4 Lf8 21.Dg3, mutta ilmeisesti valkean hyökkäys nyt ratkaisee. Siispä 17. --Rb4! on oikea. ja luultavasti tasapeliin riittävä puolustus. 15.Ld3-c4+ Kg8-h8 16.Rc3-d5! Lc8- e6 Mustan voimat sijaitsevat nyt melkein kokonaan kuningatarsivustalla ilman, että niiden yhteispeli olisi riittävä uhkausten aikaansaamiseksi. Valkean on sen sijaan helppoa keskittää voimansa ratkaisevaan kuningashyökkäykseen. Seuraava muunnelma on tästä hyvä esimerkki: lg.--bs 17.Lb3 d4 18. Rf:-l! dxc2 19.Td-gl! Lxgl 20.Txgl hg (tai 20.-LeG 21.RgS Lg8 22.RfG! g X fg 23.L X g8 Dc7 24.RXh7 jne.) 21.RfG! ja uhkaukset 22.Rh4 sekä 22.Dg:3 vievät voittoon muutamassa siirrossa. 17.Rgl-f3 Le6xd5 18.Lc4xd5 Lc5-el Jatkossa 18.-Rb4 19.RgS hg 20.Lb3 R X a2+ 21.Kbl jne valkea voi kaikessa rauhassa antaa ratkaisevat iskut. 19.Ld5-b3 Da5-b6 20.Thl-g1 Ta8-d8 Luopumalla sotilaasta siirroin 20. -RaS 21.RXd4 RXb3+ 22.Dxb3 olisi musta vielä voinut pitkittää kamppailua. 21.Tgl xg7! Kh8 xg7 22.Tdl-gl + Kg7 h8 23.Dh3-g3 Musta antautui. Looginen jatko olisi voinut kuulua 23. -LgS 24.R X gs! Re7 2S.Dh4 hg 2G.ReG Rg8 27. Txg8+! Kxg8 28.Dg3+ ja matti 3 siirrossa.

114 SUOMEN SHAKK SUOMEN SHAKK 115 Julkaisemisen jälkeen jäi mieleeni kuitenkin itämään epäilys, että olin pelin joskus aikaisemminkin nähnyt. Vasta vuosien kuluttua, joskus sotien jälkeen, totesin aavistukseni oikeaksi selaillessani vanhoja shakkilehtiä. Täsmälleen sama peli oli pelattu jo neljä vuotta aikaisemmin eräässä klubiturnauksessa Amsterdamissa. Valkea uhri oli VV. A. Oudheusden ja musta sommittelija L. de Vries. Kts. Wiener Schach-Zeitung 1934, s.330. Pelin»toinen tuleminem osoittautui paljon elinvoimaisemmaksi kuin ensimmäinen, sillä se sai pysyvän sijan miniatyyripelien kokoelmissa. Tamperelaisten pelaajien nimissä se esiintyy mm. seuraavissa teoksissa: Eero E. Böök: 120 lyhyttä loistopeliä, J. du Mont: 200 Miniature Games of Chess ja Kurt Richter: Hohe Schule der Schach-Taktik. Kantapeli sen sijaan näyttää unohdetun lähdejulkaisun kellastuville lehdille. * * * Shakkilaudan ääressä saattaa sattua yhtä ja toista hilpeyttä herättävää, sillä huumori kukkii ruutujenkin muodostamassa kentässä. Vuosikymmeniä sitten naureskeltiin pelaajalle, joka halusi tehdä kuorisiirron huomaamatta, että hän voisi julistaa yhden (1) siirron matin. Kerran sattui pikapelin pyörteissä, että pelaaja löi ratsulla oman lähettinsä. Kun vastustaja vielä korvauksetta löi ratsun, niin»värisokea» ihmetteli pelin päätyttyä missä vaiheessa hän ne kaksi upseeria hävisi. Seuraava tosikertomus on v. 1923 perustetun Tampereen Shakkiklubin ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Jatkuu sivulta 123 suunnilleen puolella ja näissä ryhmissä voitimme ensimmäisessä kilpailussa.» Lopuksi kirjoittaja toteaa, että tiedottamisen tarve lisääntyy kaikilla elämän aloilla. Sen vuoksi Neuvostoliitossakin olisi saatava aikaan erikoisjulkaisu. Hollannissa ilmestyy»probleemblad» ja Pohjolassa 1960-luvulta alkaen pohjoismaisten problemistien yhteinen»stella Polaris», joka kirjoittajan mukaan kuuluu mielenkiintoisimpiin tehtävä alan julkaisuihin. Suomen järjestettäväksi uskottu»maailmanturnaus» käsittää seuraavat tehtävälajit: 2-siirtoiset, 3-siirtoiset, monisiirtoiset, loppu tehtävät, apumatit, itsematit ja satushakkitehtävät. Kutakin lajia kohti annetaan kaksi teemaa, joten ryhmien lukumäärä on edelliseen kilpailuun verrattuna lisääntynyt yhdeksästä neljääntoista. Tehtävien luku- Budapestin gambiitti (l.d4 Rf6 2.c4 e5) oli siihen aikaan suhteellisen nuori avaus, sillä unkarilaiset mestarit J. Abonyi ja G. Breyer kehittivät sen turnauskelpoiseksi vasta ensimmäisen maailmansodan loppuvuosina. Niinpä seuraavalla avausansalla saattoi saada kalliin pisteen, niin kuin eräässä pelissä tapahtui..d4 Rf6 2.c4 e5 3.d X e5 Rg4 4.Lf4 Lb4+ 5.Rd2 Rc6 6.Rgf3 De7 7.a3 Rg X e5 8.a X b4?? Rd3 pussimatti! Häviön kärsinyt oli nolo ja hiljainen, mutta katsojat sitä hilpeämmällä tuulella. Eikä muuan nauraja malttanut olla tokaisematta:»ei minusta sentään tuolla tavalla mattia tehdä». Mutta annahan olla! Caissa oli varmaan päättänyt hieman pilailla naurajan kustannuksella. Kahden viikon kuluttua istuutuivat nauraja ja edellisen pelin voittaja turnauspelin ääreen. Voittaja pelasi jälleen mustilla. Valkea vältti tarkoin»tuota matintekotapaa», mutta joutui samankaltaisen shakkisokeuden uhriksi..d4 Rf6 2.c4 e5 3.d X e5 Rg4 4.Rf3 Lb4 + 5.Rbd2 Rc6 6.a3 LXd2+ 7.LXd2 Rgxe5 8.Rxe5 Rxe5 9.Lc3 De7 10.g3?? Rf3 matti! Lukija arvannee, että ensimmäisen pelin hävinnyt pelaaja oli sen illan suorastaan loistavalla tuulella, mikä tapahtumien taustan muistaen ei lainkaan ihmetyttänyt. Humoreskin»sankari» oli Tampereen Shakkiklubin kunniajäsen, 1. lk:n pelaaja ja entinen puheenjohtaja A. K. Elonen, joka 8.2.72 täytti 80 vuotta. Hävinneet sen sijaan tuskin haluavat nimeään julkisuuteen. V.Somerpuu määrää ryhmää kohti on sensijaan pienennetty yhdellä, ts niitä saa olla vain kaksi (eri laatijoilta). Edelliseen kilpailuun osallistui 27 maata. Jos uuteen kilpailuun osallistuu suunnilleen samanverran, se merkitsee, että tehtäviä saattaa tulla kaikkiaan noin 800. Järjestelykoneistoa luomaan ja ylläpitämään on nimetty johtoelin, johon kuuluvat Jan Hannelius, Hannu Harkola ja Matti Myllyniemi. Johtoelimen tehtäviin kuuluu myös sellaisten yleissääntöjen aikaansaaminen, jotka voidaan hyväksyä FDE:n pysyvän tehtäväshakkitoimikunnan XV kokouksessa, joka pidetään Jugoslavian Pulassa 16.-23.9. Jos yllätyksiä ei satu, kilpailujulistus voitaneen antaa ensi vuoden alkuneljänneksen aikana. f J KRJESHAKKOSASTO SUOMEN KRJESHAKKLTTO - FKF r.y. Toimittaa Olavi Halme, Nauristie 16, Järvenpää Olavi Lampela Suomen mestari 1971 Vuoden 1971 mestaruus turnaukset ovat päättyneet. Suomen mestaruuden vei porilainen Olavi Lampe1a, jonka mestaruus oli yli kymmenvuotisen kansalliseen kirjeshakkieliittiin kuulumisen huipentuma. Onneksi olkoon! Mestaruuden puolustaja Unto Venäläinen sijoittui jälleen hienosti, mestaruus tosin meni niukalla puolen pisteen erolla Lampelalle, mutta lohdutukseksi tuli kuitenkin rangilistan kärkipaikka. Tulokset: 1. Olavi Lampela... Kolmannen ja neljännen palkintosijan veivät ensikertalaiset SM-turnaajat Gunter Hesse ja Matti Piuva, jotka lyhyessä ajassa ovat nousseet kirjeshakkimme huipulle. Viimeisen palkinnon vei liittomme puheenjohtaja Matti Uitto, joka on yksi uskollisimpia SM-turnaajia maassamme ja saavutti nyt erään kirjeshakkiuransa parhaimmista tuloksista. -1 0 1 0 1 1 10 2151/94 _ 0 2. Unto Venäläinen... 0 _0 Yz 1 1 1 9,5 2328/37 3. Gunter Hesse... 1 1 1 Yz 1 1 1 0 YzYz 8,5 2148/45 4. Matti Piuva... 0 Yz 1 -YzYzYzYz 1 Yz 1 1 1 8 2078/60 5. Matti Uitto... 0 0 0 Yz -YzYz 1 1 YzYz 1 1 6,5 1770/55 6. Arvo Kaasalainen... 1 0 YzYzYz _ 0 0 YzYz 1 1 Yz 6 1714/47-1 0 Yz 0 1 1 5,5 1523/32-1 YzYz 1 5 2163/69-1 Yz 1 4,5 1924/45 _0-3 1669/72 2,5 1655/61 Yhteispisteiden jälkeen esiintyvä numerosarja tarkoittaa mainitun pelaajan rangipisteiden 7. Erkki Aaltio... 0 0 0 %% 1 8. Armas Björkqvist... 0 0 0 Yz 0 1 0 _Yz 1 1 0 1 5 1493/39 9. Göran Lågland... 0 0 0 0 0 Yz 1 Yz 10. Reino Miettinen... 0 0 OYzYzYzYz 0 0 11. Veli -Matti Huuskonen 0 0 1 0 Yz 0 1 0 Yz 0 _Yz% 4 1742/46 12. Olav Harald... 0 0 YzO 0 0 0 1 YzYzYz 13. Allan Kiviaho... 0 0 YzO 0 Yz 0 0 0 0 Yz 1 määrää kyseisen turnauksen jälkeen. Murtoviivan oikealla puolella oleva luku tarkoittaa pelien lukumäärää, josta rangipisteet on laskettu Luokkakohtaisten SM-ryhmien tulokset SM/M-71 1. Paavo Harju 7,5 (1812/42) 2. Urpo Nurmi 7 (1890/42) 3. Clas-Erik Johansson 6,5 (1804/39) 4. Yrjö Louhi 5,5 (1650/62) 5. Kaj Kivipelto 5 (1498/10) 6. Anton Multala 5 (1258/35) 7. Jaakko Juntunen 5 (1498/10), 8. Erkki Olli, 4,5 (1407/42) 9. Veikko Harjunpää 4 (1530/66) 10. Runar Wikman 3,5 (1462/14) 11. Kyösti Lahjo 0,5 (1233/36). SM/ME-71 1. Simo Salonen 8 (1574/28) 2. Pertti Vehviläinen 8 (1500/10) 3. ngmar Strömberg 7 (1212/25) 4. Helge Hakala 6,5 (1534/ 39) 5. Eero Raaste 6,5 (1194/22) 6. Reino Kotka 6 (1510/34) 7. Olavi Halme 5,5 (1229/60) 8. Raimo Lindroos 4 (859/66) 9. Antero Harju 2 (598/91) 10. Reijo Molarius 1,5 (842/70) 11. Olli Johani 0 (825/10). SM/-71.Jaakko Joensuu 10 (1308/22) 2. Tauno Nylund 9 (1376/77) 3. Timo Karvi 8,5 (1110/28) 4. Torsten Holmberg 8,5 (1048/18) 5. Heikki Pietilä 8 (1182/49) 6. Veikko Nieminen 7 (955/24) 7. Pekka Rinne 7 (1002/32) 8. Pekka Vellonen 6,5 (958/24) 9. Markku Peltoniemi 4,5 (710/28) 10.Rauno Tuominen 3 (432/45) 11. Sulo Joronen 3 (635/83) 12. Viljo Jääskeläinen 3 (559/89) 13. Birger Wikman 0 (248/42). Jatkuu sivulle 117.

116 SUOMEN SHAKK Kirjeshakkipala 0:0 4: Kirjeshakkikortin käyttäminen ja pöytäkirjan pitäminen Nimensä mukaisesti eroaa kirjeshakki lähishakista ennen kaikkea siten, että siirrot ilmoitetaan vastapelaajalle postin välityksellä. Tätä tarkoitusta varten on painettu erityisiä kirjeshakkikortteja. Oikein täytetystä kirjeshakkikortista tulee käydä ilmi seuraavat asiat: Postin nopeata perillemenoa ajatellen on osoitteen oltava moitteeton postinumeroineen kaikkineen. Pelaajan oma siirto on merkittävä tätä tarkoitusta varten varattuun ruutuun, samoin vastapelaajan edellinen siirto. Molemmat siirrot on lisäksi numeroitava. Ne voidaan vielä niin haluttaessa piirtää kirjeshakkikortissa olevaan ruudukkoon nuolela lähtöruudusta pääteruutuun. Ajan laskentaa varten on korttiin vielä merkittävä erityisiin ruutuihin vastapelaajan edellisen kortin postileima, milloin se on saapunut perille ja milloin oma kortti lähetetään. (Ajankäyttö on selvitetty Suomen Shakissa n:o 2/72). Tämän lisäksi ilmoitetaan kirjeshakkikortilla sekä oma että vastapelaajan ajankäytfö näitä varten varatuissa paikoissa. Luonnollisesti kirjeshakkikortti Qn varustettava alekirjoituksela ja lähettäjän osoitteela. Kirjeshakissa voi ehdottaa vastapelaajalle yhden tai useamman siirron ehdollista siirtosarjaa. Ehdollinen siirtosarja on hyväksyttäessä toistettava kokonaan oikeassa numeron mukaisessa järjestyksessä. Ehdollisia siirtoja käytetään varsin usein pelin alussa sekä tilanteissa, joissa vastapelaajan siirto on selviö, pelin nopeuttamiseksi, ajan ja postimaksujen säästämiseksi. Huolellinen kirjepelaaja kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hänen siirtonsa ovat moitteettomasti kirjoitettuja ja että tehty siirto perustuu todelliseen peliasemaan eikä esim. ole tehty jonkin analyysi aseman perusteella. Mikäli vastapelaaja on tehnyt siirron, joka on mahdoton, ei-pätevä tai ei-luettavissa, on vastaanottajan heti tiedusteltava asiaa vastapelaajaltaan. Kun tämä korjaa virheellisen siirtonsa, ei ole voimassa lähishakista tunnettu sääntö,)kosketettua nappulaa on siirrettävä,). Virheen tehnyt pelaaja saa rasituksekseen viisi päivää miettimisaikaa lisää. Usein kuulee kysyttävän, tarvitseeko kirjepelaaja yhtä monta lautaa kuin hänellä on pelejä. Kirjepelaaja ei tarvitse välttämättä kuin yhdet pelivälineet, sillä hän pitää peleistään pöytäkirjaa. Kun kirjepelaaja ryhtyy tutkimaan pelejään, hän ottaa kyseisen pelin pöytäkirjan ja pelaa sen mukaisesti pelinsä analyysiasemaan asti. Kun hän on päättänyt, minkä siirron hän suorittaa, täyttää hän kortin sekä merkitsee siirron pöytäkirjaansa. Kirjeshakkipöytäkirja eroaa lähishakin pöytäkirjasta vain siten, että siihen siirtojen yhteyteen on liitettyajantarkkailu. Pöytäkirjassa on myös erityiset tilan pelilomien, toistojen, ajanylitysten jne seikkojen muistiin merkitsemiseksi. Pöytäkirjan kopio lähetetään allekirjoitettuna turnausjohtajalle heti pelin päätyttyä. KUTSU KRJESHAKN SUOMEN MESTARUUSTURNAUKSEEN 1973 Suomen Kirjeshakkiliitto-FKF ry kutsuu täten kirjeshakin pelaajia osallistumaan vuoden 1973 Suomen mestaruusturnaukseen. Turnaus alkaa 15.9.1972 ja se kestää 15 kuukautta. lmoittautumiset on tehtävä kirjallisesti 3l.8.1972 mennessä osoitteella turnausjohtaja Usko Koskinen, Uomakuja 3 D 66, 01600 Myyrmäki. Osanottomaksu SM-turnaukseen on 15,-. Palkinnot ovat: 1) 100,- 2) 80,- 3) 60,- 4) 35,- 5) 25, ja lisäksi kolmelle ensimmäiselle mitalit. Osanottomaksun lisäksi tulee niiden, jotka eivät ole suorittaneet SKL:n jäsenmaksua, suorittaa jäsenmaksu 10,-- ilmoittautuessa. Osanotto-oikeus kirjeshakin Suomen mestaruusturnaukseen on lähishakin kansainvälisillä mestareilla sekä KRJESHAKK-ehden numerossa 2/72 julkaistussa rangilistassa. +.-merkillä esiintyvillä pelaajilla. Vuoden 1973 luokkakohtaisia SM-turnauksia ei järjestetä. SUOMEN KRJESHAKKLTTO-FKF ry SM/-71 1. Seppo Haapala 9,5 (1130/32) 2. Kaj Bäckman 8 (994/53) 3. Pertti Mäkinen 7 (930/14) 4. Risto Ruuhila 6 (794/40) 5. Tapani Karjarinta 5 (800/27) 6. Harry Lillberg 5 (571/57) 7. Pekka Vahtera 4 (460/16) S. Aulis Haapaniemi 3,5 (700/22) 9. lpo Laine 3 (380/27) 10. Matti Virtanen 3 (190/54) 11. Einar Suolinna 1 (204/56). SM/-71 1. Yrjö Sillanpää 7,5 (550/10) 2. Markku Yrjönen 7 (650/16) 3. Seppo Laine 7 (540/14) 4. Kaarlo Mannonen 6,5 (545/29) 5. Reino Jokinen 5,5 (300/30) 6. Toivo Nurmi 5 (423/46) 7. Ealevi Rajanen 4,5 (300/16) 8. Pentti Terävä 4 (280/10) 9. Sulo Kaikkonen 4 (100/32) 10. Åke Skogster 3 (227/38) 11. Markku Lempiäinen 1 (100/10). Suomen mestarin pelinäyte 551. Ranskalainen puolustus O. Lampela - V. Venäläinen SM/-71 l.e4 e6 2.d4 d5 3.Re3 Lb4 4.e5 e5 5.Dg4 Re7 6.d x c5 Lx e3 + 7.b x e3 Rd7 8.Rf3 De7 9.Dxg7 Tg8 10.Dxh7 Rxe5 11.Le3 Ld7 12.R xe5 D xe5 13.Dd3 Rf5 14.g3 Tg4 SUOMEN SHAKK 117 '-KiRJEsHAKKON KiNNOSTAVAA moittaudu tällä kortilla! Oletko ajatellut, että voit harrastaa shakkia muullakin tavoin kuin pelaamalla lähipeliä. Pelaamalla kirjeshakkia saat jännitystä koko vuodeksi, kohennat pelitaitoasi, saat uusia shakkiystäviä, voit kaikessa rauhassa nauttia pelaamisen ilosta. 15.Le2 Te4 16.Ld2 Lb5 17.f4 Dg7 18.0-0 T x e5 19.013 Le6 20.012 d4 21.e4 Rh4 22. g4 Th5 23.Dg3 Th8 24.f5 e x f5 25.Lg5! Dxg5 26.De5+ Kd7 27.Dxd4+ Ke6 28.e5 Thd8 29.Le4+ Ke7 30.Tae1 + Kf8 31. Dh8 + Dg8 32.D x h4 Ld5? De7 + ja musta luopui, sillä seuraa 33.T X f5 ja musta menettää upseerin. (1-0). FNJUB-O Suomen Kirjeshakkiliiton kansainvälinen 10-vuotisjuhlaturnaus FNJUB-O on sujunut suolua1a.isten osanottajien kannalta melko mukavasti. Nyt kun turnauksessa on päättynyt 1/4 peleistä, on tilanne siinä seuraava: R. Miettinen 3,5/6, U. Venäläinen ja A. Björkqvist 3/5, H. Tiemann (DDR) 3/6, G. Svensson (S) 2,5/4, F. Grzeskowiak (BRD) 2/3, G. Lågland 1,5/5, W. Muir (USA) ja J. Kellner (AU) 1/1, M. Weiner (CS) 1/2, U. Koskinen 1/6, H. Brilla-Banfalvi (H), V.-M. Huuskonen ja J. Kovan (SU)!,5/1 ja S. Leti6 (Y) 0/1. Seuraava pelimme on yo. turnauksesta ja siinä Armas Björkqvist sommittelee hienon voiton nimekkäästä kansainvälisestä mestarista. ----- Voit ilmoittautua tällä kortilla, vaikka et olisikaan minkään shakkikerhon jäsen. ikärajoitusta ei myöskään ole. Voit ilmoittautua siihen luokkaan mihin kuulut lähipelissäkin (lähipelin V luokan pelaajat ja vasta-alkajat aloittavat kirjepelissä kolmannesta luokasta). Luokat ovat 111-, 11-, 1-, ME-, ja M-uokat. Kun johonkin luokkaan on ilmoittautunut 7 pelaajaa, käynnistyy luokka välittömästi (Nonstop-turnaus). Turnausjohtaja lähettää tarkat ohjeet ja säännöt sekä vastapelaajien nimet ja osoitteet. Jokaisella pelaajalla on turnauksen aikana mahdollisuus pitää myös pelilomaa. Hyvää pelionnea! moittaudun......................................................... turnaukseen Nimeni (painokirjaimin) Lähipelin luokkani Postiosoitteeni Puhelinnumeroni Lisäksi tilaan kirjeshakkineulan 0, kirjeshakkipöytäkirjoja... kpl ja kirjeshakkikortteja... kpl. Jäsenmaksun ja turnausmaksun suoritan turnauksen alettua lähettämällänne tilillepanokortilla. Jäsenmaksuun sisältyy KRJ ESHAKK-lehti, 12 numeroa vuodessa.

118 SUOMEN SHAKK KUTSU USKO PELTOSEN MUSTOTURNAUKSEEN Suomen Kirjeshakkiliitto - FKF ry kutsuu täten kaikkia shakinpelaajia osallistumaan 2. kunniajäsenensä Usko Peltosen muistoturnaukseen. Muistoturnaus pelataan kahdessa osassa siten, että alkukilpailu alkaa Usko Peltosen 70~vuotispäivänä, joka on 19.10. ja loppukilpailu vuoden 1974 kevätpuolella. Alkukilpallussa pelaa jokainen pelaaja 6-8 peliä, loppukilpailuun pääsee 11-15 parasta pelaa Ja~:. Loppukllpallun 2-3 pa~asta pelaajaa pääsee suoraan SM-turnauksen valintaryhmaan A Ja kalkk ne pelaajat, Jotka saavat 2/3 tuloksen, saavat osallistua yhteen SMturnauksen karsintaryhmään. Kirjalliset ilmoittautumiset on tehtävä turnausjohtaja Usko Koskiselle 31.8.1972 mennessä. Osanottomaksu on 10,- ja sen lisäksi tulee niiden, jotka eivät ole suorittaneet SKLn jäsenmaksua, suorittaa jäsenmaksu 10,- ilmoittautuessa. Palkinnoista tekee liiton hallitus päätöksen myöhemmin kesällä. SUOMEN KRJESHAKKLTTO-FKF ry 552. JUGOSLAVALANEN PUOLUSTUS A. Björkqvist (SF) -H. Tiemann (DDR) 1.e4 g6 2.d4 Lg7 3.Rc3 d6 4.Rf3 Rf6 5. Lc4 c6 6.Lb3 0-0 7.0-0 a5 Näin musta poistuu teorian laduilta. 8.h3 a4 9.Lc4 b5 lo.ld3 b4 11.Re2 Rbd7 12.a3 c5 13.Lg5 Lb7 14.Rg3 Dc7 Pelin kehittelyä molemmin puolin. 15.Tel h6 16.L xf6 L xf6 Parempi olisi ollut 16. -Rxf6. 17.a xb4 c xb4 18.Dd2 Tätä musta ei huomannut: uhkaa sekä 19.D xb4 että 19. D X h6. 18. - Db6. Parempi olisi ollut antaa sb5, sillä valkea D pääsee mukaviin hyökkäysasemiin. 19.D X h6 Lx d4 20.Rg5 Tässä musta ehdotti 20.R X d4 D X d4, mikä olisi johtanut mustan etuun. 20. - Rf6 Suojaa mattiruudun. 21.Lc4! Uhkaa nyt 22.D X g6+. 21. - d5 22.e5 Nyt ei käy 22. -, d +e4, sillä seuraa 23.e +f6 ja matti ei ole estettävissä. 22. -Lxe5 23.Txe5 dxc4 24.Rh5!! Aloittaa kerrassaan loistavan uhraussarjan, jota vastaan mustalla ei ole puolustusta. 24. -gxh5 Jos 24. -Re8, niin 25.Dh7 matti. 25.Re6!! Jälleen mattiuhkaus g7:stä! 25. -fxe6 Jos 25. -Dxe6, niin 26.Tg5 matti. 26.Tg5+ Kf7 37.Dg6 matti! Kirjeshakkia parhaimmillaan! Huomatukset Armas Björkqvistin mukaan. ------- -----.-------; Suomen Kirjeshakkiliitto - Turnausjohtaja Usko Koskinen UOMAKUJA 3 D 66 01600 MYYRMÄK FKF r.y. 50 pennin postimerkki, SUOMEN TEHTÄVÄNEKAT r.y. Yleistoimitus: JAN HANNELUS Lukonrinne 32, 36200 Kangasala Ensipainokset: TMO SARVELA Roukontie 8-12 C, 37630 Valkeakoski 3 Avustajat: VLHO SOMERPUU, TMO TYRKKÖ, KAUKO VRTANEN ym. 554 Helmer Ternblad, Ruotsi Schachmatt 1949.J::...~. g lm..!!. a 2* Vaihdelm<1 Suomen Shakin laadintakilpailu Suomen Shakin helmikuun numerossa (kts s. 52) julistettiin laaclintakilpail u neljässä ryhmässä enintään 16 nappulaisille tehtäville. Kaksisiirtoisten (2 *) osalta OV<1t monet tehtävänickat ihmetelleet sanontaa ),kaksisiirtoiset tt,ma,attisin houkutuksin, joilla on jokin yhtymäkohta varsinaiseen peliin),. Varsinaisella pelillä elllme ole tarkoittaneet pclishakkia vaan tehtävän ratkaisua. On siis laadittava 2-siil'toinen temaattisin houkutuksin (joilla on mikä tahansa yhtymäkohta ratkaisuun). Esimerkeiksi kelpaisivat tehtäväkatsauksemme tehtävät 558 ja 559 mikäli niissä ei olisi enempää kuin 16 nappulaa. Seuraavassa laillinen esimerkki miniatyyrin muodossa: Sveto StambuR, Jugoslavia, ),Sahoyski Vjesnilo, 1952: Kd4 Lb3 e3 Re5 d2-1(b2 sb4, 2 *. Houkutukset 1. Lh6/ Kc4/Kcl3/Kd5? Kal/Ka3/Kcl/Kc3! Ratkaisu.Ke4! Teemahoukutusten kumoussiirrot muodostavat kuningastähden. Myös ratkaisun muunnelmat muodostavat kuningastähden. Tämä tehtävä ei ole tarkoitettu kaavaksi - haluamme korostaa, että laadintakenttä on erittäin laaja. Apu- ja itsemattiryhmässä oli vaatimuksena molempien (valkean ja mustan) kuningattarien liikkuminen. Erään kyselyn johdosta olemme ilmoittaneet, että olemme halunneet tehostaa kuningatarten vaikutusta liikkeellä. Jatkuvaa D-liikettä emme tule SUOMEN SHAKK 119 i 7* 12+2 556 Leo Valve (+) Suomi 3. P, Nya Norrland 1943.ld..l!lll 2 * 4+1 b) Te6->84 c) lisäksi sg7-+f7 d) Ec7->-b3 vaatimaan. Tulemme myös hyväksymään korottllvett D:t, mikäli ne korottumisen jälkeen liikkuvat. Pitää kuitenkin pitää mielessä, ettemme ole kilpailun tuomareita. Teemaesimerkciksi olemme ottaneet tehtävät 554 ja 555. 554 Vaihdclma: 1. - Tfl 2. gx.flr 1) X e4 *. Ratkaisu:.Dh7 D X gl + 2.h X gl T TXh7*. 555 l.lhl! 2.Lc4 + 3.Tg7 4.Rd4 + 5.Da6+ 6.Dc8+ 7.Kf8. FDE-albumi 1914-1944/1 Ns. retroalbumin 1 osa, 725 kaksisiirtoista mattitehtävää, ilmestyi kevättalvella. Valitettavasti loista vien tehtävien joukkoon ei ole mahtunut kovin monta suomalaista. Suomalaiset ovat edustettuna seuraavasti: Erkki Paalanen 1, Pentti Sola 1, Veikko Tamminen 2, Leo Valve 4, Erkki A. Wirtanen 1. On kuitenkin muistettava, että tehtävien lukumäärä on suhteellisen pieni, joten hyviäkin tehtäviä on täytynyt jättää pois. Toinen asia on se, ettemme kyseisenä aikana vielä olleet huipulla kuten nyt - ja toivottavasti myös jatkossa. Albumista olemme kuvioincet Leo Valven tehtävän (556) lähinnä siitä syystä, että b), c) ja dl-kohdat on kokonaan jätetty pois. lman niitä tehtävä ei ole mitään. 556 a) l.g8r! b) l.g8d! e) l.f8l! d) l.f8t! N elikorotus nelosmuodossa.

120 SUO M E N S H A KK SUOMEN SHAKK 121 557 Matti Kokkonen, isalmi Ensipainos 560 Er""i A. Wirtanen, Helsinki 2883 Problem 1969 [t 1..g..1..l..g ~ :%9,a 1 t'll?:ffi2 1%3:% ~~.~}. ~&lf;1 1 3=1= 10+8 563 Pauli Perhonoja, Turku 1588 T.f.S. 1971.1. 1. palk. f;1.l.!l t J!~ lll. 5+4 558 Matti Myllyniemi, Pori The Problemist 12/1971 561 A. G. Ojanen, Hamina The Problemist 12/1971 1. ~..'.B..1Rl.li 0 1.J.gO TEHTÄVÄKATSAUS Tehtävävalikoimamme on tällä kertaa sangen kotoinen - ja myös korkeatasoinen. Hauska ensipainos tehtävämme on tosin tietyn edeltäjäuhan alainen, mutta toivokaamme parasta. Tehtävien 558, 560, 561 ja 562 osalta evät vuosikilpailujen tulokset ole vielä tiedossa, mutta rohkenemme väittää, että ne ovat palkitsemisen arvoisia kovassakin kilpailussa. o li. 00. a 2=1= Duplex 7+9 Vaihdelmat 564 Pauli Pe1'!wnoja, Turku 1560 T.f.S. 1971 2. palle. 559 Tapani Tikkanen, isalmi 12737 T.f.S. 1970 1. palk. 2 =1= 10+12.562 Aarne Dunder, Pori 476 Chess LUe 1971 t~ 1 0.g... o + 565 J. Koppelomähi, Teuva 1579 T.f.S. 1971 l.lmm. + 5-!-4 557 Vaihdelma: 1. - g3 + 2.f X g3 Kg2 3.f5 fxg3=1=. Ratkaisu:.Rh6+! g4 2.fxg4 (01)+ Kg2 3.Rg4 fxg3=1=. Sotilaan kaksoisaskel ja ohestalyönti mahdollistaa kaksi perättäistä paljastusshakkia. Laatija on ratkaissut pulmansa riemastuttavan yksinkertaisin keinoin. 558 Tehtävän sisältö perustuu ns»gamage» teemaan, jonka määritelmä kuuluu:»musta nappula katkaisee kiinnitetyn mustan nappulan linjan, jota haittaa hyväksikäyttäen kiinnittävä valkea nappula mattisiirrollaan luopuu kiinnityksestä.».rf8! (2.Td5 =1=) Rc4/Lc4/Re3 2.Db5/ Db8/Dh2 =1=: Miksei kelpaa temaattiset houkutukset.rc5/rc7/rf4? Vastaus: 1. Rc4/Lc4/Re3! eli jos valkea tekeq väärän siirtovalinnan, se aiheuttaa itselleen ennakolta katkohaitan ja musta voi silloin rangaistuksetta katkaista kiinnitetyn nappulansa (D:n) linjan. 559 Kilpailun tuomari Hilding Fröberg:»Suurenmoinen tehtävä, jossa kaikki niveltyy moitteettomasti. Pakoruudun d4:n otto alkusiirrolla ei häiritse kovin paljon, koska 1. - K X d4 voidaan torjua siirrolla 2.T X f3 =1=. Esipeli: 1. - T4 xd4/t5 Xd4 2.Te3/Tc5=1= Houkutukset:.Txc6? (2.RXf3=1=) T4xd4/ T5 X d4 2.Df4/Ta5(Tc5?) =1=. Kumous: 1. - Rf6!, 1.Te3? Rf6! (TXd4? 2.Df4=1=),.Tc5? Txd4! (Rf6? Dc7=1=). Ratkaisu:.Txf3! (2.Rxc6=1=) T4xd4/T5xd4 2.Te2(Te3?)/ Dc7=1=.» 560 1.e8D! siirtopakko. On muistettava, että mustan ainoana päämääränä on valkean itsematin estäminen. Ylimääräisen voiman hankkiminen saattaisi olla valkealle vaarallista. Tässä ei kuitenkaan L-korotus riitä. 1. - h xgld 2.D xg6+! D xg6 3.Df7!/ 1. - hxg1t 2.Dt5+! Tg5 3.Dg4+!/1. - hxgll 2.Th2! Lf2 3.Rg3+!/1. - hxglr 2.LXe2+! Rf3 3.De5+! ja vasta nyt selvisi D-korotuksen salaisuus. Omaperäinen nelikorotuskoneisto taloudellisesti ja kellosepäntarkasti esitettynä. 561 Musta: vaihdelma 1. - Ke3 2.Rb4 Rd6=1=, ratkaisu.kd4 Rg5 2.c4 Rxe6=1=. Valkea: vaihdelma 1. - f X e4 + 2.Kg4 Rf2 =1=, ratkaisu 1.Rc3 d4 2.Re2 e4 =1=. Täydellinen vaihdelma-duplex on harvinaisuus - eipä siis ihme, että tehtävä sai erinomaiset arvostelut. 562 Tehtäväosaston»Benko's Bafflers» toimittaja, suurmestari Pal Benko (Paul Benkö) :» Käytännöllisistä syistä kannattaa jopa turnauspelaajien tutkia tämän lopputehtävän salaisuuksia.» 1.Tc2 Lb8 2.Tb2 Lf4 3.Tg2+ Kh6 (3. - Kh7 4.Kf6! Ld6 5.Tg6 jne.) 4.Kf5! Le3 5.Tg6+ Kh7 6.Kf6 a4 7.Kf7 La7 8.T xa6 Lb8 (8. - Lf2 9.Te6! La7 1O.Te7 Lb8 1.Kf6+ Kh6 12.Te8 voitoin) 9.Ta8! Lg3 10.Tg8! Lc7 1.Tc8 Lf4 12.Tc4 Lg5 1:~.Tc3 ja kaukotukinta ruudussa g5 sinetöi valkean voiton. Arvokas teoreettinen tutkielma»l vastaan T»-tasapelivyyhdessä esiintyvästä erikoistapauksesta. 563 Kv. tehtävätnomari Alexander Hildebrand:» - -- - kilpailun omintakaisin tuote. Ratkaisun kulku: l.f7 Th6+ 2.Rf6! Ld7+ 3.Ke7 Te5+ 4.Kc16! Te6+ 5.K xd7 Te X f6 6.gS l' X f7 + 7.Ke8 Th7 8.g6 Te7 + 9.Kf8 Thg7 10.Ld5 +! Kc5 11.Lf7 tasapeli. Joskin tehtävä muistuttaa erästä allekirjoittaneen»lelo»ssa 1961 julkaisemaa luomusta, päätöstehoste on tässä kuitenkin eriävä.» 564»Pussimatti ei tietenkään ole uutuus, mutta tehtävän painopiste onkin hienosti..korostetussa pelissä. Päämuunnelma: 1.Rd6! Rd7! 2.Dxd7 Db8 3.Rc8 Kh8 4.Dd8+ Rg8 5.Rd6! Db3 6.Db8! Da2 7.Db2 voittaa. Peli hiljaisine siirtoineen on erittäin vaikuttavaa.» (A. Hildebrand). 565»Hallittu mattilopputehtävä, jonka kohokohdat eivät kuitenkaan ole kovin jännittäviä. Vaikuttaa sen vuoksi hiukan värittömältä. Ratkaisu: l.lh7 + Kg4 2. Rf6 + Kh4 3.Rgl! De3! 4.Re4! f5 5.Lxf5 Df4+ 6.Kxg2 Dxf5 7.Rf3+ Kg4 8.Rf6+ Kf4 9.Lc1 =1=.» (A. Hildebrand). Kellastuneet lehdet Koska tehtäväosastomme tässä numerossa tarjoaa myös kiihoittavan»kevätkimaran», joka tosin kesäntulon vuoksi saattaa hiukan myöhästyä, annainme vastapainoksi tälle aiheellemme rauhoittavan otooikon. Eräänä viime maaliskuun alku päivänä yleistoimittaja sai yllättäen entisetä osakuntatoveritaan Veihlw HauruZta mieleenpainuvan kirjeen ja sen myötä pienen vahakansivihol1, jonka kellastuneiden lehtien etusivuille oli piirretty musteella 29 shakkitehtävän kuviot. Pääosa näistä oli 2-siirtoisia, loput 3-siirtoisia. VH kirjoittaa: - - -»Talvisodan alkaessa veimme molemmat tavaroitamme ja papereitamme Ostrobotnian ullakolle eli, oululaisittain, vintille. Pommitusv<;taran vuoksi niitä kai jouduttiin siellä siirtelemään --- ja kai siinä niitä meni sekaisinkin. -.- - Tiedät että minäkin olen laatinut; en säännöllisesti vaan kansittain. Sinun ensimmäinen julkaistn tehtäväsi on vuodelta 1932, minun vuodelta 1934.» - - -

122 SUOMEN SHAKK Vanhoja papereita selaillessaan VH löysi»kellastuneet lehdet» ja tunnisti niiden omistajan. Nimeä vihkosessa nimittäin ei ollut! Suomen Tehtäväniekkojen matrikkeliasioita hoitava Osmo Kaila oli lausunut toivomuksen, että tekijänsä varhaistuotantoa edustavat»kellastuneet» antaisivat aihetta johonkin tekstiin Suomen Shakkiin. Kirjeessään VH puolestaan laajentaa ideaa siten, että lehdessä saisivat esittäytyä vanhimmat laatijamme ensimmäisten tehtäviensä ja uransa aloittamisen merkeissä. Asiasta on keskusteltu alustavasti ST:n tehtäväillassa 28/3, jossa myös VH oli läsnä. dean kehittämisen kannalta todettiin ST:n matrikkeli oikeaksi lähtökohdaksi.»kellastuneisiin» sisältyy myös muutamia tekijältään jo unhoon jääneitä tehtäviä - jopa kolme julkaisematonta, joiden joukossa aika mielenkiintoinen 3-siirtoinen vuodelta 1937. Otamme kuitenkin kaksi ensimmäistä»lehteä» esimerkeiksi 15-vuotiaan aivoituksista 40 vuotta sitten. 1) JH, Hbl 1932: Kd2 La3 Rb4 g6 sd3 g3 g4 - Kd4 sb5 b6 d6 g5, 2 =1=. Ratkaisu l.rf8 (siirtopakko) Kc5/Ke5/d5 2.Re6/Lb2/ Rc6 =1= ja tavoiteltu kolme mallimattia on saavutettu. 2) JH, HS 1932: Kd5 Dd3 Tb8 Lf8 Rd4 sa4 b6 - Kd7 Lg5 sa6 b7 f7 g6, 2 =1=. Houkutus 1.Re6? (2.Rc5=1=) fxe6+/le3 2.Kc5/ Td8=1=, mutta 1. - Le7! 2.? Ratkaisu 1.Rc6! (2.Re5=1=) b xc6+/f6/lf6 2.Ke5/Td8/ Dh3=1=. Harvinaislaatuinen tosi tarina! Kevätmielinen sekstetti Keväästä on osattu iloita jo yhdeksänkymmentä vuotta sitten, kuten Sam Loyd tehtävässämme 1 näyttää. Reipas alku siirto nimittäin luo pohjan muunneimalle 1. -Tc2 2.D X c2, jossa on kuulevinaan vetopasuunan Sam Loyd Baltimore Herald 1880... 11l:l1.&1.~.~!l 2 =1= 1.Dh7! 2 j.. R. Neukomm. kum. The Che ss Amateur -24.~!z. nauravan urinan. Lisäksi muunnelmassa 1. - Th2 + 2.D X h2 täydentyy tyylitelty V-kirjain, joka selvästi viittaa vappuun. Tehtävämme 2 kuuluu myös luomuksiin, jotka seisovat alkusiirtonsa varassa. Painopisteen huomattavasti tukipinnan ulkopuolella oleva asema muuttuu kuin taikaiskusta varsin vakaaksi valkean ensimmäisestä vedosta. Kevät. Kaikkialla tuntuu sen mahti. Miehisen dueton hyminä jossain (tehtävä 5). Ystävät tapaavat, suhteita solmitaan (tehtävä 5), polkujen risteyksissä kohtalot ratkaistaan (tehtävä 4); kolmiodraamat kertovat tunteiden kiihkeydestä (tehtävä 2:b2- c2 -e, tehtävä 5:al-a2 - b2), jengit kokoontuvat, jalot sielut vaeltavat yksikseen (tehtävä 1). Eikä sanoma ole kaikki tässä. Paljon jää kunkin oman mielen herkkyyden varaan. Aivan viime tingassa huomasimme senkin, että kevätkimarastamme oli unohtua jotain aivan olennaista. Philidorin mukaan»sotilas on shakkipelin sielw), ja siksi kiireesti oli saatava sellainenkin mukaan. Näin selittyy tehtävä 6. Sekstetin sanoma kaikessa riemukkuudessaan on samalla tervehdys elämän positiivisille komponenteille. Tervehdimme sen myötä Herbert Ahuesta *), L-Saksan 2.3.1972 50 vuotta täyttänyttä problemistia. K. V. *) Herbert Ahues Bremenistä on Suomen Shakin pitkäaikainen ensi painosavustaja. Hän oli SSh:n vuosikilpailun tuomarina 2- siirtoisryhmässä 1950 ja samassa ryhmässä eräs kolmesta tuomarista Suomen olympiakilpailussa 1952. Kv. tehtävätuomarin arvou hän sai 1962. Julkaistuissa FDE-albumeissa hänellä on 25 kaksisiirtoista eli juuri se määrä, joka vaaditaan kv. tehtävämestarin arvoon. Toim. huom. ~:g&1 ' ~:g. 2 =1= 1.Da7! 3 Herbert A hues Skakbladet 1964 5+1 2 =1= 8+6 1.Rf8! Dd2/Dd6 2.Lf3/Lg4 =1= SUOMEN SHAKK 123 4 5 6 B. von Tomasits V. Somerpuu & A. C. White Die Schwalbe 1930 K. Virtanen Cood Companion Keskisuomalainen -69 l/1920... - ~n ~'111 iwiil!l. ".." -~ ~ f 1 ~,. ~ Wi!ll 2 =1= 5+5 1.Rd5? L- 2.De2 =1=, mutta 1.-La5! 1.Rc8! L-/La5 2.De2/Rb8 =1= Kv. joukkuelaadintakilpailut Maailman laajuinen joukkuelaadintakilpailu on pidetty kaksi kertaa - alkuunpanijana sen järjesti ensin Neuvostoliitto 1962 ja sitten Hollanti 1967. Suurimpana vaikeutena on ollut pitävän aikataulun laatiminen, ts sellaisen organisation luominen, että kilpailu saadaan päätökseen suunnitelman mukaisesti. Osasyynä tähän on tarkastustoiminnan puutteellisuus, josta ei voida syyttää vain järjestäjää vaan jokaista osallistuvaa maata. Ainoa maa, joka viime kilpailun perusteella ansaitsee täyden kiitoksen on naapurimme Ruotsi. Kummassakin kilpailussa Suomi on selvinnyt yli odotusten -- neljäs ja ensimmäinen sija! Vaarallisimmat kilpailijamme ovat olleet Neuvostoliitto, Hollanti ja Ruotsi. Viime kilpailussa saavuttamamme epävirallinen maailmanmestaruus on tuonut mukana~m lisärasitteita, sillä joudumme järjestämään kolmannen kilpailun - nyt ensimmäistä kertaa virallisena. FDE:n pysyvä tehtäväshakkitoimikunta antoi Haagissa 1971 joukkuekilpailun uudeksi nimeksi»world Chess Compositions Tournament of the F 1 DE», joka sananmukaisesti merkitsee FDE:n shakkitehtävien maailmanturnaus/fde:s världsturnering för schack-kompositioner. Tehtäväalaa käsittelevissä shakkilehdissä on aivan viime aikoihin asti näkynyt kirjoituksia 1971 julkistetun kilpailun johdosta. Esimerkiksi»The Problemist» (J. M. Rice) tarkastelee viime maaliskuun numerossaan syitä son Britannian suhteellisen heikkoon sijoitukseen (27 maasta 11. sija). Kirjoittajan mukaan tämä johtuu osittain leväperäisestä tehtävien testauksesta, josta voi syyttää vain itseään, osittain myös järjestelyvirheistä, joista suomalaiset toivottavasti ottavat oppia järjestäessään seuraavan koitoksen. Sen jälkeen seuraa yksityiskohtaisempi tarkastelu, joka tosin ei juuri poikkea hollantilaisen turnausjohtajan C. Goldschmedingin turnausjulkaisun esipuheessa esittämistä havainnoista.»shahmaty v SSSR» -lehden tammikuun numerosta löytyy mielenkiintoinen otsikko»odottamatontako?», jonka alla analysoidaan syntyjä ja syitä Neuvostoliiton menestyksen huononemiseen (1. sijalta putous 2. sijalle). Kriittinen kirjoittaja näkee tappion syyn kokonaan oman sisäisen organisation heikkoutena. Neuvostoliiton voittoa ensimmäisessä kilpailussa pidettiin selviönä --- ja voitto tuli, mutta muitten vahvistuminen oli tosiasia. Kirjoittajan mielestä taantumisen oireet olivat havaittavissa jo 1956-1957, jolloin Neuvostoliitto vakuuttavasti hävisi (2 =1= ja 3 =1=) 10. maaotteluaan käyvälle Hollannille. Tämän jälkeen kirjoittaja palaa 1. joukkuelaadintakilpailuun:»mihin perustui voittomme? Pahimpiin kilpailijoihin verrattuna olimme heitä heikompia 2-siirtoisissa, suunnilleen tasoissa olimme 3-siirtoisissa, monisiirtoisissa sekä itse- ja apumateissa. Lopputehtävissä olimme - pelishakin ansiosta - ylivoimaisia. Silloin kilpailtiin kuudessa ryhmässä, toisella kerralla niitä oli yhdeksän. Kuten tavallisessakin shakissa merkitsee ryhmien lisääminen voittojen tasaisempaa jakautumista. Puolueeton tarkkailija huomaa heti, että kilpailun laadullinen taso oli selvästi muuttunut, eikä ainakaan meidän eduksemme. Monisiirtoisten, itsemattien ja loppu tehtävien suhde näyttää heikentyneen Jatkuu sivulla 114.

124 SUOMEN SHAKK SUOMEN SHAKK 125 Erkki Latvio 4 Havansi Erkki 2310 209 70 10 Sahlberg Erkki 187 72 16 Berghäll Yrjer 28 71 RANGLSTA 5 Hurme Harri 2305 86 71 11 Kekäläinen Einari 2055 44 72 17 Koskinen Olli 39 72 Suomen Shakin numerossa 5/1970 oli jul- 6 Sorri Juhani 2295 154 71 12 Nykänen Ossi 81 71 18 Helander Olli 1925 18 71 kaistuna edellinen rangilista. Tämä Arpad 7 Sirkiä Mauri 2285 99 71 13 Nylund Tauno 58 71 19 Peltonen Seppo 43 72 Elo'n periaatteiden mukaan laskettava vah- 8 Kanko lkka 2245 348 71 14 Heikkilä Armo 57 71 20 Aaltonen Raimo 1915 34 70 vuuslista on nyttemmin kansainvälisten tu- 9 Kivipelto Kaj 2235 308 71 15 Brantberg Holger 2050 74 71 21 Au1askari Pauli 72 71 losten osalta hyväksytty Maailman Shakki- 10 Lahti Aki 2225 301 71 16 Neuvonen Olavi 2045 55 71 22 Laaksonen H 120 70 liiton viralliseen käyttöön. Kiinnostus jär- 11 Raaste Eero 2220 100 71 17 Partanen Juha 2040 32 71 23 Heikkilä Taisto 1910 49 71 jestelmään on Suomessakin, erityisesti nuo- 12 Venäläinen Unto 200 71 18 Mäki Urho 2035 108 70 24 Kantola Kalevi 35 71 rempien pelaajien keskuudessa, heräämässä. 13 Poutiainen Pertti 2215 58 71 19 Ovaskainen Jorma 74 71 25 Bonsdorff Eero 1905 236 71 Tällä hetkellä (1972-02-18) on systee- 14 Rantanen Yrjö 2200 42 71 20 Niemi Valio 2030 247 71 26 Pärnänen Hannu 1900 46 69 missä huomioitu 1199 turnausta vuosilta 15 Koskinen Heikki 392 70 21 Blom Seppo 34 70 27 Vesa Keijo 26 72 1924-72. Mukaan on otettu kaikki saadut 16 Gostowski Rauli 2185 168 71 22 Puustinen Mauno 2025 66 69 28 Kanerva Lasse 1895 24 71 luokan tasoa tai sitä vahvemmat Suomessa 17 Rantanen Matti 2180 437 70 23 Leskelä Paavo 75 72 29 Vahtera Antti 65 70 pelatut yleiset turnaukset. Suurimmat aukot 18 Matikka Heikki 2175 127 70 24 Johani Olli 2020 155 72 30 Korhonen Paavo 41 69 tällä hetkellä ovat ei-helsinkiläisten piiriliit- 19 Ahonen Pekka 2170 222 71 25 Toivonen Aulis 271 71 31 Ruponen R 36 72 tojen turnausten kohdalla. (Löytyisikö keräi- 20 Solin lmari 417 70 26 Suoranta Asko 40 72 32 Sansten Uljas 1890 58 71 1ystä kiinnostuneita? Kenellä olisi Karhulan 21 Tuomainen lmari 156 71 27 Teittinen Erkki 2015 64 71 33 Heikkilä Raine 63 71 turnauksen 1964 Monrad-ryhmien täydelliset 22 Alivirta Orri 2145 115 71 28 Liukkonen Voitto 2010 86 72 34 Eloranta Pekka 1885 117 70 tulokset?) Pelaajia on rekisteröity kaikkiaan 23 Nykopp Michael 2140 110 71 29 Rikkonen Pekka 177 71 35 Elfving Jörn 1880 77 72 2488 henkilöä. Tässä kohden on suurin han- 24 Niemelä lmari 2135 552 70 30 Vestu Matti 81 70 36 Jäderholm Bo 41 71 kaluus eräitten tavallisten nimien kohdalla 25 Ridala Esmo 300 71 31 Miettinen Stig 2005 38 71 37 Kolkkala E 26 71 kun tulosluette1oissa mainitaan yleensä etu- 26 Äijälä Jorma 2130 139 71 32 Karvi Timo 2000 61 71 38 Kaski Pentti 1875 30 72 nimestä vain etukirjain ja niissäkin painovir- 27 Heino Hannu 2125 50 71 33 Lilja Aaro 60 71 39 Kallinen E 34 72 heet sotkevat. Etunimi turnaustuloksiin olisi 28 Äijälä Jouko 2120 160 71 34 Nieminen Seppo 49 70 40 Eriksson Lasse 1870 104 69 paikallaan! 29 Wikberg Nils 501 71 35 Saadetdin N uretdin 95 71 41 Kirjavainen Pertti 32 72 Nyt julkaistavan listan vahvuusluvut on 30 Paasu Arvo 125 71 36 Teppo Raimo 1995 34 70 42 Kupila T 19 70 pyritty saamaan vastaamaan kansainvälistä. 31 Loikkanen lmari 2110 297 71 37 Halme Olavi 192 71 43 Vainio Matti 1865 89 71 Valitettavasti vain systeemien yhteisten pe- 32 Juntunen Jaakko 2105 47 70 38 Nurmesniemi Heimo 43 71 44 Nuutilainen Esko 44 71 laajien luku on kovin vähäinen. Yhteensovi- 33 Ketola Klaus 2100 236 71 39 Hesse Guenther 69 70 45 Susi Erkki 23 71 tuslaskelma on kesältä 1971: 34 Palmo Pentti 2090 173 71 40 Vehviläinen Pertti 1990 77 71 46 Räty R 17 71 Nimi kv-luku kotim. ero paino tulo 35 Marttinen Pauli 59 69 41 Marjamäki Kalevi 65 71 47 Varjoranta Raimo 1860 67 71 36 Hillilä Eero 2085 Böök 2340 2385 115 71-45 X 1-45 42 Linden Leo 1985 317 71 48 Sallinen Raimo 17 71 Havansi 2260 2310 37 Fastberg Juuso 2080 296-50 71 X 1-50 43 Luukkonen Eero 24 71 49 Räsänen Seppo n 70 38 K vist Gösta Kajin 2260 2215 2070 194 71 + 45 X 1 + 45 44 '!Vikman Ragnar 31 72 50 Määttänen Pekka 103 71 39 Pastuhoff Oleg Koskinen H 2330 2200 2065 534 71 +130 X 1 +130 45 Nikkilä Kauko 121 71 Ojanen 2380 2355 40 Hankipohja Antti 2060 145 69 + 25 X 1 + 25 46 Ruotanen Aarne 1980 94 71 Sirkiä 2350 2285 41 Morant Paul 2055 92 72 + 65 X 1 + 65 47 Vellonen Pekka 1975 56 69 1 luokan koepelaajat (K) ja luokka 42 Nurminen Timo Westerinen 2435 2480-45 4-180 106 70 X 48 Peljo Kalevi 58 71 1 Toivonen Harri K 1935 18 69 Nei 2495 2490 43 Perman Tor 2050 95 71 49 Tnusvuori Raimo 109 71 2 Tolvanen Kauko K 1885 19 69 + 5 X 2 + 10 44 Lahti Esko Painotettu j en erojen summa 0 2045 132 71 50 Saaresmäki Aulis 1970 106 71 3 Järvinen Matti K 1850 25 70 45 Kiviaho Allan 2035 Jos halutaan verrata vuonna 1970 ju1kais- 487 71 4 Vehkamäki T 1820 18 72 tun listan lukuja nyt esilläolevaan, on vuo- 46 Leppämäki Tauno 2030 72 70 1 luokan pelaajat 5 Laitila R 1810 37 69 den 70 lukuihin lisättävä 175. Tälläkin kertaa on kunkin luokan listaan otettu 50 pa- 47 Arasola Kaarlo 247 71 1 Backmansson Bryan 2105 64 71 6 Urpelainen M 1805 20 69 48 Vahderpää Risto 2000 62 71 2 Kajaste Pentti 2045 93 69 7 Sipilä 0 35 72 rasta pelaajaa. Alimpien luokkien listassa on 49 Kaunonen Kalevi 224 71 3 Jussila Aimo 2020 43 71 8 Nyström L K 1800 45 72 kuitenkin vain 20 nimeä. Tässä luokassa lukujen vertailu kelpoisuus on heikompi kuin 5 Säily Viljo 1985 29 71 10 Vetri Aake 59 70 50 J ernström Torsten 1945 323 71 4 Suominen Raimo 1990 88 69 9 Heikkilä K 1790 19 71 muissa. Listoilla esiintyy vain pelaajia, joi- Mestariehdokkaat 6 Kämäräinen Erkki 1980 192 70 11 Laaksovirta M K 1785 17 71 1 Turunen Erkki den viimeinen turnaus on pelattu 1969 tai 2195 78 72 7 Lunden Pauli 1955 20 71 12 Nurmi Urpo K 28 69 sen jälkeen. Listalla mainitaan nimen jäjessä 2 Ristoja Thomas 2140 76 72 8 Raintela Pertti 82 69 13 Sutela Raimo K 17 71 3 Pinva Matti 2135 25 rangiluku, kuinka monta peliä on mukana 71 9 von Essen Nils 32 72 14 Karhapää Kalevi 1770 37 72 laskennassa ja viimeinen osanottovuosi. 4 Funck Kaj 2130 43 71 lo Nieminen Veikko 1950 29 71 15 Savolainen M 1765 23 72 5 Aaltio Erkki 2125 147 70 11 Äijälä Pauli 122 70 16 Peltola Leo K 1760 28 72 Mestarit 6 Nyström Erkki 26 70 12 Söderling Per-Olof 22 69 17 Pitkänen J 1755 23 69 1 Westerinen Heikki 2480 370 71 7 Lehikoinen Pertti 2080 121 71 13 Nummi Erkki n 72 18 Ruusunen M 1750 26 70 2 Ojanen Kaarle 2355 523 71 8 Sopanen Pekka 2070 98 72 14 Kaasalainen Arvo 206 70 19 Hirvonen P 66 71 3 Saren lkka 2340 248 71 9 Räikkönen Martti 2065 132 71 15 Penttinen Reino 1935 43 70 20 Mikkola E K 1745 35 70

126 SUOMEN SHAKK SUOMEN SHAKK 127 WESTERNEN JÄLLEEN SUOMEN SHAKKLTON MESTAR Suomen Shakkiliiton mestaruus oli jälleen KvM H. Westerisen jo ennen viimeistä kierrosta, Työväen Shakkiliiton vastaavasta arvosta on pelattava uusintaottelu. Suomalaisten shakkimestarien luku on nyt 119. SSL:n nuorten mestaruuden valtasi vasta vuoden verran shakkia harrastanut 4. luokan pelaaja. TShL:n»llumeroluokissa,) ryhmänsä voittajina oli sekä nuoria että veteraaneja. SSL:n M-uokka Lopputulokset: KvM H. Westerinen (SSK) 8/9, 1. Kanko (HSM) 6 (44,S vertailupistettä), Jorma Äijälä (SSK) 6 (40,S), KvM K. Ojanen (G) S72 (46), A. Kiviaho (HSK) S 72 (41), M. Nykopp (PSY) S (43), A. Lahti (LahSK) S (33), H. Koskinen (G) 472 (46,S), H. Hurme (SSK) 472 (44,S) K. Kivipelto (G) 472 (40), Jouko Äijälä (LahSK) 4, N. Wikberg (G) 372 (36), O. Alivirta (SSK) 372 (3S), J. Haanpää (G) 372 (34), P. Ahonen (VammSK) 3 ja r. Mäkihovi (SSK) 0. SSL:n ME-luokka Lopputulokset: P. Saariluoma (TSY) 7/9, Th. Ristoja (G) 672, E. Turunen (KäYS) 6 (43), P. Ojanen (HSK) 6 (42,S), P. Rikkonen (RiiSY) 6 (42), K. Funck (HSK) S72 (4872), E. Teittinen (HSK) S 72 (4S,S), P. Lehikoinen (SSK) S72 (3S,S), V. Niemi (Viia SK) S72 (31,S), J. Partanen (JyvSK) S (44,S), V. Särkilahti (TaSY) S (39), E. Aaltio (HSK) S (36,S), L. sjumoff (G) 472, (44,S), K. Lamminen (HSM) 472 (41,S), E. Sahlberg (HSK) 472 (41,S), M. Räikkönen (HSM) 472 (41), P. Vehviläinen (RiiSY) 472 (40,S), O. Nykänen (MikkSK) 4 (40), K. Peljo (MikkSK) 4 (37,S), O. Halme (G) 4 (36,S), T. Karvi (HämSK) 4 (34,S), O. Johani (HSK) 372 (4S,S), T. Riihonen (SSK) 372 (36,S), R. Tnusvuori (LappSK) 372 (3S), A. Kulmala (-HSK) 3 (37,S), P. Leskelä (G) 3 (37), E. Kallinen (SSK) 272, H. Taskinen (KäyYS) 2 ja E. Ronkanen (MikkSK) 1. SSL:n nuorten luokka Lopputulokset: S. Aakio (SSK) S 7217, T. Binham (HSK) 472 (30), J. Fieandt (HSK) 472 (28), J. Syväniemi (SSK) 472 (2672), J. Salonen (HSK) 4 (29), J. Kämäräinen (SSK) 4 (29), Juhani Pääkkönen (ForsSK) 4 (26,S), J. Rikkonen (RiiSY) 4 (2S,S), P. Virkamäki (HSK) 4 (19,S), J. Kyrölä (SaSK) 372 (27), J. Bergman (-HSK) 372 (23), P. Rasimus (RiiSY) 3, J. Yliselä (HSK) 2 (21,S), E. Sarkama (HSK) 2 (21), T. Kauppinen (G) 2 (19,S) ja K. Kämäräinen (SSK) 1. TShL:n M-uokka Lopputulokset: P. Palmo (RauSY) ja P. Morant (TuTS) S/7 (2S,S; 1-0), 1. Loikkanen (K-S S8) 472, J. Fastberg (HTS) 4, P. Poutiainen (K-S S8) 372 (24,5), U. Venäläinen (LahTS) 372 (22), A. Paasu (HTS) 3, Y. Rantanen (TaSY) 272 (26), K. Kaunonen (KarhTS) 272 (24,S) ja E. Lahti (K-S S8) 172 TShL:n ME-luokka Lopputulokset: E. Nyström (Kaj TS) S 721 7, E. Kekäläinen (TuTS) S, St. Miettinen (HangTS) 472 (29,S), R. Joutsen (HTS) 472 \28), K. Ahonen \HTS) 472 (27), G. Hesse (RauSY) 4 (29,S), T. Väyrynen (YTS) 4 (26,S), A. Ruotanen (KemTS) 4 (23,S), H. Mäkipää (LahTS) 4 (21), P. Toivonen (K-S S8) 372 (28), P. Jalo, (KäYS) 372 (26,S), P. Marttinen (KoTS) 372 (23,S), P. Vellonen (K-S S8) 372 (23), A. Kalteinen (K-S S8) 3 (24), L. Linden (HTS) 3 (19), S. Järvinen (HTS) 272 (23), R. Tolvanen (KaSK) 272 (22), K. Kivi (KaSK) 272 (21), S. Kulmala (HTS) 172 ja O. Saarinen (HTS) 1. TShL:n»numeroluokat» l/a K. Filppula (K-S S8) 7, E. Vilen (HTS) S ja E. Hällström (K-S S8) 472, 1/B O. Koskinen (HTS) 6, K. Ailama (LahTS) S ja T. Paasu (KalSK 4; l/c S. Lahti (HTS) S 72, P-O. Söderling (HangTS) S ja R. Sallinen (LahTS) S; l/d Y. Berghäll (HangTS) S 72 (28), O. Svenn (HTS) S 72 (27) ja A. Fröberg (KajTS) 472; 2/A H. Tanner (PSY) S 72, E. Rehn (HangTS) S ja M. Pajunen (HTS) S, 2/B A. Hiipakka (HTS) 6, V. Ruohonen (SSK) 572 ja E. Patola (PSY) 472; 2/C R. Ailama (LahTS) 6, S. Hujala (K-S 58) 472 ja U. Reunanen (PSY) 472; 2/D N. Lönnroth (HangTS) 572; M. Toivonen (KäYS) 5 ja H. Heiskanen (issk) 4/6; 3/A E. Kinnunen (HTS) 7!, T. Leino (KalSK) 5 ja P. Rusanen (SSK) S; 3/B P. Forsman (HTS) 672, L. Helsio (KäYS) 472 ja P. Lohtaja (HTS) 4. Vanhojen shakkilehtien ja -kirjojen keräys Miltei kaikilla lehdillä on arkistoissansa kaikkien entisten vuosikertojensa kokoelma. Valitettavasti Suomen Shakin kohdalla ei näin ole laita. Jokainen lehtemme entinen päätoimittaja on omistanut vuosikertakokoelman, mutta ne ovat olleet heidän yksityisomaisuuttaan ja jääneet siis heille, kun he ovat luopuneet lehden toimittamisesta. Allekirjoittaneella ei ole täydellistä Suomen Shakin kokoelmaa - sodan edelliseltä ajalta puuttuu lehtiä paljon ja Pentti Simosen ajalta on puutteita myöskin. Näin on laita usean muunkin kohdalla. Kirjeshakin päätoimittaja mm. valitti samaa puutetta. Nyt on tarkoitus yrittää korjata sanottu puute. Siinä mielessä esitänkin vetoomuksen kaikille, joilla on vanhoja turhia shakkilehtiä, että he ottaisivat yhteyden allekirjoittaneeseen hieroaksemme kauppoja. Erilliset numerotkin kelpaavat. Varoitan kuitenkin heti: älkää köyhätä lehdeltä odottako liikaa! Jotta lukijat tietäisivät kotimaisten lehtien nimet ja ilmestymisvuodet,!isään vielä luettelon: Suomen Shakki ilmestyi lmari Rahmin toimittamana vv. 1924-31, Eero Böökin 1931-33, Birger Rasmussonin 1934-36, Altti Saloilan 1943-S6, Pentti Simosen 1957-60 ja Matti Nukarin 1966-. Suomen Shakkilehti ilmestyi Birger Rasmussonin toimittamana 1936-39, Pentti Simosen 1961-63. Tämä lehti oli tavallaan Suomen Shakin jatkaja. Tidskrift för Schack Johannes Öhquistin toimittamana 1890-91, Åbo Underrättelsers Schacktidning J. W. Winterin toim. 1932 (24 num.)., Työväen Shakki Visa Kiven ja Vilho Palomaan toimittamana 1934-38, Ruutulauta A. G. Ojasen toimittamana 1943 (4 num.), Shakki-Sanomat Pentti Simosen toimittamana 1961-62, Kirjeshakki Usko Peltosen ja Aimo Lehtisen toimittamana 1961-71 ja Esko Nuutilaisen toimittamana 1972-. Näitä kaikkia ostetaan (tai otetaan lahjoituksina vastaan) siis erittäin mielellään. Tietysti aivan viimeisiä Suomen Shakin ja Kirjeshakin vuosikertoja saa vielä lehtien toimituksistakin. Allekirjoittanut ostaa tai välittää lisäksi ulkolaistenkin lehtien vuosikertoja sekä vanhoja shakkikirjoja. Kaiken kieliset kirjat ja lehdet otetaan hnomioon. Tukholmassa käytiin viikonvaihteessa 18. -19.3. epävirallinen akateeminen maaottelu. Ruotsalaiset voittivat tällä kertaa melko vakunttavasti nnmeroin 12,S-7,5. Ruotsalaisten voiton avaimena oli törkeä järjestelypuoli, sillä suomalaisille ei ollut järjestetty minkäänlaista lepomahdollisuutta rasittavan laivamatkan jälkeen, ja niinpä meikäläiset saivat taistella enemmän unta kuin rnotsalaisia vastaan. Tulokset: M A. Ornstein-M H. Hurme 1-0, M G. Sperber - M M. Sirkiä O,S -O,S M S. Johansson - M J. Äijälä 1-0 MR. End - M H. Heino 0,S-0,5 MK. Ekelund - ME E. Tnrnnen 1-0 M L. Holmstrand - ME T. Ristoja O,S -0,5 M K. Berlen - ME A. Heikkilä 1-0 M P. Karlsson - ME A. Suoranta O,S -O,S M P. Hammargren-ME H. Broman O,S -O,S ML. Falk - ME B. Boström 1-0 M J. Lundvall - ME T. Väyrynen 0-1 M B. Nyborg - ME J. Partanen 1-0 U. Norevall - ME R. Wikman O,S-O,S C. Eck - ME J. Palenius O,S-O,S L. Carlsson - 1 E. Koskinen 0-1 R. Maier - k J. Alkkiomäki O,S -O,S J.-O. Norberg - 1 J. Karvinen 0-1 C. Moffat - V. Meskanen 1-0 C. Larsson - H. Varjonen 1-0 J. Lindgren - P. Turunen O,S -O,S. Pikapeliottelun voitti Tukholma 172,S/300, Helsinki 168,S, Tnrku 133 ja Upsala 126. Parhaat pistemiehet: M. Sirkiä 2S/30, H. Hurme 23,S, A. Ornstein 23, L. Holmstrand 22,S, T. Ristoja ja H. Heino 21,5, N. Thörnblom 20,S, G. Sperber 20. Erityisinä toivomuksina mainitsen mm. Bilguerin Handbuch'in, Hans Kmoch'in Karlsbad 1929, Laskerin St. Petersburg 1909 ja Neuvostoliiton mestaruusturnausten N:o l-xv sekä XX turnauskirjat tai -bulletiinit. Siis kaivakaa vinttikomeronne ja kirjahyllynne shakkikirjoista ja -lehdistä tyhjäksi! Matti Nukari

128 SUOMEN SHAKK SUOMEN SHAKK 129 SHAKN TETOSANAKRJAT Miltei kaikki inhimilliseen elämään liittyvät toiminnot, työt ja harrastukset ovat saaneet omat tietosanakirjansa aikojen kuluessa. Shakin tietosanakirjoja on tehty viime vuosisadan alkupuolelta lähtien. Ensimmäisen sellaisen julkaisi Pariisissa v. 1837 rabbi Aaron Alexandre. Teoksen nimi oli»encic!opedie des echecs ou Resume comparatifs en tableaux synoptiques». Se oli nelikielinen: ranska, englanti, saksa ja italia olivat nuo kielet. Vajaan kymmenen vuoden kuluttua sama mies julkaisi samantapaisen teoksen tehtäväshakista. Alexandren jälkeen saatiin sitten mennä meidän vuosisatamme alkupuolelle, ennen kuin ilmestyi taas varsinainen shakin tietosanakirja. V. 1929 ilmestyi Neuvostoliitossa kirja nimeltä»slovar Shahmatista» (Shakinpelaajan sanakirja), jossa oli S17 sivua ja paljon kaikkea mahdollista tietoa shakista. Yhtenä toimittajana oli L. 1. Kubbel. Seuraava teos aikajärjestyksessä oli Espanjassa v. 1934 ilmestynyt Sanchezin ja Perezin toimittama»diccionario illustrado de Ajedrez». Vielä ennen nykypäivien teoksia on mainittava New Yorkissa v. 19S9 ilmestynyt Byrne J. Hortonin tekemä»dictionary of modern Chess», n. 2S0 sivua. Tässä nuo menneitten aikojen shakin varsinaiset tietosanakirjat. Tietysti on moni useissa kirj oissaan j ulkaissu t aakkosellisia luetteloita shakin tapahtumista ja sen harrastajista, mutta nämä kirjat ovat kuitenkin muulta sisällöltään olleet toisen luontoisia. Viimeisten kahdeksan vuoden kuluessa on shakkimaailmalle»lahjoitettw) neljä melkoisen laajaa ja ansiokasta shakin tietosanakirjaa: v. 1963 Neuvostoliitossa»Shahmatnyi Slovarj» (n. 700 siv.), toimittajana L. Abramov, v. 1967 Ranskassa F. Le Lionnais'in ja E. Maget'n toimittama»dictionnaire des Echecs» (430 siv.), v. 1970 Englannissa kansainvälisen naismestarin Anne Sunnucks'in toimittama»the Encyclopaedia of Chess» (lähes 600 siv.) sekä viime jouluksi taliassa A. Chiccon ja G. Porrecan toimittama»dicionario Encic1opedico degli Scacchi» (S80 isoa sivua). Ensiksi mainittu jakautuu kuuteen osaan: shakin historia, kilpailu tapahtumat, pelaajien elämäkerrat, organisatio, shakkiteoria ja shakkitehtävät. Kukin osasto on järjestetty aakkoselliseen hakusanajärjestykseen. Muut kolme teosta on alusta loppuun aakkosellisessa järjestyksessä. On luonnollista, että kukin teoksista sisältää melko paljon»oman maan» asioita, mutta ulottuvuus koko maailman shakkiin on myös melkoinen. Silmiinpistävää on, että teosten toimittajien suhde johonkin shakin eri alaan kuvastuu kirjasta selvästi. Neuvostoliittolainen on poikkeus, sillä sen joka osastolla on ollut oman alan asiantuntija toimittajana. Ranskalainen teos tuntee parhaiten tehtäväshakin ja englantilainen turnausshakin. Viimeksimainitussa on esim. tärkeimpien turnausten tulosluettelot vuodesta 19S0 alkaen, eli siitä mihin hollantilaisen Kuiperin teos»hundert Jahre Schachturniere 18S1-19S0» loppui. On mielenkiintoista verrata näitten neljän teoksen esittämiä asiatietoja toisiinsa. Otetaan esimerkiksi vaikkapa hakusana»pachman». Venäläinen mainitsee sekä suurmestari Ludek Pachmanin että hänen vanhemman veljensä, problemisti Vladimirin, sekä selostaa suhteellisen tarkasti heidän saavutuksiaan. Ranskalainen kertoo Ludek-veljestä vain viisi riviä, mutta Vladimirille on uhrattu melkein koko palsta mihin sisältyy 6-siirtoinen tehtävä. Englantilainen tuntee vain suurmestari Ludekin 12 rivin asiatietoineen. talialainen tuntee molemmat veljekset antaen suuremman palstatilan kuitenkin Ludekille. Suomalaisista tietävät teokset seuraavasti: venäläinen tuntee kolme kv. mestariamme Böökin, Kailan ja Ojasen. Westerinen ei kirjaa tehtäessä ollut vielä kv. Ranskalainen tuntee vain Böökin, mutta englantilainen esittelee Suomen shakkielämää haku sanan»finland» kohdalla kolmella sivulla (Kailan ansio!), mainiten Suomen mestarit, maamme osanotot shakkiolympialaisiin, toimihenkilöitä ja lehtemmekin toimittajineen. Sitä paitsi löytyvät kaikki neljä kv.mestariamme oman nimensä kohdalta. talialainen tuntee monta suomalaista sekä pelaajaa että tehtäväniekkaa näitten omien nimien kohdalla. Sitä paitsi siitä löytyy joitakin suomalaisia tehtäviä. Suomalaisista suurimman huomion saa Eero Bonsdorff,»suomalainen problemisti ja matemaatikko», vähän toista palstaa tekstiä, jossa myös eräs hänen shakki-matemaattinen tehtävänsä. Samalla aukeamalla ansioitunein shakkimiehemme Eero E. Böök saa vain puoli palstaa tulostietoja. Muitten tunnettujen nykynimien joukossa esiintyy myös tunnettuja vainajia, kuten Johannes Öhquist, Arnold Hinds ja Aleksis Rautanen. TURUN TURNAUS Perinteiuen Turun Turnaus pelattiin seitsemännen kerran viikonvaihteessa 6.-7.S. Turun Työväen Shakkikerhon pelihuoneistossa. Osanottajajoukko oli varsin edustava, sillä mukana oli 1 KvM, 13 mestaria, MEluokan pelaajia 12, l-luokan pelaajia 13, -luokan pelaajia 11, -uokan pelaajia ja ja V-luokan pelaajia 2. Parhaaksi selvisi ennakkosuosikki, Skutti Ltd:n KvM H. Westerinen, jonka pistetiliä rasitti vain }<aksi tasapeliä. Toiseksi sijoittui Jouko Aijälä puolta pistettä heikommalla tuloksella, ja hänestä puolen pisteen päähän jäi E. Raaste. Tnlokset: 1. KvM H. "Vesterinen Skutti Ltd 8/9, 2. Jouko Äijälä LahSK 7,S, 3. E. Raaste 7, 4. Y. Rantanen TaSY 6 (53 vertailupistettä), S. P. Morant 6 (Sl,S), 6. H. Koskinen Skutti Ltd 6 (Sl,S), 7. T. Ristoja Skutti Ltd 6 (50,S), 8. P. Sopanen TSY 6 (SO,O), 9. Jorma Äijälä Skutti Ltd 6 (47,S), 10. V. Särkilahti TaSY 6 (43,0) ja 11. P. Aho nen VammSK 6 (42,S). Mestaritasoa alempien luokkien parhaina palkittiin seuraavat: ME T. Ristoja, 1- luokka O. Hurula VammSK S, -luokka M. Manni TSY, -uokka T. Mänttä PSY 3,S, V-luokka J. Kämäräinen SSK 4,S. Erikoispalkinnot hyvästä suorituksesta saivat SaSK:n nuori A. Pyhälä ja TaSY:n O. Helander, joiden molempien piste saalis oli S pistettä. Voittajan tyylinäyte kolmannelta kierrokselta: Jos mainituista teoksista pitäisi jonkinlainen lyhyt arvostelu lansua, niin ainakin laajimmaksi ja tarkimmaksi arvostaisin italialaisen. Siinä on melko laaja avausteoriaosakin sekä runsas kuvitus, 234 kpl. Seuraavalle sijalle asettaisin venäläisen ja molemmat muut pitävät yhdessä perää. Problemistin kannalta italialainen ja ranskalainen ovat parhaat. Ranskalaisessa on varsin laaja avausnimikkeistö, vaikka avauskirjana se 553. KUNNGASGAMBTT P. Morant - H. Westerinen l.e4 e5 2.f4 d5 3.e X d5 e4 4.d3 Rf6 5.Re3. Parempia mahdollisuuksia avausedun saavnttamiseksi tarjoavat S.Rbd2 ja 5.De2. 5. - - Lb4 6.Ld2 e3!? Uhraamalla sotilaan musta saa melkoisen kehitysetumatkan. Tiettävästi ensimmäisen kerran tämä uhraus esiintyi pelissä Schulten-Morphy, New York 18S7, joka jatkui 7.L xe3 0-0 8.Ld2 Lxc3 9.bxc3 Te8+ lo.le2 Lg4 l1.c4 c6 12.d X c6 R X c6 ja musta sai nopeasti ratkaisevan hyökkäyksen. MM B. Spasski, joka silloin tällöin käyttää kuningasgambiittia, on todennäköisesti keksinyt parannuksen valkean pelitapaan, sillä hän käytti tätä muunnelmaa D. Bronsteinia vastaan Aljechinin muistoturnauksessa viime vuonna. Bronstein ei uskaltanut tehdä sotilaanuhrausta 6. - - e3, vaan jatkoi 6. - - 0-0 7. Rxe4 Te8 8.Lxb4 Rxe4 9.c1xe4 Txe4 10.Le2 T X b4 onnistuen saavuttamaan tasaaseman ja pelaajat sopivatkin pian tasapelistä. Olisi knitenkin ol1nt mielenkiintoista nähdä Spasskin kumous sotilaan nhraukse11e. 7.Lxe3 0-0 8.Df3 Te8 9.Rge2 De7 10.Kf2 Lg4 1.Dg3 Lx e3 12.d6. Vakealla on jo häviöasema. 12.R X c3:a seuraa 12. - - RhS, ja l2.b X c3:a seuraa 12. - - Lx e2 13.L X e2 R X ds voittaen kaksi upseeria tornista (14.Tae1 D xe3+ ls.d xe3 T xe3 16.e4 TXe2+ l7.txc2 Rf6). 12. - - De6. 12. - - cxd6? l3.rxc3 l,"hs 14.RdS. 13.Rd4 Lx d4 14.L X d4 Rh5 15.Dh4 Re6. Valkea luovutti. Mauri Sirkiä ei muuten vedä italialaiselle vertoja. Hauskalla tavalla kaikki neljä teosta täydentävät toisiaan melkoisesti, täydellisiä ei niistä ole yksikään. Suomalaisen käyttäjän tiellä on pari ikävää estettä: kieli ja hinta. Venäläinen on halpa, n. 10,- mk, muut kalliita - englantilainen ja ranskalainen kumpikin n. 60, mk ja italialainen tasan 100,- mk. Matti N uk ari

Rxe5 130 SUOMEN SHAKK PAUL MORANT VOTTOON Työväen Shakkiliiton liittoturnauksessa mestariluokan kärkisijan jakoivat P. Palma (RauSY) ja P. Morant (TuTS). Kummallakin oli 25,5 vertailupistettä. Voitto keskinäisessä pelissä merkitsi Palmon sijoittumista edelle, mutta mestaruudesta oli suoritettava neljän pelin uusintaottein. Sairastelujen ta.kia siihen päästiin vasta toukokuun puolimaissa. Arvonnan perusteella kaksi ensimmäistä peliä suoritettiin Turussa. Heti ensimmäinen peli 13.5.1972 viitoitti ottelun suunnan. Se oli ranskalaista puolustusta ja sujui näin. 554. P. Palmo-P. MOl'ant, 1.e4 e6 2.d4 d5 3.Rc3 Lb4 4.e5 c5 5.a3 Lxc3+ 6.bxe3 De7 7.Dg4 Re7 8.Dxg7 Tg8 9.Dxh7 exd4 10.Kd1 (Ex-MM M. Euwen suosittama siirto terävässä muunnoksessa, jossa esiintyy herkästi siirtovaihtoja.) 10. - dxe3 l1.rf3 Rbc6 12.Rg5 (Muita jatkoja ovat 12.Lf4 ja 12.To1.) 12. - Tf8 (Tällä ja siirrolla 12. 0- on kannattajansa, Maininnan ansaitsee myös SM V. Kortshnoin suositus 12. 0_- D X e5 13.D X f7 + Kd7.) 13.f4 Ld7 14.Ld3 (Pelissä B. Minic-V. Kortshnoi, Bukarest 1965, tapahtui 14.Ld3,»Korston» ehdottama on 14.Tb1.) 14. - Db6 15.Dh5 (Pelissä 1\. O'Kelly-vV. Pietzsch, Havanna 1965, 15.Te johti valkean etuun, nyt valkean peli romahtaa nopeasti.) 15. - 0-0-0 16.De2 l'cb8 17.De3 d4 18.De2 Rf5 19.94 Rc8+ 20.L xc3 d Xe3 21.Tel Rd4 22.D xe3 LaA 23.Tc2 ~ X c2 24. antautui. Toinen peli oli D-intialaista puolustusta. Keskipcissä Palmo mustilla menetti sotilaan, ja valkean lisäksi saama painostus voitli 81. siirrossa, 3. peli Raumalla 27.5. oli slaayilaista, jossa jälleen keskipcivirheen tehnyt Palmo menetti sotilaan ja luovutti matin tullessa tai upseerin mennessä 22. siirrossa. Ylivoimaisin pistein 3-0 Paul Morant otti nimiinsä liittonsa toisen mestaruuden. Edellinen on v:lta 1969.24.11.1945 syntynyt turkulainen voitti nuorten Suomen mesta- Tilaushinnat 1972 /-vuosi 15,- 1/2-vuosi 8,- ruuden v. 1964 ja nousi mestariluokkaan v. 1966. SM-turnauksissa 1969 ja 1970 hän oli jälkipäässä. KLPALUKUTSUJA Sveitsijäiset järjestävät kesän ja syksyn kuluessa ainakin seuraavat avoimet turnaukset: BEL Turnaus pelataan 19.-29.7. kolmessa eri luokassa, mestari-(kv) sekä kahdessa alemmassa luokassa. Vastaavasti käytetään 11-, 10- ja 9-kierroksista sveitsiläissysteemiä. M-uokassa pelaavien pitää omata vähintään 2250 Elo-pistettä, seuraavassa luokassa 2100-2250 pistettä tai vastaava vahvuus ja alimmassa luokassa pelaavat muut. lmoittauduttaessa on vahvuus ilmoitettava. Miettimisaika 40 s./2,5 t. sekä 16 s./1 t. ylimmässä luokassa ja 50 s./2,5 t. alemmissa. Peliaika yleensä klo 15.00-20.00 sekä keskeytyneet klo 9.00-13.00 Ylimmän luokan palkinnot 1.-12. vaihtelevat 2000-50 Sveitsin frangiin ja alempien luokkien 1.-6. palkinnot 600--50 sekä 1.-4. palkinnot 250-50 sfr:iin. Erikoispalkintoja annetaan ja parhaat pelit palkitaan myös. Rouville (seuralaisillc) järjestetään ohjelmaa. lmoittautumiset 15.6. mennessä. BERN Turnaus pelataan 30.9. ja 7.10. välisenä aikana Bernin shakkikerhon pelihuoneistossa Kramgasse 10. Sveitsiläinen systeemi. Osanotto-oikeus vähintään 2100 Elo-pistettä omaavilla. {aikkiaan otetaan 36 pelaajaa mukaan. Miettimisaika 50 s./2,5 t. ja 20 s./1 t. Peliaika yleensä klo 15.00-20.00. Palkinnot 1.-10. vaihtelevat 800-60 sfr:iin. lmoittautumiset 9.9. mennessä. Tarkempia tietoja ulkomaisista turnauksista antaa Eero Helme, 08. Relandcrillaukio 2 D, 00570 Helsinki 57, puh. 90-688800. rtonumerot 2,50 Kahdeksan numeroa vuodessa LAHJAKS, PALKNNOKS, MUSTOKS, TULASKS Vanhat vuosikerrat 1968 lähtien (ilman posiik.) irtonumeroina 10,-, kluuitikansiin sidottuina 15,-, tilau kset taloudenhoitajale. jokaiselle useamman vuosikerran tilaajalle 10 % alennus! kehityksen ia~nvonnln merkki SUUR-HELSNGN OSUUSPANKK Käsinetehdas Arno Sa!uso Järvenpää. Puh. 287032 RAUTATEKRJAKAUPPA lehtikaupan asiantuntiia ( l

Hagström SHAKK PE LEJ Ä Runsaat valikoimat mm. eri maiden s h a k k i - k i r j ali i suu t t a. Pyytäkää meiltä kirjaluettelo. AKATEEMNEN KRJAKAUPPA Suuri kirjataio Keskuskatu 1 Puh. 625901 Paperiosastolla on runsas valikoima shakkipelejä - pienistä taskukokoisista tyylikkäisiin jalopuupeleihin. STOCKMANN Suuri tavaratalo Paasipaino. Helsinki 1972