Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 1 AIKA 17.12.2018 klo 15:00-16:36 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kukkonen Päivi Pöytäkirjan tarkastaja Munnukka Riitta Jäsen Puolakka Helena Jäsen Turkia Juha Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Muut osallistujat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Torniainen Ari - Poistui klo 16.14 Grönlund Joonas - Holopainen Hanna - Arvela Eeva - Ruokokoski Hannes - Poissaolevat Kiljunen Anneli Jäsen Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 542 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 543 Pöytäkirjan tarkastus 4 544 Saimaan lentoasema säätiön avustus vuonna 2018 5 545 Tapahtumakumppanuusmalli 7 546 Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry:n ja Lappeenrannan 13 Palvelukeskussäätiö sr:n yhdistymiseen liittyvät järjestelyt 547 Yhteistyösopimus Me-talo Lappeenrannan toiminnan 16 järjestämisestä 548 Hankkeiden ilmoittaminen vuosille 2020-2023 laadittavaan 19 liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan 549 Maisematyölupien käsittely 22 550 Kaavoitusohjelman 2019-2021 hyväksyminen 28 551 Kaupunginvaltuuston 10.12.2018 päätösten täytäntöönpano 30 552 Tiedoksi merkittävät asiat 33 553 Muutoksenhakuohjeet 35
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 3 542 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 4 543 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa 17.12.2018 ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Eeva Arvela ja Päivi Kukkonen. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 5 544 Saimaan lentoasema säätiön avustus vuonna 2018 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2302/02.05.01.05/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Talousarviopäällikkö Risto Lammi 040 130 9072 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Saimaan lentoasema säätiön avustushakemus 2018 Esittelijän ehdotus Saimaan lentoasema säätiö on jättänyt liitteenä olevan avustushakemuksen Lappeenrannan kaupungille. Säätiö hakee 400.000 euron avustusta vuoden 2018 toiminnan tukemiseen. Valtuusto on varannut vuoden 2018 talousarviossa Saimaan lentoasema säätiölle 500.000 euroa lentoliikenteen ja lentokenttätoiminnan turvaamiseen. Vuodelta 2017 käyttämättä jäänyt osuus avustusmäärärahasta on lisätty kuluvan vuoden talousarvioon, jolloin tukeen on käytettävissä tänä vuonna yhteensä 655.000 euroa. Vuoden 2019 talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että Saimaan lentoasema säätiölle varataan 500.000 euroa ja että vuodelta 2018 käyttämättä jäävä osuus lisätään vuoden 2019 käytettävissä olevaan määrärahaan. Kaupunginhallituksen myöntäessä säätiön hakeman 400.000 euron avustuksen vuodelle 2018, olisi vuonna 2019 lentoliikenteen tukemiseen käytettävissä yhteensä 755.000 euroa. (KJ) Kaupunginhallitus päättää myöntää Saimaan lentoasema säätiölle vuodelle 2018 avustusta 400.000 euroa lentoliikenteen ja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 6 lentokenttätoiminnan turvaamiseen. Määrärahavarauksesta jäävä 255.000 euroa lisätään talousarviomuutosten yhteydessä vuoden 2019 käytettävissä olevaan avustusvaraukseen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Talousarviopäällikkö
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 7 545 Tapahtumakumppanuusmalli Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2317/00.04.02.00/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu 040 724 8776 Markkinointi-, matkailu- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus on 5.11.2018 kokouksessaan päättänyt kaupungin avustusjärjestelmän uudistamisesta. Yhtenä muutoksena on päätetty luopua suorista tapahtuma-avustuksista ja siirtyä tapahtumakumppanuusmalliin. Edelleen kaupunginhallitus on päättänyt, että tapahtumakumppanuuksien strategiset linjaukset ja tavoitteet sekä kumppanuusmallin tarkempi määrittely tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi v. 2018 loppuun mennessä. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI-TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄT KUMPPANUUSMALLI Tausta Lappeenrannan kaupunki haluaa houkuttelevaksi monipuolista vapaa-ajan toimintaa ja tapahtumia tarjoavaksi tapahtumakaupungiksi. Kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien mahdollistaminen, nykyisten kasvattaminen ja uusien houkutteleminen edellyttävät tapahtumatoiminnan kehittämistä asiakaslähtöiseksi kumppaniksi sekä palveluntarjoajaksi. Tapahtumiin osallistuminen edesauttaa asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta ja monipuoliset tapahtumat sekä tukevat elinvoimaista kaupunki-imagoa sekä synnyttävät majoitusvuorokausia.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 8 Tavoite ja yhteys strategiaan Tapahtumatoiminnan strategisen kehittämisen toimenpiteenä rakennetaan kaupunki-tapahtumatuottajat kumppanuusmalli edistämään uusien tapahtumien syntymistä ja olemassa olevien kasvua yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tapahtumakumppanuusmallilla kaupunki tavoittelee tapahtumia, jotka - lisäävät kaupungin tunnettuutta tapahtumapaikkana - lisäävät kaupungin matkailullista vetovoimaa ja tuovat kaupunkiin kävijöitä kaupungin ulkopuolelta - tukevat kaupungin strategisia tavoitteita - luovat elävää kaupunkikulttuuria ja tukevat paikallisen kulttuurielämän kasvua - lisäävät kaupungin tapahtumatoiminnan ympärivuotisuutta sekä monipuolisuutta - parantavat tapahtumien laatua Tapahtumakumppanuusmalli Kumppanuussopimuksiin perustuva kaupungin tuki tapahtumapalvelujen tuottajille voi muodostua ensisijaisesti seuraavista elementeistä: - asiantuntija-apua tapahtuman järjestämisessä ja verkoston hyödyntämisessä, - vastaantuloa kaupungin omien alueiden, kuten aukioiden ja tilojen vuokrissa, - teknisiä palveluita, kuten esiintymislavoja ja äänentoistoa tai - markkinointiapua kaupungin omissa markkinointikanavissa sekä mahdollisesti muissa kanavissa. Em. elementtien ohella tuki voidaan osoittaa tapauskohtaisen harkinnan mukaan myös rahallisena tukena. Kumppanuussopimuksia tehdään käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Kumppanuus voi olla tapahtumakohtaista tai useita tapahtumakokonaisuuksia kattavaa. Kumppanuuksia toteutettaessa tavoitteena on, että tapahtumia on ympärivuotisesti, että niistä voisi kehittyä usean tapahtuman kokonaisuuksia ja ne voisivat vakiinnuttaa paikkansa Lappeenrannassa. Kumppanuuksia voidaan eri vuosina hakea myös tietyn teeman ympärille tai kumppanuudet voivat liittyä osana kaupungin järjestämään tai tilaamaan vuosittaiseen tai kertaluontoiseen tapahtumaan. Tapahtumasta ja kokonaisuudesta
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 9 riippuen kaupunki osallistuu toteutuksen ohjaamisen ja koordinointiin yhdessä tapahtumajärjestäjän kanssa. Kumppanuussopimusten edellytyksenä on, että toiminta kohdistuu Lappeenrantaan, mutta hakijan kotipaikan ei välttämättä tarvitse olla Lappeenranta. Tapahtumajärjestäjien tulee esittää tapahtumakonseptinsa suunnitelma Lappeenrannan kaupungin tapahtumapalveluille, jonka jälkeen ryhdytään rakentamaan mahdollista kumppanuussopimusta. Sopimuksissa määritellään molempien osapuolien vastuut ja velvollisuudet, joiden mukaisesti yhteistyötä tehdään. Laajemmat eri toimialojen palveluita edellyttävät tapahtumakokonaisuudet käsitellään tapahtumakoordinaatiotyöryhmässä, jossa on toimialojen edustajat edustettuna. Lopullinen päätös kumppanuussopimuksesta tehdään II kaupunginsihteerin viranhaltijapäätöksellä. Tapahtumakumppanuusmallin kategoriat Kumppanuussopimuksia tehdään kolmeen eri kategoriaan kuuluvien tapahtumien kanssa: I Paikalliset tapahtumat: yhteisölliset ensisijaisesti paikalliselle kohderyhmälle järjestetyt yleisötapahtumat. Kumppanuuksia valittaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - tapahtumat ja palvelut edistävät osaltaan kaupunki- tai paikalliskulttuuria ja sen saavutettavuutta - tapahtumat edistävät kävijöiden hyvinvointia esim. toiminnallisella elementillä - tapahtumien osallistujamäärä on vähintään 300 - pääsymaksuttomuus - tapahtumalla on uutuusarvoa ja kehittymispotentiaalia II Elämystapahtumat ja palvelut: kaupunkikulttuuria tukevat ja paikallisten ohella myös matkailijoita houkuttelevat yleisötapahtumat kuten esim. kulttuuri- ja liikuntatapahtumat tai tapahtumiin liittyvät palvelukokonaisuudet Kumppanuuksia valittaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - tapahtumat lisäävät kaupungin vetovoimaisuutta ja edistävät viipymistä alueella
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 10 - tapahtumat ja palvelut edistävät osaltaan kaupunki- tai paikalliskulttuuria ja sen saavutettavuutta - tapahtumat edistävät kävijöiden hyvinvointia esim. toiminnallisella elementillä - tapahtumien osallistujamäärä on vähintään 500 - tapahtumien pääsymaksullisuus/pääsymaksuttomuus - tapahtumien kesto: 1 päivä, 2-4 päivää, yli 4 päivää - tapahtumien kertaluonteisuus / toistuva kokonaisuus - tapahtumien lisäarvo muille tapahtumille / tapahtumakokonaisuuksille - tapahtumien uutuusarvo ja kehittymispotentiaali III Bränditapahtumat: kaupungin imagoa tukevat tapahtumat, joilla on mahdollista saavuttaa valtakunnallista tai kansainvälistä näkyvyyttä ja jotka tuovat matkailijoita kaupunkiin. Kumppanuuksia valittaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - tapahtumat lisäävät kaupungin tunnettuutta, tuovat kävijöitä kaupunkiin ja edistävät viipymistä alueella - tapahtumien pääsymaksullisuus / pääsymaksuttomuus - tapahtumien kesto: 1 päivä, 2-4 päivää, yli 4 päivää - tapahtumien kertaluonteisuus / toistuva kokonaisuus - tapahtumien lisäarvo muille tapahtumille / tapahtumakokonaisuuksille - tapahtumien osallistujamäärä on yli 1000 osallistujaa - tapahtumien uutuusarvo ja kehittymispotentiaali Tapahtuma voi kasvaa tavoittavuudellaan kategoriasta toiseen ja yhteistyöllä tavoitellaan tapahtumien toistuvuutta. Tapahtumakumppanuussopimusta tehtäessä huomioitavat yleiset asiat toiminnan määrä, laatu sekä alueellinen vaikuttavuus (työllistävät ja ympäristövaikutukset, kohderyhmät yms.) muilta kuin kaupungilta saadut avustukset tuen tarve ja taloudellinen asema Tapahtumakumppanuussopimuksia ei tehdä yhdistyksen tai vastaavien vuosipäivätilaisuuksien tai - tapahtumien järjestelyihin oppilaitosten tai vastaavien normaaliin toimintaan liittyvien tapahtumien järjestämiseen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 11 kaupungin ulkopuolella järjestettävien tapahtumien järjestelyihin Tapahtumakumppanuuden yleiset velvoitteet tapahtumajärjestäjälle Tapahtumajärjestäjä ilmoittaa tapahtumasta Etelä-Karjalan tapahtumakalenterissa http://tapahtumat.ekarjala.fi Tapahtumajärjestäjä käyttää markkinoinnissaan kaupungin markkinointilogoa, joka on ladattavissa kaupungin verkkosivulta www.lappeenranta.fi/fi/kaupunkimme/lappeenrannantunnukset Tapahtumajärjestäjä seuraa kaupungin logon käytön ohjeita ja toimittaa sähköisen kopion tuottamastaan mainoksesta kaupungin näyttöihin sekä erillisen kuvan ja infon tapahtumasta sosiaalisen median mainontaan Tapahtumajärjestäjä informoi tapahtuma-asiantuntijaa tapahtuman järjestelyjen etenemisestä ja huomioi kaupungin tapahtumaa koskevan ohjeistuksen Tapahtumajärjestäjä käyttää tapahtumapalveluiden palautejärjestelmää palautteen keräämiseksi ja hyödyntämiseksi. Tapahtumakumppanuusmallin toteutusprosessi Kumppanuusmallia ja sen kautta tehtävää tapahtumajärjestäjäyhteistyötä tullaan koordinoimaan uuden matkailu- ja tapahtumatiimin tapahtuma-asiantuntijan toimesta. Kumppanuusmallista järjestetään infotilaisuus tammikuussa 2019. Kumppanuusmalli esitellään uusilla Lappeenranta Events -sivuilla ja sinne toteutetaan hakulomake kumppanuuksia varten. Kumppanuushakemukset käsitellään matkailu- ja tapahtumatiimissä tapahtumajärjestäjän kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta. Mikäli tapahtumakumppanuus koskettaa useamman toimialan palveluita käsitellään se tapahtumatoiminnan koordinointityöryhmässä. Tiimi / työryhmä arvioi kumppanuushakemukset kuukausittain ja tiimipäällikkö tekee yhdessä tapahtumatoiminnan asiantuntijan kanssa esityksen viranhaltijapäätöstä varten. Kumppanuusmalli on uusi toimintatapa. Sen toimivuutta tarkastellaan vuoden 2019 aikana sekä kerätään siitä palautetta
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 12 tapahtumajärjestäjiltä. Saadun palautteen ja itsearvioinnin perusteella toimintatapaa muokataan tarvittaessa. (AK) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää hyväksyä uuden tapahtumakumppanuusmallin. Kumppanuusmallin toimivuutta tarkastellaan vuoden 2019 aikana ja muokataan toimintatapaa tarvittaessa saadun palautteen ja itsearvioinnin perusteella. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 13 546 Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry:n ja Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö sr:n yhdistymiseen liittyvät järjestelyt Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2004/00.04.02.00/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Jari Iskanius 040 631 6231 Kaupunginlakimies Johanna Alatalo 040 025 4612 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Luovutuskirjaluonnos liitteineen Taustaa Kaupunginhallitus on päättänyt 22.10.2018 433 hyväksyä Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry:n purkamisen yhteydessä menettelyn, jossa kaupunki ostaa Papinraitti 9 rakennuksen (ja tontin vuokraoikeuden) yhdistykseltä ja jossa yhdistyksen velkaa kaupungille kuitataan kauppahintaa vastavalta osin. Kauppahinnan ylittävä osa velasta annetaan anteeksi (akordi). Menettelyn ehtona on, että ARA hyväksyy kohteen luovutuksen tai rajoituksista vapauttamisen ennen luovutusta. Lopullinen kauppahinta määräytyy ARA:n päätöksen perusteella. Kaupunginhallitus on antanut konsernihallinnon tehtäväksi valmistella kauppakirjan ja tuoda se erikseen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) päätös ARA on päätöksellään 10.12.2018 vahvistanut kohteen luovutuskorvaukseksi 0 euroa, joka on päätöksen mukaan samalla korkein sallittu luovutushinta. ARA:n päätös on ohessa luovutuskirjaluonnoksen liitteenä. Luovutuskirjaluonnos
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 14 Konsernihallinto on valmistellut oheisena liitteenä olevan luonnoksen kohteen luovutuskirjaksi. Luovutuskirjan keskeiset periaatteet ovat: - Kohteen luovuttaja on Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry ja luovutuksen vastaanottaja kaupunki. - Luovutuksen kohteena ovat kiinteistön 405-535-10-455 määräalan vuokraoikeus 173-408-10-455-L1 ja sillä olevat ent. vanhustentalorakennus sekä jätekatokset osoitteessa Papinraitti 9, 54100 Joutseno. - Kohteen luovutushinta on em. ARA:n päätös huomioiden 0 (nolla) euroa. - Luovutuksen kohteen omistus- ja hallintaoikeus siirtyy kaupungille, kun luovutuskirjan hyväksymistä koskeva kaupunginhallituksen päätös on saanut lainvoiman. - Luovutuksen kohteen omistus- ja hallintaoikeuden siirtymishetkellä päättyy määräalaa koskenut Vanhustentaloyhdistyksen ja kaupungin välinen 1.7.1992 allekirjoitettu maanvuokrasopimus. - Luovutuksen kohdetta koskeva Vanhustentaloyhdistyksen ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän mielenterveys- ja päihdepalveluiden välinen 4.12.2015 allekirjoitettu huoneenvuokrasopimus kaikkine oikeuksineen ja velvoitteineen siirretään luovutuksessa kaupungille. - Luovutuskirja allekirjoitetaan kuluvan vuoden 2018 aikana. Luovutuskirja tulee voimaan ja sitoo Vanhustentaloyhdistystä luovutuskirjan allekirjoittamisesta lukien ja kaupunkia luovutuskirjan hyväksymistä koskevan Lappeenrannan kaupunginhallituksen päätöksen lainvoimaistumisesta lukien. Lainasaamisesta luopuminen Papinraitti 9 rakennukseen liittyvä kaupungin lainasaaminen yhdistykseltä on 372.536,26 euroa per 31.12.2018. Siitä johtuen, että ARA on vahvistanut Papinraitti 9 rakennuksen ja vuokraoikeuden luovutuskorvaukseksi ja samalla korkeimmaksi sallituksi luovutushinnaksi 0 (nolla) euroa, ei luovutushinnalla voida osaksikaan kuitata kaupungin lainasaamista yhdistykseltä. Yhdistyksellä ei ole kykyä suorittaa lainaa kaupungille. Lainan antamisen yhteydessä lainalle ei ole edellytetty vakuutta, joten käytännössä kaupungilla ei ole mahdollisuutta saada suoritusta lainasaamiselle lainkaan, vaan kaupunki joutuu antamaan lainasaamisen kokonaisuudessaan anteeksi. Velan anteeksiantamisen myötä kaupungin ja yhdistyksen välinen velkasuhde lakkaa.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 15 Kirjanpidollisesta näkökulmasta kaupunki tekee tulosvaikutteisen alas kirjauksen lainasaamisesta vuoden 2018 tilinpäätöksessä. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää hyväksyä oheisena liitteenä olevan luovutuskirjan, jolla Papinraitti 9:n rakennus ja kiinteistön 405-535-10-455 määräalan vuokraoikeus siirtyvät Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry:ltä kaupungille ARA:n päätöksen mukaisella 0 euron luovutushinnalla luovutuskirjasta ilmenevin ehdoin sekä antaa anteeksi 372.536,26 euron suuruisen yhdistyksen velan kaupungille. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyydet: Riitta Munnukka, hallintolaki 28 5. kohta (yhteisöjäävi) Täytäntöönpano Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry:n hallitus Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö sr:n hallitus Rahoitusjohtaja Jari Iskanius Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Lappeenrannan Toimitilat Oy
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 16 547 Yhteistyösopimus Me-talo Lappeenrannan toiminnan järjestämisestä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2316/00.04.02.00/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi 040 070 5875 040 5229 373 Liitteet 1. Yhteistyösopimus Me-talo Lappeenrannan toiminnan järjestämisestä 2. Liite 1 Me-talo -konseptin käsikirja 3. Liite 2 Vaikuttavuusketju 4. Liite 3 Me-säätiö viestinnän ohjeisto Lappeenrannan kaupungissa on toiminut Me-säätiön rahoittamana Me-talo helmikuusta 2017 Oprin kauppakeskuksessa (2. krs). Me-talo on yhteisöllinen tila, joka kokoaa alueen kaikenikäiset ihmiset ja toimijat lisäämään yhdessä asuinalueen hyvinvointia. Me-taloissa järjestetään tekemistä, tarjotaan harrastuksia, luodaan koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, luodaan kaupunkilaisten toiveista ja tarpeista nousevia kokeiluja ja ratkaisuja. Nuorilla on muun muassa mahdollisuus järjestää yhteisöllistä toimintaa itse, oman kiinnostuksen tai harrastuksen pohjalta. Talo on koonnut kahden vuoden aikana paljon järjestöjä yhteen ja toiminut alustana alueen järjestöjen matalan kynnyksen toiminnalle sekä vastannut osin järjestötalotyyppisen toiminnan tarpeeseen. Lappeenrannan toimipisteen yksi vahva painopiste on myös ollut kotoutumisen edistämisessä. Me-talossa on marraskuun loppuun mennessä ollut 12.600 käyntikertaa. Me-talo on solminut sopimuksen Etelä- Karjalan osuuskaupan kanssa toimipisteen avaamisesta Sammonlahden S-marketin yhteyteen.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 17 Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Me-taloa, joita toteuttavat seuraavat organisaatiot: Fingerrroosin säätiö, 09 Helsinki Human Rights, Nicehearts ry, Yhteisökeskus, Tampereen kaupunki ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Lappeenrannan Me-taloa on koordinoinut Nicehearts ry ja talon toimintaa on rahoittanut Mesäätiö (www.me-saatio.fi). Me-säätiö on rekisteröity keväällä 2015. Säätiön visio on, että vuonna 2050 ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta. Me-säätiön tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja katkaista lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymiskierteet sekä pureutua syrjäytymisen todellisiin juurisyihin. Säätiö on kiinnostunut rahoittamaan vaikuttavia ratkaisuja lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi julkisen, kolmannen sektorin, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Me-säätiö ja Lappeenrannan alueen Me-talon toiminnasta vastaava Nicehearts ry ovat käyneet kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten kanssa neuvotteluja keväästä 2018 Me.-talon toiminnan mahdollistamiseksi kaupungissa myös kaksivuotisen toimintajakson jälkeen. Me-säätiön toimintaperiaatteisiin kuuluu, että se auttaa alueita ja toimijoita käynnistämään Me-talotoiminnan, mutta pitkäntähtäyksen tavoitteena on, että toiminta sulautetaan osaksi kunnan perustoimintoja kokeilujakson aikana. Lappeenrannan Me-talon jatkon varmistamiseksi Me-säätiö, Nicehearts ry ja kaupunki ovat päätyneet esittämään vuoden mittaista jatkokautta, jonka toteuttamisesta laaditaan yhteistyösopimus. Yhteistyösopimus koskettaa vuotta 2019, mutta sopimuskauden aikana on tarkoitus luoda malli, joka mahdollistaisi toiminnan jatkamisen myös vuodesta 2020 eteenpäin. Eksote ei osallistua toiminnan rahoittamiseen, mutta on sitoutunut tekemään tiivistä yhteistyötä Me-talon kanssa. Me-säätiön, Nicehearts ry:n ja Lappeenrannan kaupungin Yhteistyösopimusluonnos liitteineen Me-talo Lappeenrannan toiminnan järjestämisestä on esitetty liitteenä. Sopimuksessa Mesäätiö sitoutuu rahoittamaan Me-talo Lappeenrannan toimitilan vuokrakustannukset ja toimintarahan (70.000 euroa) ja luovuttamaan Me-talo konseptin käyttöoikeuden toimintaa koordinoivalle Nicehearts ry:lle sopimuskaudelle 1.1.2019-31.1.20120. Nicehearts ry sitoutuu järjestämään ja koordinoimaan Me-talon toimintaa sopimuskaudeksi. Lappeenrannan kaupunki sitoutuu rahoittamaan vastaavalle ajalle
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 18 Esittelijän ehdotus koordinaattorin palkkakustannukset (yhteensä enintään 60.000 euroa) sekä osoittamaan työllisyysmäärärahoista kumppanuussopimuksen mukaisen ohjaajaresurssin (etuus noin 10.000 euroa). Lisäksi kaupunki on sitoutunut rahoittamaan lappeenrantalaisten nuorten työllistämistä sotaveteraanien kotiapuun (n. 2000 euroa). Kaupungin strategisella erillisrahoituksella ja Me-säätiön rahoituksella on jo aiemmin palkattu yrityskoordinaattori nuorten työllistymisen edistämiseksi ja työllisyysyhteistyötä tiivistetään entisestään muun muassa Lappeenrannan Ohjaamon kanssa. Yhteistyösopimuksessa Lappeenranta sitoutuu järjestämään Metalo Lappeenrannalle tilat vuodesta 2020 alkaen ja hoitamaan myös toiminnasta aiheutuvat vuokrakustannukset, jos yhdessä sovitut toimenpiteet ovat toteutuneet ja näyttävät vaikuttavan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen ja mikäli Lappeenrannan kaupungin luottamushenkilöt puoltavat yhteistyön jatkamista vuoden 2019 jälkeen. Lappeenrannan kaupungin rahoitus vuoden 2019 yhteistyösopimuksen mukaiseen koordinaattorin palkkakustannuksiin osoitetaan sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaikalle vuonna 2018 kertyneistä ELY-keskuksen maahanmuuttaja korvauksista. Korvauksia on kertynyt vuoden 2018 aikana tähän mennessä 119.345 euroa. ELY-keskuksen korvauksien avulla toimintaa (koordinaattorin palkkakustannus) pystyttäisiin rahoittamaan myös vuoden 2019 jälkeenkin. Toimitilan osalta kaupunki selvittää vuoden 2019 aikana laajemman järjestötalokonseptin käynnistämistä. Me-talon toiminta sopisi kaupungin näkökulmasta hyvin yhteen järjestötalo toiminnan kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan yhteistyösopimuksen Me-talo Lappeenrannan toiminnan järjestämisestä ja kaupungin rahoitusosuudesta ja sitoutuu selvittämään toiminnan jatkomahdollisuudet vuoden 2019 aikana. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 19 548 Hankkeiden ilmoittaminen vuosille 2020-2023 laadittavaan liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2240/02.05.01.01/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Etelä-Suomen aluehallintoviraston tiedote kuntiin 4.12.2018: Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii Etelä-Suomen aluehallintoviraston esitysten pohjalta valtakunnallisen liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman vuosille 2020-2023. Rahoitussuunnitelma on pohjana myönnettäessä valtionavustuksia vuonna 2020 sekä valmisteltaessa rahoitus-suunnitelmaa tuleville vuosille 2020 2023. Kuntia pyydetään ilmoittamaan 31.12.2018 klo 16:15 mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kaikki kustannusarvioltaan yli 700 000 euron (ALV 0 %) liikuntapaikkahankkeet, joihin aiotaan hakea ko. vuosille valtionavustusta. Ote vahvistetusta kunnan taloussuunnitelmasta tulee liittää ilmoitukseen. Hankkeen kustannusarvio ilmoitetaan arvonlisäverottomana. Myös muiden yhteisöjen suunnittelemat liikuntapaikkahankkeet tulisi ilmoittaa ja pyydämme, että kunnat ohjaisivat yhteisöjä asiassa. Hankkeet, joille on haettu avustusta vuodelle 2019 ja saavat kielteisen päätöksen, voidaan ilmoittaa päätöksen saannin jälkeen, mikäli hanke jää vireille ja siirtyy vuosille 2020-2023. Aluehallintovirastolle tulee ilmoittaa (täydentää ilmoitusta) mikäli rahoitussuunnitelmaan ilmoitetun hankkeen suunnitelmiin tulee merkittäviä muutoksia ilmoituksen jättämisen jälkeen. Ilmoitusta voi täydentää toukokuun 2019 loppuun asti. Yhteishankkeista, kuten liikuntasalit koulutoimen kanssa, tehdään ilmoitus esitys siten, että hankkeen kustannusarviot ilmoitetaan
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 20 liikuntatilojen osalta sisältäen pukutilat ja varasto tai tilat jotka ovat kouluajan ulkopuolella käytettävissä. Aluehallintovirasto toimittaa esityksensä rahoitussuunnitelmaan opetus- ja kulttuuriministeriöön 28.6.2019 mennessä. Varsinainen valtionavustushakemus tehdään rakentamisen aloittamista edeltävän vuoden loppuun mennessä. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtajan lausunto 11.12: Vuodelle 2019 kaupunki ei ole hakemassa valtionavustusta isoille liikuntainvestointihankkeille. Kaupunginhallitus päättää vuosittain hankkeiden ilmoittamisesta rahoitussuunnitelmaan. Viime vuonna kaupunginhallitus päätti 18.12.2017 ilmoittaa vuosien 2019 2022 rahoitussuunnitelmaan monitoimijäähallihankkeen vuodelle 2021 kustannusarvioilla 30 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti 10.12.2018 talousarviokokouksessaan investoinneista vuosille 2019 2021. Ministeriön rahoitussuunnitelmakaudelle 2020 2023 voidaan nyt ilmoittaa valtuuston investointiohjelmaan sisällyttämät monitoimiareena, sisäliikuntahalli ja Lauritsalan koulun liikuntahalli (1.100 m2) oheistiloineen. Joutsenon kouluhankkeeseen sisältyy myös uusi liikuntatila (noin 400 m2), joka kuitenkin kooltaan on niin pieni, ettei siihen ole mahdollista saada valtionapua. Alustavasti kaupunginvaltuustossa on toistaiseksi linjattu, että monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin toteuttamiseen etsitään yksityisiä rahoitustahoja. Vanhan pääjäähallin peruskorjaus on myös päätetty pitää yhtenä vaihtoehtona. Jäähallin peruskorjausvaihtoehdon kustannusten arviointi edellyttää erilaisten kuntotutkimusten ja arviointien tekemistä, joten vasta niiden jälkeen käytettävissä on todelliset kustannukset sen osalta tiedossa. Tämän vuoksi ministeriön rahoitussuunnitelmaan kannattaa siis ilmoittaa toistaiseksi vielä monitoimiareena. Lauritsalan kouluhanke toteutetaan vuosien 2019 2021 välisenä aikana, alkaen todennäköisimmin alkuvuodesta 2020. Isot hankkeet, joille aiotaan hakea valtionavustusta, kannattaa sijoittaa eri alkamisvuosille, koska on epätodennäköistä saada samalle vuodelle valtionavustusta kahdelle tai useammalle isolle hankkeelle.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 21 Esittelijän ehdotus Hankeilmoitus voidaan nyt siis tehdä alustavilla tiedoilla ja tarkentaa sitä myöhemmin ensi vuonna toukokuun loppuun mennessä, mikäli siihen mennessä johonkin hankkeeseen tulee oleellisia muutoksia. Valtionavustushakemus tehdään aina sille vuodelle, jolloin hanke alkaa. Aloitetuille hankkeille ei voi saada valtionapua jälkikäteen hakemalla. Liikuntatoimi esittää edellä esitettyyn perustuen, että vuosien 2020 2023 rahoitussuunnitelmaan esitetään vuodelle 2020 Lauritsalan koulun liikuntahalli oheistiloineen 3,6 milj. euroa, vuodelle 2021 monitoimijäähalli, 30 milj. euroa ja vuodelle 2022 sisäliikuntahalli 8,8 milj. euroa. Ilmoitus on tässä tilanteessa alustava eikä sido kaupunkia ja sitä voidaan myöhemmin muuttaa sen mukaan, mitä eri hankkeista tullaan valtuustossa päättämään. Kaupunginhallitus esittää edellä olevan mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle vuosien 2020-2023 liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan vuodelle 2020 Lauritsalan koulun liikuntahallin oheistiloineen 3,6 milj. euroa, vuodelle 2021 monitoimijäähallin 30 milj. euroa ja vuodelle 2022 sisäliikuntahallin 8,8 milj. euroa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano OPM Liikuntajohtaja Lato Oy
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 22 549 Maisematyölupien käsittely Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/867/00.01.01.00/2018 Käsittelyhistoria Rakennuslupajaosto 64 4.12.2018 Kaupunginhallitus 536 10.12.2018 Aiempi käsittely: Rakennuslupajaosto 64 Esittelijä: Rakennustarkastaja Päivi Salminen 040 596 3883 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi Salminen 040 596 3883 Elinvoima ja kaupunkikehityksen 040 075 3497 lakimies Mika Näykki etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Maisematyöluvasta maankäyttö ja rakennuslain mukaan Maankäyttö- ja rakennuslain 128 mukaan: Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään; 3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä 4) alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 23 Esittelijän ehdotus Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu maantielain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa tarkoitettu lupa. Maisematyölupien käsittelystä Lappeenrannan kaupungissa Hallintosäännön mukaan kaupunkikehityslautakunta päättää maisematyöluvan myöntämisestä (Hallintosääntö 7 luku 5 6 mom. 7-kohta). Maisematyölupien valmistelutehtävät ovat elinvoima- ja kaupunkikehityksen kaupunkisuunnittelun vastuualueella. Maisematyölupien toteutuksen viranomaisvalvonta kuuluu rakennusvalvonnan vastuualueelle. Käytännön työssä on havaittu, että prosessi olisi toimivampi jos maisematyölupien valmistelu, päätöksenteko ja toteutuksen viranomaisvalvonta olisivat samalla vastuualueella, samoin kuin on rakennuslupien osalta. Olisi myös perusteltua erottaa luvan hakijan rooli ja luvan myöntäjän rooli toisistaan. Myös Lappeenrannan kaupunki itse, kaupunkikehityslautakunnan alaiset vastuualueet (Maaomaisuuden hallinta ja Kadut ja ympäristö), hakevat maisematyölupia. Kaupunkisuunnittelulle, joka ohjaa kaupunkirakenteen, maankäytön ja rakentamisen kehitystä, johdonmukainen rooli olisi toimia maisematyöluvissa lausunnonantajana. Edellä esitetyn perusteella maisematyölupien valmistelutehtävät tulisi olla rakennusvalvonnan vastuualueella ja päätösvalta rakennuslupajaostolla. Tarvittavat resurssit maisemalupa-asioiden valmisteluun saataisiin rakennetun ympäristön tarkastajalta, mikä virka tulisi perustaa vakinaiseksi viraksi. Rakennuslupajaosto päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että hallintosääntöä muutetaan
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 24 siten, että päätösvalta maisematyölupien myöntämisestä siirretään kaupunkikehityslautakunnalta rakennuslupajaostolle ja että kaupunginhallitus perustaa rakennusvalvonnan vastuualueelle rakennetun ympäristön tarkastajan viran. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 536 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Henkilöstöjohtaja Päivi Savilammen lausunto 7.12.2018: Rakennetun ympäristön tarkastajan tehtävä Lappeenrantaan palkattiin vuonna 2016 rakennetun ympäristön tarkastaja kolmen vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen. Vakanssi on ollut välillä avoinna. Tehtävää hoitaa tällä hetkellä tarkastusinsinööri Juho Tuuliainen, jonka palvelussuhde päättyy 31.3.2020. Rakennetun ympäristön tarkastajan palkkaaminen liittyi hankkeeseen, jolla on pyritty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tehtävien hoidon tehostamiseen sekä kaupungin rakennus- ja kiinteistörekisterin saattamiseen ajan tasalle. Kyse on ollut myös kaupungin varainhankinnasta, koska kaupunki on voinut tällä tavalla saada lisää kiinteistöverotuloa. Rakennetun ympäristön tarkastajan tehtävä on osoittautunut kaupungin kannalta tarpeelliseksi. Myös asiakokonaisuuteen liittyviä toimintamalleja on kyetty hankeaikana rationalisoimaan. Tästä syystä toiminto on tarkoituksenmukaista vakinaistaa ja perustaa kaupungille pysyvä tarkastusinsinöörin virka, jonka tehtäviin kuuluun ensisijaisesti rakennetun ympäristön tarkastajan
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 25 Esittelijän ehdotus tehtävät. Järjestelylle on myös toimialan sisäiset toiminalliset perusteet. Kuntalain 11 luvun 87 :n 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten perustetaan virka. Lappeenrannan kaupungin hallintosäännön 8 luvun 4 :n mukaan viran perustamisesta päättää kaupunginhallitus. Rakennusvalvonta on viranomaistoimintaa. Tästä syystä rakennusvalvonnan tehtäviä hoidetaan nimenomaan virkasuhteessa. Koska rakennetun ympäristön tarkastajan tehtävä halutaan nyt vakinaistaa, tulee rakennusvalvontaan perustaa tätä varten tarkastusinsinöörin virka. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että hallintosäännön 7 luvun 5 :ssä oleva maisematyölupien myöntämistä koskeva kaupunkikehityslautakunnan tehtävä ja toimivalta (nro 7) siirretään sellaisenaan lupalautakunnan rakennuslupajaoston tehtäväksi ja toimivaltaan ja se lisätään hallintosäännön 7 luvun 6 lopussa rakennuslupajaoston tehtävälistan kohdassa nro 3 olevaan maisematyölupien valvontaa koskevaan kohtaan, joka on muutoksen jälkeen seuraava: - 3. päättää maisematyöluvista ja toimii maisematyölupien valvontaviranomaisena Kaupunginhallitus päättää, että rakennusvalvontaan perustetaan tarkastusinsinöörin virka, jonka tehtäviin kuuluu mm. rakennetun ympäristön tarkastustehtävät. Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto rakennusvalvonta Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä:
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 26 Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että hallintosäännön 7 luvun 5 :ssä oleva maisematyölupien myöntämistä koskeva kaupunkikehityslautakunnan tehtävä ja toimivalta (nro 7) siirretään sellaisenaan lupalautakunnan rakennuslupajaoston tehtäväksi ja toimivaltaan ja se lisätään hallintosäännön 7 luvun 6 lopussa rakennuslupajaoston tehtävälistan kohdassa nro 3 olevaan maisematyölupien valvontaa koskevaan kohtaan, joka on muutoksen jälkeen seuraava: - 3. päättää maisematyöluvista ja toimii maisematyölupien valvontaviranomaisena Kaupunginhallitus päättää, että rakennusvalvontaan perustetaan tarkastusinsinöörin virka, jonka tehtäviin kuuluu mm. rakennetun ympäristön tarkastustehtävät. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Tuija Maaret Pykäläinen esitti Juha Turkian kannattamana, että maisematyölupien myöntämistä ei siirretä kaupunkikehityslautakunnalta lupalautakunnan rakennuslupajaostolle. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen jäsen Tuija Maaret Pykäläisen esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on kaupunginhallituksen jäsen Tuija Maaret Pykäläisen esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kahdeksan (8) kaupunginhallituksen jäsentä (Arola, Hänninen, Härkönen, Kakkola, Arvela, Kukkonen, Munnukka, Puolakka) äänestivät JAA
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 27 ja kolme (3) kaupunginhallituksen jäsentä (Pykäläinen, Turkia, Ruokokoski) EI. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Edelleen Riitta Munnukka esitti, että tarkastusinsinöörin virka perustetaan 3 vuoden määräajaksi. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto rakennusvalvonta
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 28 550 Kaavoitusohjelman 2019-2021 hyväksyminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2237/10.00.02.01/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta 311 12.12.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 311 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä 040 653 0745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Kaavoitusohjelma 2019-2021 kartat 2. Kaavoitusohjelma 2019-2021 Kohdeluettelo Eriasteinen kaavoitus on keskeinen väline kaupunkirakenteen ja yhdyskunnan kehittämisessä. Kaavoitusohjelmassa sovitaan, mille alueille kohdistetaan kaavoitustoimenpiteitä lähivuosina. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on 26.9.2016 (tarkistettu 15.5.2017) hyväksynyt Lappeenrannan kaupungin hallintosäännön, joka on tullut voimaan 1.6.2017. Hallintosäännön mukaan kunnan kaavoitusohjelman hyväksyy kaupunginhallitus (7 luku 1 kohta 4a). Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Hallintosäännön mukaan kaupunkikehityslautakunta päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta kaavoituskatsauksen laatimisesta.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 29 Esittelijän ehdotus Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelun vastuualue on laatinut ehdotuksen Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmaksi vuosille 2019-2021. Kaupunkikehityslautakunta esittää Lappeenrannan kaavoitusohjelman 2019-2021 kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunta antaa kaavoitusohjelmasta tiedottamisen kaupunkisuunnittelu vastuualueen tehtäväksi MRL 7 :n mukaisen kaavoituskatsauksen yhteydessä. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Kaavoitusohjelma 2019-2021 Kohdeluettelo 2. Kaavoitusohjelma 2019-2021 kartat Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan kaavoitusohjelman v. 2019-2021. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala/kaupunkisuunnittelu
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 30 551 Kaupunginvaltuuston 10.12.2018 päätösten täytäntöönpano Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kaupunginvaltuuston esityslistan 9/2018 asialuettelo 2. Valtuustoaloite Lappeenrannan Greenreality- strategian yhteisöllisestä kehittämisestä Lukupuiston avulla 3. Valtuustoaloite ilmaston muutoksesta ja Greenrealitystä, haaste puun taimien istuttamiseen 4. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 5. Valtuustoaloite kaupungin tarjoaman ruoan ilmastovaikutusten minimoinnista 6. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 7. Valtuustoaloite sähköisen ilmailun kehittämisen edistämisestä Lappeenrannan lentokentällä Esittelijän ehdotus Asiat kaupunginvaltuuston esityslistalla nro 9/2018. Em. esityslistan asialuettelo ja valtuustoaloitteet ovat esityslistan liitteenä. (JW) 3 Päätös saatetaan tiedoksi Veikko Nikkiselle, Kai Hämäläiselle, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuustolle ja lasten ja nuorten lautakunnalle.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 31 4 Päätös saatetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan ja siitä ilmoitetaan Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle, Etelä-Karjalan liitolle, elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle ja rakennusvalvonnalle. 5 Merkitään tiedoksi. 6 Merkitään tiedoksi. 7 Merkitään tiedoksi. 8 Merkitään tiedoksi. 9 Merkitään tiedoksi. 10 Päätös saatetaan tiedoksi taloushallinnolle päätöksen täytäntöönpanoa varten. 11 Päätös saatetaan tiedoksi Lappeenrannan Liiketoiminnat Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hietamiehelle. Valtuustoaloitteet: LPR/2278/00.02.10/2018 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite Lappeenrannan Greenreality- strategian yhteisöllisestä kehittämisestä Lukupuiston avulla Aloitteesta pyydetään kaupunkikehityslautakunnan, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan ja nuorisovaltuuston lausunnot. LPR/2282/00.02.10/2018 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite ilmaston muutoksesta ja Greenrealitystä, haaste puun taimien istuttamiseen Aloitteesta pyydetään konsernihallinnon lausunto. LPR/2277/00.02.10/2018 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa Aloitteesta pyydetään lasten ja nuorten lautakunnan lausunto.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 32 LPR/2280/00.02.10/2018 Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite kaupungin tarjoaman ruoan ilmastovaikutusten minimoinnista Aloitteesta pyydetään Saimaan tukipalvelut Oy:n, konsernihallinnon ja hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan lausunnot. LPR/2281/00.02.10/2018 Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa Aloitteesta pyydetään lasten ja nuorten lautakunnan lausunto. LPR/2279/00.02.10/2018 Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloite sähköisen ilmailun kehittämisen edistämisestä Lappeenrannan lentokentällä Aloitteesta pyydetään konsernihallinnon lausunto. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 33 552 Tiedoksi merkittävät asiat Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2238/02.05.01.00/2018 Lukiokoulutus - yksikköhinnat sekä erityisten koulutustehtävien jaa valtakunnallisten kehittämistehtävien rahoitus vuonna 2019 LPR/2283/11.01.04.01/2018 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, poikkeaminen luonnonsuojelulain 39 :n ja 49 :n rauhoitussäännöksistä saimaannorpan osalta Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Saapuneet pöytäkirjat Saapuneet päätökset Kaupunkikehityslautakunnan pöytäkirja 12.12.2018 pidetystä kokouksesta. Pöytäkirjojen asialuettelot ovat nähtävänä kokouksessa ja pöytäkirjat kokonaisuudessaan on julkaistu kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi kohdassa Päätöksenteko ja talous Esityslistat ja pöytäkirjat. LPR/2238/02.05.01.00/2018 Opetus- ja kultturiministeriön 15.11.2018 päätös: Lukiokoulutus yksikköhinnat sekä erityisten koulutustehtävien ja valtakunnallisten kehittämistehtävien rahoitus vuonna 2019. Päätös on saatettu tiedoksi hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialalle, taloushallintoon ja tarkastustoimeen. Päätös on nähtävänä kokouksen asiakirjoissa. LPR/2283/11.01.04.01/2018 Kaakkois Suomen ELY-keskuksen 11.12.2018 päätös: Poikkeaminen luonnonsuojelulain 39 :n ja 49 :n rauhoitussäännöksistä saimaannorpan osalta. Itä-Suomen yliopisto hakee lupaa poiketa saimaannorppaa koskevista
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 34 rauhoitussäännöksistä suojelubiologisten tutkimusten aikana. Lupahakemus koskee saimaannorpan pesintäolosuhteiden ennallistamista ja saimaannorpan käyttäytymisekologista tutkimusta. Lupa on myönnetty. Päätös on saatettu tiedoksi ympäristötoimeen ja se on nähtävänä kokouksen asiakirjoissa. Esittelijän ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 35 553 Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 542 543, 548, 549 (osittain), 551 552 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 544 547, 549 (osittain), 550 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan kaupunginhallitus Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, 53101 Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 544 547, 549 (osittain), 550 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa 19.12.2018
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 44/2018 36 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, 70101 Kuopio sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi, 029 56 42502, fax 029 56 42501 Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus päivää Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi, fax 029 564 3314, 029 564 3300 Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan