Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 1 ( 27) Aika, klo 16:15-17:56 Paikka Kekkonen Käsitellyt asiat 33 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 34 Pöytäkirjan tarkastus 35 Päätös yhdyskuntateknisten johtojen ja laitteiden sijoittamiseksi (205-417- 37-1) 36 Lausunto KaiCell Fibers Oy:n Paltamon biojalostamo - hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 37 n tiedoksi merkittävät asiat v. 2018 38 Kuninkaanniemen - Muramaantien tiekunnan tieyksikkömaksu
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 2 ( 27) Saapuvilla olleet jäsenet Voitto Leinonen, puheenjohtaja Jarmo Lokka Jouni Tervonen Tanja Ålander Aila Tartia-Jalonen Muut saapuvilla olleet Paula Malinen, Ympäristönsuojelutarkastaja, sihteeri, poistui 16:45 Silja Keränen, Kh:n edustaja, poistui 16:45 Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja Osmo Nuutinen, Kaavasuunnittelija Hannu Leskinen, Rakennustarkastaja, poistui 16:45 Poissa Tiina Heikkinen, puheenjohtaja Allekirjoitukset Voitto Leinonen Puheenjohtaja Paula Malinen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 07.09.2018 07.09.2018 Jarmo Lokka Jouni Tervonen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja julkaistaan Kajaanin kaupungin verkkosivuilla 7.9.2018. Kajaanissa 7.9.2018 Paula Malinen, pöytäkirjanpitäjä
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 3 ( 27) 33 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Valmistelija / lisätiedot: Jussi Heikkinen jussi.heikkinen@kajaani.fi Tekninen johtaja Ehdotus Esittelijä: Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja Todetaan kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Myönnetään pöytäkirjaan merkityille muille osallistujille läsnäolo- ja puheoikeus. Päätös Hyväksyi.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 4 ( 27) 34 Pöytäkirjan tarkastus Valmistelija / lisätiedot: Jussi Heikkinen jussi.heikkinen@kajaani.fi Tekninen johtaja Hallintosäännön 147 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Mikäli kokouksen aikana ilmenee teknisiä ongelmia, ettei pöytäkirjaa saada valmiiksi, tarkastetaan pöytäkirja sähköpostikuittauksin kokousta seuraavana perjantaina. Tällöin pöytäkirjan tarkastavat vuorollaan toimielimen kaksi jäsentä sukunimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Ehdotus Esittelijä: Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja Tämän kokouksen pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Päätös Muutettu päätösehdotus: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Jarmo Lokka ja Jouni Tervonen. Lupajaosto hyväksyi esittelijän muutetun päätösehdotuksen.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 5 ( 27) 35 Päätös yhdyskuntateknisten johtojen ja laitteiden sijoittamiseksi (205-417- 37-1) KAJDno-2018-771 Valmistelija / lisätiedot: Hannu Leskinen hannu.leskinen@kajaani.fi Rakennustarkastaja Liitteet 1 Liite 1 2 sijoitusvaihtoehdot Loiste Sähköverkko Oy hakee Kajaanin ympäristöteknisen lautakunnan lta lupaa yhdyskuntateknisten johtojen sijoittamiseksi. Kysymyksessä on 0, 4 kv maakaapelin sijoittaminenn Mainuan kylään tilalle Uusipaikka 37:1. Hakijalla on tarve sähköistää naapurikiinteistön metsästysmaja. Maakaapelit on tarkoitus sijoittaa Uusipaikka - tilan halki kulkevan metsäautotien välittömään läheisyyteen yksityistien reunaan yhden metrin leveälle rasitealueelle. Tienhoitokunnan kanssa on sovittu kaapelin sijoittamisesta. Samaan kaivantoon on tarkoitus sijoittaa myös metsästymajaa palveleva vesijohto. Hakemus perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 161 :ään. Maakaapelin sijaintivaihtoehdot on esitetty liitteessä (vaihtoehto 1 ja vaihtoehto 2). Hakija ja maanomistajat eivät ole saaneet allekirjoitettua käyttöoikeussopimusta. Rakennustarkastaja on 20.6.2018 varannut vastineen tekomahdollisuuden maanomistajalle. Maanomistaja ei ole antanut vastinetta annetussa määräajassa. Katselmustilaisuuden pitämistä hakemuksen johdosta ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska maakaapelin sijoitus on maastossa selvästi sidottu olevan yksityistiealueen reunaan. MRL 161 mukaan: Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen Kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistöllä aiheuteta tarpeetonta haittaa. Sopimus 1 momentissa tarkoitettujen laitteiden sijoittamisesta sitoo myös kiinteistön uutta omistajaa ja haltijaa. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus 1 momentissa tarkoitetun johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jollei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 6 ( 27) Hakija on lisäksi esittänyt, että päätöstä voitaisiin noudattaa ennen kuin se on saanut lainvoiman (MRL 144 ). Hakija ehdottaa 3 000 euron vakuuden asettamista mahdollisen johto- osuuden purkamiseksi. MRL 144 mukaan: Aloittamisoikeus Lupaviranomainen voi antaa luvan rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin rakennus-, toimenpide- tai maisematyölupaa taikka 161, 162 tai 163 :ssä säädettyä laitteiden sijoittamista, muuttamista tai poistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman (aloittamisoikeus). Hakijan tulee asettaa hyväksyttävä vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätösten kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Vakuuden asettamisvelvollisuus ei koske valtiota, kuntaa eikä kuntayhtymää. Lisätietoja antaa rakennustarkastaja Hannu Leskinen, p. 044 7100 243 tai sähköposti etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi. Ehdotus Esittelijä: Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja Lupajaosto myöntää luvan Loiste Sähköverkko Oy:lle 0, 4 kv maakaapelin sijoittamiseen Vuottolahden kylässä tilalle Uusipaikka RN:o 37:1 vaihtoehto 1:n mukaiseen paikkaan. Perustelut: Maakaapelia ei voida muutoin sijoittaa tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Vaihtoehto 2. reitti on huomattavasti kalliimpi kuin vaihtoehto 1. Hakijan laskelman mukaan tilan kiertäminen tulisi maksamaan noin 27 000 euroa enemmän. Maakaapelien sijoittaminen ei aiheuta kiinteistölle tarpeetonta haittaa sen sijaitessa yksityistien varressa. Lupajaosto hyväksyy hakijan hakemuksen siitä, että tätä päätöstä voidaan noudattaa ennen kuin se on saanut lainvoiman, koska hakijalla on tarve liittää metsästymaja sähköverkkoon kohtuullisella toimitusajalla. Aloittamisoikeus myönnetään 1 000 euron vakuutta vastaan. Sovellettu MRL 161 ja MRL 144. Päätös Hyväksyi.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 7 ( 27) 36 Lausunto KaiCell Fibers Oy:n Paltamon biojalostamo - hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta KAJDno-2018-3 Valmistelija / lisätiedot: Tarja Laatikainen tarja.laatikainen@kajaani.fi Ympäristönsuojelutarkastaja Liitteet 1 Liite KaiCell_YVA selostus_vaikutustaulukko KaiCell Fibers Oy on toimittanut Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY- keskus) Paltamon biojalostamo - hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) kuuluvan arviointiselostuksen. Kainuun ELY- keskus pyytää Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa arviointiselostuksesta. Lausunnon antamiselle on myönnetty jatkoaikaa 7.9.2018 saakka. Asian diaarinumero on KAIELY/700/2017. Hankkeen kuvaus KaiCell Fibers Oy suunnittelee biojalostamon rakentamista Paltamoon Kyläpuron kaavoitettavalle teollisuusalueelle keskustaajaman itäpuolelle. Biojalostamossa on tarkoitus tuottaa kemiallisesti valkaistua selluloosaa ja sen johdannaisena tekstiilikuidun raaka- ainetta nimeltään Arbron. Arbron on kokonaan uusi tuote, materiaali ja tuotantomenetelmä, joka mahdollistaa viskoosikuitua vastaavan tekstiilikuitutuotteen valmistamisen perinteistä liukoselluun pohjautuvaa menetelmää turvallisemmin ja vähemmän ympäristöä kuormittavalla tavalla. Biojalostamon pääprosessi on kemiallinen sellunvalmistus. Sellunvalmistuksen ja jatkojalostuksen yhteydessä syntyy merkittävä määrä erilaisia sivuvirtoja, kuten tärpättiä, mäntyöljyä ja sähköä, joille on jo olemassa olevat markkinat. Osaa sivuvirroista pyritään jatkojalostamaan pidemmälle alueelle muodostuvassa ekosysteemissä BioFutureFactory (BFF). BFF tarjoaa mahdollisuuksia eri yrityksille luoda liiketoimintaa ja kumppanuuksia. Yhteistyötä tehdään myös instituutioiden kanssa. Tehtaan vuosittainen tuotantokapasiteetti on 500 000 600 000 tonnia valkaistua selluloosaa, josta jatkojalostetaan Arbron- materiaalia 100 000 (VE2), 350 000 (VE1) tai 400 000 tonnia (VE3) vuodessa hankevaihtoehdosta riippuen. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE3 selluprosessin ylijäämäenergia hyödynnetään kokonaan jatkojalostuksessa. Vaihtoehdossa VE2 biojalostamo tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon noin 200 GWh vuodessa. Raaka- aineena ovat kuitupuu (80 %) ja sahahake (20 %), joiden tarve on 3 3, 5 miljoonaan kuutiometriä vuodessa hankevaihtoehdosta riippuen. Kuitupuun hankinta- alue sijaitsee noin 100 km:n säteellä tehtaasta. Kuorma- autokuljetuksia tehdään keskimäärin 160 200 kpl vuorokaudessa hankevaihtoehdosta riippuen. Henkilöliikenteen määrä on noin 180 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valmiiden tuotteiden toimitukset tapahtuvat rautateitse siten, että junakuljetuksia on yksi
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 8 ( 27) vuorokaudessa. Tehtaan rakennusvaiheessa liikennemäärä on tuotantovaihetta suurempi. Tehtaassa tarvitaan vettä prosessivetenä, jäähdytysvetenä ja talousvetenä. Raakavesi prosessivedeksi ja jäähdytysvedeksi otetaan Oulujärven Mieslahdesta samalla pumppaamolla. Talousvesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkostosta tai valmistetaan itse. Tehtaan omassa kemikaalikierrossa regeneroituja kemikaaleja lukuun ottamatta muut kemikaalit ostetaan ulkoa. Määriltään tärkeimmät ostokemikaalit ovat lipeä eli natriumhydroksidi (NaOH), natriumkloraatti (NaClO ), rikkihappo (H SO ) ja poltettu 3 2 4 kalkki kalsiumoksidi (CaO). Päästöt Tehtaalla syntyviä jätevesiä ovat prosessijätevedet, hulevedet ja saniteettijätevesi. Lisäksi tehtaalta johdetaan vesistöön puhtaita, lämmenneitä jäähdytysvesiä, joiden suunniteltu purkupaikka on Kiehimänjoen suulla. Puhdistetut prosessijätevedet johdetaan purkupaikkaan joko Oulujärveen Kiehimänjoen suulle tai vaihtoehtoisesti Laanniemen tasalle 3 km Paltamosta etelään. Jätevedet sisältävät ravinteita, kiintoainesta, orgaanisia aineita sekä suoloja. Jäähdytysvedet aiheuttavat purkupaikalle myös lämpökuormaa. Puhtaat hulevedet johdetaan selkeytysaltaiden kautta alapuoliseen vesistöön ja ympäristöä kuormittavat hulevedet tehtaan jätevedenpuhdistamolle. Tehtaan merkittävimmät päästöt ilmaan ovat savukaasujen rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset ja pelkistyneet rikkiyhdisteet. Piippupäästöjen lisäsi toiminnasta syntyy hajapölypäästöjä mm. haketuksesta ja liikenteestä. Vaihtoehdon VE3 ilmaan johdettavat päästöt ovat 15 20 % suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa suuremmasta tuotantomäärästä johtuen. Kiinteiden jätteiden syntymistä pyritään välttämään hyvällä materiaalitehokkuudella. Perustuotannon prosessin sivuvirtoja ohjataan BFF- alueen kolmansien osapuolten jatkojalostukseen. Biomassapohjaisia sivuvirtoja hyödynnetään energiantuotannossa. Kaatopaikalle loppusijoitettavaksi tulee lähinnä viherlipeäsakka. Biojalostamon merkittävimpiä melulähteitä ympäristöön ovat puunkäsittelystä tulevat sekä jalostamon puhaltimien tuottamat äänet. Lisäksi melua aiheutuu liikenteestä ja tuotteiden kuljetuksista. Hankkeen YVA- menettely Hankkeen YVA- menettely on aloitettu vuodenvaihteessa 2017 2018, jolloin YVA- ohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle. Arviointiselvitykset on tehty kevään 2018 aikana ja YVA- selostus on jätetty yhteysviranomaiselle kesäkuussa 2018. YVA- menettely päättyy, kun yhteysviranomainen tekee perustellun päätelmänsä YVA- selostuksesta. Yhteysviranomaisena toimii Kainuun ELY- keskus. YVA- lain mukaan arvioinnissa tarkastellaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Arvioinnissa on keskitytty merkittävimpiin vaikutuksiin, joita tässä hankkeessa on arvioitu olevan vaikutukset vesistön tilaan, kalastukseen, ilmanlaatuun, luontoon sekä melu-, tärinä- ja liikennevaikutukset. Näiden lisäksi yhteysviranomainen nosti hankkeen YVA- ohjelmasta antamassaan lausunnossaan
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 9 ( 27) merkittävien vaikutusten joukkoon puuhankinnan vaikutukset sekä onnettomuus- ja häiriötilanteet ja niihin varautumisen. Hankkeella on merkittäviä vaikutuksia ihmisen elinoloihin edellä mainittujen lisäksi mm. aluetaloudellisten vaikutusten myötä. YVA- menettelyssä on tarkasteltu seuraavia hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja: Vaihtoehto 0 (VE 0): Hankkeen toteuttamatta jättäminen eli jalostamoa ei rakenneta. Vaihtoehto 1 (VE 1): Biojalostamo rakennetaan. Sellua tuotetaan 500 000 t/vuosi, josta jatkojalostetaan Arbronia 350 000 t/vuosi. Myytävää markkinasellua jää tällöin 110 000 t/vuosi. Vaihtoehto 2 (VE 2): Biojalostamo rakennetaan. Sellua tuotetaan 500 000 t/vuosi, josta jatkojalostetaan Arbronia 100 000 t/vuosi. Myytävää markkinasellua jää tällöin 390 000 t/vuosi. Vaihtoehto 3 (VE 3): Biojalostamo rakennetaan. Sellua tuotetaan 600 000 t/vuosi, josta jatkojalostetaan Arbronia 400 000 t/vuosi. Myytävää liukosellua jää tällöin 130 000 t /vuosi. Kaikissa toteutusvaihtoehdoissa tuotetaan raakamäntyöljyä 23 000 tonnia ja tärpättiä 2 000 tonnia vuodessa. Hankkeen ympäristövaikutukset Hankkeen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu vertaamalla hankkeen toteutuksen aiheuttamia muutoksia nykytilanteeseen. Arvioitujen hankevaihtoehtojen vaikutusten merkittävyys rakentamisen ja toiminnan aikana verrattuna nykytilanteeseen ja hankeen toteuttamatta jättämiseen (VE0) on esitetty liitteessä 1. Hankkeen merkittävimmät negatiiviset vaikutukset liittyvät vesistö-, liikenne-, melu-, ilmanlaatu- ja maisemavaikutuksiin. Vaikutukset on arvioitu liikennettä lukuun ottamatta kohtalaisiksi. Liikenteen vaikutukset on arvioitu sekä rakentamis- että tuotantovaiheessa suuriksi. Hankkeen kokonaisvaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kaikki vaikutusalueet huomioiden on arvioitu kohtalaisiksi. Alueen elinkeinoille ja taloudelle hankkeella arvioidaan olevan erittäin suuri positiivinen vaikutus. Hankevaihtoehtojen VE1, VE2 ja VE3 väliset erot ympäristövaikutuksissa jäävät pääosin vähäisiksi. Vaihtoehtojen tuotantoerot vaikuttavat jonkin verran vesi- ja ilmapäästöihin, mutta vaikutusten suuruuteen ei muodostu selviä eroja. Jätevesien purkupaikalla on merkitystä vaikutusalueen ja vaikutusten ilmenemisen osalta. YVA- selostuksessa eri hankevaihtoehtoja pidetään toteuttamiskelpoisina, kun selostuksessa esitetyt haitallisten valitusten ehkäisemis- ja lieventämiskeinot huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Vaikutukset vesistöihin ja vesieliöihin Hankkeen rakennusvaiheessa raakaveden ottoputken ja jäte- ja jäähdytysveden purkuputken asentamisen yhteydessä tehtävät vesityöt voivat aiheuttaa samennusta ja mm. kiintoaineen ja ravinteiden kuormitusta. Kasviplanktoniin ei rakentamisen aikana kohdistu merkittäviä vaikutuksia, mutta pohjaeläinyhteisöjä se heikentää paikallisesti. Kokonaisuutena rakentamistöiden vaikutukset arvioidaan vähäisiksi niiden lyhyen ajallisen keston ja paikallisen vaikutusalueen perusteella.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 10 ( 27) Toiminnan aikana vaikutuksia vesistöön aiheutuu jäte- ja jäähdytysvesikuormituksesta. Vesistömallinnusten perusteella Kiehimänjoen edustan purkuputkivaihtoehdossa kuormitus sekoittuu jokivesivirtauksesta johtuen tehokkaammin päällysveteen ja leviää myös Mieslahden alueelle. Laanniemen edustan purkuputkivaihtoehdossa vaikutus näkyy voimakkaammin Paltaselän alusvedessä. Oulujärven hyvien laimentumisolosuhteiden vuoksi kuormituksen vaikutusten merkittävyys on kokonaisuutena arvioitu kohtalaiseksi. Vaikutukset vedenlaadussa näkyvät selvimmin purkupaikan lähialueella. Jäteveden sulfaatin ja muiden suolojen kuormitus ei vaikuta merkittävästi vesien kerrostumiseen ja sekoittumiseen Paltaselällä. Pitkäaikaista kerrostuneisuutta ei arvioida muodostuvan syvänteisiin. Paltaselän rehevyys lisääntyy ravinnekuormituksen vaikutuksesta hieman, ja alusveden happitilanne saattaa hieman heikentyä Paltaselällä. Jäähdytysvesien lämpökuorma nostaa veden lämpötilaa ja heikentää jäätilannetta 1 2 kilometrin etäisyydellä Kiehimänjoen edustan purkupaikasta. Lämpötilan nousu yhdessä ravinnepitoisuuksien kanssa voi lisätä rehevyyttä etenkin Kiehimänjokisuun purkuputkivaihtoehdossa. Kasviplanktonin määrä todennäköisesti lisääntyy ja lajistossa vähäravinteisia vesiä suosivien levien esiintyminen saattaa vähentyä reheviä vesiä suosivien levien lisääntyessä. Suola- ja metallikuormituksen ei arvioida aiheuttavan merkittävää muutosta kasviplanktonyhteisössä jätevesien purkualueen ulkopuolella. AOX- päästöistä aiheutuvia akuutteja toksisia vaikutuksia ei arvioida esiintyvän. Paltaselän pohjaeläinlajisto todennäköisesti heikkenee purkuputken lähialueella, jolloin ravinteita ja vähähappisia olosuhteita suosivat lajit saattavat lisääntyä yhteisössä. Suolakuormitus jää tasolle, mikä ei suoraan ole toksinen pohjaeläimistölle. Syvänteiden pohjaeläimistö purkualueen lähellä saattaa kuitenkin heiketä, mikäli hapen määrä syvänteissä vähenee selvästi. Jätevesien vaikutusten kokonaismerkittävyyden arvioidaan olevan pohjavesieläinyhteisöjen kannalta kohtalainen. Kokonaisuutena hankkeen ei arvioida heikentävän Oulujärven hyvää ekologista tilaa. Biologisen tilaluokan ei myöskään arvioida laskevan hyvää huonommalle tasolle. Fysikaalis- kemiallisessa tilaluokassa saatetaan havaita muutoksia. Oulujärven typpipitoisuuden arvioidaan pysyvän eriomaisella tasolla, mutta fosforin pitoisuustaso voi heiketä nykyisestä eriomaisesta tasosta hyvälle tasolle. Kemiallisen tilan arvioidaan säilyvän hyvänä. Vaikutukset kaloihin ja kalastukseen Rakennusvaiheessa veden paikallinen samentuminen voi karkottaa kaloja, mutta vaikutusten kokonaismerkittävyyden arvioidaan olevan sekä kalaston että kalastuksen kannalta vähäinen. Toiminnan aikana jätevesien vaikutukset heikentävät syyskutuisten kalalajien elinolosuhteita, suosivat särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustannuksella sekä lisäävät seisovien pyydysten limoittumista. Jäähdytysvesien lämpökuorman aiheuttamat seuraukset vesistössä ovat samankaltaisia. Molempien vaikutukset kohdistuvat Paltaselälle. Muiden jäteveden kuormitteiden kalataloudelliset
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 11 ( 27) vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja ne rajautuvat purkualueen läheisyyteen. Eri hankevaihtoehtojen ero ei ole niin merkittävä, että niiden kalataloudellisia vaikutuksia voitaisiin selvästi eritellä toisistaan. Vaikutukset liikenteeseen Biojalostamon rakentamisen aikaisen liikenteen määrä on suurempi kuin toiminnanaikainen. Tuotantovaiheessa raskaan liikenteen määrän lisääntyminen on huomattavaa kaikilla lähialueen pääteillä, ja valtatiellä 22 biojalostamon lähialueella se kasvaa 41 85 %. Valtatien 22 kokonaisliikennemäärä hankealueen lähialueella lisääntyy noin 10 %. Toimintavaiheessa kuljetuksia tehdään eniten vaihtoehdossa VE3, mutta eri vaihtoehtojen vaikutusten suuruudessa ei ole merkittävää eroa. Rakennusvaiheessa liikennevaikutukset ovat samansuuruiset kaikissa hankevaihtoehdoissa. Liikenneturvallisuuden kannalta herkimmät kohteet sijaitsevat Paltamon keskustaajaman alueella. Ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset Rakentamisvaiheen maanrakennustöihin liittyvän pölyämisen arvioidaan aiheuttavan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien nousua paikallisesti ja väliaikaisesti. Vaikutukset ilmanlaadulle on arvioitu kokonaisuudessaan vähäisiksi, eikä eri hankevaihtoehdoilla ole merkittävää eroa. Leviämismallilaskelmien perusteella biojalostamon normaalitoiminnan rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille. Ympäristöön leviävät pitoisuudet jäävät korkeimmillaankin alle 10 %:iin terveyden suojelemiseksi annetuista ilmanlaadun ohje- ja raja- arvoista. Häiriötilanteissa rikkivedyn hajukynnys voi ylittyä 6 km:n ja lyhytaikaisesti 15 km:n päässä biojalostamolta. Hajapölypäästöt jäävät pääosin hankealueelle ja liikenteen pakokaasupäästöt leviävät kuljetusreiteille. Kokonaisuudessaan biojalostamon toimintavaiheen ilmanlaatuvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi. Melu- ja tärinävaikutukset Rakentamisen aikainen melu rajautuu tehdasalueen ja tienvarsien läheisyyteen vaikutusten olleessa kokonaisuudessaan kohtalaisia. Toiminnat eivät aiheuta ohjearvojen ylityksiä, mutta muuttavat lähialueiden äänimaisemaa. Melumallinnuksen perusteella melutilanne kasvaa 1 2 db vt22 läheisyydessä. Melun muutos on suurempaa kauempana päätiestä hiljaisemmilla alueilla, joilla keskiäänitason muutos on korkeimmillaan 11 db. Biojalostamon toiminnan melu koostuu puukentän ja kuorimoiden äänistä, jotka voivat sisältää myös impulssimaista melua. Kuorimot sijaitsevat suhteellisen kaukana asuin- tai lomarakennuksista, jolloin etäisyysvaimennus on merkittävää. Muutoin melu on pääasiassa jatkuvaa puhaltimista ja pumpuista johtuvaa melua. Erillään nykytilan melulähteistä tarkasteltuna tehdasalueen toimintojen melu ei aiheuta päivä- eikä yöohjearvojen ylityksiä lähialueen asuin- ja lomarakennusten luona. Tehdasalueen liikenteen melu ylittää päivä- ja yöohjearvot lähellä kulkureittejä
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 12 ( 27) sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten luona vt22:n läheisyydessä hankealueen itäpuolella, Mieslahden kylällä sekä junaradan läheisyydessä Metelin alueella. Näillä alueilla jo nykytilan liikennemelu aiheuttaa ohjearvojen ylityksiä. Toiminnan vaikutus Paltamon keskustaan ja golfkentän asuntovaunualueelle sekä lähialueiden herkkien kohteiden melutilanteeseen on vähäinen. Melun kokonaisvaikutus arvioidaan kohtalaiseksi. Hankevaihtoehdot eivät poikkea merkittävästi toisistaan meluvaikutusten osalta. Rakentamisen aikaisen tärinän aiheuttamien vaikutusten kokonaismerkittävyyden arvioidaan olevan vähäinen. Toiminnan aikana vaikutuksia ei arvioida syntyvän. Hankevaihtoedot eivät eroa toisistaan tärinävaikutusten osalta. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin Hankkeen rakentamisen aikaiset luontovaikutukset keskittyvät biojalostamon alueelle liittyen lähinnä kasvillisuuden poistoon, maanmuokkaukseen, meluun ja pölyämiseen. Rakentaminen kohdistuu noin 2 km²:n alueelle, joka on pääosin metsätalousmaata, eikä omaa merkittäviä luontoarvoja. Alueen länsiosaan sijoittuvan puron varsi kuuluu metsälain 10 :n mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin ja on liito- oravalle potentiaalinen elinympäristö sekä linnustolle arvokas alue. Puron kohdalle on suunniteltu selkeytysallas, jonka alueelta puron ympäristö tulee muuttumaan. Haitallisen vaikutuksen ei katsota olevan merkittävä, koska selkeytysallas muuttaa puron vartta vain pieneltä alalta. Toiminnan aikaiset vaikutukset liittyvät lähinnä vesipäästöihin. Jätevesien purkupaikkavaihtoehdosta riippuen vaikutuksia voi kohdistua viitasammakolle. Kiehimänjokisuun purkupaikka voi lisätä Mieslahden ravinteisuutta ja sitä kautta rantojen rehevöitymistä. Tehdasalueelta johdettavista hulevesistä voi aiheuta vaikutuksia Mieslahden ranta- alueelle. Luontoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kokonaismerkittävyydeltään vähäisiksi. Hankevaihtoehdolla ei ole merkittävää eroa vaikutuksissa. Biojalostamosta ei aiheudu suoria vaikutuksia ympäristön Natura- tai luonnonsuojelualueille. Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön Hankkeen merkittävin vaikutus luonnonvarojen käyttöön on biojalostamon tarvitseman puuraaka- aineen hankinta. Hankintamäärä eri vaihtoehdoissa on noin 2, 5 3 milj. m³ vuodessa. Tämä jää alle Suomen ja Kainuun kestävän hakkuupotentiaalin. Merkittävä osa, vähintään 0, 5 m³, raaka- aineesta tulee sahahakkeena. Pelkästään Kainuun alueella puuraaka- aineen tarjonta vuodessa on suurempi kuin biojalostamon hankintamäärä. Puuraaka- aineen hankinnalla voi olla vaikutuksia mm. maaperään, vesistöihin, metsien terveyteen ja tuhoihin, luonnon monimuotoisuuteen, metsien virkistyskäyttöön ja maisemaan sekä kulttuuriympäristöön, mutta niitä voidaan lieventää oikealla metsänhoidolla. Suuri osa tehtaan käyttämästä puusta tulee olemaan peräisin sertifioiduista metsistä. Luonnonvarojen käytön aiheuttamien vaikutusten kokonaismerkittävyyden arvioidaan olevan vähäinen. Rakennusaikana vaikutuksia luonnonvaroihin ei kohdistu suoraan hankkeesta.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 13 ( 27) Puunhankinnan lisääntyminen pienentää aluksi puuston kokonaismäärää ja sitoutunutta hiilimäärää. Harvennuksen jälkeen kasvu keskittyy valtapuihin, kasvu kiihtyy ja muutamassa vuodessa puuston kokonaismäärä ylittää ennen harvennusta olleen määrän ja samalla sitoutuneen hiilimäärän. Puusto järeytyy nopeammin, jolloin hakkuut sisältävät suuremman osuuden tukkipuuta. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, virkistyskäyttöön ja terveyteen Ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä mahdollisesti heikentävät vaikutukset kohdistuvat hankealueen ja kuljetusreittien läheisyyteen. Rakennusaikana merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat lisääntyvästä liikenteestä. Lisäksi rakentamistyöt aiheuttavat melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia, ja rakentaminen vesialueella väliaikaista samentumista ja vesistön käyttöhaittaa. Rakentamisvaiheessa hankealue poistuu virkistys- ja metsästyskäytöstä. Toimintavaiheessa vaikutukset aiheutuvat liikenteestä, melusta sekä ilmanlaatu- ja vesistövaikutuksista. Liikennemäärän kasvu lisää melua, pölyä ja tärinää liikennereittien lähiympäristössä. Jäähdytysvesien lämpöpäästöstä johtuva sula alue Kiehimänjokisuulla vähentää alueen virkistyskäyttöä. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä terveysvaikutuksia. Elinympäristöä muuttava hanke saattaa aiheuttaa stressiä, jolla on suora yhteys fyysiseen terveyteen. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan rakentamisvaiheessa merkittävyydeltään vähäisiä ja toimintavaiheessa kohtalaisia. Hankevaihtoehtojen välillä ei ole huomattavia eroja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten kannalta. Onnettomuustilanteiden vaikutukset Rakennusvaiheen onnettomuusriskejä ovat lähinnä liikenneonnettomuudet sekä työmaalla käytettävien polttoaineiden joutumisesta aiheutuva paikallinen maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Biojalostamon toiminnan merkittävimmät häiriö- ja poikkeustilanteiden mahdollisuudet liittyvät prosessin toimintaan, prosessikemikaalien valmistukseen, kemikaalien varastointiin ja jätevedenpuhdistamon toimintaa. Arvioinnin yhteydessä tunnistettuja merkittävimpiä riskejä ovat: vuoto klooridioksidin valmistuksessa, hajukaasupäästö selluprosessin hajukaasujen käsittely- yksikön häiriössä, biologisen puhdistamon toimintahäiriössä tai optiona olevan kuoren kaasutuksen ja kuitulietteen mädättämön toimintahäiriössä, prosessikemikaalien hallitsematon pääsy jätevedenpuhdistamolle, tilapäinen häiritsevä melu ulkoalueella sijaitsevien laitteiden rikkoontuessa tai varoventtiilien lauetessa. Klooridioksidivuoto voi johtaa vakaviin henkilö- tai ympäristövahinkoihin, joten sen ennaltaehkäisyyn kiinnitetään toiminnassa erityistä huomiota. Prosessin hajukaasuja hallitaan joko polttamalla kaasut soodakattilassa tai johtamalla väkevät kaasut soihtuun. Prosessikemikaalipäästö puhdistamolle heikentäisi jäteveden puhdistamon toimintaa, jolloin puhdistamaton jätevesi päätyisi Oulujärveen heikentäen vesistön vedenlaatua. Melutason kohoaminen aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ympäristössä.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 14 ( 27) Onnettomuuksien ympäristövaikutusten merkittävyyden arvioidaan olevan vähäinen ottaen huomioon, että onnettomuustilanteiden estäminen teknisesti on laitoksen toteutuksen ja toiminnan lähtökohta. Suurin osa mahdollisista häiriö- ja vahinkotilanteiden vaikutuksista rajautuu laitosalueelle. Muut vaikutukset Hankkeen johdosta maa- ja kallioperä- sekä pohjavesiolosuhteet muuttuvat tehdasalueella paikallisesti. Normaalitoiminnassa vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen ei synny. Alueen maaperä johtaa huonosti vettä eikä alueen läheisyydessä ole pohjavesialueita tai suojeltuja geologisia kohteita. Hanke edistää osaltaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maankäyttö alueella muuttuu ja toiminta aiheuttaa ympäristöön joitakin haitallisia vaikutuksia, joilla voi olla välillisiä vaikutuksia ympäröivien alueiden maankäyttöön lähinnä meluvaikutusten osalta. Alueelle on vireillä asemankaavan laadinta, jonka yhteydessä voidaan kaavamerkinnöin ja - määräyksin minimoida mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Merkittävimmät maisemavaikutukset syntyvät maisemakuvaan nousevasta, muusta maisemasta poikkeavasta uudesta elementistä, tehtaasta, ja erityisesti tehtaan korkeimmasta piipusta. Vaikutuksia syntyy erityisesti Oulujärvelle, Paltamon kirkonkylään ja läheisille vaaroille. Kiehimävaaran vaara- asutus on hankealueen lähin valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus. Rakentamisenaikaisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön voi syntyä sekä olemassa oleville että vielä tuntemattomille muínaisjäännöskohteille. Sähkönsiirron maa-, kallioperä- ja pohjavesivaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Myös vaikutukset maankäytölle, ihmisten elinolosuhteille ja virkistyskäytölle arvioidaan vähäisiksi. Voimajohtoreitin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on muutamia luontokohteita ja muinaisjäännöksiä, jotka huomioidaan johtoreitin suunnittelussa. Biojalostamolta Metelin sähköasemalle rakennettavalla uudella voimajohtolinjalla on lähimaisemavaikutuksia, jotka voivat olla paikallisesti merkittäviä. Sähkönsiirron vaikutuksia lieventää voimajohdon sijoittuminen pääosin jo olemassa olevan voimajohdon viereen tai yhteiskäyttöpylväisiin. Voimajohtolinja on mukana kaikissa hankevaihtoehdoissa. Hankkeesta syntyy ilmastovaikutuksia aiheuttavia fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjä kuljetusten lisäksi tuotannossa tukipolttoaineiden käytöstä ja meesan poltosta. Valtaosa tuotannon hiilidioksidipäästöistä on bioperäistä, jota ei luokitella kasvihuonekaasuksi. Tehtaan vuotuinen tuotannon fossiilinen hiilidioksidipäästö on noin 150 180 kt CO2- ekv, mikä kasvattaisi Suomen kasvihuonekaasupäästöjä noin 0, 3 %. Fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksen arvioidaan olevan negatiivinen kokonaismerkittävyyden ollessa vähäinen. Päästötarkastelussa on oletettu puun hankinta- alueen säteeksi 80 km. Jätteiden ja sivutuotteiden käsittelyn ja loppusijoituksen ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi sekä rakennus- että toimintavaiheessa. Prosessissa muodostuvat jätteet ja sivutuotteet ovat pääosin tavanomaisia jätteitä. Toiminnan materiaalitehokkuudesta ja materiaalin kierrätyksestä johtuen tehtaalle rakennettava loppusijoitusalue on pieni, joten loppusijoituksen ympäristövaikutukset ovat pitkälti ehkäistävissä suunnitteluvaiheen ratkaisuilla sekä mm. työohjeistuksilla.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 15 ( 27) Arviointiselostus liitteineen on nähtävillä internetissä osoitteessa http://www. ymparisto.fi/kaicellyva. Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p. 044 4214 397 tai etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi. Ehdotus Esittelijä: Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja antaa seuraavan lausunnon KaiCell Fibers Oy:n Paltamon biojalostamohankkeen YVA- selostuksesta: Ympäristövaikutusten arviointi on toteutettu kattavasti. Vesistömallinnuksen toteutuksessa on otettu hyvin huomioon YVA- ohjelmasta annetuissa lausunnoissa esitetyt huomiot ja selvitystarpeet. Selvityksiä ja mallinnuksia on tehty riittävästi eri vaikutusten arviointien toteuttamiseksi. Arviointiselostuksessa tulokset on esitetty havainnollisesti ja niistä on koostettu selkeä yhteenveto. Arviointimenettely on nostanut esille hankkeen merkittävimmät ja ongelmallisimmat vaikutukset ympäristöön, joita ovat erityisesti biojalostamon vedenkäyttö ja vesipäästöt ja näiden määrät, ilmapäästöistä varsinkin erilaiset rikkiyhdisteiden päästöt, käytettävät kemikaalit sekä lisääntyvän liikenteen ja melun haitat. Näiden vaikutuksia ympäristöön ja ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen ei aina voida täysin estää, mutta niitä voidaan vähentää ja hallita paitsi hyvällä ennakkosuunnittelulla myös huolellisilla ja laadukkailla toimintatavoilla, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota jo rakentamisestä lähtien. Vesistömallinnusten tulosten perusteella Laanniemen edusta näyttää olevan monessa suhteessa jätevesien purkuputken paikaksi Kiehimänjokisuuta sopivampi. Esitetyn suunnitelman mukaan jäähdytysvedet johdettaisiin kuitenkin edelleen Kiehimänjoen suulle. Jäähdytysvesien lämpökuormalla on selvityksen mukaan todettu olevan samankaltaisia vaikutuksia vesieliöihin kuin prosessijätevesillä. Lämpökuorma ja jätevesien ravinteet yhdessä rehevöittäisivät Keihimänjoen suun lähialueen ja Mieslahden rantoja haitaten ranta- asumista ja alueen virkistyskäyttöä. Lisäksi lämpökuorma pitäisi Kiehimänjoen suun aluetta talvella sulana ja heikentäisi jäätilannetta jopa 1-2 km:n etäisyydelle siten, että alueen virkistyskäyttö estyisi myös talviaikaan. Lupajaosto esittääkin Laanniemen edustaa sekä prosessijätevesien että jäähdytysvesien purkupaikaksi. Ilmastonmuutoksen myötä kesäaikaisen sadannan arvioidaan kasvavan lähivuosikymmeninä Suomessa noin 10 15 %, rankimmat vuorokausisateet jopa 30 %, mihin on syytä varautua tehdasalueen hulevesien käsittelyssä mm. selkeytysaltaiden kapasiteetin ja purkuvesiojien riittävällä mitoituksella. Hulevedet on suunniteltu johdettavan kahdesta selkeytysaltaasta erikseen luonnonpuroja pitkin Mieslahteen kahteen lahdelmaan. Asfaltoidulta tehdasalueelta koottavat nk. puhtaat hulevedet ovat aina sen verran likaantuneita, ettei niitä tule selkeytymättöminä päästää vesistöön. Paras vaihtoehto olisi, että nämä puhtaat hulevedetkin johdettaisiin jäähdytysvesien purkuputkea pitkin samaan purkupaikkaan kauemmaksi rannasta. Hankkeen eri toteuttamisvaihtoehdot ovat toiminnan laajuuden, lähinnä sellunvalmistuksen, osalta siinä määrin samankaltaisia, että arvioinnissa näille
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 16 ( 27) hankevaihtoehdoille ei kaiken kaikkiaan tullut merkittävää eroa vaikutuksissa. Tehdasalueelle myöhemmin mahdollisesti toteutuvien, sivuvirtojen jatkojalostukseen liittyvien yhteistyökumppaneiden toimintojen päästöt ja vaikutukset jäävät tässä YVA- menettelyssä edelleen arvioimatta. Näitä toimintoja tulee mahdollisuuksien mukaan lupamenettelyn aikana avata tarkemmin ja niiden vaikutuksia arvioida siltä osin kuin se on mahdollista. Päätös Hyväksyi.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 17 ( 27) 37 n tiedoksi merkittävät asiat v. 2018 KAJDno-2018-24 Valmistelija / lisätiedot: Jussi Heikkinen jussi.heikkinen@kajaani.fi Tekninen johtaja Lausunnon antaminen Pohjois- Suomen aluehallintovirastolle YIT Infra Oy:n hakemuksesta, joka koskee pohjaveden pinnan alentamista Ruuhijärventien varrella sijaitsevalla louhosalueella ja kuivanapitovesien johtamista laskuojaa pitkin Karankajokeen. Lausuntoa oli pyydetty 26.7.2018 mennessä. Lausunto on annettu virkamieslausuntona 3.7.2018. Kainuun ELY- keskus on 7.6.2018 siirtänyt Transtech Oy:n junavaunutehtaan ympäristöluvan Kajaanin kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen valvottavaksi, koska laitos ei enää edellytä ympäristönsuojelulain mukaista valtion viranomaisen ympärisölupaa. Säteilyturvakeskuksen (STUK) päätös nro 1/Y42211/2018, annettu 11.6.2018, toimintaluvan jatkamisesta Terrafame Oy:n SX- pilotille. STUK on päätöksessään 1 /Y42211/2017, 13.12.2017, myöntänyt Terrafamelle määräaikaisen luvan uraanin tuotantoon liittyvälle pilot- kokeelle, joka päättyy 30.6.2018. STUK myöntää Terrafame Oy:lle luvan jatkaa SX- pilot- koetta 31.12.2018 asti. Lupa ydinaineen varastoimiseen 30.6.2023 asti pysyy voimassa. (KAJ- Dno- 2017-1544) Pohjois- Suomen aluehallintoviraston päätös nro 60/2018/1, annettu 21.6.2018, Terrafamen kaivoksen ympäristöluvan nro 36/2014/1 lupamääräyksen muuttaminen ja vakuuden vapauttaminen, Sotkamo. Ratkaisussaan aluehallintovirasto muuttaa päätöksensä jätevakuutta koskevan lupamääräyksen 117 liuoskierroksesta poistettujen ja jätteeksi muodostuneiden kemikaalien osalta ja vapauttaa tuolloin määrätyn 15 000 000 euron suuruisen vakuuden osittain. (KAJDno- 2018-791) Kainuun ELY- keskus on 15.6.2018 antanut yhteysviranomaisen lausunnon Terrafame Oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, nikkeli- ja kobolttisulfaattien tuotanto. Terrafame suunnittelee aloittavansa akuissa hyödynnettävien nikkeli- ja kobolttikemikaalien valmistamisen Terrafamen kaivoksen tehdasalueelle rakennettavassa uudessa tehdasrakennuksessa. Hankkeen tarkoituksena on jatkojalostaa Terrafamen nykyisestä päätuotteesta, nikkeli- ja kobolttisulfidista, vuodessa noin 170 000 tonnia nikkelisulfaattia ja noin 7 400 tonnia kobolttisulfaattia. Akkukemikaalien valmistusprosessissa muodostuu sivutuotteena kemianteollisuudessa ja lannoitusaineena käytettävää ammoniumsulfaattia noin 115 000 tonnia vuodessa. Terrafamella on vuonna 2017 päättynyt kaksi muuta YVA- menettelyä. Lausunnossaan yhteysviranomainen toteaa että tässä YVA- menettelyssä tulee keskittyä tarkastelemaan nikkeli- ja kobolttisulfaattien tuotannon tuomia muutoksia kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiin. (KAJDno- 2018-427)
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 18 ( 27) Pohjois- Suomen aluehallintovirasto on 15.8.2018 pyytänyt lausuntoa Terrafamen Oy:n koetoimi- ilmoituksesta liittyen sivukivialueiden peiterakenteiden koetoimintaan (PSAVI /3023/2018). Koetoiminnassa Terrafame rakentaa sulkemistutkimusta varten sekundääriliuotusalueen 1 lohkon 2 pohjoispuolelle neljä peiterakennepilottia, kukin 2 kooltaan 35 x 35 m. Kokeessa on tarkoitus tutkia eri rakennevaihtoehtojen vedenläpäisevyyttä, peiterakenteen läpäisseen hapen määrää ja peiterakenteen alapuolista kosteutta. Tutkimus toteutetaan sekundäärialueen kalvotetun alueen sisäpuolella ja alueelle kertyvät vedet johdetaan pois hallitusti, joten koetoiminnasta ei aiheudu päästöjä vesin tai maaperään eikä muita ympäristövaikutuksia. (KAJ_ Dno- 2017-1096) Lupajaoston seuraava kokous to 11.10.2018. Ehdotus Esittelijä: Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja merkitsee asiat tiedoksi. Päätös Lupajaosto merkitsi tiedoksi.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 19 ( 27), 32,13.06.2018, 38, 38 Kuninkaanniemen - Muramaantien tiekunnan tieyksikkömaksu KAJDno-2018-305, 13.06.2018, 32 Valmistelijat / lisätiedot: Osmo Nuutinen osmo.nuutinen@kajaani.fi Kaavasuunnittelija Hallintosäännön 27 /Ympäristötekninen lautakunta, kohta 26 mukaan hoitaa tielautakunnalle kuuluvat lakisääteiset tehtävät. Yksityistielain (358/1962) 52 :n mukaan tielautakunnalle kuuluu päättää asioista, jotka tieosakkaat tai muut asianosaiset 70 :n nojalla saattavat tielautakunnan ratkaistaviksi. Kuninkaanniemen Muramaantien tiekunta on pitänyt vuosikokouksensa 29.1.2018. Kokouksen kuudentena asiakohtana on käsitelty uuden tieyksikkölaskelman hyväksyminen, yksikkömaksun, perusmaksun ja mahdollisen käyttömaksun määrääminen. Kokouksessa on tehty tiehoitokunnan esityksistä poikkeavat esitykset tieyksikkölaskelman osalta koskien Lukkarinnurmen tilaa RN:o 12:43 ja perusmaksusta. Suoritetuissa äänestyksissä ovat tiehoitokunnan esitykset saaneet enemmistön ja näin ollen jääneet kokouksen päätöksiksi. Edellä mainituista päätöksistä tieyksikkölaskelman osalta koskien Lukkarinnurmen tilan RN:o 12:43 yksikkömäärää (5508) on valitettu Kajaanin kaupungin tielautakunnalle pyytäen siltä päätöstä valitukseen. Kajaanin kaupungin omistuksessa oleva Lukkarinurmen tila, RN:o 12:43 on vuokrattu Nakertaja Hetteenmäen kyläyhdistys ry:lle, joka ylläpitää alueella kaikkien kajaanilaisten käyttöön tarkoitettua uimarantaa ja siihen liittyviä rakenteita, sekä maksaa alueelle kulkevan tien käytöstä aiheutuvat yksityistielain mukaiset maksut. Valittajat ovat tuoneet valituksessaan julki seuraavia liikennemääriin ja yksiköintiin liittyviä seikkoja: Liikennemääristä on esitetty seuraavia arvioita "19.12.2017 lähetetyssä sähköpostissa Kyläyhdistyksen toiminnanjohtaja ilmoitti liikennemäärien perusteeksi seuraavaa: Lukkarinnurmen yksiköt on laskettu kahdeksan auton vuorokausiliikenteen mukaisesti läpi vuoden. Käytännössä loppupätkän tietä ei aurata talvikuukausina, eli tietä käytetään puoli vuotta vuodessa (touko lokakuu). Automäärä on siis kahdeksan autoa/vrk., mikä vastaa meidän havaintoja parkkipaikalla olevista autoista. Paikalla käydään kesäaikaan lähes päivittäin.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 20 ( 27) Tällä liikennemäärällä yksiköiksi tulisi 14895 (siis laskelmassa kahdeksan autoa, 365 vrk.) Yksiköintiin on laskentaperusteeksi otettu Laskelmassa on liikennettä arvioitu kahden kiinteistön kaksi autoa/talous mukaisesti. Laskelmassa yksikköjen määräksi on saatu 5508. Tällä tavalla laskettuna yksiköinti ei ole MML:n ohjeistuksen mukainen. Kokouksessa ehdotettiin yksiköinniksi Yksiköinti lasketaan MML:n ohjeistuksen mukaan erityisliikenteen mukaisesti ja liikennemääränä käytetään kuutta autoa/päivä. Tällöin yksiköiden määrä tulee 11169. Tähän liikenteeseen sisältyy myös muuta liikennettä. Valituksen allekirjoittajat esittävät, että yksikkömääränä käytettäisiin joko kuuden tai kahdeksan auton erityisliikenteen mukaisia yksikkömääriä, sekä MML:n ohjeistuksen mukaista laskentatapaa, jolloin yksiköiksi tulee; 11169 tai 14895." Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 92 Käsikirja yksityisteiden tienpidon osittelusta mukaisesti uimarannalle tapahtuva liikenne luokitellaan erityisliikenteeksi (EL), joksi katsotaan kaikki tavanomaisesta asumisesta, maa- ja metsätaloudesta poikkeava liikenne sekä erilaisesta yritystoiminnasta johtuva liikenne. Erityisliikenteen vuotuisen liikenteen paino lasketaan kertomalla keskenään vuotuinen matkojen lukumäärä (menomatka ja paluumatka lasketaan kumpikin erikseen) ja kyseisessä liikenteessä käytetyn ajoneuvon keskimääräinen kokonaispaino (ajoneuvo + kuorma) käytetyn matkan pituus (km). Lisätietoja asiasta antaa kaavasuunnittelija Osmo Nuutinen, p. 044 7100 297 tai etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi. Ehdotus Esittelijä: Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja Lupajaosto päättää käsitellä valituksen, joka koskee Kuninkaanniemi ja Muramaantien tiekunnan vuosikokouksessa tekemää päätöstä tieyksikkölaskelmasta. Asiasta laaditaan erillinen toimituspöytäkirja. Lupajaosto kutsuu toimituksen sihteeriksi kaavasuunnittelija Osmo Nuutisen. Päätös Teknisen johtajan muutettu päätösehdotus: Lupajaosto päättää jättää asian pöydälle. Lupajaosto hyväksyi teknisen johtajan muutetun päätösehdotuksen.,, 38 Valmistelija / lisätiedot: Osmo Nuutinen
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 21 ( 27) osmo.nuutinen@kajaani.fi Kaavasuunnittelija Ehdotus Esittelijä: Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja Lupajaosto päättää käsitellä valituksen, joka koskee Kuninkaanniemi ja Muramaantien tiekunnan vuosikokouksessa tekemää päätöstä tieyksikkölaskelmasta. Asiasta laaditaan erillinen toimituspöytäkirja. Lupajaosto kutsuu toimituksen sihteeriksi kaavasuunnittelija Osmo Nuutisen. Päätös Hyväksyi.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 22 ( 27) Hallintovalitus 38 Hallintovalitus VALITUSOSOITUS (yksityistieasiat) Toimitukseen tai siinä annettuun ratkaisuun saa hakea muutosta kirjallisella valituksella maaoikeutena toimivalta Lapin käräjäoikeudelta. Toimituksen tiedot Toimitusnumero: Kunta ja kylä: Kohde: Toimituslaji: Edellä mainitut toimituksen tiedot käyvät ilmi päätöksestä. Tielautakunnan toimitus Toimituksen tekijä: Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan Toimituksen lopettamispäivämäärä tai päätöksen antamispäivämäärä käyvät ilmi päätöksestä. Määräaika ja muutoksenhakuasiakirjojen toimittaminen Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai päätös annettiin. Muutoksenhakuasiakirjat on toimitettava puhevallan menettämisen uhalla Lapin käräjäoikeuteen/maaoikeuteen virka- aikana. Virka- aika on maanantaista perjantaihin 8.00 16.15. Muutoksenhakuasiakirjat voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiestä käyttäen taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä taikka sähköisesti Lapin käräjäoikeuteen. Muutoksenhakuasiakirjojen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Muutoksenhakukirjelmän sisältö ja liitteet Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava: - toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee - miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta - mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - todisteet, jotka aiotaan esittää ja mitä niillä aiotaan näyttää toteen - oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, jos valittaja pitää sitä aiheellisena sekä - mahdollinen pyyntö perusteluineen asian ratkaisemista suullista pääkäsittelyä toimittamatta.
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 23 ( 27) Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä taikka avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on myös ilmoitettava. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava maaoikeudelle. Muutoksenhakukirjelmä on valittajan tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Kirjelmän laatijan ammatti ja kotipaikka on merkittävä muutoksenhakukirjelmään. Muutoksenhakukirjelmään on aina liitettävä tämä valitusosoitus tai sen jäljennös ja lisäksi ne asiakirjat, joihin muutoksenhakemuksessa vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai ratkaisun käsittelyn asiakirjoihin. Määräajan pidentäminen Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun teke- mistä varten. Uutta määräaikaa on pyydettävä kirjallisella hake- muksella, joka on toimitettava ennen muutoksenhakuajan päättymistä maaoikeudelle. Hakemukseen on aina liitettävä tämä valitusosoitus tai sen jäljennös sekä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava soveltuvin osin, mitä muutoksenhakukirjelmästä säädetään. Maaoikeuden osoite Lapin käräjäoikeus/maaoikeus Oikeustalo, Valtakatu 17 96200 Rovaniemi Sähköposti: lappi.ko@oikeus.fi Muuta tietoa Maaoikeus voi kehottaa sellaista toimituksen asianosaista, jonka oikeutta muutoksenhakemus koskee, antamaan vastauksen muutoksenhakemukseen. Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat annetaan tiedoksi muutoksenhakijalle. Maaoikeus voi kehottaa tielautakuntaa antamaan kirjallisen lausuntonsa. Lausunto annetaan tiedoksi pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle. Jollei asiaa ratkaista ilman pääkäsittelyä, maaoikeuden istunnosta ilmoitetaan kirjeellä, joka vähintään 14 päivää ennen istuntoa annetaan postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitetaan asianosaiselle. Jos muutoksenhakija jää pois istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista. Maaoikeus voi suorittaa paikalla katselmuksen. Valitusasian käsittelystä maaoikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksu, joka on enintään 500 euroa. Asianosaisten oikeudenkäyntikuluihin maaoikeudessa sovelletaan riita- asioiden
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 24 ( 27) oikeudenkäyntikuluja koskevia oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä. Toimituspaikalla, Tielautakunnan puheenjohtaja äjä pöytäkirjanpit
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 25 ( 27) Hallintovalitus 35 Hallintovalitus Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto- oikeuteen. Valitusoikeus on sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Valitusviranomainen ja valitusaika Valitusviranomainen on Pohjois- Suomen hallinto- oikeus. Postiosoite: PL 189, 90101 OULU Käyntiosoite: Isokatu 4, 90100 OULU Faksi: 029 56 42841 Puh. 029 56 42800 (vaihde) 029 56 42842 (kirjaamo) virka- aika: klo 8.00 16.15 Sähköposti: pohjois- suomi.hao@oikeus.fi Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Kun käytetään tavallista tiedoksiantoa: Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kun käytetään todisteellista tiedoksiantoa: Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 26 ( 27) päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi muu selvitys valitusajan alkamisesta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kajaanin kaupungin kirjaamosta. Postiosoite: PL 133, 87101 Kajaani Käyntiosoite: Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani Sähköpostiosoite: kajaani@kajaani.fi Faksinumero: (08) 6155 2510 Puhelinnumero: (08) 61551 (vaihde) Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.00 16.00.