tube video! musihkka musikk MUUSIK SAJOS Raporta TEMA: IEŽAN JIETNA JIEČČÂN JIENÂ JIÕČČAN JIÕNN OMA ÄÄNI

Samankaltaiset tiedostot
Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2015

dánsa l tanssâ l pleässjummuš l tanssi duodji tyeji tuejj saamenkäsityö Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2017

Raporta. Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas Raportti Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2016 Anni Näkkäläjärvi, teksti&valokuvat

SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2005 Vuohčus/ Vuotsossa Raporta/ Raportti Sámediggi/ Saamelaiskäräjät Skuvlen- ja

SÁMENUORAID DÁID DADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma Raporta / Raportti

SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2007 Ohcejogas/Utsjoella Raporta/ Raportti

Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2013

Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raportt Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvin 2015

SÁMENUORAID DÁID DADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2008

PRESSTIEDOTE. Julkaisuvapaa Ijahis idja rokkaa, joikaa, laulaa, tanssii ja räppää elokuussa

Raporta 2011 Raportti Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2011 SÁMEMUSIHKA OAHPAHUSA OVDDIDANPROŠEAKTA SAAMELAISMUSIIKIN OPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE 1

Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2012

Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2014

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

Raporta. Raportti Saamelaisnuorten taidetapahtumasta Kaisa Tapiola ja Anni Näkkäläjärvi

SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA EANODAT ENONTEKIÖ

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

EANODAT ENONTEKIÖ. GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

Riikkaviidosaččat árvvolaš duovddaguovlun evttohuvvojedje ođđa čuozáhagat

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT. EANODAT ENONTEKIÖ Heahtá skuvla/ Hetan koulu 0-6

1.1. Smiid ruovttuguovllu gielddat/ (-4) (+5) (+3) vs Yhteensä Muutos. Oktiibuot Rievdädus. EaktodåhtoIa.

ÄŠŠILISTO 4/2014 Sämitige čuákkim SÄMITIGE ČUÁKKIM 4/2014 Äigi Saje

SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA

Hetan peruskoulu Puistomäentie Enontekiö

SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2006 Anáris/ Inarissa Raporta/ Raportti

myös muualla sosiaalitoimen työtehtävissä. Kolmivuorotyö.

Saamen kielen ja kulttuurin linja

Skábmagovat Alkuperäiskansojen elokuva- ja TV-tuotantofestivaali. Skábmagovat Eamiálbmogiid ealligovva- ja TVbuvttadanfestivála

PORTFOLIO. Kuva: SAKK

Liite 3. Lehdistötiedotteet

1) Dievasmahte čuovvovaš teavsttaid. Geavat siiddu ravddas addojuvvon sáni dakkár hámis go teaksta gáibida.

Sámi parlamentáralaš ráđđi bargoortnet. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston työjärjestys

Sápmelašvuohta lea dego skeaŋka

Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH /OP-624

VALITSIJAYHDISTYKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA VÁLLJENOLMMÁIOVTTASTUSA VUOĐĐUDANÁŠŠEGIRJI

Keskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen.

OHCAMUŠ HAKEMUS PROŠEAKTADOARJJA PROJEKTIAVUSTUS. sápmelaš kulturdoarjaga ohcamii saamelaisen kulttuuriavustuksen hakemiseen

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä

VALITSIJAYHDISTYKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA VÁLLJENOLMMÁIOVTTASTUSA VUOĐĐUDANÁŠŠEGIRJI

OHCAMUŠ HAKEMUS BARGOSTIPEANDA TYÖSKENTELYAPURAHA. sápmelaš kulturdoarjaga ohcamii saamelaisen kulttuuriavustuksen hakemiseen

PEKKA SAMMALLAHTI, SÁMEGIELAID DUTKI

Gudnejahttojuvvon Presideanta, Ministtar, Ruoŧa ja Suoma sámediggepresideanttat, eará áirasat ja guossit

RINNAKKAISTEKSTIT. Láhka sámedikkis addojuvvon lága rievdadeamis

EVTTOHUS SUOMA NATURA FIERPMÁDAGA DIEVASMAHTTIMIN JA DIEĐUID ÁIGGI DÁSSÁI OAŽŽUMII

DAVVEHIEIBMA POHJATUULI NORTH WIND

Ohcejoga gielda Beavdegirji 1/2019 1

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o Laki. N:o saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta

GEABBILIS PRAKTIHKALAŠ PEDAGOGALAŠ OAHPPU

ma hallintopäällikkö

O N N E N P O I K A L I H K K O Š A L M M Á I. lihkos almmai3.indd

SÁMEDIGGI ESITYSLISTA 2/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (18) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 2/2016

sanomat Saamenkielinen käsityölinja SAKK:sta työelämään ja yrittäjäksi

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2010 N:o Laki. N:o 252. Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta

Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000 N:o Laki. N:o 363. Pohjoismaiden projektivientirahastosta

Jahki Jeera gáttis. Essi mátki Anárii

Selvitys: Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana hankkeesta

SÁMEDIGGI ÄŠŠILISTO 2/2015 SÄMITIGGE Sämitige čuákkim sijđo 1 (14) SÄMITIGE ČUÁKKIM 2/2015

Vuođđooahpahusa. Oahppifuolahusa plána. Ohcejoga gielda

Saamelaiskulttuurikeskus

2. Ohcamušášši dikšu / 2. Hakemusasiaa hoitaa / 1. Hakijan nimi (yhteisön rekisteröity nimi)

SAKU Saamenkielen- ja kulttuurinlinja. Merja Välitalon kouluvuosi

Ohcejoga gielda Beavdegirji 4/2017 1

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT

MÁNÁID JA NUORAID SKÁBMAGOVAT LASTEN JA NUORTEN SKÁBMAGOVAT ANÁRIS / INARISSA

G i e L L A G A S. aviisa

SAKK lukuvuosi Saamen kieli ja kulttuuri Outi Länsman. oahppamin sámegiela

Eanangodde- ja sode-ođastusa loahpparaporta

INARIN KUNNAN KOULUJENVÄLISET HIIHTOKILPAILUT INARIN JUUTUANVAARA LÄHTÖLUETTELO. POJAT 1 LUOKKA (2009) mini SC + 0,5km(V)

HE 287/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2019.

Kyselyyn vastasi 55, iältään 8-20-vuotiasta, nuorta.

PORTFOLIO Jonna kilkki Saamenkieli ja kulttuuri

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut

SISÄLLYS. käännös)

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Romssa fylkkasuohkana ja Finnmárkku fylkkagieldda dearvvašvuođaguorahallan 2019

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999 N:o Asetus. N:o 189. kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta

SISÄLLYS. N:o 539. Asetus. valtion virkamiesten eroraha-asetuksen 10 :n muuttamisesta annetun asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Ohcejoga gielda Beavdegirji 5/2017 1

1 of 5 1/14/10 10:07 PM

Davvisámegiela reduplikatiiva vearba genetiiva boađi boađi ja bosu bosu morfologiija, syntáksa ja semantihkka

Kultuvrra ruohttasiin Kulttuur madduin Kulttuur maddjin Kulttuurin juurilla

Ohcejoga gielda Beavdegirji 7/ Gielddadállu, gielddaráđđehusa čoahkkinlatnja

Arvoisa valtion työntekijä,

C:OLLcC:lEiLLA - C:OLLcC:fl3LLA - C:OLLcC:lcLLA - C:OLLEiC:lcLLA - C:OLLcC:lcLLA - C:OLLcC:IËLLA. Gollegiella - Pohjoismainen saamen kielipalkto 2008

Utsjoen kunta Esityslista 1/ Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja

UCÂMUŠ HAKEMUS PARGOIŠERUTTÂ TYÖSKENTELYAPURAHA. säämi kulttuurtorjuu ucâmân saamelaisen kulttuuriavustuksen hakemiseen

Ohcejoga gielda Beavdegirji 2/2015 1

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi

Vuoruhansuorgi 1: Gievrras Luonddugáhttenlihttu

13 oasseguovllu oasseoppalašlávvaevttohus 43 Lassemearreruhta giddodagaid sisáibmováttisvuođaid

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta /2011 Laki. porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta

Transkriptio:

musihkka musikk MUUSIK & TEMA: IEŽAN JIETNA JIEČČÂN JIENÂ JIÕČČAN JIÕNN OMA ÄÄNI SÁMEDIGGI SÄMITIGGE S Ä Ä M T E Ǧ Ǧ SAAMELAISKÄRÄJÄT tube video! SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUS SÄMINUORÂI TAAIĐÂTÁBÁHTUS SÄÄ MNUÕRI ČEÄ PPVUÕĐPEI VV SAAMELAISNUORTEN TAIDETAPAHTUMA SAJOS 12.4.2018 plakáhta plánen anni näkkäläjärvi Raporta Raportti Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2018 Aleksi Ahlakorpi, Anni Näkkäläjärvi ja Eeva Mäkinen 1

SAAMELAISNUORTEN TAIDETAPAHTUMA 2018 järjestettiin huhtikuun 12. päivänä Inarissa Sajoksessa. Tapahtuman piti olla Sodankylän Vuotsossa, mutta jouduttiin siirtä-mään Sajokseen Vuotson koulun ahtauden sekä turvallisuussyiden vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti saamelaiskäräjille taidetapahtuman järjestämiseen sekä Nuori Kulttuuri -säätiön järjestämään SOUNDS2018 -tapahtumaan osallistumiseen 40 000 euroa. Taideta-pahtuman tuottajaksi palkattiin Aleksi Ahlakorpi kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Järjestelyihin osallistuivat saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto, saamelaismusiikkikeskus ja nuorisoneuvosto, Arktista pedagogiikkaa -hanke ja medialinja (SAKK) sekä Inarin kunta. Ääni- ja valotekniikan hoiti Sajoksen palveluyksikkö. Tapahtumaa varten laadittiin Sajoksen pelastussuunnitelmaan pohjautuva turvallisuussuunnitelma. Tapahtumassa työskenteli 5 järjestyshenkilöä sekä 2 ensiavusta vastaavaa henkilöä (Antti Kiuttu, New Flow ja SPR). Tapahtumapäivänä tarjottiin lounas kaikille osallistujille huoltajineen Čaijussa ja SAKK:ssa. Tapahtuman valokuvasi Eeva Mäkinen ja streamauksesta vastasivat SAKK:n medialinjan opiskelijat opettajansa Erkki Feodoroffin johdolla. Tapahtumaan ei peritty osallistumis- tai pääsymaksuja. Ryhmät tulivat Inariin busseilla Enontekiöltä, Sirkasta, Sevettijärveltä, Nuorgamista, Utsjoelta, Karigasniemeltä, Ivalosta, Vuotsosta, Sodankylästä sekä Rovaniemeltä. Lisäksi osallistujia tuli myös Inarin kirkonkylän koulusta sekä päiväkodeista. Muutamille pitkämatkalaisille järjestettiin yöpyminen hotellissa. Tapahtuman avasi joiulla monitaiteilija Niillas Holmberg Utsjoelta. Juontajina olivat Anna-Katariina Feodoroff (koltans.), Hilla-Maija Logje (pohjoiss.) ja Sáárá Seipiharju (inarins.). Musiikkituomareiden työskentelyn aikana yleisö sai nauttia inarinsaamenkielisen suosikkiräppärin Mikkâl Morottajan eli Amocin konsertista tai seurata Niilo Aikion ja Marketta Nilsenin uuden Nigá 2 -nuortenkirjan julkistamista Solju-salissa. Tapahtumassa myös julkistettiin Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston uusi logo. Lisäksi nuoret saattoivat tutustua Aseman lapset ry:n Walkers-auto Wautoon tapahtuman ajan Sajoksen pihalla. Koko tapahtuman ajan yleisöllä oli myös vapaa pääsy Solju-saliin, missä sai suurelta näytöltä seurata tube-haasteeseen osallistuneita videoita nonstopina. SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUS 2018 ordnejuvvui cuoŋománu 12. beaivve Anáris kulturguovddáš Sajosa sálas. Dáhpáhus galggai dollojuvvot Vuohčus, muhto sirdojuvvui Anárii Vuohču skuvlla gáržžes sála ja dorvvolašvuođasivaid dihte. Oahpahus- ja kulturministeriija čujuhii dáiddadáhpáhusa ordnemii ja Nuorra Kultuvra -vuođđudusa ordnen SOUNDS2018 -dáhpáhussii oassálastimii 40 000 euro. Dáiddadáhpáhusa buvttadeaddjin bálkáhuvvui Aleksi Ahlakorpi guovtti ja beali mánotbadjái. Ordnemiidda oassálaste sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, sámemusihkkaguovddáš ja nuoraidráđđi, Arktalaš pedagogiika -fitnu ja medialinnjá (SOG) sihke Anára gielda. Jietna- ja čuovgateknihkas fuolahii Sajosa bálvalanovttadat. Dáhpáhusa várás dahkkui dorvvolašvuođaplána, mii vuođđuduvai ovddit jagiid Sajosa gádjunplánii. Dáhpáhusas barge 5 ortnetdoalli ja 2 vuosttašveahkkeolbmo (Antti Kiuttu, New Flow ja SRR). Beivvi áigge fállojuvvui borramuš oassálastiide oktan fuolaheddjiiguin Cafe Čaijus ja SOG:s. Dáhpáhusa govvidii Eeva Mäkinen, streamemis vástidedje SOG:a medialinjá oahppit oahpaheaddjinis Erkki Feodoroffiin. Dáhpáhussii eai berrojuvvon oassálastin- eaige sisabeassanmávssut. Joavkkut bohte Anárii bussiiguin Eanodagas, Gihttelis, Čeavetjávrris, Njuorggámis, Ohcejogas, Gáregasnjárggas, Avvilis, Vuohčus, Soađegilis ja Roavvenjárggas. Lassin ledje vel oahppit Anára skuvllas ja beaiveruovttuin. Idjadeapmi ordnašuvai hoteallas muhtin guhkesmátkkálaččaide. Dáhpáhusa rabai luđiin multidáiddár Niillas Holmberg Ohcejogas. Láidesteaddjin ledje Anna-Katariina Feodoroff (nuortalašg.), Hilla-Maija Logje (davvisámeg.) ja Sáárá Seipiharju (anárašg.). Musihkkaduopmáriid barggu áigge olbmot besse návddašit Mikkâl Morottaja dahjege Amoca rapkonseartta auditorias dahje čuovvut Niilo Aikio ja Marketta Nilsena ođđa nuoraidgirji Nigá 2 almmustahttima Solju-sálas. Dáhpáhusas maiddái almmuhuvvui Sámedikki nuoraidráđi ođđa logo. Dasa lassin Aseman lapset ry:a Walkers-biila Wauto lei dáhpáhusa áigge Sajosa šiljus ja nuorain lei vejolašvuohta oahpásnuvvat dasa. Oppa dáhpáhusa áigge olbmot besse maiddái Solju-sálii friija geahččat stuorra šearpmas tube-gilvui oassálastan videofilmmaid nonstopi. 2

LAJIT JA TAVOITTEET Vuoden 2018 teemana oli musiikki valtakunnallisen Nuori Kulttuuri -teeman mukaisesti. Toisena teemana oli youtube-videoiden tekeminen eli tubettaminen, jonka järjesti Arktista pedagogiikkaa -hanke (SAKK) Kalle Sulkamon johdolla. Tuomareina musiikkikilpailussa toimivat saamelaismuusikot Heli Aikio, Anna Lumikivi ja Niillas Holmberg. Tubetus-haasteen päätuomarina toimi yksi Suomen kuuluisimmista tubettajista, Mansikkka eli Maiju Voutilainen apunaan Xia Torikka ja Aleksi Ahlakorpi. Kaikki ilmoittautumiset tehtiin netissä Webropolin kautta. Tapahtuma sai näkyvyyttä myös facebookissa ja instagramissa. Tapahtumaan kutsuttiin kaikki saamelaislapset ja -nuoret sekä saamen kielen ja saamenkielisten luokkien oppilaat. Myös koulujen ulkopuolella toimivilla nuorilla oli mahdollisuus osallistua. Saamelaisnuorten taidetapahtuman päätavoitteena on tarjota nuorille tilaisuus kehittää ja esitellä taitojaan muille sekä saada innostavaa palautetta. Raadin toivottiin painottavan erityisesti nuorten omaa panosta esitysten valmistamisessa. Tärkeänä tavoitteena on aina ollut myös lasten ja nuorten saamen kielen taidon ja saamelaisen identiteetin vahvistaminen. Lisäksi tapahtuma tukee merkittävällä tavalla oppilaiden, opettajien, vanhempien ja saamelaisyhdistysten yhteistyötä. ŠLÁJAT JA ULBMILAT Jagi 2018 temán lei riikaviidosaš Nuorra Kultuvra -temá mielde musihkka. Nubbin temán lei tubben dahjege youtube-videoid dahkan. Videogilvvohallama ordnii SOG:a Árktalaš pedagogihka -fitnu, man jođihii Kalle Sulkamo. Duopmáriin musihkkagilvvus ledje sámemusihkkárat Heli Aikio, Anna Lumikivi ja Niillas Holmberg. Tubbengilvvohallama váldoduopmáriin lei okta Suoma beakkáneamos tubbejeddjiin, Mansikkka alias Maiju Voutilainen sihke Xia Torikka ja Aleksi Ahlakorpi. Buot almmuheamit bohte Webropol bokte interneahtas. Dáhpáhus beasai oidnosii maiddái facebooka ja instagramma bokte. Dáhpáhussii bovdejuvvojedje buot sámemánát ja nuorat sihke skuvllaid sámegiela lohkkit ja sámeluohkáid oahppit. Oassálastin lei vejolaš maiddái skuvllaid olggobealde doaibmi nuoraide. Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa váldoulbmilin lea fállat nuoraide dilálašvuođa ovddidit dáidduideaset ja čájehit dáid maiddái earáide sihke oažžut movttiidahtti árvvoštallama. Duopmáriin vurdojuvvui, ahte sii deattuhit árvvoštallamis erenoamážit nuoraid iežas oassálastima čájáhusaid ráhkadeapmái. Dehálaš ulbmilin lea álo leamašan maiddái mánáid ja nuoraid sámegiela geavaheami ja sámi identitehta nannen. Dasa lassin dáhpáhus nanne mearkkašahtti mearis maiddái oahppiid, oahpaheddjiid, váhnemiid ja sámi servviid ovttasbarggu. 3

Taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvun alun vuosista alkaen ja niistä on tullut saamelaisnuorille tärkeä areena sekä taideharrastusten että saamen kielen näkökulmasta. Tapahtuma on tarjonnut ensimmäisen yleisön monille nykyisin tunnetuille saamelaistaiteilijoille ja kannustanut nuoria musiikkiharrastuksiin, teatteri-ilmaisuun, tanssiin, kuvataiteeseen ja kirjoittamiseen. Saamelaisnuorten taidetapahtuma on suurin vuosittain saamelaisalueella järjestettävä saamenkielinen nuorisotapahtuma. OSALLISTUJAT JA LUKUJA Inarissa musiikki- ja tube -kilpailuihin ilmoittautui noin 200 lasta ja nuorta. Musiikkiesityksiä oli kymmenen ja tube-haasteeseen osallistuneita videoita 35. Musiikkikatselmuksessa erityisesti perinteinen joiku oli selvästi nostanut suosiotaan. Tube -haasteen suosio puolestaan yllätti järjestäjät positiivisesti. Videoita tuli saamelaisalueen lisäksi myös Tampereelta saakka ja kaikki osallistuneet videot olivat saamenkielisiä ja kaikki kolme Suomessa puhuttua saamenkieltä kuuluivat niissä. Tapahtumaan osallistui päivän aikana yhteensä noin 400 henkeä. Dáiddadáhpáhusaid leat ordnen 1970-logu álgojagiid rájes ja dain lea šaddan sámenuoraide dehálaš arena sihke dáiddalaš astoáigge doaimmaid ja sámegiela dáfus. Dáhpáhus lea fállán vuosttas lávddi máŋgga dálá dovddus sámedáiddárii ja movttiidahttán nuoraid hárjehallat musihka, teáhtera, dánsuma, govvadáidagiid ja čállima. Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea stuorámus, jahkásaččat ordnejuvvon sámegielat nuoraiddáhpáhus, mii ordnejuvvo sámeguovllus. OASSÁLASTTIT JA LOGUT Anáris musihkka- ja tubben -gilvvuide almmuhedje iežaset sullii 200 máná ja nuora. Musihkkačájáhusat ledje logis ja tubben -gilvui oassálastán videot 35. Musihka bealde erenoamážit árbevirolaš juoigan lei čielgasit šaddan bivnnuheapmin. Tubbengilvvu bivnnutvuohta fas hirpmástuhtii ordnejeddjiid positiivvalaččat. Videot bohte eret sámeguovllus, de maiddái gitta Tampere rájes. Buot oassálastán videot ledje sámegillii, ja buot golbma Suomas hubmojuvvon sámegiela gullojedje dain. Dáhpáhusas ledje beaivvi áigge oassálastit oktiibuot sullii 400. 4

PALKINNOT Kaikki musiikki- ja tube-tapahtumaan osallistuneet saivat tapahtumasta muistoksi osallistumistodistuksen. Saamelaiskäräjät jakoi 1100 euron edestä kannustusstipendejä hyvien vapaa-ajan harrastusten jatkamiseen. Kaikki musiikkiryhmät saivat myös kirjallisena arviot omista esityksistään. Musiikkiraadissa oli kolme muusikkojäsentä, yksi edustamassa jokaista Suomessa puhuttua saamen kieltä. Heli Aikio, Anna Lumikivi ja Niillas Holmberg valitsivat ryhmien joukosta yhden, joka pääsi esiintymään toukokuussa Mikkelissä pidettävään SOUNDS 2018 -tapahtumaan. BÁLKKAŠUMIT Buot gilvvuid oasseváldit ožžo oassálastinduođaštusaid muitun dáhpáhusas. Sámediggi jugii 1100 euro ovddas stipeanddaid movttiidan dihte nuoraid joatkit buriid áiggeádjagiid. Buot musihkkajoavkkut ožžo girjjálaš máhcahaga iežaset ovdanbuktima ovddas. Musihkkajurys ledje golbma musihkkara, okta guđege Suomas hállojuvvon sámegiela nammii. Heli Aikio, Anna Lumikivi ja Niillas Holmberg válljejedje ovtta musihkkajoavkku ovddastit sámenuoraid SOUNDS -dáhpáhusas, mii dollui Mikkelis miessemánus. Saamelaisnuorten taidetapahtuma -stipendit Sámenuoraid dáiddadáhpáhus -stipeanddat 2018 Musiikki Saamelaisnuorten taidetapahtuman 2018 musiikkikilpailun voitti Oarjánnieiddat Karesuvannosta esityksellään Min árbi. Oarjanieiddat saivat 200 euron arvoisen stipendin ja osallistuvat Mikkelissä 25.-27.5.2018 järjestettävään Nuori Kulttuuri tapahtumaan SOUNDS:iin. Myös seuraaville jaettiin stipendi: Musihkka: Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa 2018 musihkkagilvvu vuittii Oarjánnieiddat Gárasavvonis čájáhusainis Min árbi. Oarjánnieiddat ožžo 200 euro stipeandda ja besse vuolgit Mikkelii 25.-27.5.2018 Nuorra Kultuvrra SOUNDS -dáhpáhussii. Maiddái čuovvovaččat ožžo stipeandda: Biellocizážat, Ivalo/Avvil Gullo gullo 100 Čeʹvetjääuʹr päärna, Sevettijärvi/Čeavetjávri Aanarjäuʹrr 100 Vuohču juoigalaš mánát, Vuotso/Vuohčču Luođit 100 Avvila nieiddat, Ivalo/Avvil Vuoi vuoi mu ja Gula gula 150 Tubetus Saamelaisnuorten taidetapahtuman 2018 tube-haasteen voitti Ivalon ala-asteen oppilas Elle-Máárjá Siltala videolla Elle-Máárjá peivi. Tubben Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa 2018 tubbengilvvu vuittii Avvila vuolledási oahppi Elle-Máárjá Siltala videoinis Elle-Máárjá peivi. (100 ): Elle-Máárjá peivi, tekijä Elle-Máárjá Siltala, Kiäváájävri (Avveel vyelitääsi, 0lk) 50 stipendin saivat: Ru vddcuaggas Rautatie tekijät Henry Haataja, Lilja Ljetoff, Henri Kekäle, Helmi Ljetoff, Sevettijärvi Hobbyhorses tekijät Hildá Musta, Ella Kämäräinen, Sáranne Näkkäläjärvi, Inari Filbma tekijät Elen Aina West ja Jasmina Kangasniemi, Inari Vuordámušat vs. duohtavuohta dahkkit Venla Järvensivu ja Milja Suomi, Tampere Škoovlâst tekijät: Arvi Lehmuslehti, Eetu Kantola ja Penjami Mattus, Inari Ellee sierâ tekijät Roosa Pekkala, Lumi Pekkala, Elina Kotikangas já Aino Kiviniemi, Ivalo Verbâ háástus tekijät Pinja Krupula já Ronja Sokero, Ivalo. 5

Tubettaja Mansikkka tulee opastamaan saamelaisnuoria Tubettaja Mansikkka tulee kouluttamaan saamelaisnuoria Inariin ja osallistuu myös huhtikuun 12. päivänä Vuotsossa järjestettävään Saamelaisnuorten taidetapahtumaan. Taidetapahtuman tubetusteemaan liittyvä koulutus järjestetään torstaina 15. 2. klo 13.00 14.00 Sajoksen auditoriassa. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Mansikkka kertoo urastaan ja kannustaa nuoria toteuttamaan itseään rohkeasti ja avoimesti. Esityksen jälkeen hän vastaa yleisön kysymyksiin. Tapahtuma striimataan ja tallennetaan koulutuskäyttöä varten. Mansikkka (Maiju Voutilainen) toimii Saamelaisnuorten taidetapahtuman tubettamisen suojelijana sekä kilpailun videoiden tuomarina. Mansikkka on yksi tämän hetken suosituimmista tubettajista Suomessa. Hän on tyylikäs lifestylevaikuttaja, joka rakastaa taidetta ja muotia ja inspiroituu erilaisista tyylikokeiluista. Maiju antaa oman äänensä kuulua. Tämän myötä hän onkin saanut useita tunnustuksia käsitellessään rohkeasti myös vaikeampia aiheita. Asiapitoisten puheenvuorojen lisäksi Maiju osaa myös viihdyttää omalla lämminhenkisellä otteellaan. Tapahtumassa annetaan myös lisätietoja Saamelaisnuorten taidetapahtuman tubetusteemaan liittyen. Koulutustapahtuman toteutuksesta vastaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Arktista pedagogiikkaa -hanke yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Tubbejeaddji Mansikkka boahtá oahpistit sámenuoraid Tubbejeaddji Mansikkka boahtá Anárii skuvlet sámenuoraid ja oassálastá maid cuoŋománu 12. beaivve Vuohčus Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii. Dáiddadáhpáhusa tubbentemái laktáseaddji skuvlen ordnejuvvo duorastaga 15. 2. dmu 13.00 14.00 Sajosa auditorias. Dilálašvuohta lea rabas buohkaide. Mansikkka muitala iežas barggu birra ja movttiidahttá nuoraid eallit roahkkatvuođain ja rabasvuođain. Ovdanbuktima maŋŋá Mansikkka vástida guldaleddjiid gažaldagaide. Skuvlejupmi striimejuvvo ja vurkejuvvo skuvlengeavahusa várás. Mansikkka (Maiju Voutilainen) doaibmá Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa tubbentemá suodjaleaddjin ja maiddái videogilvvu duopmárin. Mansikkka lea okta otná beaivve bivnnuheamos tubbejeddjiin Suomas. Son lea stiillalaš lifestyle -váikkuheaddji, guhte ráhkista dáidagiid ja moda ja fidne inspirašuvnna sierralágan stiilaiskkademiin. Maiju diktá iežas jiena gullot. Son leage ožžon olu rámi das, go lea gieđahallan roahkkadit maiddái váigadet áššiid. Áššálaš sáhkavuoruid lassin Maiju máhtá maid guoimmuhit liggosis vugiinis. Skuvlendáhpáhus fállá maiddái lassedieđuid Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa dáiddadáhpáhusa tubbentemá birrá. Skuvlendáhpáhusa ollašuhttimis vástida Sámi oahpahusguovddáža Árktalaš pedagogiikká -fidnu ovttas Sámedikkiin Tubeʹtteei Mansikkka puätt škooulted sääʹmnuõrid Tubeʹtteei Mansikkka puätt škooulted sääʹmnuõrid Aanra da vuässââtt še cuâŋmannu 12. peeiʹv Vuõccust jäʹrjstum Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva. Čeäʹppvuõđpeeiʹv tubeʹttemtemma õhttneei škooultõs lij neljdpeeiʹv 15. 2. klo 13.00 14.00 Sajoozz auditoriost. Podd lij äävai pukid ǩeäiʹd miõll ǩeäss tok. Mansikkka mušttal jiijjâs tuej pirr da mooutat nuõrid tuõttân tuejjeed jiijjâs juʹrddjid tuõsttlânji da äävmiõlin. Õuʹddepuʹhttem mâŋŋa son vaʹsttad kõõččmõõžžid. Škooultummuš striimjet da ruõkkât škooultõõzz diõtt. Mansikkka (Maiju Voutilainen) toiʹmm Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv tubeʹttem suõjjleejen di ǩeâšt videooi ärvstõõllʼjen. Mansikkka lij õhtt tän poodd peäggtum tubbeʹtteei Lääʹddjânnmest. Son lij mallšõs lifestyle-vaaikteei, kååʹtt rääʹǩǩast taaid da muoti da inspirââtt jeeʹresnallšem mallǩiõččlõõttmin. Maiju oudd jiijjâs jiõn kollʼjed. Tän ǩeeʹjjest son lij vuäǯǯam määŋgaid ǩeiʹttmid ǥu lij ǩiõttʼtõõllâm ruõkkâdvuõđin še vaiggääb aaʹššid. Vueʹǩǩšõs saakkvuârai lââʹssen Maiju silttad še hääʹsǩâʹtted pakkvuõiŋŋsâz vueʹjjin. Šõddmõõžžast uudet še lââssteâđaid Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv tubeʹttemteeʹm pirr. Škooultummuš teâuddjummšest vaʹsttad Sääʹmvuuʹd škooultõskõõskõõzz Aarktlaž pedagogiik -haʹŋǩǩõs õhttsâžtuejast Sääʹmtiiʹǧǧin. Tubetteijee Mansikkka puátá škovliđ säminuorâid Tubetteijee Mansikkka puátá Anarân škovliđ säminuorâid já uásálist meid Säminuorâi taaiđâtábáhtusân, mii uárnejuvvoo cuáŋuimáánu 12. peeivi Vuáčust. Taaiđâtábáhtus tubettemteeman lohtâseijee škovlim uárnejuvvoo tuorâstuv 15. 2. tme 13.00 14.00 Saijoos auditoriost. Tilálâšvuotâ lii ávus puohháid, kiäh láá perustum. Mansikkka muštâl suu syergist já movtijdit nuorâid eelliđ ruokkâdávt já ávusmieláin. Oovdânpyehtim maŋa sun västid kuldâleijei koččâmuššáid. Tábáhtus vuolgâttuvvoo njuolgist neeti peht já vyerkkejuvvoo škovlimkiävtu várás. Mansikkka (Maiju Voutilainen) tuáimá Säminuorâi taaiđâtábáhtus tubettem suojâleijen sehe videokišto tuámárin. Mansikkka lii tääl ohtâ pivnohumos tubetteijee Suomâst. Sun lii fijnâ stiijlâ lifestyle-vaikutteijee, kote räähist taiđuu já muoti já moovtásk sierâlágán stijlâkeččâlmijn. Maiju addel jieijâs jienâ kulluđ. Taam mield sun lii-uv finnim maaŋgâid tubdâstâsâid, ko lii kieđâvuššâm ruokkâdávt meid vaigâdub aašijd. Ášálij sahâvuárui lasseen Maiju máttá meid makkuuttiđ suu jieijâs lieggâ vuovijn. Tábáhtusâst adeluvvojeh meid lasetiäđuh, moh lahtâseh Säminuorâi taaiđâtábáhtus tubettemteeman. Škovlimtábáhtus olášutmist västid Säämi máttááttâskuávdáá Arktâsâš pedagogiik -haahâ oovtâstpargoost Sämitiggijn. https://nuorikulttuuri.fi / teksti ja kuva: Noora Hakulinen 6