SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat -verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä- arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2013 tapaturmissa kuoli 2548 suomalaista: 1660 miestä ja 888 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Tapaturmat -verkkosivustosta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2013 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2013 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2013), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 438 972 Koko alue 21% 3% 7% 6% 30% 13% 14% 6% 168 480 Kaskinen 14% 2% 4% 3% 26% 23% 23% 6% 1 366 Korsnäs 17% 3% 6% 5% 28% 15% 16% 9% 2 225 Kristiinankaupunki 15% 2% 5% 4% 26% 18% 20% 9% 7 028 Laihia 23% 2% 4% 5% 32% 15% 14% 5% 8 000 Luoto 35% 4% 8% 5% 27% 9% 10% 3% 5 016 Maalahti 19% 2% 5% 5% 30% 14% 17% 8% 5 583 Mustasaari 23% 2% 4% 5% 33% 13% 13% 5% 19 082 Närpiö 17% 3% 5% 5% 29% 14% 18% 9% 9 358 Pedersören kunta 29% 3% 7% 6% 28% 11% 12% 4% 10 955 Pietarsaari 20% 3% 6% 5% 30% 13% 16% 6% 19 656 Uusikaarlepyy 21% 2% 6% 6% 28% 14% 16% 7% 7 528 Vaasa 19% 3% 9% 8% 31% 12% 13% 5% 65 998 Vöyri 20% 2% 6% 5% 28% 15% 16% 8% 6 686 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2004 2013 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 12 5 Liikenne, moottoriajoneuvot 6 5 11 9 28 6 13 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 13 18 55 202 Hukkuminen 8 <5 <5 <5 8 12 12 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 9 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 37 17 12 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 9 6 16 9 8 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 8 8 16 7 Yhteensä 20 10 20 20 120 80 150 230 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 13 6 20 - Liikenne, moottoriajoneuvot 61 21 80 - Kaatuminen ja putoaminen 146 149 300-28% Hukkuminen 39 6 50 - Tukehtuminen 16 <5 20 - Tulipalo 9 7 20 - Paleltuminen 7 <5 10 - Alkoholimyrkytys 59 8 70-47% Muu myrkytys 37 17 50-37% Muut tapaturmat 32 8 40-35% Yhteensä 420 230 650-33% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8
Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2013, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Muu myrkytys Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys Veteen vajoaminen 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Paleltuminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2004 2013, tuhansia päiviä. 10
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 10 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 144 6 37 28 175 63 178 68 700 Liikenne, moottoriajoneuvot 368 129 191 96 434 146 127 59 1 550 Kaatumis- ja putoamistapaturma 967 143 381 329 1 845 1 267 1 962 2 212 9 110 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 41 <5 <5 <5 20 22 11 13 120 Tulipalo 10 <5 5 <5 21 7 8 <5 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 7 6 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 44 <5 22 15 57 20 22 17 200 Alkoholimyrkytys 24 <5 <5 <5 10 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 832 170 554 445 2 265 1 001 1 383 640 7 290 Yhteensä 2 440 460 1 200 930 4 830 2 540 3 700 3 020 19 110 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 81 8 13 7 109 62 167 108 560 Liikenne, moottoriajoneuvot 135 49 50 45 218 87 118 41 740 Kaatumis- ja putoamistapaturma 637 66 129 107 1 166 920 2 872 6 927 12 820 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 49 <5 5 <5 9 9 14 16 110 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 9 14 <5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 46 15 17 18 75 17 38 30 260 Alkoholimyrkytys 18 <5 5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 403 75 178 156 1 112 650 1 214 932 4 720 Yhteensä 1 370 220 400 340 2 700 1 760 4 440 8 060 19 280 Yhteensä 3 810 680 1 600 1 260 7 530 4 290 8 140 11 080 38 380 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 11
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2009-2013. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 231 Kaskinen 280 Korsnäs 287 Kristiinankaupunki 399 Laihia 440 Luoto 475 Maalahti 499 Mustasaari 545 Närpiö 599 Pedersören kunta 598 Pietarsaari 893 Uusikaarlepyy 905 Vaasa 946 Vöyri 12
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 11 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 126 6 27 24 144 53 80 48 500 Liikenne, moottoriajoneuvot 274 96 148 65 279 96 66 33 1 030 Kaatumis- ja putoamistapaturma 803 130 330 284 1 394 822 1 031 993 5 620 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 39 <5 <5 <5 19 21 11 12 110 Tulipalo 9 <5 5 <5 14 7 5 <5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 6 5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 42 <5 18 14 49 19 21 16 180 Alkoholimyrkytys 23 <5 <5 <5 8 <5 <5 <5 40 Muu tapaturma 665 146 458 370 1 751 724 845 363 5 200 Yhteensä 1 850 370 920 710 3 300 1 590 1 830 1 270 11 310 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 68 8 12 6 85 50 123 67 420 Liikenne, moottoriajoneuvot 116 39 45 36 157 61 75 35 560 Kaatumis- ja putoamistapaturma 545 60 104 86 900 664 1 487 2 798 6 470 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 44 <5 5 <5 9 7 10 14 100 Tulipalo <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 37 13 16 15 69 15 37 25 220 Alkoholimyrkytys 17 <5 5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 357 67 163 138 868 496 717 550 3 300 Yhteensä 1 120 180 330 270 1 930 1 210 2 170 3 100 9 940 Yhteensä 2 970 550 1 250 980 5 230 2 800 3 990 4 380 21 250 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 13
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 12 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 231 35 96 45 480 182 1 421 680 3 170 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 411 637 888 343 2 798 3 347 1 949 442 11 820 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 439 391 671 594 5 384 7 716 25 979 40 476 82 650 Veteen vajoaminen 7 <5 <5 8 6 35 6 <5 70 Hengitystä estävät tapaturmat 48 <5 <5 9 24 35 27 408 560 Tulipalo 31 <5 55 <5 139 41 39 <5 310 Paleltuminen <5 7 30 <5 14 18 55 46 170 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 52 6 32 30 140 52 93 67 470 Alkoholimyrkytys 25 <5 <5 5 22 8 <5 <5 70 Muu tapaturma 1 874 306 1 096 1 064 7 340 4 317 9 460 4 860 30 320 Yhteensä 5 120 1 390 2 880 2 100 16 350 15 750 39 030 46 980 129 600 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 218 28 21 39 660 227 986 1 902 4 080 Liikenne, moottoriajoneuvot 571 127 106 282 1 286 532 1 135 576 4 620 Kaatumis- ja putoamistapaturma 955 117 454 259 3 393 4 679 33 509 157 662 201 030 Veteen vajoaminen 72 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 70 Hengitystä estävät tapaturmat 59 <5 5 7 16 13 49 30 180 Tulipalo <5 <5 <5 <5 21 69 164 12 270 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 15 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 131 19 27 46 107 49 159 204 740 Alkoholimyrkytys 20 <5 5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 707 185 327 393 3 136 2 659 7 155 8 197 22 760 Yhteensä 2 740 480 950 1 030 8 620 8 230 43 160 168 600 233 800 Yhteensä 7 850 1 870 3 820 3 130 24 970 23 980 82 190 215 580 363 400 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2004 2013, N. 15
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 522 518 214 1 254 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 970 887 436 2 293 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 087 8 953 5 890 21 930 57 Veteen vajoaminen 15 8 2 25 0 Hengitystä estävät tapaturmat 171 45 7 223 1 Tulipalo 30 34 26 90 0 Paleltuminen 10 13 6 29 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 277 152 26 455 1 Alkoholimyrkytys 60 15 0 75 0 Muu tapaturma 5 770 4 748 1 492 12 010 31 Yhteensä 14 912 15 373 8 099 38 384 100 16
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2013, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2013, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40307 - Vaasan keskussairaala/centralsjukhuset i Vasa 2 123 1 790 6 025 2.8 90414 - Pietarsaaren kaupunki 634 511 3 875 6.1 90565 - Vaasan terveyskeskus 337 254 13 166 35.7 60699 - Sairaala Mehiläinen Vaasa 182 180 182 1.0 90753 - Rannikko-Pohjanmaan terveyskeskus 197 155 3 666 17.5 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 171 134 822 4.8 40315 - Keski-Pohjanmaan keskussairaala 96 86 235 2.4 90361 - Korsholms hälsovårdscentral 87 76 3 024 32.5 60718 - Tekonivelsairaala Coxa Oy 54 49 239 4.4 40317 - Seinäjoen keskussairaala 27 27 137 5.1 50230 - Turun yliopistollinen keskussairaala 25 17 243 9.7 60708 - Suomen Terveystalo Oyj/Seinäjoki 17 17 17 1.0 60651 - Sairaala Mehiläinen Turku 16 16 16 1.0 60621 - Validia kuntoutus/käpylän kuntoutuskeskus/synapsia 13 13 253 18.1 60701 - Seinäjoen lääketieteellinen tutkimuslaitos Oy 14 14 14 1.0 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 12 12 31 2.6 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 12 11 65 5.0 17
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2013, %. 18
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 9. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2013, N. 19
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 10. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2013, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2013 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 589 Liikenne 4 311 Kotitapaturma 16 527 Urheilu- tai liikuntatapaturma 2 556 Muu vapaa-ajan tapaturma 7 391 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 395 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 264 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 245 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 5 743 20
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2009-2013. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 20 640-7% 12 300-9% 185 790-8.8 410-35% Kaskinen 170-108 - 826-56% 4.9 7 * Korsnäs 300-177 - 2 459-32% 8.2 6 - Kristiinankaupunki 900-20% 508-23% 9 144-21% 9.9 24 - Laihia 960-586 - 6 658-26% 6.8 21 - Luoto 560-325 - 2 903-25% 5.2 10 - Maalahti 560-33% 349-29% 4 618-45% 8.0 12-51% Mustasaari 1 800-25% 1 187-20% 16 105-22% 8.7 32-53% Närpiö 1 190-19% 689-20% 10 214-33% 8.4 28-34% Pedersören kunta 1 220-779 - 7 086-33% 5.7 18-49% Pietarsaari 3 500 +30% 1 844 +16% 29 571 +19% 8.3 53-30% Uusikaarlepyy 970-595 - 8 803-8.8 18-39% Vaasa 7 790-6% 4 727-7% 82 757 +18% 10.3 164-29% Vöyri 740-24% 506-15% 4 648-52% 6.2 14-50% 14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 22
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2009-2013. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 670-11 510 +5% 590-35% 6 380-8% 490-72% 20 640-7% Kaskinen 19 * 99 - <5 * 40-9 * 170 - Korsnäs 18 * 189 - <5 * 77-8 * 300 - Kristiinankaupunki 69 +47% 552-17 - 215-35% 47-900 -20% Laihia 60-518 - 25 * 324-30 -38% 960 - Luoto 73 +143% 255-6 * 225 +29% <5 * 560 - Maalahti 51-317 -28% 11 * 173-26% 11 * 560-33% Mustasaari 127-18% 984-16% 40-43% 580-24% 69-56% 1 800-25% Närpiö 112 +43% 748-7 -46% 275-37% 45-45% 1 190-19% Pedersören kunta 125 +30% 598-21 - 464-8 -52% 1 220 - Pietarsaari 354 +93% 1 904 +40% 97-1 110 +33% 31-74% 3 500 +30% Uusikaarlepyy 91 +51% 536-14 - 316-12 -55% 970 - Vaasa 491-18% 4 401 +11% 331-2 366-10% 196-70% 7 790-6% Vöyri 78 +48% 411-19% 15-214 -27% 20-34% 740-24% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2009-2013. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 090 +22% 8 410 +5% 340-900 +17% 740-15% 11 480 +5% Kaskinen 10 * 70 - <5 * 11 * 6 * 100 - Korsnäs 15 * 143-5 * 17 * 9 * 190 - Kristiinankaupunki 43-436 - 13 * 41-19 -33% 550 - Laihia 67 +94% 332-15 * 39 +63% 62 +103% 520 - Luoto 20 * 183 - <5 * 34 +106% 14 * 250 - Maalahti 27-218 -32% 9 * 36 +111% 25-320 -28% Mustasaari 117 +29% 654-22% 30-102 - 80-980 -15% Närpiö 45-589 - 20-45 - 49-750 - Pedersören kunta 57-420 - 14 * 77 +86% 26-590 - Pietarsaari 107-1 568 +58% 69 +66% 97-57 -31% 1 900 +41% Uusikaarlepyy 41-411 - 13 * 46 +103% 22-530 - Vaasa 500 +49% 3 101 +9% 135-314 - 338-4 390 +11% Vöyri 44 +57% 285-24% 13 * 36-33 - 410-19% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2009-2013. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 7 390 +18% 1 210 +41% 3 990-9% 900 +22% 7 020-24% 130-80% 20 640-7% Kaskinen 60-6 * 48 +76% <5 * 54-28% <5 * 170 - Korsnäs 126-7 * 49-17 * 96 - <5 * 300 - Kristiinankaupunki 421 +22% 13-136 -33% 41-287 -36% <5 * 900-20% Laihia 325-47 +60% 193-58 +84% 327-23% 7-960 - Luoto 161 +39% 32-87 - 27 * 249-5 * 560 - Maalahti 202-20% 27-118 - 32-184 -43% <5 * 560-33% Mustasaari 566-13% 153 +78% 439-83 - 550-45% 9-63% 1 800-25% Närpiö 495-41 - 219-16% 56 +73% 375-35% <5 * 1 190-19% Pedersören kunta 374-66 +49% 209-21% 86 +109% 479-12% <5 * 1 220 - Pietarsaari 1 295 +66% 152 +58% 495-92 - 1 428 +28% 34-38% 3 500 +30% Uusikaarlepyy 351-41 - 169-15% 48 +61% 354-17% 6 * 970 - Vaasa 2 771 +26% 571 +65% 1 667-316 - 2 395-32% 65-66% 7 790-6% Vöyri 242-18% 49 +108% 156-46 +80% 244-38% <5 * 740-24% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 260-280 - 690-580 -11% 2 580-21% 1 400-18% 1 910-10% 1 700-10 390-11% Kaskinen 5 * <5 * 5 * <5 * 18-24 - 24 * 12 * 90 - Korsnäs 19 - <5 * 7 * <5 * 26-38% 32-25 - 43-160 - Kristiinankaupunki 27-31% 11 * 19-12 - 84-36% 57-43% 86-33% 135-430 -25% Laihia 54-10 - 29-14 -46% 143-64 -30% 84-70 - 470-12% Luoto 91 +56% 16 * 23-7 -56% 70-18 -46% 66-23 - 310 - Maalahti 50 - <5 * 13-10 - 57-48% 35-47% 47-46% 61-33% 280-37% Mustasaari 158-27 - 35-48 - 260-35% 122-38% 124-45% 131-32% 910-30% Närpiö 52-17 - 15-53% 17-44% 140-23% 73-31% 144-144 -21% 600-21% Pedersören kunta 134-21 - 31-29% 33-175 - 71-28% 113-100 - 680 - Pietarsaari 194 +35% 60 +77% 109 +58% 94 +47% 374-273 +35% 360 +30% 259-1 720 +26% Uusikaarlepyy 48-20 * 34-27 - 113-19% 57-28% 102-89 - 490-11% Vaasa 379-88 - 341-294 - 1 042-19% 518-15% 668-555 - 3 890-10% Vöyri 52-5 -53% 31-17 - 75-41% 56-26% 63-34% 75-27% 370-26% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 760-170 - 240-18% 210-20% 1 450-19% 930-26% 2 200-7% 4 300 +11% 10 25-4% 0 Kaskinen 9 * <5 * <5 * <5 * 9-22 - 14-46% 20-41% 80-22% Korsnäs 7 * <5 * <5 * <5 * 11-53% 6-67% 28-85 - 140 - Kristiinankaupunki 19 - <5 * <5 * 5 * 47-36% 51-31% 119-221 - 470-16% Laihia 38 - <5 * <5 * 15-107 - 52-104 - 166-490 - Luoto 47 - <5 * <5 * <5 * 20-56% 22-62 - 87 +66% 250 - Maalahti 23-6 * 6 * <5 * 35-42% 20-53% 61-135 -31% 290-32% Mustasaari 86-14 - 13-19 - 176-21% 98-29% 171-28% 318-15% 900-20% Närpiö 24-31% 8 * 8 - <5-82% 39-60% 41-45% 153-310 - 590-19% Pedersören kunta 86-5 -50% 14-8 -51% 86-51 -28% 92-196 - 540 - Pietarsaari 91-26 - 36-31 - 247-139 - 473 +46% 730 +52% 1 770 +33% Uusikaarlepyy 31-6 * 13 - <5-71% 53-28% 49-104 - 220-480 - Vaasa 256-81 +43% 128-16% 110-567 -19% 355-25% 737-16% 1 666 +25% 3 900 - Vöyri 38-9 * 10 * 7 * 48-31% 26-49% 81-145 -31% 360-25% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 euroa 39. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2013. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 629 330 Koko alue 16 295 Kaskinen 132 Korsnäs 182 Kristiinankaupunki 878 Laihia 928 Luoto 324 Maalahti 490 Mustasaari 1 515 Närpiö 1 316 Pedersören kunta 637 Pietarsaari 1 864 Uusikaarlepyy 480 Vaasa 6 912 Vöyri 637 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2004-2013. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 42. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 106 51 157 10-19 348 62 410 20-29 403 71 474 30-39 387 78 465 40-49 523 153 676 50-59 577 204 781 60-69 373 208 581 70-79 228 130 358 80-89 117 125 242 90+ 8 29 37 Yhteensä 3 070 1 111 4 181 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 485 141 626 10-19 2 519 297 2 816 20-29 2 581 434 3 015 30-39 3 946 529 4 475 40-49 5 132 1 380 6 512 50-59 5 819 2 401 8 220 60-69 4 409 2 545 6 954 70-79 3 126 1 483 4 609 80-89 1 230 901 2 131 90+ 126 240 366 Yhteensä 29 373 10 351 39 724 30
Hoitopäiviä 0 20 40 60 80 100 120 Hoitopäivät 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2004-2013. 31
Tapaturmat -verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32