Maaseudun rahoitustilastot 2018 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutuyksikkö lähettää Teille oheiset vuoden 2018 KeskiPohjanmaan maakuntaa koskevat rahoitustilastot. Tiivistelmään on koottu tilastot rahoitusta saaneista maatilojen investoinneista ja aloitustuista, hanke- ja yritystuista, maksetuista ympäristösopimusten korvauksista sekä muista ELYkeskuksesta maksettavista tuista. Tilastoissa on mukana Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen rahoitustilastot sekä Keski-Pohjanmaan maakunnan rahoitustilastot. Maatalouden investointitukia haettiin Keski-Pohjanmaalla edellisvuotta vähemmän. Suurimpana syynä tähän oli maidontuotannon ja turkistarhauksen alhaiset tuottajahinnat. Myöntövaltuuksia oli riittävästi, jolloin kaikkiin tukikelpoisiin hakemuksiin saatiin tehtyä myönteiset tukipäätökset. Nuorten viljelijöiden aloitustukia haettiin jonkin verran edellisvuosia enemmän.
ELY-keskus myönsi Keski-Pohjanmaan alueella toimiviin maaseudun kehittämishankkeisiin yhteensä noin 1,2 milj. euroa. Varoja myönnettiin mm. maaseudun tietoliikenneyhteyksien selvittämiseen, ravinnevirtojen hyödyntämisen tehostamiseen, yritysryhmän kehittämiseen, suometsien sadonkorjuun ja erikoiskasvien viljelyn edistämiseen sekä venesataman kunnostamiseen. Yritystukia myönnettiin Keski-Pohjanmaalle vuonna 2018 noin 1,1 milj. euroa. Eniten tuettiin metalli- ja elintarvikealan yrityksiä. Uusia yritystukihakemuksia jätettiin kohtuullisesti, mutta määrän toivottaisiin kasvavan tulevaisuudessa, varsinkin perustamistuen osalta. Keski-Pohjanmaan maakuntaan myönnettiin vuonna 2018 luonnonmukaista tuotantoa, ympäristösopimuksia ja ei-tuotannollisia investointeja koskevia korvauksia tuensaajille yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa. Yhteistyöterveisin Maaseutuyksikkö Harriet Hermans Yksikönpäällikkö Sirkku Wacklin Toimipisteen päällikkö 2
Myönnetty maatilojen investointituki Koko maa ELY-keskus Avustus Korkotukilaina Hyväksytty kustannus Määrä 01 Uudenmaan ELY-keskus 3 512 380 3 609 396 9 469 090 79 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 17 406 092 24 138 686 51 327 659 271 03 Satakunnan ELY-keskus 6 957 421 6 857 083 19 859 076 143 04 Hämeen ELY-keskus 4 148 294 4 121 689 11 549 141 100 05 Pirkanmaan ELY-keskus 4 990 367 4 756 352 13 565 435 93 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2 214 363 2 436 242 6 562 720 61 07 Etelä-Savon ELY-keskus 3 203 431 3 409 002 8 699 716 67 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 6 993 784 8 406 472 19 342 595 157 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 3 988 980 5 420 129 11 155 819 60 10 Keski-Suomen ELY-keskus 2 504 521 2 385 221 6 882 191 75 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 26 820 863 33 904 501 75 191 919 317 12 Pohjanmaan ELY-keskus 14 996 823 16 614 569 43 036 665 287 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 14 687 211 15 911 354 40 813 874 278 14 Kainuun ELY-keskus 1 862 969 2 592 067 1 000 380 23 15 Lapin ELY-keskus 2 913 034 1 200 440 7 345 153 30 Yhteensä 117 200 533 135 763 203 325 801 433 2 041 Myönnetty maatilojen investointituki kunnittain NÄRPIÖ UUSIKAARLEPYY VÖYRI PEDERSÖREN KUNTA KRUUNUPYY MAALAHTI ISOKYRÖ LAIHIA KRISTIINANKAUPUNKI MUSTASAARI PIETARSAARI VAASA KORSNÄS TOHOLAMPI KAUSTINEN KOKKOLA KANNUS VETELI PERHO LESTIJÄRVI HALSUA Pohjanmaan maakunta: Avustus 11 429 808 Korkotukilaina 1 2716 640 Keski-Pohjanmaa: Avustus 3 567 000 Korkotukilaina 3 897 900 Korkotukilaina Avustus 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 4 500 000 5 000 000 3
Myönnetty investointituki maakunnittain Avustus Korkotukilaina Kpl Koko ELY 14 996 823 16 614 569 291 Pohjanmaa 11 429 808 12 716 641 207 Keski-Pohjanmaa 3 567 015 3 897 928 84 Myönnetty investointituki tukikohteittain Tukikohde Avustus Korkotukilaina Työympäristö ja ympäristön tila, rakentaminen 72 455 0 Tuotantohygieniaa ja eläinten hyvinvointi, laitteet 127 504 0 Tuotantohygienia ja eläinten hyvinvointi, rakentaminen 199 011 0 Kuivaamoiden rakentamisinvestoinnit 413 586 879 062 Tuotantovarastojen rakentamisinvestoinnit 484 733 779 508 Työympäristö ja ympäristön tila, laitteet 601 770 0 Muut investoinnit 617 131 1 122 708 Salaojitus 859 818 0 Sikatalouden rakentamisinvestoinnit 1 087 801 1 251 454 Energiantuotannon rakentamisinvestoinnit 1 407 454 0 Lihakarjatalouden rakentamisinvestoinnit C-alue 1 797 150 2 340 824 Kasvihuonetuotannon rakentamisinvestoinnit 2 646 924 4 521 076 Lypsykarjatalouden rakentamisinvestoinnit 4 681 486 5 719 936 14 996 823 16 614 568 Tukikohde Kpl Työympäristö ja ympäristön tila, rakentaminen 5 Sikatalouden rakentamisinvestoinnit 6 Tuotantohygienia ja eläinten hyvinvointi, laitteet 10 Muut investoinnit 11 Kuivaamoiden rakentamisinvestoinnit 12 Lihakarjatalouden rakentamisinvestoinnit C-alue 12 Kasvihuonetuotannon rakentamisinvestoinnit 13 Tuotantohygienia ja eläinten hyvinvointi, rakentaminen 17 Tuotantovarastojen rakentamisinvestoinnit 17 Lypsykarjatalouden rakentamisinvestoinnit 23 Energiantuotannon rakentamisinvestoinnit 27 Työympäristö ja ympäristön tila, laitteet 43 Salaojitus 93 289 4
TEKSTI JA KUVA: ANU KAUPPILA Wennströmien tilalla lehmät tuottavat myös sähköä Maatalous on näkyvä ja merkittävä elinkeino keskipohjalaisella maaseudulla. Maaseutustrategian periaatteita ovat kestävä kehitys, ympäristövastuullisuus ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Yksi kehittämisen painopiste on biotalouden edistäminen. Toholampilaiset Tiina ja Ilpo Wennström ovat investoineet rohkeasti Härkänevalla sijaitsevaan maitotilaansa. - Aloitimme parikymmentä vuotta sitten muutamalla lehmällä. Nyt täällä on nuorkarja mukaan lukien yli 500 eläintä. Eipä olisi silloin uskonut, Ilpo Wennström naurahtaa. Tila työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi myös ulkopuolisia työntekijöitä. Wennströmit haluavat kehittää yritystoimintaansa jatkuvasti. Tila on saanut Pohjanmaan ELY-keskukselta tukea biokaasulaitoksen rakentamista ja käyttöönottoa varten. - Hyödynnämme ympäristöystävällistä biokaasua aluksi oman tilan sähkön- ja lämmöntuotannossa, Wennström kertoo. Biokaasulaitoksella on energian talteenoton lisäksi muitakin etuja. Sen avulla päästään karjanlannan hajuhaitoista ja saadaan tuotettua turvallisempaa lannoitetta. Wennstöm huomauttaa, että maatiloilla on aina pitänyt tietää tarkalleen, mitä lehmille ravinnoksi syötetään. - Nyt tiedämme myös tarkasti mitä peltoon viedään. Eihän tässä investoinnissa ole kuin etuja, Wennström tuumaa. Wennströmien tilalle on rakennettu biokaasulaitos, jossa käsitellään muun muassa tilalla muodostuvaa lietelantaa ja säiliörehun puristenestettä. Biokaasulaitos koostuu teräksisestä reaktorista sekä kontteihin sijoitetuista tekni- sistä tiloista, kuten esikäsittelylaitteistosta ja energiantuotantoyksiköstä Biokaasulaitoksen tekniikka tulee Demecalta. Sen etuna on Wennströmin mukaan muun muassa toimintavarmuus. - Demecalla on suomalainen, meidän olosuhteisiimme kehitetty laitteisto, Wennström mainitsee. Hankkeen kustannusarvio oli 460 000 euroa. ELY-keskuksen 40 prosentin tuki oli Wennströmin mukaan tässä investoinnissa merkittävä. - Katsomme tulevaisuuteen ja uskomme tekemiseemme, hän toteaa. Biokaasulaitoksessa liete ja muut jakeet pumpataan reaktoriin, jossa ne mädätetään. Mädättämisen jälkeen liete pumpataan lietesäiliöihin tai separoidaan, jolloin kuivajae erotellaan lietteestä. Jos kuivajakeeseen lisätään vielä esimerkiksi heinää, saadaan syötetonnista enemmän biokaasua. Separoitu neste- ja kuivajae varastoidaan tilan lantavarastoissa, ja käytetään pellolla lannoitteena. Menetelmän avulla lannoite voidaan viedä pellolle kuiva-aineena. Wennströmien biokaasulaitos on vastikään käynnistetty. Menossa on pumppausvaihe, jossa laitosta lämmitetään kuuden viikon ajan. Sen jälkeen se alkaa tuottaa biokaasua, joka hyödynnetään tilan sähkön- ja lämmöntuotannossa. - Kukapa olisi uskonut, että lehmät tuottavat sähköä, eikä vain maitoa ja lihaa, Wennström myhäilee. 5
Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella haettiin ahkerasti investointitukea viime vuonna. Eniten tukea myönnettiin aiempien vuosien tapaan maidontuotantoinvestointeihin ja kasvihuonetuotantoon. Investointeja tehtiin kuitenkin kaikissa tuotantosuunnissa, tukea myönnettiin muun muassa mehiläis- ja lammastuotantoon ja sikatalouteen. Kappalemääräisesti noin kolmasosa kaikista hakemuksista koski salaojitusta, ja näistä suurin osa oli säätösalaojituksia. Erityisen ilahduttavaa on, että nuorten viljelijöiden aloitustukipäätösten määrä kaksinkertaistui vuoteen 2017 verrattuna. Kotimaisten maataloustuotteiden saannin varmistamiseksi on tärkeätä, että nuoret haluavat panostaa maataloustuotantoon. Aloittaneiden joukossa on myös harvinaisempia tuotteita tuottavia viljelijöitä, mikä laajentaa maataloustuotteiden tarjontaa. Osa aloittaneista tähtäävät suoraan vientimarkkinoille. Tavoitteena on, että 90 % hakemuksista on sähköisiä. Investointitukihakemuksista jo 86 % tuli Hyrrän kautta alueellamme. Nuorten viljelijöiden aloitustukien osalta 78 % hakemuksista tuli Hyrrän kautta. MARIA SWANLJUNG, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Nuoren viljelijän aloitustuki Koko maa Kpl Avustus Korkotukilaina Uusimaa 31 910 000 4 239 628 Varsinais-Suomi 46 1 349 748 6 900 296 Satakunta 30 849 989 4 658 160 Häme 43 1 337 736 6 944 568 Pirkanmaa 29 883 787 4 850 589 Kaakkois-Suomi 33 990 000 4 171 608 Etelä-Savon 14 438 800 1 996 136 Pohjois-Savo 37 1 190 369 5 041 600 Pohjois-Karjala 15 525 000 2 426 075 Keski-Suomi 19 540 000 2 675 638 Etelä-Pohjanmaa 51 1 507 327 8 035 035 Pohjanmaa 41 1 308 398 6 649 365 Pohjois-Pohjanmaa 47 1 495 000 7 235 489 Kainuu 3 105 000 404 701 Lappi 8 280 000 1 420 811 447 13 711 154 67 649 699 Avustus Korkotukilaina Kpl Koko ELY 1 308 869 6 649 365 41 Pohjanmaa 925 000 4 844 425 30 Keski-Pohjanmaa 383 869 1 804 940 11 6
TEKSTI JA KUVA: KIRSI TIKKANEN Tilan jatkaminen oli Einar Brorsille itsestäänselvyys Brorsin tilalla Vöyrin Lottlaxin kylässä eletään uudenlaista arkea. Vajaa vuosi sitten tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, kun Einar 26, ja hänen vaimonsa Stina 26, ottivat isännyyden ja ryhtyivät hoitamaan sikoja ja viljelemään ohraa, vehnää ja härkäpapua. Molemmat ovat koulutukseltaan agrologeja, Einar on erikoistunut kasvihuoneviljelyyn ja Stina tuotantoeläimiin. - Olihan se iso askel, kun yhdessä päivässä pitikin alkaa olla vastuussa kaikesta. Kaikkea ei voi oppia kerralla, vaan vaatii aikansa, että pääsee systeemiin kiinni. On paljon asioita, joista täytyy olla selvillä, ettei mikään mene vikaan, nuoret toteavat. Einarin vanhemmat muuttivat samassa pihapiirissä sijaitsevaan taloon ja samalla tilalla asuvat myös hänen isovanhempansa. Einarin isä auttaakin yhä mielellään, joten aivan yksin ei nuorenparin tarvitse arjesta selvitä. Einarin kolme ystävää teki myös sukupolvenvaihdoksen viime vuonna. Heidän kanssaan puhutaan paljon haasteista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä nuoren viljelijän tuki on auttanut paljon ja sen avulla on saatu tilanpidolle hyvä alku. Summalla investointiin sikojen automaattiseen ruoanjakeluun, myös aurinkoenergian hyötykäyttöä mietitään, muuten aiotaan jatkaa maltillisella linjalla investointien suhteen. - Olemme nyt odottavalla kannalla sen suhteen, siirrymmekö sianlihan luomutuotantoon. Vielä sille ei ole tarpeeksi kysyntää, joten ei kannata vielä lähteä muuttamaan nykyistä sikalaa. Luomu on kuitenkin suunnitelmissamme ja viljelyssä olemme jo siihen siirtyneet. Einar kertoo. Siat ja viljely ovat tällä hetkellä hyvä yhdistelmä, sillä pärjää vuoden ympäri. Lainaa on sen verran, mitä sukupolvenvaihdokseen tarvittiin, joten nyt perhe voi rauhassa lähteä viemään arkea eteenpäin. - Me molemmat olemme halunneet tätä itse, meitä ei ole pakotettu jatkamaan. Parasta on, että työ on vaihtelevaa, saa tehdä töitä eläinten kanssa ja näkee, että siat voivat hyvin. Silloin tietää tehneensä jotain oikein, Stina luettelee. - Vaikka työtä on paljon, eikä aina ole hauskaa, niin enpä ole koskaan halunnut mitään muuta työtä, Einar lisää. Stina on kotoisin maitotilalta Purmosta, joten sikalan rutiinien opettelu on vienyt aikansa. - Meidän yhdessä työskentely on kyllä tähän asti sujunut hyvin, minulla on eräänlainen työssäoppimisvaihe menossa. Toki se auttaa, että olemme molemmat alallekoulutettuja. Muutakin uutta neljän sukupolven asuttamalla tilalla on. Stinan ja Einarin päiviin kuuluu nyt myös tilan yhdeksännen sukupolven edustajan, uudenvuodenaattona syntyneet Walter-vauvan hoito. 7
Ympäristösopimusten, luonnonmukaisen tuotannon ja ei-tuotannollisten investointien korvaukset Keski-Pohjanmaa Tiloja Ympäristösopimus: Alkuperäisrotujen kasvattaminen 25 104 609 Luonnonmukainen tuotanto 121 1 099 579 Ympäristösopimus: Maatalousluonnon monimuot./maiseman hoito 31 487 927 Ympäristösopimus: Kosteikon hoito 6 15 124 Ympäristösopimus: Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto 2 33 329 185 1 740 568 Keski-Pohjanmaalla luomutarkastukseen liittyi 3 uutta tilaa vuonna 2018. Luomutuotannon peltoala on lisääntynyt vuonna 2018 ja sukupolvenvaihdoksia tehdään olemassa olevilla tiloilla. Kiinnostus luomutuotantoa kohtaan kasvaa edelleen ja monilla tiloilla on kiinnostusta siirtyä luomutuotantoon myös vuonna 2019. Suunnitelmat rajoittaa uusien luomusitoumusten tekemistä ja pinta-alan lisäämistä nykyisille sitoumuksille vuonna 2019 voivat aiheuttaa nykyisen kehityksen pysähtymisen tulevaisuudessa. TOMAS RÄFSÅ, YLITARKASTAJA Kasvihuonetuki Tiloja Euroa Pohjanmaa 188 9 615 8323 Keski-Pohjanmaa 8 336 219 196 9 952 052 Kasvihuonetukea myönnettiin alueellamme n. 10 miljoonaa euroa, joka on vain aavistuksen vähemmän kuin vuonna 2017. Tästä huolimatta tilojen määrä on viime vuodesta laskenut 12 tilan verran. Se tarkoittaa, että laskua myönnettyyn tukeen olisi enemmän. Vähäinen ero selittyy sillä, että kasvihuoneiden pinta-alat ovat kasvaneet ja se näkyy myös vilkkaana investointipuolella. LEILA FANT, TARKASTAJA 8
Myönnetty yritystuki Myönnetty yritystuki Pohjanmaan ELY-keskus Kaustinen Pietarsaari Maalahti Isokyrö Pedersöre Uusikaarlepyy 279 457 Kruunupyy 219 075 Kaskinen 195 161 Laihia 123 077 Kokkola 122 702 Luoto 116 037 Närpiö 115 825 Toholampi 115 030 Kristiinankaupunki 113 990 Vaasa 109 861 Mustasaari 66 110 Veteli 60 491 Perho 49 976 Vöyri 46 313 Kannus 0 Korsnäs 0 Halsua 0 Lestijärvi 0 421 138 502 599 638 629 700 704 748 164 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 ELY:n ja Leaderin myöntämät yritystuet Kunta Myönnetty Määrä Halsua 0 0 Korsnäs 0 0 Kannus 0 0 Lestijärvi 3 212 1 Vöyri 46 313 3 Perho 49 976 2 Veteli 60 491 1 Mustasaari 77 760 4 Kristiinankaupunki 113 990 2 Luoto 116 037 2 Toholampi 117 480 4 Vaasa 117 605 2 Kokkola 144 262 9 Närpiö 162 949 6 Laihia 188 222 6 Kruunupyy 219 075 7 Uusikaarlepyy 279 457 4 Kaskinen 297 739 3 Pedersöre 421 138 6 Isokyrö 547 166 7 Maalahti 638 629 4 Pietarsaari 713 939 3 Kaustinen 748 164 4 Yhteensä 5 063 604 80 Maakunnat Tuki Pohjanmaa 3 940 020 Keski-Pohjanmaa 1 123 584 Yhteensä 5 063 604 9
10 TEKSTI JA KUVA: KIRSI TIKKANEN
Viskitislaamo suuntaa isoin askelin tulevaisuuteen Kyrö Distillery investoi kolminkertaistaakseen tuotantonsa Kyrö Distillery Companylla on kaksi selkeää visiota toiminnassaan, joita tavoitellaan vuoteen 2022 mennessä. Ensimmäinen niistä on olla maailman tunnetuin ruistislaamo. Toinen on se, että Isonkyrön vanhassa meijerissä sijaitsevasta tislaamon vierailukeskuksesta tulee Suomen arvostetuin nähtävyys. - Tämä visio on ollut meillä 3-4 vuotta, alussa sen saavuttaminen näytti helpommalta, mutta ruis on nouseva trendi ja kilpailijoita tulee lisää. Viime vuonna olimme Suomen suurin viskinvalmistaja ja nyt menemme haastamaan muun muassa jenkit. Tehtävä ei ole helppo, jos se sitä olisi, ei se olisi haaste, tislaamojohtaja Miko Heinilä toteaa. Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, rakennetaan tämän vuoden aikana uusi viskitislaamo tuotannon kasvattamiseksi. Tätä varten on haettu rahoitusta Pohjanmaan ELY-keskukselta ensin investoinnin toteutettavuustutkimukseen ja sitten itse investointiin. Rye Rye Oy haki tukea selvittääkseen, miten viskitislaamon alue saadaan kehitettyä niin tuotantoa kuin vierailijoita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi uutta viskitislaamoa varten tarvittiin monenlaisia selvityksiä. - Halusimme saada kolmelta arkkitehtitoimistolta suunnitelman alueelle, jotta meidän brändi näkyy kaikessa ympäristössä. Tuki myös auttoi tässä kasvunvaiheessa tekemään rauhassa hyvät suunnitelmat rahoituskierrosta varten, Heinilä kertoo. Toteuttajaksi valittiin Avanto-arkkitehdit, joka on monelle tuttu Helsingissä toimivan saunakompleksi Löylyn suunnittelusta. Jo näitä hankkeita aiemmin on Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä tuki vienyt yritystä eteenpäin. Hankkeilla on muun muassa eriytetty ginin ja viskin valmistus, parannettu sisäistä logistiikkaa ja laajennettu tuotantotiloja. Heinilä sanoo, että eniten rohkeutta vaatineet päätökset tehtiin aivan alussa, kun tislaamoa varten otettiin lainaa ja Heinilä panttasi oman talonsa ja Mikko Koskinen vanhempiensa talon. Kaikki oli täysin epävarmaa, mutta ginin menestyminen kansainvälisessä kilpailussa toi varmuutta. Samaa rohkeutta tarvitaan taas, kun tekeillä on tislaamon kallein yksittäinen investointi. - Yleensä meillä on ollut selkeä näkemys seuraavasta etapista, mutta nyt tehdään niin iso loikka, ettei kukaan osaa sanoa varmuudella, mihin se vie. Kaikki apu on siis tarpeen, että voimme yhdessä tehdä suomalaisen rukiin tarinaa. Jos tässä onnistutaan, hyötyy siitä myös niin Isonkyrön kunta kuin koko yhteiskuntakin, sanoo Heinilä ja viittaa verotuloihin ja työpaikkojen määrään. Aluksi yritys pystyi palkkaamaan yhden perustajista, nyt työntekijöitä on noin 40. Näkymät ovat toki hyvät. Ruisviskin suosio on kasvanut ja myyntiä on jo noin 30 maassa. Maailmalla ei ole montaa tislaamoa, joka keskittyy vain rukiiseen. Suomalaisen ruis on aromikkaampaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa kasvava. Lisäksi luonnon ja viljelytavan puhtaus ovat kilpailuetu. Kaiken tämän lisäksi tarjolla on tarina niin yrityksen syntymisestä saunassa kuin paikkakunnan historiaan liittyvät, tuotteisiin liitetyt tarinat. Tähän mennessä viskiä on ollut saatavilla pieniä eriä, mutta tavoite on lähivuosien aikana saada tuotetta markkinoille kysynnän mukaan. Uusi tislaamo nostaa kapasiteetin 330 000 litraan vuodessa. Vierailukeskuksessa kävi viime vuonna 14 000 vierasta, eli noin kolme kertaa kunnan asukasmäärän verran. Fasiliteetit eivät riitä kilpailemaan satoja tuhansia vierailijoita vastaanottavien kohteiden kanssa, siksi Kyrön Matkailun Edistämiskeskuksessa satsataan laatuun. - Tavoitteena on luoda jokaiselle kävijälle mahdollisimman henkilökohtainen kokemus, jossa hinta ja laatu kohtaavat. Sama päämäärä meillä on kaikkien tuotteiden kanssa, Heinilä tiivistää. Vuoden aikana tehtiin 80 myönteistä yritystukipäätöstä, näistä 63 kpl oli Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämiä ja Leader-ryhmien 17 kpl. Viime vuonna myönnettiin 5 063 601 euroa yritystukiin, jossa ELY-keskuksen osuus oli 4 744 339 euroa ja Leader-ryhmien osuus oli 319 265 euroa. Suurin osa myönnetyistä varoista myönnettiin maataloustuotteiden jalostukseen, elintarvikkeiden ja metallituotteiden valmistukseen. Myönnetyn tuen osuus palveluihin oli myös merkittävä. Kuten aiempina vuosina tuotannollisten yritysten osuus tuensaajista oli merkittävä. Myönnetyt tuet olivat investointipainotteisia. Hienoa on, että merkittävä osa tukea hakevista yrityksistä suuntaa vientiin. MATIAS SMEDS, YRITYSTUTKIJA 11
Myönnetyt yritystuet Pohjanmaan ELY-keskus Leader-ryhmät Yhteensä 4 744 339 319 265 5 063 604 Myönnetyt yritystuet tukimuodottain Ely-keskus ja Leader Kpl 76 2 2 80 Euroa 4 999 228 35 000 29 376 5 063 604 TEKSTI JA KUVA: ANU KAUPP ILA Tukimuoto Investointituki Perustamistuki Toteutettavuusselvitys Yhteensä Kaurajoguja valmistava lohtajalainen Mö Foods haki Pohjanmaan ELY-keskukselta tukea pakkauskoneen hankintaan. Annamari ja Marjaana Jukkolan kehittämät tuotteet otettiin hyvin vastaan heti ensimmäisen toimintavuoden aikana. Pian kävi selväksi, ettei yrityksen tuotantokapasiteetti yksinkertaisesti riitä vastaamaan kysyntään. 12 - Tuki antoi uskallusta ja nopeutta tarvittavien investointien tekemiseen. Sen avulla saatiin kasvatettua kapasiteettia ja tehostettua tuotantoa, Annamari kertoo. Laadukkaat tuotantovälineet mahdollistavat nopean kasvun, ja uusien tuotteiden kehittämisen. Sisarukset miettivätkin jo kuumeisesti uusia kauratuotteita. He uskovat kauraan. - Tämä on vasta alkua Mön kauravallankumoukselle.
Leader-ryhmien myöntämät yritystyet Aktion Österbotten rf. 174 587 YHYRES-Kehittämisyhdistys ry 117 456 Pirityiset ry 27 222 Yhteensä 319 265 Leader-ryhmien rahoituskiintiöistä myönnetyt yritystuet 8 % 37 % 55 % Aktion Österbotten rf. YHYRES-Kehittämisyhdistys ry Pirityiset ry TEKSTI JA KUVA: KIRSI TIKKANEN Oy Weekend Snacks Ltd aikoo tuplata liikevaihtonsa tänä ja ensi vuonna. Yritys kehitti vuonna 2017 uuden tuoteperheen, kun toinen omistajista Ebba Dåhli huomasi maistuville vegaanituotteille olevan kysyntää. Tuotekehitys lähti hyvän maun lisäksi mahdollisimman proteiinipitoisista raaka-aineista. - Käytämme quinoaa, linssiä ja hummusta, emme halua peittää niiden ominaismakua, vaan käytämme mausteita, joilla niitä on jo pitkään maustettu. Maku on mahdollisimman autenttinen, eikä keinotekoisia makuyhdistelmiä haluta luoda, Dåhli perustelee. Yritys on saanut tuotteistaan positiivista palautetta, erityisesti viennin nopea kasvu on yllättänyt. Vientiä on Ruotsin lisäksi Venäjälle ja Belgiaan ja monen tahon kanssa käydään keskusteluita. Leader-ryhmä Aktion Österbottenin myöntämällä yritystuella on ollut Weekend Snacksille tärkeä merkitys etenkin henkisenä sparraajana. Tuen myöntäminen on kertonut, että yritykseen uskotaan. - Muuten on vaadittu tarpeeksi sinnikkyyttä ja sitä, että on valmis satsaamaan omaa työtä ja aikaa vision saavuttamiseen, tiivistää Dåhli. 13
Myönteiset kehittämishankepäätökset Koko maa Myönnetty avustus (EU + valtio) Lukumäärä Myönnetty keskimäärin ELY-keskus ELY-keskus Leader Yht. ELY-keskus Leader Yht. ELY-keskus Leader 01 Uudenmaan ELY-keskus 990 269 634 679 1 624 948 7 20 27 141 467 31 734 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 620 854 574 862 2 195 716 7 27 34 231 551 21 291 03 Satakunnan ELY-keskus 2 442 291 1 020 102 3 462 393 13 40 53 187 869 25 503 04 Hämeen ELY-keskus 3 345 923 708 894 4 054 817 21 33 54 159 330 21 482 05 Pirkanmaan ELY-keskus 1 957 703 668 560 2 626 263 7 26 33 279 672 25 714 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 1 934 269 1 264 768 3 199 037 13 36 49 148 790 35 132 07 Etelä-Savon ELY-keskus 3 783 975 696 942 4 480 917 13 27 40 291 075 25 813 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 1 336 584 744 293 2 080 877 12 18 30 111 382 41 350 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 3 462 425 595 698 4 058 124 14 22 36 247 316 27 077 10 Keski-Suomen ELY-keskus 4 810 851 506 313 5 317 165 36 16 52 133 635 31 645 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 3 683 104 1 576 008 5 259 111 23 57 80 160 135 27 649 12 Pohjanmaan ELY-keskus 2 097 020 1 353 258 3 450 278 14 42 56 149 787 32 220 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 3 406 576 1 827 800 5 234 377 15 56 71 227 105 32 639 14 Kainuun ELY-keskus 2 068 548 801 254 2 869 802 12 20 32 172 379 40 063 15 Lapin ELY-keskus 1 307 532 1 098 968 2 406 499 8 29 37 163 441 37 895 Yhteensä 38 247 924 14 072 399 52 320 323 215 469 684 177 897 30 005 Myönteiset kehittämishankepäätökset ELY-keskuksittain 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 01 Uudenmaan ELY-keskus 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 03 Satakunnan ELY-keskus 04 Hämeen ELY-keskus 05 Pirkanmaan ELY-keskus 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 07 Etelä-Savon ELY-keskus 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 10 Keski-Suomen ELY-keskus 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 12 Pohjanmaan ELY-keskus 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 14 Kainuun ELY-keskus 15 Lapin ELY-keskus ELY-keskus Leader 14
Myönteiset kehittämishankepäätökset toimenpidettäin Pohjanmaan ELY-keskus, ei Leader Toimenpide Myönnetty avustus (EU+valtio) Lkm 16 Yhteistyö 1 157 859 10 7 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 1 272 158 6 1 Koulutus ja tiedonvälitys 713 852 3 3 143 869 19 Myönnetyt kehittämishankkeet toimijoittain Lkm Pohjanmaan ELY-keskus 2 805 011 15 Aktion Österbotten r.f. 1 023 567 26 YHYRES-kehittämisyhdistys ry 183 004 6 Pirityiset ry 256 312 10 Yhteensä: 4 267 894 57 Pirityiset ry YHYRESkehittämisyhdistys 6 % ry 4 % Kaavion otsikko Aktion Österbotten r.f. 24 % Pohjanmaan ELYkeskus 66 % 15
Nopeat ja toimivat tietoliikenneyhteydet elintärkeitä maaseudulle Osuuskunta Keskikaista vie valokuitua koko maakuntaan TEKSTI JA KUVA: ANU KAUPPILA Nopea valokuituyhteys tuo työkaluja yrittäjyyteen, etätyöhön ja yhteydenpitoon. Se helpottaa sosiaalisen verkoston ylläpitämistä, edistää tasavertaista osallistumista digitaalisiin palveluihin ja mahdollistaa esimerkiksi hoiva-, viihde- ja älypalvelujen käytön asuinpaikasta riippumatta. Toimiva nettiyhteys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys varsinkaan haja-asutusalueilla. Osuuskunta Keskikaista perustettiin vuonna 2007 rakentamaan avointa valokuituverkkoa Kokkolan ja Kannuksen seudun haja-asutusalueille. Runkoverkon keskukset sijaitsevat Kokkolassa, Lohtajalla, Kannuksessa, Kälviällä ja Ullavassa. Näiden lisäksi kyläkeskuksia löytyy mm. Marinkaisista, Ruotsalosta ja Sokojalta. Osuuskunta Keskikaistan kehityspäällikkö Ville Hietala kertoo, että digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia asumiselle ja yrittämiselle myös maaseudulla. - Yhä useammilla on mahdollisuus tehdä etätöitä. Etätyön edellytyksenä ovat kuitenkin toimivat tietoliikenneyhteydet, hän huomauttaa. Valokuitu on Hietalan mukaan ehdoton edellytys tehokkaalle tietoliikenteelle. Valokuidun kautta toimivalla laajakaistayhteydellä voidaan hoitaa kaikki tietoliikenneja viestintäpalvelut kodeissa ja kiinteistöissä. - Se mahdollistaa myös tulevaisuuden palvelut, Hietala huomauttaa. Yrityksille toimivat tietoliikenneyhteydet ovat elinehto. Ongelmana on se, etteivät nopeat tietoliikenneyhteydet vielä ole kaikkien saatavilla. Hietalan mukaan maaseudun digitalisoitumisen esteenä on puutteellinen tietoliikenneinfrastruktuuri. Osasyynä siihen on kaupallisten operaattoreiden investointien kohdentuminen taajamakeskuksiin. - Osuuskunta Keskikaistan tarkoitus ei ole tehdä voittoa. Siksi meillä on paremmat mahdollisuudet viedä valokuitua myös maaseutualueille, Hietala kertoo. Maaseudun asukkaat ja yritykset eivät Hietalan mukaan vielä tarpeeksi hyvin tiedosta mahdollisuuksia liittyä kiinteään tietoliikenneverkkoon. Osuuskunta Keskikaistan kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää Kokkolan ja Kannuksen maaseutualueiden tietoliikenneinfran tilanne. - Maaseudun tietoliikenneyhdet -hankkeen selvitystyön tulosten avulla pystymme paremmin kohdentaa tulevat valokuituinvestoinnit oikeille alueille, Hietala kertoo. Maaseudun tietoliikenneyhteydet -hanke käynnistyi maaliskuussa 2018. Selvitystyö tietoliikenneinfran tilanteesta maaseutualueilla toteutettiin ulkopuolisen palveluntarjoajan avulla. Tavoitteena oli selvittää noin 2000 talouden tai yrityksen tietoliikenneyhteyksien tilanne Keskikaistan runkoverkon läheisyydessä Kokkolan ja Kannuksen maaseudulla. Selvitys toteutettiin puhelimitse. - Puheluun vastasi noin 3000 taloutta, ja niistä kyselyyn vastasi lähes 2000 taloutta. Soittolistoilta pyrittiin poistamaan taloudet, joissa oli jo Keskikaistan valokuituliittymä, Hietala kertoo. Elokuussa päättyneen hankkeen tuloksena saatiin kattava selvitys Kokkolan ja Kannuksen maaseutualueiden tietoliikenneinfrasta. - Tulevaisuuden tietoliikennetarpeet täyttävä valokuituverkko on käytössä ainoastaan 5,5 prosentilla alueen talouksista, Hietala huomauttaa. Keskikaistalla saatiin samalla realistinen käsitys alueen yritysten ja kotitalouksien tarpeista nopealle ja luotettavalle kiinteälle tiedonsiirtoverkolle. Huomionarvoista on 16
se, että lähes puolet kyselyyn vastanneista käytti internetpalveluja ainoastaan mobiiliverkon kautta. - Kyselyyn vastanneista talouksista lähes 20% oli kiinnostunut Keskikaistan tarjoamasta valokuituliittymästä. Maaseudun hanketukien avulla maaseudusta tehdään parempi paikka asua, elää ja yrittää. Hankkeen yleishyödyllisyys ja sijoittuminen maaseutualueille sopivat Hietalan mukaan erittäin hyvin Osuuskunta Keskikaistan toimintaperiaatteisiin. - Koko Keskikaistan toimintahan perustuu yleishyödyllisyyteen, hän huomauttaa. Yhteistyö Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa oli toimivaa. Osuuskunta Keskikaistalla ei Hietalan mukaan olisi ollut työkaluja eikä mahdollisuutta toteuttaa kartoitusta ilman ELY-keskuksen tukea. - Olimme tyytyväisiä myös hankkeen tuloksiin. Tulevaisuudessa tarve valokuidulle tulee kasvamaan, hän uskoo. Osuuskunta Keskikaista rakentaa pikkuhiljaa koko maakunnan kattavaa, avointa valokuituverkkoa Keski- Pohjanmaalle. -Luomme mahdollisuuksia nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin maaseudulla, ja luotamme siihen että jollakin aikavälillä ihmiset joka tapauksessa tarvitsevat valokuitua, Hietala toteaa. Hakija/Tuensaaja Hankkeen nimi Tyyppi TP Maakunta Myönnetty (EU+Valtio) Novia Ledningssystem för mikroföretag i svenska Österbotten II kehittäminen 16.3 POH 155 100 Osuuskunta Keskikaista Maaseudun tietoliikenneyhteydet kehittäminen 7.3 K-P 27 440 Vörå Kommun Nytt liv i Tottesunds herrgård och närmiljö investointi 7.6 POH 228 096 Suomen yrittäjäopiston kannatus Oy Yritysturvallisuus pk-yrityksissä kehittäminen 1.2 POH / K-P 88 701 Suomen metsäkeskus Puurakentamisen uudet tuulet - Nya vindar inom träbyggandet kehittäminen 16.2 POH / K-P 168 082 Centria-ammattikorkeakoulu Oy LEAN yritysryhmähanke kehittäminen 16.0 K-P 20 462 Söfuk Boden Live kehittäminen 1.2 POH / K-P 265 520 Suomen metsäkeskus Pohjanmaan hieskoivut tuottamaan - Nya produkter från skogen kehittäminen 16.2 POH 110 000 Kälviän ja Ullavan Jakokunnan Osakasten Yhteisalue Tuomikarin venesatama investointi 7.4 K-P 177 960 Osuuskunta Viexpo Nordic2Global kehittäminen 16.0 POH 64 631 Söfuk KursGården20+ kehittäminen 1.1 POH 359 631 Larsmo kommun Larsmo Leden investointi 7.5 POH 103 384 ÖSP Lyftkraft kehittäminen 16.4 POH 359 631 Lestijärven kunta KASE Tietoverkot+: Tietoverkkojen laajentamisedellytysten selvitys Kaustisen seutukunnassa kehittäminen 7.3 K-P 27 288 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Pohjanmaan Ravinneratas - Österbottens Näringshjul kehittäminen 7.6 K-P / POH / POP / E-P 707 991 Muissa ELY-keskuksissa hallinnoitavat alueiden väliset hankkeet Hakija/Tuensaaja Hankkeen nimi Tyyppi TP Maakunta Pohjanmaan ELYkeskuksen osuus Suomen Metsäkeskus Suometsien Sadonkorjuu kehittäminen 16.2. E-P / K-P 51 623 A-Tuottajat Oy Tuottava Nautatilan Nurmi kehittäminen 16.2. P-S / P-K / E-P / POH / K-P / P-P 126 640 Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä 63 Degrees North - pohjoisen erikoiskasvit uroiksi kehittäminen 16.0 P-P / K-P / K-S 96 986 Satafood Kehittämisyhdistys ry Elinvoimaa ja hyvinvointia maitotiloille kehittäminen 16.2 SAT / POH / PIR 4 704 Kilpailu hankerahoituksesta oli edellisten vuosien tapaan tiukkaa. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 15 kappaletta, joiden lisäksi osallistuttiin neljän muusta ELY-keskuksesta hallinnoidun alueidenvälisen hankkeen rahoitukseen. Kielteisiä päätöksiä tehtiin kahdeksan. Vuoden toisella valintajaksolla painopisteenä olleen puualan ohella painotettiin elinkeinoja tukevia hankkeita. Niiden lisäksi rahoitettiin myös muutama mielenkiintoinen yleishyödyllinen investointihanke. Ne ylimaakunnalliset hankkeet joiden rahoitukseen Pohjanmaan ELY-keskus osallistui, liittyivät kaikki maatalouteen. Alueiden väliset hankkeet mukaan lukien hanketukiin käytettiin noin 3,1 miljoonaa euroa, jonka lisäksi alueen kolme Leader-ryhmää rahoitti kehittämishankkeita noin 1,3 miljoonalla eurolla. PETRI SVANBÄCK, KEHITTÄMISASIANTUNTIJA 17
MAASEUDUN RAHOITUSTILASTOT 2018 KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 12.02.2019 Maaseutuyksikkö K.T. Taitto: Kirsi Tikkanen Kannen kuvat: Kirsi Tikkanen, Anu Kauppila www.ely-keskus.fi