Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 1 ( 20) Aika 30.08.2018, klo 07:00-09:08 Paikka Jä rvenpä ä - talo, Terijoki kokoushuone, 2. kerros Käsitellyt asiat 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen 26 Kehittämisyhtiön perustaminen 27 Kaupungin lainakannan korkosuojaukset 28 Vuosien 2019-2023 taloussuunnitelman kehyksen valmistelutilanne 29 Ilmoitusasiat
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 2 ( 20) Saapuvilla olleet jäsenet Tero Rantanen, puheenjohtaja Jarno Hautamäki, 1. varapuheenjohtaja Mikko Taavitsainen, saapui 07:02 Riikka Reina Mikko Päivinen, varajäsen Antti Nikkanen, saapui 07:16, poistui 07:45 Muut saapuvilla olleet Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja, sihteeri Helinä Perttu, hallituksen puheenjohtaja, saapui 07:09 Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Olli Keto-Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja, saapui 07:31, poistui 07:43 Poissa Tiia Lintula Allekirjoitukset Tero Rantanen Puheenjohtaja Antti Peltola Sihteeri
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 3 ( 20) 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastamisesta päättäminen. Pöytäkirja pidetään nähtävänä Järvenpään kaupungin tietoverkossa xx.xx.2018 alkaen. Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Hyväksyttiin.
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 4 ( 20) 26 Kehittämisyhtiön perustaminen JARDno-2018-2987 Valmistelija / lisätiedot: Antti Peltola antti.peltola@jarvenpaa.fi talous- ja hallintojohtaja Liitteet 1 Esitys_Nikkanen.pptx Konsernipalvelut ja Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki kasvaa ja kehittyy nopeasti. Kaupungin konsernijohdossa on yhteistyössä kaupunkikehityksen ja Mestaritoiminta Oy:n kanssa lähdetty selvittämään mahdollisuutta ns. kehitysyhtiön perustamisesta uutena välineenä kiinteistöjen jalostustoiminnan edistämiseksi. Yhtiön toimintamallin ja tehtävän alustavaa kuvausta Yhtiö olisi 100 % kaupungin omistama (in- house selvitetään) ja sen toimialana on omistaa ja hallita Järvenpään kaupungissa sijaitsevia kiinteistöjä rakennuksineen sekä kehittää ja jalostaa omistamiaan maa- alueita. Yhtiön hallituksessa olisi luottamushenkilöedustus ja se toimisi vahvassa omistajaohjauksessa. Yhtiö toimisi ns. open- book periaatteella. Yhtiö voi ostaa kaupungilta, kaupunkikonsernilta ja yksityisiltä omistajilta maa- alueita, kiinteistöjä, osakkeita, yhtiöitä, tiloja ja rakennuksia kehitettäväksi. Maa- alueet voivat olla asemakaavoitettuja tai raakamaata. Perusmallissa yhtiö voi esimerkiksi ostaa kiinteistön, laatii kehittämistä varten viitesuunnitelman ja hankkii kumppanin kohteen toteuttajaksi. Kumppanin valinta perustuu kauppahinnan ja muiden sopimusehtojen kilpailuttamiseen julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti. Hankintalaki ei sido yhtiön omaisuuden myynnissä ja kilpailutus tehdään neuvotteluteitse. Myynnissä tulee kuitenkin huomioida valtiontukisäännökset. Yhtiön tehtävä on varmistaa, että kauppa tehdään käypään hintaan eikä omaisuutta myydä alihintaan. Kumppanin kanssa tehdään esisopimus tai hankesopimus. Tämän jälkeen yhtiö ja kumppani yhdessä Järvenpään kaupunkikehityksen kanssa laativat alueelle kehittämisen mahdollistaman asemakaavan kumppanuusmallilla. Yhtiö vastaa kaupallisten sopimusten tekemisestä ja tonttikaupoista. Yhtiö voi myös myydä omaisuuttaa suoraan ilman jalostamista. Yhtiö voi rakentaa ja myydä asuntoja ja kiinteistöjä. Yhtiö voi vuokrata omistamiaan asuntoja, tiloja ja kiinteistöjä. Yhtiö voi tehdä toimeksiantosopimuksen kaupungin tai kaupunkikonserniyhtiön kanssa (in- house) kiinteistökehittämisestä ilman, että yhtiö hankkii kehitettävän
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 5 ( 20) kohteen omistukseensa. Hankekehittäminen toimii muuten samalla periaatteella kuin omaan taseeseen kehittämisessä. Yhtiön tehtävänä on tutkia hankekehityksen mahdollisuuksia (Järvenpään alueella) ja edistää yksityisten, kaupungin kehittämien ja yhtiön omien hankkeiden käynnistymistä. Yhtiön tehtävänä on tuottaa kaupungille kiinteistö-, tila-, asunto- ja sijoitusmarkkinainformaatiota Järvenpäästä sekä rakentaa ja ylläpitää suhdeverkostoja merkittävien alan toimijoiden suuntaan. Yhtiön taloutta mallinnetaan kokouksessa kuvitteellisten hankkeiden avulla. Maa- alueet ostetaan kaupungilta hintaan, jossa arvonnousun mahdollisuus on huomioitu. Myöhemmin yhtiö tilittää kaupungille asemakaavamuutoksen mukaisen maankäyttökorvauksen. Tämän osalta selvitetään myös vaihtoehtoa, jossa maankäyttökorvausta ei tilitetä vaan kauppahinta tulevan arvonnousun kera maksetaan kerralla kaupungille. Kun kiinteistökehitys on saatettu loppuun, kauppahinta voidaan jakaa esim. verovapaana osinkona, tai yhtiö voi käyttää mahdolliset kehittämisen voitot uusien maa- alueiden/kehittämiskohteiden hankintaan. Rahoitus voidaan järjestää lainarahoituksella kaupungin takauksella valtiontukisäännöt huomioiden. Järvenpään kaupungilla on positiivisia kokemuksia kehitysyhtiöiden toiminnasta Lepolan Helmen ajoilta. Kyseinen yhtiö ajettiin aikoinaan alas tarpeettomana, kun valtaosa Lepolan alueen kohteista oli jalostettu ja myyty onnistuneesti eteenpäin. Kehitysyhtiö- mallin uskotaan alustavien arvioiden pohjalta olevan nopea ja joustava toimintatapa kiinteistökehityshankkeissa kaupungin kohteissa, joita tällä hetkellä Järvenpäässä on näköpiirissä runsaasti. Toimintamalli mahdollistaa myös tulovirtojen kotiuttamisen kaupungille nopeammin. Yhtiö voi tulouttaa kaupungille maanmyyntituloja tarvittaessa useammassa vaiheessa ja toimia tällä tavoin tarvittaessa myös yleisten taloussuhdanteiden puskurina. Toimintamalliin liittyy hyötyjen lisäksi myös haittoja ja riskejä, jotka tulee arvioida. Myös verotukseen liittyvät kysymykset pitää selvittää. Hankekehityspäällikkö Antti Nikkanen ja toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi esittelevät asiaa kokouksessa. Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Talousjaosto merkitsee tiedoksi katsauksen kehitysyhtiön valmistelutilanteesta ja ohjeistaa tarvittaessa jatkovalmistelua. Merkittiin tiedoksi ja todettiin että asiaan palataan mikäli valtuuston pidemmän aikavälin taloussuunnitelman käsittelyssä todetaan, että yhtiön perustaminen on tarpeellista. Tiedoksi kaupungin johtoryhmä, talouspäällikkö Kirsi Rinne, toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 6 ( 20) Talousjaosto, 4,15.02.2018 Talousjaosto, 8,22.03.2018 Talousjaosto, 16,26.04.2018 Talousjaosto, 27, 30.08.2018 27 Kaupungin lainakannan korkosuojaukset JARDno-2018-654 Talousjaosto, 15.02.2018, 4 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Peltola antti.peltola@jarvenpaa.fi talous- ja hallintojohtaja Konsernipalvelut Järvenpään kaupunki käyttää toimintansa rahoitukseen vieraana pääomana pääsääntöisesti kuntatodistuksia. Oheismateriaalina on yhteenveto kaupungin lainakannasta. Kyseessä kuntien ja kuntayhtymien liikkeelle laskema velkasitoumus. Kyseessä on ollut tietoinen linja ja se on mahdollistanut alhaiset korkokustannukset. Kaupungin lainasalkku oli 8.2.2018 noin 98, 5 Me (kuntatodistuksia) ja suojattu keskikorko oli lähellä nollaa. Ennuste vuoden 2018 lopun lainatilanteesta on tällä hetkellä talousarvion mukainen 128, 1 Me. Lisäksi tulevina vuosina tullaan tekemään merkittäviä koulu- ja päiväkoti- investointeja, joiden osalta tehdään erilliset päätökset rahoituksen osalta. Nämä rahoitusratkaisut tulee myös huomioida kaupungin korkosuojauksia suunniteltaessa. Järvenpään kaupunki on suojannut lainakantaansa viime vuosien aikana seuraavasti: * Vuonna 2010 kaupungin lainakannasta suojattiin koronvaihtosopimuksella 20 Me viideksi vuodeksi 1, 694 % tasoon * Korkosuojausta jatkettiin vuonna 2013 kahdella vuodella, jonka seurauksena saavutettiin 1, 514 % taso * Vuonna 2014 korkosuojausta jatkettiin kahdella vuodella ja saavutettiin 1, 17 % taso. Tällä toimenpiteellä saavutettiin noin yli 200 000 euron säästöt vuoteen 2017 mennessä. *Viimeisin korkosuojauksen päivitys tehtiin vuoden 2016 lopulla ja siinä kiinteän koron taso saatiin 0, 79 % tasoon. Kahden vuoden saatiin noin 244 000 euron säästö uuden ja vanhan sopimuksen korkojaksoilta. Tällä hetkellä yleinen korkotaso on edelleen matalalla tasolla ja näky tulevasta korkotasosta on esitetty liitteessä. Korkosuojauksia yms. tehtäessä joudutaan miettimään suojauksen teon ajankohtaa sekä arvioiman tulevaa kehitystä. Koska korot ovat nyt historiallisen matalalla tasolla, on ajankohta suojauksen tai lainakonversion tekemiseen edelleen kohtuullisen hyvä. Toimenpiteen kannattavuutta
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 7 ( 20) arvioitaessa on pohdittava myös arvioita tulevasta kehityksestä. Oheismateriaalina on markkinoiden näkemys tulevasta korkokehityksestä. Yleinen markkinatilanne vaikuttaa myös lainamarginaaleihin. Liitteenä on suuntaa antavat indikatiiviset arviot tulevista tämän hetken marginaalitasosta (Kuntarahoitus): 5 vuoden laina- aika, bullet 3, 6 ja 12 kk euriborit lisättynä 0, 20 % - yksiköllä 5 vuoden laina- aika, lyhennysohjelmainen, 3, 6 ja 12 kk euriborit lisättynä 0, 15 % - yksiköllä 10 vuoden laina- aika, bullet, 3, 6 ja 12 kk euriborit lisättynä 0, 25 % - yksiköllä 10 vuoden laina- aika, lyhennysohjelmainen, 3, 6 ja 12 kk euriborit lisättynä 0, 20 % - yksikön marginaalilla Järvenpään lainakannan suojaamiseksi korkomuutosten osalta on monia eri vaihtoehtoja. Tulevia toimenpiteitä suunnitelaessa tulee huomioida kuntajaoston lausunnot, jotka määrittävät niiden käsittelytavat tilinpäätöksen yhteydessä. vuoden 2016 osalta ohje oli seuraava: Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on 24.1.2017 antanut lausunnon johdannaisten käsittelystä kuntien vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Kuntajaoston lausunnon mukaan kirjanpitolautakunnan KILA 1963/2016 ratkaisua johdannaisten käsittelystä ei sovelleta kuntien vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Johdannaisia käsitellään kuntien tilinpäätöksissä aikaisemman vakiintuneen käytännön mukaisesti edellyttäen, että se on kunnissa sovellettavan hyvän kirjanpitotavan mukainen. Kuntien tulee vuoden 2016 tilinpäätöksen toimintakertomuksessa ja liitetiedoissa kertoa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin johdannaissopimusten sisällöstä ja niiden taloudellisista vaikutuksista. Kuntajaoston liitetiedoista vuonna 2016 antaman yleisohjeen lisäksi tulee esittää KILA 1963/2016 lausunnon mukaisesti muun muassa koronvaihtosopimuksista keskeiset ehdot sekä tiedot korkoherkkyydestä, kuten siitä miten korkomuutokset vaikuttavat sopimusten markkina- arvoihin ja mille aikavälille negatiivisten kassavirtojen suoritukset ajoittuvat tulevaisuudessa. Keskeisistä ehdoista käyttäjän kannalta olennaisia ovat muun muassa tiedot sopimuksen purkuehdoista ja mahdollisesta purkamisesta aiheutuvista vaikutuksista. Siten tilinpäätöksestä on käytävä ilmi mahdollisen purkuehdon käyttämisen vaikutus silloin, kun sitä on pidettävä merkittävänä. Jos kirjanpitovelvollisen tiedossa on tilinpäätöksen laatimishetkellä, että purkuehtoa tullaan soveltamaan, tulee tehdä asianmukainen kulukirjaus. Tulevaisuudessa on turvallista mahdolliset muutokset ennakoiden suojautua Vaihtamalla kuntatodistuksia velkakirjalainaksi, kiinteä tai vaihtuvakorkoinen (korkoriski ja jälleenrahoitusriski pienenee) Yksittäiseen vaihtuvakorkoiseen velkakirjaan mikäli se on vaihtuvakorkoinen, voidaan kiinteästi kytkeä esim. koronvaihtosopimus Kaupungin lainamäärä ja leasing- vastuut kasvavat lähivuosina mm. isoista investointipaineista johtuen. Tulevat toimenpiteet tulee suunnitella suojausten osalta
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 8 ( 20) huolella. Maaliskuun talousjaoston kokoukseen on tarkoitus valmistella analyysi ja alustava ehdotus toimenpiteiden osalta. Tässä työssä tullaan hyödyntämään ulkopuolista asiantuntijaa talousjaoston aikaisemman toiveen mukaisesti. Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Talousjaosto merkitsee tiedoksi kaupungin lainakannan korkosuojausten valmistelutilanteen ja ohjeistaa tarvittaessa jatkovalmistelua. Ehdotuksen mukaisesti. Talousjaosto, 22.03.2018, 8 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Nikkanen antti.nikkanen@jarvenpaa.fi hankekehityspäällikkö Konsernipalvelut Inspira Oy on vs. kaupunginjohtajan toimeksiannosta tehnyt alustavaa analyysia kaupungin lainakannasta ja mahdollisista vaihtoehdoista lainakannan suojausasteen nostamiseksi. Anaalyysiin tullaan kytkemään mukaan myös kaupungin konserniyhteisöt, joiden johdannaissopimusten sekä tulevien investointinäkymien osalta tiedonkeruu on menossa. Talousjaosto käsitteli kokouksessaan 15.2.2018 kaupungin lainakannan korkosuojauksia merkiten valmistelutilanteen tiedoksi. Tuolloin suojausasteen parantamisesta todettiin seuraavaa: Järvenpään lainakannan suojaamiseksi korkomuutosten osalta on monia eri vaihtoehtoja. Tulevia toimenpiteitä suunnitelaessa tulee huomioida kuntajaoston lausunnot, jotka määrittävät niiden käsittelytavat tilinpäätöksen yhteydessä. vuoden 2016 osalta ohje oli seuraava: Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on 24.1.2017 antanut lausunnon johdannaisten käsittelystä kuntien vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Kuntajaoston lausunnon mukaan kirjanpitolautakunnan KILA 1963/2016 ratkaisua johdannaisten käsittelystä ei sovelleta kuntien vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Johdannaisia käsitellään kuntien tilinpäätöksissä aikaisemman vakiintuneen käytännön mukaisesti edellyttäen, että se
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 9 ( 20) on kunnissa sovellettavan hyvän kirjanpitotavan mukainen. Kuntien tulee vuoden 2016 tilinpäätöksen toimintakertomuksessa ja liitetiedoissa kertoa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin johdannaissopimusten sisällöstä ja niiden taloudellisista vaikutuksista. Kuntajaoston liitetiedoista vuonna 2016 antaman yleisohjeen lisäksi tulee esittää KILA 1963/2016 lausunnon mukaisesti muun muassa koronvaihtosopimuksista keskeiset ehdot sekä tiedot korkoherkkyydestä, kuten siitä miten korkomuutokset vaikuttavat sopimusten markkina- arvoihin ja mille aikavälille negatiivisten kassavirtojen suoritukset ajoittuvat tulevaisuudessa. Keskeisistä ehdoista käyttäjän kannalta olennaisia ovat muun muassa tiedot sopimuksen purkuehdoista ja mahdollisesta purkamisesta aiheutuvista vaikutuksista. Siten tilinpäätöksestä on käytävä ilmi mahdollisen purkuehdon käyttämisen vaikutus silloin, kun sitä on pidettävä merkittävänä. Jos kirjanpitovelvollisen tiedossa on tilinpäätöksen laatimishetkellä, että purkuehtoa tullaan soveltamaan, tulee tehdä asianmukainen kulukirjaus. Tulevaisuudessa on turvallista mahdolliset muutokset ennakoiden suojautua< Vaihtamalla kuntatodistuksia velkakirjalainaksi, kiinteä tai vaihtuvakorkoinen (korkoriski ja jälleenrahoitusriski pienenee) Yksittäiseen vaihtuvakorkoiseen velkakirjaan mikäli se on vaihtuvakorkoinen, voidaan kiinteästi kytkeä esim. koronvaihtosopimus Em. Kirjanpitolautakunnan tulkinnat tullaan tarkistamaan tämän selvitystyön yhteydessä. Alustavan tarkastelun tulokset Yhteenveto alustavasta tarkastelusta on esitetty liitteessä. Siinä on käyty läpi kaupungin talouden kehitystä ja talousvaikutusta korkomenojen osalta eri skenaarioissa, joissa * korkotaso pysyy nykyisellään * korkotaso kehityy tulevina vuosina markknoiden tämän hetken riippumattoman ennusteen mukaisesti * korkotaso nousee markkinoiden ennustetta nopeammin Nämä skenaariot on käyty läpi kolmen eri esimerkin pohjalta, jotta päästään kiinni niiden vaikutuksiin. Kaupungin talouden lukujen pohjana on käytetty vuoden 2018 talousarviota muutettuna alkuvuonna esitetyillä talousarviomuutoksilla. Tulevat investoinnit ovat kaupungin investointiohjelman mukaiset ja päiväkoti- ja kouluinvestoinneissa moduulikouluja lukuunottamatta lähtökohtana on suunnitelman mukaisesti taseen ulkopuolinen rahoitus. Lopulliset linjaukset rahoitustavan osalta näistä tehdään kunkin investoinnin osalta erikseen. Seuraava linjausta varten tuleva isopmpi investointi on Jyk. Talousjaostossa onkin hyvä keskustella myös se, otetaanko korkostarkasteluun myös se vaihtoehto jossa myöhemmät invetoinnit kuten JYK totetutetaan omaan taseeseen rakentamisen kautta.
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 10 ( 20) Huhtikuun talousjaoston kokoukseen valmistellaan konkreettisempaa ehdotusta etenemisen osalta. Inspira Oy:n asiantuntija esittelee asiaa kokouksessa. Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Talousjaosto merkitsee tiedoksi kaupungin lainakannan korkosuojausten tilanteen ja ohjeistaa tarvittaessa jatkovalmistelua. Talousjaosto, 26.04.2018, 16 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Peltola antti.peltola@jarvenpaa.fi talous- ja hallintojohtaja Konsernipalvelut Kaupungin lainakannan korkosuojauksien valmistelua on jatkettu edellisen talousjaoston linjausten pohjalta. Tarkastelussa on ollut emokaupungin lainasalkku sekä lisäksi kaupungin keskeisten tytäryhtiöiden lainat. Selvitysraportin luonnos on liitteenä. Kokoukseen mennessä aineistoa vielä täydennetään konsernitietojen osalta. Yhteenvetona voidaan selvityksen perusteella todeta seuraavaa: - Kaupungin korkoriski on merkittävä tulevaisuudessa mikäli kaupunki jatkaa vain kuntatodistusten käyttämistä, eikä suojaudu korkojen nousua vastaan - Laajasta kuntatodistuskannasta aiheutuu korkojen noustessa myös jonkinasteinen jälleenrahoitusriski - Kaupungin tytäryhtiöiden suojaukset ovat tällä hetkellä lähellä kaupungin tavoitetasoa (50 %). Tytätyhtiöidtä alin suojausaste on 46 % (Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo) ja muilla tytäryhtiöillä yli 50 % - Kiinteistö Oy Järvenpoään Terveystalon ja Terveyskeskuskampuksen pysäköinti 1:n suojausasteet pysyvät samana siihen asti kunnes koronvaihtosopimukset erääntyvät - Mestariasunnot suojausaste nousee, koska yhtiö suunnittelee uusien lainojen ottamista kiinteäkorkoisena - Korkomarkkinatilanne on epävarma: EKP:n elvytyksestä johtuen markkinoilla on likviditettiä joka laskee rahan hintaa ja elvytys päättynee vuoden sisällä. Toisaalta taas inflaatio on reilusti alle tavoitetason (n.2 %), mikä puoltaa korkojen pysymistä matalalla. 1 kk Forward- käyrä on hyvä vertailukohta tämän hetken näkemyksestä kuntatodistuslainojen korkokehityksestä
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 11 ( 20) - Suojausten tekemisessä tulee ennakoida Kilan esittämät uudistukset. Vielä niillä ei ole ollut vaikutusta kaupungin suojauksiin ja kirjanpidolliseen käsittelyyn. Tulevissa suojauksissa uudistukset on syytä huomioida Suositukset: - Osa kuntatodistuksista kannattaa konvertoida pitkäaikaisiksi lainoiksi jälleenrahoitusriskin pienentämiseksi. Ajankohta tähän pn hyvä koska marginaalit ovat matalalla - Konvertointi olisi turvallinen ratkaisu - Toimenpiteen haittana korkokulujen kasvu. Eri vaihtoehtojen talousvaikutukset on esitetty yhteenvedossa - Kaupunki voi suojautua korkojen nousua vastaan käyttämällä koronvaihtosopimusta, nostamalla kiinteäkorkoista lainaa tai käyttämällä molempia vaihtoehtoja - Toimenpide- ehdotus on esitetty sivuilla 5 ja 20. Ehdotuksen mukainen toimenpide alkaisi vuositasolla tuottaa säätöä vuonna 2023, jos korot kehittyvät "markkinaennusteen" tasolla. Mikäli korkokehitys on "markkinaennuste"+0, 25%, alkaa toimenpide tuottaa säästö vuonna 2020 verrattuna siihen vaihtoehtoon että mitään ei tehdä. Ehdotuksessa lähdetään siitä, että kaupunki konvertoi vuoden 2018 loppuun mennessä 72, 5 me kuntatodistuslainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi. Noin 52, 5 Me sidotaan tästä esim. 10 vuoden kiinteään korkoon ja 20 Me vaihtuvaan 6 kk euribor- lainaan siten, että sen lyhennysohjema on sama kuin sen vastapuolella olevalla koronvaihtosopimuksella. kaupunki muuttaa nykyisen koronvaihtosopimuksen 10 vuoden pituiseksi. Vaihtoehtoisesti kaupunki voi uusia nykyisen koronvaihtosopimuksen sen päättyessä. Yhteenveto esitellään kokouksessa. Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Talousjaosto merkitsee kaupungin lainakannan korkosuojausten valmistelutilanteen tiedoksi, ohjeistaa tarvittaessa jatkovalmistelua ja linjaa, että valmistelussa voidaan edetä suositusten pohjalta. Perinteisten velkakiljalainojen rinnalla selvitetään myös muita vastavanlaisia instrumenttejä.
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 12 ( 20) Hyväksyttiin. Talousjaosto linjasi, että korkosuojausten valmistelussa edetään suunnitelman mukaisesti. Talousjaosto, 30.08.2018, 27 Valmistelija / lisätiedot: Antti Peltola antti.peltola@jarvenpaa.fi talous- ja hallintojohtaja Liitteet 1 Järvenpää_Tarjouspyyntö_.pdf Konsernipalvelut Talousjaosto on aikaisemmissa kokouksissaan käsitellyt kaupunkikonsernin lainakannan korkosuojauksia. Asian valmistelua on jatkettu talousjaoston linjausten mukaisesti ja nyt on tarkoitus siirtyä siinä toimeenpanovaiheeseen. Liitteenä on luonnos tarjouspyynnöstä, jolla kaupungin lainasalkun muutokset ja suojaukset kilpailutetaan. Kilpailutukset tavoitteena on pienentää merkittävästi kaupungin lainasalkun jälleenrahoitusriskiä sekä mahdollistaa samalla suojautuminen korkotason nousulta tilanteessa, jossa korkotaso on vielä alhainen. Kun tarjoukset on saatu, tullaan asia valmistelemaan kaupunginhallitukselle päätöksentekoa varten, jonka jälkeen lainajärjestelyt ja mahdolliset korkosuojaukset pannaan käytäntöön talous- ja hallintojohtajan toimesta syksyn 2018 aikana. Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Talousjaosto merkitsee tiedoksi Järvenpään kaupungin lainakannan muutosten ja korkosuojausten valmistelutilanteen ja linjaa, että asian valmistelua voidaan jatkaa esitetyllä tavalla. Hyväksyttiin. Tiedoksi talouspäällikkö Kirsi Rinne
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 13 ( 20) Talousjaosto, 22,31.05.2018 Kaupunginhallitus, 170,11.06.2018 Kaupunginhallitus, 190,13.08.2018 Talousjaosto, 28, 30.08.2018 28 Vuosien 2019-2023 taloussuunnitelman kehyksen valmistelutilanne JARDno-2018-2164 Talousjaosto, 31.05.2018, 22 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Peltola antti.peltola@jarvenpaa.fi talous- ja hallintojohtaja Konsernipalvelut Taustaa Vuosien 2019-2023 taloussuunnitelman valmistelu on edennyt suunnitelman mukaisesti. Kevään aikana (04-05) on palvelualueiden sekä Järvenpään Veden kanssa käyty budjettineuvottelut, jonka tuloksia ollaan parhaillaan vetämässä yhteen. Myös investointityöryhmä on kokoontunut kevään aikana useita kertoja, jotta investointien tulevien vuosien suunnitelmat saadaan ajantasalle. Talous- ja hallintojohtaja esittelee kehyksen 2019-2023 valmistelutilanteen kokouksessa. Tulevan suunnitelmakauden haasteet Tulevan suunnitelmakauden valmistelussa on lähdetty toistaiseksi siitä, että valtakunnallinen maakunta- ja soteuudistus toteutuu vuoden 2020 alusta lukien. Tilannetta seurataan ja tarvittavat muutokset tehdään prosessin edetessä. Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 21.5.2018 siirtää sotepalveluidensa tuotannon 1.1.2019 alkaen Kuuden sote- kuntayhtymään. Jäsenkunnat laativat kuntakohtaiset talousarviot, joiden pohjalta kootaan kuntayhtymän budjetti. Kuntakohtaiset maksuosuudet määräytyvät em. kuntakohtaisten budjettien perusteella. Syksyn aikana tullaan vielä tarkemmin arvioimaan tuotannon siirron vaikutukset kaupungin tukipalveluihin. Arvioinnin tulokset on tarkoitus saada heti alkusyksystä. Keskeinen iso haaste tulevalla suunnitelmakaudella on sisäilmaongelmat ja kaupungin rakennusinvestoinnit. Suunnitelmakauden rakennusinvestoinneissa lähtökohtana on omaan taseeseen rakentaminen, koska se näyttää olevan monessa tapauksessa edullisin vaihtoehto. Investointien osalta tullaan kuitenkin tekemään tapauskohtaisesti rahoitustapatarkastelu (esim. Jyk), jonka jälkeen tehdään mahdolliset lopulliset linjaukset. Rahoituskulut
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 14 ( 20) Vuosien 2019-2023 kehyksessä varaudutaan kaupungin lainakannan suojausasteen nostamiseen. Tämä näkyy korkomenoissa. Suojaustoimenpiteet tehdään jo syksyn 2018 aikana. Tavoitteena on nostaa suojausaste 50 % tuntumaan ja samalla pienentää kluntatodistuskiin liittyvää jälleenrahoitusriksiä. Veroperusteet Verotuloarvioiden osalta lähtökohtana on, että suunnitelmakaudella veroperusteita ei muuteta. Veroperusteista päätetään erikseen marraskuussa ja tässä yhteydessä tulee tarkasteltavaksi mahdolliset muutostarpeet mm. valtakunnallisista muutoksista johtuen. Investoinnit Investointiohjelmaa on työstetty kaupungin investointiryhmässä. Tuloksia ollaan parhaillaan vetämässä yhteen ja kokonaistilanne esitellään kokouksessa. Lähtökohtana suunnitelmakauden investoinneissa on, että ne toteutetaan kaupungin omistukseen. Rahoitustapa päätetään kuitenkin kunkin investoinnin osalta erikseen. Pitkän tähtäimen västöskenaariot Kaupunginvaltuuston seminaarissa käsiteltiin yleiskaavan rakennemalleja sekä alustavia laskelmia kokonaistalouden kehityksestä eri väestöskenaarioilla. Skenaariotarkastelut ulottuvat 2030- luvun loppupuolelle. Tehtyjä skenaariotarkasteluja ollaan parhaillaan tarkentamassa. Tavoitteena on että senkin tuloksia päästään esittelemään kokouksessa. Väestösuunnitteen taso tullaan linjaamaan kaupunkitasolla alkusyksyn aikana, koska kyseessä on merkittävä strateginen linjaus. Eteneminen Kaupunginjohtajan alustava kehys viranhaltijavalmistelun pohjaksi kesäkuun alussa. Elo- syyskuu, lähetekeskustelu kehyksestä Kaupunginhallituksen kehyspäätös syyskuussa Lautakuntien talousrvioesitykset syyskuun loppuun mennessä Kaupunginhallituksen talousarvioesitys lokakuussa Kaupunginvaltuusto päättää veroperusteista ja talousarviosta kokouksessaan marraskuussa. Käsittely Talous- ja hallintojohtaja esitteli kehyksen valmistelutilanteen kokouksessa. Yhteenveto on liitteenä.
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 15 ( 20) Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Talousjaosto merkitsee tiedoksi vuosien 2019-2023 kehyksen valmistelutilanteen. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, 11.06.2018, 170 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Peltola antti.peltola@jarvenpaa.fi talous- ja hallintojohtaja Konsernipalvelut Liitteessä esitetyn vuosien 2019-2023 talousarvion valmistelutilanteen ja alustavan kehyksen valmistelua jatketaan ja siihen tullaan tekemään tarkennuksia syksyn aikana tilikauden alijäämän pienentämiseksi. Tarkastelussa on käyttötalous, omaisuuden myynti sekä arviot verorahoitteisten tulojen osalta. Talous- ja hallintojohtaja esittelee kehyksen valmistelutilanteen kokouksessa. Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi vuosien 2019-2023 talousarvion valmistelutilanteen ja alustavan kehyksen liitteen mukaisesti. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaan yksimielisesti siten, että esitystekstiin lisätään maininta siitä, että 6.10.2018 järjestetään kaupunginhallituksen talousseminaari, johon kutsutaan lautakuntien ja valtuustoryhmien puheenjohtajat. Kaupunginhallitus, 13.08.2018, 190 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Peltola antti.peltola@jarvenpaa.fi talous- ja hallintojohtaja Konsernipalvelut Kaupunginhallitus merkitsi kokouksessaan 11.6.2018 170 tiedoksi vuosien 2019-2023 talousarvion valmistelutilanteen ja alustavan kehyksen, jotka ovat liitteenä. Alustavan kehyksen anatamisen jälkeen talousarvion valmistelua on jatkettu
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 16 ( 20) suunnitelman mukaisesti. Prosessin edetessä alustavaan kehykseen ennen lopullista kehysehdotusta tullaan tekemään seuraavia tärmennyksiä: - Valtakunnallisen maakunta- ja sote- uudistuksen vaikutus tullaan siirtämään vuodelta 2020 vuoteen 2021 - Väestäsuunnitteen tavoiteuraa ja sen talousvaikutuksia selvitetään elokuun aikana kehyksen ja yleiskaavavalmistelun pohjaksi - Verotuloarviot tullaan päivittämään käytettävissä olevien viimeisten tietojen mukaiseksi - Valtionosuuksia koskevat arviot tullaan päivittämään käytettävissä olevien viimeisten tietojen mukaiseksi - Purettavien rakennusten alaskirjaukset tullaan tarkistamaan, tällä vaikutus poistoihin ja tilikauden tulokseen - Konsernipalveluiden kehystä täsmennetään viestinnän, kaupunkimarkkinoinnin ja osallisuuden edelleen vahvistamiseksi - Palvelualuekohtaiset kehykset tarkistetaan mahdollisten muuttuvien tekijöiden osalta. Kokonaisuudessaan tavoitteena on, että suunnitelmakauden kehys saadaan positiiviseksi myös vuoden 2019 osalta Valtuuston lähetekestelun jälkeen prosessi jatkuu siten, että kaupunginhallitus käsittelee kehystä seminaarissaan 10.- 11-9 ja kaupunginhallitus päättää kehyksestä viimeistään 17.9.2018. Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi vuosien 2019-2023 talousarvion valmistelutilanteen. lähettää toukokuussa annetun alustavan kehyksen valtuustolle lähetekeskustelua varten. Hyväksyttiin. Talousjaosto, 30.08.2018, 28 Liitteet Valmistelija / lisätiedot: Antti Peltola antti.peltola@jarvenpaa.fi talous- ja hallintojohtaja
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 17 ( 20) 1 Tilannekatsaus kehyksen valmistelutilanteeseen_peltola.pdf Konsernipalvelut Kehysvalmistelu Vuosien 2019-2023 taloussuunnitelman valmistelu on edennyt suunnitelman mukaisesti. Liitteenä A on yhteenveto kehyksen laadintatilanteesta. Kehykseen on valmistelun edetessä tehty mm. seuraavia täsmennyksiä: Verorahoitteisten (verotulot ja valtionosuudet) tulojen osalta arvio on tarkennettu viimeisimmän ennusteen mukaiseksi Sote- muutos on siiretty vuodelle 2021 ja sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssitarvetta on tarkennettu vuoden 2019 osalta Investointiohjelmaa on tarkennettu ja se tullaan ulottamaan talousarviovalmistelun edetessä 10 vuoden mittaiseksi Valmistelua jatketaan niin, että kaupunginhallitus käsittelee kehystä seminaarissaan 9. - 10.8 ja päättää kehyksestä kokouksessaan 17.9. Talous- ja hallintojohtaja esittelee kehyksen valmistelutilannetta kokouksessa. Skenaariotarkastelu Syksyn aikana tullaan linjaamaan osana yleiskaava- ja strategiatyötä tavoite Järvenpään kaupungin väestökasvulle. Tämän linjaamisen tueksi työstetään konsernipalveluissa yhteistyössä kaupunkikehityksen kanssa vuoteen 2040 asti ulottuvaa skenaariotarkastelua. Kunkin skenaarion kohdalta tehdään tarkastelua niiden talousvaikutusten osalta. Tarkastelussa on skenaarioiden vaikutukset mm. käyttötalouteen sekä investointeihin, maanmyyntiin ja verotuloihin. Skenaariotarkastelun osalta osa selvityksestä on vielä kesken (mm. vaikutukset kunnallistekniikan investointeihin). Skenaariotarkastelua tullaan käymään läpi KH- seminaarissa ja syyskuun talousjaostossa. Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Talousjaosto merkitsee tiedoksi kehyksen ja skenaariotarkastelun valmistelutilanteen ja ohjeistaa tarvittaessa jatkovalmistelua Hyväksyttiin.
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 18 ( 20) 29 Ilmoitusasiat Syksy to 27.9 - Konserniyhteisöjen tavoitteiden toteumat 08/2017 - Jyk- investointi - Skenaariotarkastelua - Sote- tuotannonsiirron vaikutukset Jatsi- osakeyhtiöön to 25.10 - Kaupunginjohtajan vuoden 2019 talousarvioesityksen valmistelutilanne - Veroperusteet vuodelle 2019 to 22.11 - Perhelä- hankkeen tilannekatsaus to 13.12 Kokoukset pidetään pääsääntöisesti Järvenpää- talon Terijoki- huoneessa ja tavoitteena on, että kokouksen kesto on 7.00-9.00. Tarvittaessa kokouksia voidaan jatkaa pidempäänkin. Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Merkitään tiedoksi
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 19 ( 20) Hallintovalitus 26, 27 Hallintovalitus VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Käytettäessä muuta tiedoksiantotapaa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, valitusaika jatkuu seuraavaan arkipäivään. Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen Valitusviranomainen on Helsingin hallinto- oikeus. Helsingin hallinto- oikeuden asiointiosoite on seuraava: Osoite: Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Puhelinvaihde: 029 56 42000 Faksi: 029 56 42079 Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituskirjelmässä on
Järvenpää Pöytäkirja 6/2018 20 ( 20) ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä - päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, milloin päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä jo aikaisemmin ole toimitettu viranomaiselle Lisätietoja Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto- oikeudessa 250 euroa. Saman lain 5 :ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto- oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.