InTek Itä-Suomi Opintomatka Kroatiaan syksyllä 2012 Vuoden 2012 opintomatkamme suuntautui syyskuun viimeisellä viikolla Kroatiaan. Lensimme Splitiin, Dalmatian pääkaupunkiin Adrianmeren rannalle. Opastetulla kiertokävelyllä Splitin keskustassa kuulimme kahdella kielellä kattavan annoksen Splitin historiaa monine anekdootteineen ja opimme muun muassa sen, että kaupunki on syntynyt noin vuonna 300 rakennetun keisari Diocletianuksen palatsin ympärille. Palatsi on Unescon maailmanperintökohde ja sen ympäristö vanhoine kaupunkeineen on edelleen Splitin vilkkainta aluetta.
Splitin rantakatua. Keisari Diocetianuksen aikaan oikealla olevaa palatsin ulkoseinää huuhtoi meri. Palatsikompleksi oli kuin zipattu kaupunki, jossa myös asuttiin ja asutaan edelleen arvokkaissa sukuperintöhuoneistoissa. Palatsin alue on vilkas paikka kauppoineen ja ravintoloineen.
Aukio, jonka reunalla olevalta parvekkeelta kansan suosiosta nauttinut keisari puhui kaupunkilaisille. Palatsin ulkopuolella olevan Ivan Mestrovicin patsaan isovarvasta koskettamalla saa toiveensa toteutumaan.
Splitin tori. Hotellimme sijaitsi muutaman kymmenen kilometrin päässä Splitistä pienessä Trogirin kaupungissa, jonka vanhimmassa osassa on ollut asutusta jo noin 2300 vuoden ajan Unescon maailmanperintökohde sekin. Hotellimme puolestaan edusti sitä uljasta ja mahtipontista Jugoslavian aikaa, jolloin valtio ei antanut kansalaistensa jäädä osattomiksi puolueen aikaansaamasta hyvinvoinnista. Miljöössä ja tunnelmassa oli kommunismin perintö selkeästi läsnä. Trogirin päivinä yleissivistyimme Jyrki Otilan tiukkojen tietokilpailukysymysten äärellä. Joukkueet olivat ylen viisaita ja kovin kilpailuhenkisiä, emmekä olisi pärjänneet ilman tiukkaa ja oikeudenmukaista tuomariamme. Sekä kilpailijat että tuomari palkittiin ruhtinaallisesti merellä laivan kannella pidetyssä juhlallisessa cocktailuimapukutilaisuudessa.
Hotellimme Trogirissa. Maisema hotellihuoneen ikkunasta Adrianmerelle.
Trogirin vanhan kaupungin aukio terassikahviloineen.
Trogirin vanhaa kaupunkia. Matkan puolivälissä matkustimme autolautalla Splitistä kolmensadan neliökilomertin kokoiselle Hvar-saarelle, joka on asutettu ensimmäisen kerran jo 5500 vuotta sitten. Hvarin kaupunki on rakennettu meren rannasta nousevaan jyrkkään rinteeseen, jossa vahojen kivitalojen välissä kulkevat kapeat kadut ja kujat ovat portaikkoisia ja sokkeloisia. Niille kannatti kuitenkin lähteä kulkemaan, sillä minkä tahansa nurkan takaa saattoi löytää omaperäisen kaupan tai käsityöpajan, houkuttelevan ravintolan tai tunnelmallisen viinibaarin. Hvarin eteläosan viinitarhat ovat tunnettuja Plavac Mali -rypäleistä valmistetuista punaviineistään ja keskustasanko valkoviineistään. Ruoka oli poikkeuksetta moitteetonta ja paikallisiin erikoisuuksiin kannatti tutustua.
Jonkun hvarilaisen kotikatu. Majoituimme vanhaan, kauniiseen hotelliin aivan kaupungin ytimeen rantaan ulottuvan keskusaukion laidalle.
Hotellimme pääsisäänkäynnin portaikko. Näkymä hotellimme terassilta Hvarin keskusaukiolle ja satamaan. Saari on veneilijöiden ja purjehtijoiden suosima, ja satamassa olikin sekä sympaattisia pikkuveneitä että toinen toistaan upeampia jahteja. Myös kansainväliset kuuluisuudet ja raharikkaat ovat löytäneet saaren lomanviettopaikakseen.
Me teimme pikku purrella lähisaaristoon päiväretken, jonka aikana vierailimme saarilla, uimme moneen kertaan turkoosissa, valkopohjaisessa meressä ja söimme lounaaksi veneessämme valmistettua tuoretta kalaa. Retkiveneemme Oruda lehmänhermoisine miehistöineen. Lounassatamamme.
Hintataso oli turismista johtuen saarella korkeampi kuin mantereella, mutta tarjontakin oli värikkäämpää. Hvarilla on näyttävän rakennetun ympäristön lisäksi leuto ilmasto, todella kauniit rannat ja upeat vuoret taustanaan siis todellinen lomaparatiisi. Kaiken lisäksi sitä sanotaan Euroopan aurinkoisimmaksi paikaksi: auringonvaloa on vuodessa yli 2700 tuntia. Sää todellakin suosi meitä: yhtä vesisateen ropsausta lukuun ottamatta aurinko paistoi koko matkamme ajan ja helle oli suorastaan läkähdyttävä. Koska oli kesä kauneimmillaan, me halusimme tietenkin saunoa. Tässä kohtaa oli suomalaisuudesta hyötyä: vastahakoinen hotellihenkilökunta suostui lämmittämään meille saunan vasta, kun vakuutimme, että me suomalaiset tiedämme kyllä mikä sauna on ja miten siellä ollaan. Näkymä vuoren päällä olevasta linnoituksesta Hvarin satamaan.
Linnoitukselta hotellillemme on matkaa kilometri portaita. Kroatia on monipuolinen ja monitahoinen maa, jossa on ainakin matkailijan ominaisuudessa mukava ja helppo olla. Kroatialaiset ovat ystävällisiä ja kohteliaita, eikä monista turistikohteista tuttua tyrkyttämistä ja päällekäyvää kaupantekotapaa juurikaan ollut. Englannin kielellä pärjäsi hyvin ja paikallisen valuutan kunin kanssa tuli kohtuullisesti toimeen. Adrianmeri lempeimmillään.
Matkamme meni kaikin puolin onnellisten tähtien alla ja jätti ison määrän uusia kokemuksia ja ajatuksia sekä arvokkaita muistoja loppuelämämme voimavaraksi. Kiitos koko komealle matkaseurueellemme! Kanssanne oli etuoikeus matkustaa. Jäähyväisillallinen terassilla lämpimässä Kroatian yössä.