Kurttilan kylätontti Kurtbacka

Samankaltaiset tiedostot
Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus Timo Jussila Hannu Poutiainen

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

SASTAMALAN HIUNUN SAAPPAALA. Arkeologinen täydennysinventointi

LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Sastamala Liuhalantien kivikautisen asuinpaikan kupeeseen rakennettavan kevyen liikenteen väylän perustamisen arkeologinen valvonta 2012

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

Hattula Petäyksen ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Sastamala Mätikkö järven pohjoisrannan asemakaava-alueen tarkkuusinventointi 2013

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Veijanmäenkatu 4 tarkkuusinventointi 2013

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Pajarila Kettukallio suunnitellun louhinta-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014

MÄNTYNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016

KANGASALA HERTTUALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE ARKEOLOGISEN INVENTOINNIN TÄYDENNYS 2016

Sastamala viemärikaivannon kaivuun arkeologinen valvonta Mäkitalon kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala

Kangasala Kirkko-Aakkula Arkeologinen valvonta 2012

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Tampere Kämmenniemi muinaisjäännösinventointi 2018

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

TAIPALSAARI Virranniemi Kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v osuus: vanha tielinja Timo Jussila

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Hämeenlinna Renko Raitalammi muinaisjäännösinventointi v. 2012

Aura Suni-Keskitalo arkeologinen valvonta 2017

Pälkäne Seitsye Mattilan ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

Kangasala Ponsan Aholaidan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Tampere Haihara Koekuopitus 2010

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi

Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Loppi Jokila. Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 M U S E O V I R A S T O. f

Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

PORNAINEN Hevonselkä

RAUTUOJA talonpohja. Koordinaattipiste (Muinaisjäännösrekisteri) Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluva alakohde Muinaisjäännöksen aluerajaus

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

Ikaalinen Sarkkila, tien parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013

Hyrynsalmi Iso Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAMPERE Aakkula, Paununkatu 18 koekuopitus 2011

Ristijärvi Ristijärven Emäjoen arkeologinen täydennysinventointi. Hans-Peter Schulz ja Inga Nieminen

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Kolmenkulmantie muinaisjäännösinventointi 2017

Transkriptio:

Esiselvitys kohteen arkeologisten tutkimusten suunnittelemiseksi Kurttilan kylätontti Kurtbacka (Kurtby; Kurttila) Muinaisjäännöstunnus 1000001853 Helsingissä 6.9.2018

Selvityksen taustaa Tämä Kurtbacka-nimisen muinaisjäännöskohteen arkisto- ja tutkimustiedon kokoaminen tehtiin kiinteistön omistajan NV Property Fund 1 Ky:n toimeksiannosta. Kiinteistön omistaja on käynnistänyt asemakaavan muutoshankkeen, jonka tavoitteena on mahdollistaa lisärakentaminen. Ark-byroo laati kesällä 2018 tähän asemakaavan muutoshankkeeseen liittyen viereisellä kiinteistöllä 49-43-4-1 sijaisevan entisen Oy Slev Ab Kauklahden tehtaan rakennushistoriaselvityksen. Käsillä oleva työ on jatkoa tälle selvitykselle. Selvityksen tavoitteena on koota muinaisjäännöskohteesta oleva tieto kajoavien tutkimusten valmistelemiseksi ja valittavan kenttätyömenetelmän valitsemiseksi yhdessä museoviranomaisten kanssa. Kiinteistön omistajan tavoitteena on vapauttaa muinaisjäännösalue rakentamiselle. Tutkimuksiin haetaan tutkimuslupa neuvottelujen ja tämän selvityksen antamien tietojen pohjalta. Kohteen perustiedot Kunta: Espoo Muinaisjäännöskohteen nimi: Kurtbacka/Kurtby (Kurttila) Muinaisjäännöstunnus: 1000001853 Muinaisjäännöskohteen laji: Kiinteä muinaisjäännös Muinaisjäännöskohteen tyyppi: Asuinpaikat Muinaisjäännöskohteen alatyyppi: Kylänpaikat Muinaisjäännöskohteen ajoitus: Historiallinen Muinaisjäännöskohteen keskikoordinaatit projektiossa ETRS-TM35FIN P: 6674647 I: 367034 Muinaisjäännöskohteen korkeus metriä meren pinnan yläpuolella: 5-15 Muinaisjäännöskohteen tiedot Museoviraston verkkotietokannassa: www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001853 Kiinteistötunnus: 49-43-13-2 Muinaisjäännösalueen laajuus kiinteistöllä: 9700 m2, josta osa on rakennettu. Historialliset lähteet Kurtbackan kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan kolme taloa: Kurtas, Smeds ja Malm. Kurtas ja Smeds sijaitsivat kylämäellä toistensa vieressä, kun taas Malmin talo sijaitsi näistä noin puoli kilometriä etelään. Kurtaksen ja Smedsin kylätontille tuli myöhemmin Juusin talo, joka siirtyi sinne läheiseltä Kauklahden kylätontilta. Kolmen talon kylätonttia kuvaavat alueelta olevat, vanhimmat 1700-luvun kartat. Tämän tutkimuksen kohteena oleva kiinteistö sijaitsee kylän taloista pohjoisimman kohdalla. Sekä kyseinen talo ja sen piha, että viereiset peltolohkot, näyttävät sijanneen kiinteistöllä. Asutus säilyi pitkään näillä paikoillaan. Vielä 1930- ja 1940-luvun karttoihin on nimetty Smedsin ja Juusin talot kylätontin kohdalle. Smedsin tilakeskus sijoittui tämän tutkimuksen alaiselle kiinteistölle, asuinrakennukset sijaitsivat nykyisen päiväkodin paikkeilla. Kylätontin lähiympäristössä oli kuitenkin alkanut teollinen toiminta. Vuonna 1903 valmistui Helsinki Turku -rantarata. Kauklahti sai oman juna-aseman ja radan varteen syntyi teollisuutta. Aivan Kurttilan kylätontin tuntumaan, sen luoteispuolelle, perustettiin tiilitehdas ja lasitehdas. Nykyinen Lumenen tehdas jatkaa tätä alueen teollista perinnettä. Smedsin ja Juusin talojen nimet eivät enää esiinny 1960-luvun peruskartalta, jonka jälkeen rakennuskanta vähenee kyseisellä kylätontilla seuraavien vuosikymmenten aikana. Vielä 1970-luvun kartassa tutkimuksen alaisen kiinteistön pohjoinen osa on peltoa. Nykyisin tässä osassa on metsikköä.

Nykytila Kylätontti sijoittuu nykyisin tehdasalueelle. Pohjoisessa ja lännessä aluetta raja Hyttimestarintie, etelässä Kauklahdenväylä. Vanhan kylätontin poikki kulkevat itä-länsi -suuntainen Mäkimiehentie ja pohjois-etelä -suuntainen Lasikuja, joka noudattaa vanhoilla kartoilla näkyvä tielinjaa. Tehtaiden lisäksi kylätontin alueella on nykyisin päiväkoti, avointa peltoa ja heinikkoa, sekä metsää. Kylätontin pohjoisosissa on avokalliota. Koska tehdasrakentaminen on oletettavasti tuhonnut kylätontin keskiosat, on muinaisjäännösalueeksi merkitty sen pohjoinen ja eteläisin osa, joissa muinaisjäännökseen liittyviä kerroksia ja rakenteita on saattanut säilyä. Tässä työssä tarkasteltava kiinteistö sijoittuu kylätontin pohjoiseen osaan. Sen kohdalle on merkitty kahdesta osasta koostuva muinaisjäännösalueen pohjoinen osa. Tontti koostuu päiväkodin alueesta rakennettuine pihoineen, sekä kallioisesta ja metsäisestä, rakentamattomasta alueesta. Tutkimushistoria Kurttilan kylätonttia on aiemmin käsitelty kolmessa tutkimuksessa. Näistä kaksi on arkistotutkimusta ja kenttätarkastuksen sisältäviä, laaja-alaisia inventointeja, kolmas on ollut luonteeltaan kajoava tutkimus. Teija Nurmisen vuonna 2000 laatimassa Espoon kaupungin keskiaikaisten kylämäkien inventoinnissa Kurttilan kylätontti kuvataan vielä maastotarkastuksen aikana rakentamattomaksi mäeksi tehdasrakennusten välissä. Pian tarkastuksen jälkeen vuonna 2000 tehdasaluetta laajennettiin kylätontin alueelle. Päivi Hakanpään vuoden 2005 selvityksessä, jossa inventoitiin Espoon eteläosien historialliset kylänpaikat osana yleiskaavan valmistelua, todettiin kylätontin alueelle laajentuneella tehdasalueella tehdyn maansiirtotöitä. Sen sijaan alueen pohjoisosissa, eli tämän tutkimuksen alaisella osalla kylätonttia, havaittiin kalliopaljastuman reunoilla maan pinnalta tiiltä, fajanssia, palanutta punasavikeramiikkaa ja vihreätä ikkunalasia. Ne löydöt, jotka olivat ajoitettavissa, olivat 1800-luvulta. Inventointiraportissa selostetaan kahden kalliopaljastuman välissä havaitun heinikkoinen terassi, jossa sijaitsi koillis-lounaissuuntainen kiviaita, sekä noin 2,5 x 3 metriä kokoisen tiilikellarin jäännökset. Tiilien koko oli noin 28 x 12 x 7 cm ja ne oli muurattu ainakin osittain sementtilaastilla. Kellarin itäpuolelle, lähelle kallion reunaa, kaivettiin inventoinnin yhteydessä koekuoppa, jonka pintamullasta löytyi muutama pala posliinia ja punasaviastian pala. Muuten koekuoppa oli löydötön. Inventoinnin johtopäätöksenä oli, että kylätontin pohjoisosan terassilla on saattanut säilyä keskiaikaisia asutukseen liittyviä asutuskerroksia. Se luokiteltiin säilyneisyysluokkaan 1, erittäin todennäköisesti säilyneeksi kohteeksi. Toisaalta koko kylätontti arvioitiin suojelun näkökulmasta luokkaan 3, eli kohteeksi, joka on huonosti säilynyt tai sen tutkimuksellinen arvo on vähäinen. Pohjoisen, mahdollisesti säilyneen alueen lisäksi vuoden 2005 inventoinnissa määriteltiin Kurttilan kylätontin eteläosissa, sen reuna-alueille sijainneen, sittemmin peltomaana olleen kaistaleen olevan aluetta, jolla on saattanut säilyä historiallisen ajan asutuskerrostumia. Tämän, Mäkimiehentien eteläpuolelle sijoittuvan muinaisjäännösalueen itäinen osa tutkittiin vuonna 2014 koneellisena kaivuuna. Tutkimukset suoritti Mikroliitti Oy ja ne liittyivät kiinteistön omistajan Neste Oil Oyj:n hankkeeseen rakentaa polttonesteen jakeluasema. Kyseinen alue on ollut historiallisten karttojen perusteella pitkään peltona. Tutkimuksissa todettiin, että alueen pintamaat oli jossain vaiheessa kuorittu pois kyntökerrosta syvemmälle, eikä tutkimusalueella ollut havaittavissa merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Tutkimusten päätyttyä polttoaineen jakeluasema voitiin toteuttaa suunnitellusti.

Karttaotteet Sijaintikartta, Google maps. Vuoden 2008 ilmakuva alueesta. Kurttilan kylätontin summittainen rajaus on merkitty katkoviivoin. Espoon karttapalvelu.

Hakanpään vuoden 2005 inventoinnin kohdekartta säilyneisyysluokituksineen. Tätän tutkimuksen alainen kiinteistö sijoittuu punaiseksi merkittyyn pohjoisosaan.

muinaisjäännösalue kiinteistön raja P: 6674454 I: 366890 60 m 2018-08-17 Muinaisjäännösrekisterin karttaote, jossa esitetään punaisella tutkimuksen alaisen kiinteistön 49-43-13-2 rajat ja ruudutettuna sillä sijaitseva muinaisjäännösalue.

Kiinteistön ja muinaisjäännöksen rajojen asemointi J. Bongin vuoden 1758/1763 kartalla (KA/MHA B7 10/3-4). Muinaisjäännöksen rajat on merkitty valkoisella, kiinteistön punaisella. Smedsin ja Juusin talot Maanmittauslaitoksen vuoden 1939 peruskartassa. Maanmittauslaitoksen kartta on asemoitu nykykartan päälle.

Lähteet Hakanpää, Päivi, 2005. Espoon eteläosien historiallisen ajan kylänpaikkojen yleiskaavainventointi. kohde 22, sivut 63-65, liite 1. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Nurminen, Teija, 2000. Keskiaikaisten kylätonttien inventointi. Kohde 31. Espoon kaupunginmuseo. Mikroliitti Oy, 2014. Espoo Kurttila Kurtbacka. Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014. Maanmittauslaitoksen peruskartat vuosilta 1939, 1945, 1961, 1964, 1975, 1981 ja 1991. Espoon kaupungin karttapalvelu, ilmakuvat. Museoviraston kulttuuriympäristön verkkopalvelu www. kyppi.fi, jossa mm. sähköinen muinaisjäännösrekisteri, kulttuuriympäristön tutkimusraportteja ja karttasovelluksia. Kansallisarkiston maanmittaushallituksen vanhat kartat: A. Giökerin kartta 1735 (KA/MHA B7 10/1-2), J. Bongin kartta 1758/1763 (KA/MHA B7 10/3-14). Heini Ynnilä, projektin johtaja Selvityksen laatija Ark-byroo Oy Kustaankatu 3 00500 Helsinki www.arkbyroo.fi 010 235 0566