Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2013/2 Dnro ESAVI/184/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.4.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Lämpökaivojen rakentaminen kiinteistölle 052-0157-0006 osoitteessa Lärkullantie 1, Karjaa Asunto Oy Karjaan Lasse Asunto Oy Karjaan Lasse 22.11.2012 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa lämpökaivojen rakentamiseen Karjaalla kiinteistölle 052-0157-0006 osoitteessa Lärkullantie 1 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Raaseporin kaupungissa. SUUNNITELMA Hakija haluaisi muuttaa kevyellä polttoöljyllä toimivan lämmitysjärjestelmänsä maalämpöjärjestelmäksi. Tätä tarkoitusta varten kiinteistölle on suunniteltu porattavaksi kolme 243 metrin pituista maalämpökaivoa. Kaksi kaivoista porataan 10 asteen vinoporauksena ja yksi suoraan alaspäin. Sivuttaissiirtymä vinoissa kaivoissa on enintään 40 m. Lämmönsiirtonesteenä käytetään E-Therm Bio-nimistä etanolipohjaista liuosta, josta järjestelmään tulee noin 1 460 litraa. Maalämpökaivot on tarkoitus varustaa muovisella suojasukalla eli energiakapselilla. Kaivot sijaitsevat Karjaan pohjavesialueella nro 0122001 B. Lähin pohjavedenottamo on Raseborgs Vatten Raaseporin Veden Landsbron vedenottamo. Vedenottamo on Karjaan taajaman päävedenottamo. Etäisyyttä suunnitellulta kaivojen sijoituspaikalta on vedenottamolle noin 600 m. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Raaseporin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 8.2.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta sekä Raaseporin kaupungilta ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että kiinteistö sijaitsee Karjaan pohjavesialueella nro 0122001 B. Lähin pohjavedenottamo on Landsbron vedenottamo, jonka omistaa Raseborgs Vatten Raaseporin Vesi. Vedenottamo on Karjaan taajaman päävedenottamo. Etäisyyttä suunnitellulta maalämpökaivojen sijoituspaikalta on vedenottamolle noin 600 m. Maalämpökaivojen suunniteltu sijoituspaikka sijaitsee kallioperässä olevan laajan ja syvän painanteen itäreunalla. Kyseinen kalliopainanne on Karjaan pohjavesialueen merkittävin pohjavesivarasto ja edellä mainittu vedenottamo sijaitsee sen koillisosassa. Maaperässä olevan pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti sijoituspaikalta lounaaseen länteen kohti kalliopainannetta, josta pohjavesi virtaa vedenoton vaikutuksesta todennäköisesti kohti vedenottamoa. Suoraa virtausyhteyttä lämpökaivojen sijoituspaikalta vedenottamolle tuskin on. Maalämpökaivojen suunnitellun sijoituspaikan eteläpuolella noin 150 metrin etäisyydellä on rengaskorjaamo ja 300 400 metrin etäisyydellä kaksi kuljetusliikkeen varikkoa. Nämä toiminnassa olevat kohteet on merkitty maaperän tietojärjestelmään (MATTI), mutta tiedossa ei ole, että näissä kohteissa olisi todettu maaperän tai pohjaveden likaantumista. Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että lämpökaivojen rakentaminen on mahdollista toteuttaa siten, ettei siitä ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) tai vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja seurauksia. Lupaharkinnassa tulee huomioida seuraavaa: Ennen lämpökentän rakentamista on suunnitellun maalämpökentän tontin maaperän likaantuneisuus, pohjaveden laatu ja virtausolosuhteet selvitettävä. Todennäköisin paikka likaantuneen maaperän tai pohjaveden esiintymiselle on tontilla mahdollisesti sijaitsevien lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkojen ja siirtoputkistojen ympäristöt. Mikäli pohjavesi osoittautuu likaantuneeksi, ei maalämpökaivoja tule toteuttaa ennen kuin pilaantunut pohjavesi on viranomaisten hyväksymällä tavalla puhdistettu. Lämpökaivoja kairatessa saatetaan rikkoa maakerroksia ja muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita siten, että likaantunut pohjavesi lähtee hallitsemattomasti liikkeelle ja virtaa puhtaana säilyneisiin osiin pohjavesialuetta tai niin syvälle esiintymään, että pohjaveden puhdistaminen käy hankalaksi. Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että lämpökaivojen rakentaminen tällaisessa tilanteessa on vastoin ympäristönsuojelulain 8 :n pohjaveden pilaamiskieltoa, eikä siihen voi myöntää lupaa.
Lämpökaivot on porattava siten, että kaivot sijaitsevat tontin omistajan hallitsemalla alueella. Viistoporaukset eivät saa ulottua naapuritonttien alueelle maanpinnan alapuolellakaan, ellei tästä ole erikseen muuta naapuritonttien omistajien kanssa sovittu. Kaivojen porauksessa tulee huolehtia siitä, ettei maaperään tai pohjaveteen pääse valumaan öljyä tai muita haitallisia aineita. Porauskaluston tulee olla tarkoitukseen sopiva. Porauksen yhteydessä tulee kirjata ylös havainnot maaperästä, kallioperän ruhjeista sekä kallion ja pohjaveden pinnan tasoista. Pohjaveden kloridipitoisuutta tai sähkönjohtavuutta tulee porauksen aikana seurata säännöllisesti (esim. tangon tai suojaputken jatkamisen yhteydessä). Porauksen jälkeen on kaivon vedestä tarvittaessa otettava vesinäyte, jos näissä ominaisuuksissa havaitaan suuria muutoksia. Porauksen yhteydessä muodostuva kivituhka tulee koota ja viedä maankaatopaikalle. Hakijan tulee varautua kaivojen osittaiseen täyttämiseen, mikäli on olemassa vaara, että syvemmällä olevaa huonolaatuista pohjavettä pääsee sekoittumaan ylempiin pohjavesiin tai muita haitallisia pohjavesivaikutuksia ilmenee. Porausraportissa on kuvattava myös lämpökaivon tekninen rakenne. Lämpökaivon tekniset tiedot, mahdolliset vesinäytetulokset ja kairaustiedot toimitetaan kiinteistön omistajalle, kuntaan sekä ELYkeskukselle. Kiinteistön omistajan on annettava tiedot lämpökaivoista ja porauksista seuraavalle omistajalle, mikäli kiinteistön omistaja tai rakennuksen ylläpitäjä vaihtuu. Kaivon rakentaminen suoritetaan huolellisesti. Suojaputki upotetaan ehyeen kallioon 2 6 m. Kallion ja suojaputken väli tiivistetään. Lämpökaivoon tehdään vesieristys muoviputkella joka ulotetaan kallio-osuudelle, vähintään 6 m syvemmälle kuin suojaputki. Kaivoon asennetaan vesitiivis suojahattu. Kaivorakenteiden tulee olla sellaiset, ettei niiden kautta pääse pintavesiä pohjaveteen. Ennen kuin keruuputkisto lasketaan kaivoon, on sen kunto tarkistettava ja tiiveys varmistettava koeponnistamalla. Lämpökaivot on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. Lämpökaivon liuosputkisto ja kairanreikä suojataan suojasukalla tai muutoin estetään lämmönsiirtonesteiden vuodot pohjaveteen esimerkiksi putkiston rikkoontumisen yhteydessä. Mahdollisessa vuototilanteessa, kaivon huollon tai käytön lopettamisen yhteydessä lämmönsiirtonesteet on poistettava viipymättä järjestelmästä siten, että vuotoja ei pääse tapahtumaan. Vuodoista tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaisille. Lämpöjärjestelmissä ei saa käyttää pohjaveden laatua vaarantavia aineita tai sellaisia aineita, jotka luokitellaan ihmiselle tai ympäristölle haitalliseksi. Hankkeesta vastaava tulee velvoittaa rakentamaan lämpökaivot siten, että niistä pystytään tarvittaessa ottamaan pohjavesinäytteitä ja tarkkailemaan pohjaveden laatua ennen rakentamisen aloittamista, rakentamisen aikana ja lämpökentän valmistuttua. Ellei näytteenotto lämpökaivoista ole mahdol- 3
lista, hankkeesta vastaava tulee velvoittaa rakentamaan alueelle näytteenottopiste ja tarkkailemaan toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun. Näytteenottopisteen tulee olla sellainen, että siitä pystytään ottamaan vesinäytteitä lämpökaivoalueen pohjaosasta ja eri pohjavesikerroksista. Näytteenottopisteen rakentamissuunnitelman ja tarkkailuohjelman tulee olla pohjavesiasiantuntijan laatima. Muilta osin lämpökaivojen rakentamisessa tulee noudattaa ympäristöhallinnon oppaassa "Lämpökaivo-maalämmön hyödyntäminen pientaloissa" selostettuja menettelytapoja. 2) Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on lausunut, että maanomistaja on Karjaan seurakunta. Rakennuskohde on asemakaavassa (RA) rivitaloaluetta. Kohde on tärkeällä pohjavesialueella (0122001C) sisemmällä vyöhykkeellä. Etäisyys Landsbron vedenottamoon on noin 560 m. Maalämmön asentaminen korvaa ilmoituksen mukaan nykyisin lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn. Maalämpönesteen on ilmoitettu olevan Lämmönkeruuneste E-Therm KBS Bio, joka sisältää etanolia 89 91 %, isopropanolia 7 9 % ja n-butanolia 2 painoprosenttia. Laitteiston asentamisohjeet ovat hakemuksen liitteenä, mutta kuvaus erityisistä toimenpiteistä pohjaveden suojelun vuoksi puuttuvat. Maaperän radonpitoisuuksista eikä myöskään mahdollisesta pilaantuneesta maaperästä ole annettu tietoa hakemuksessa. Hakijan antamat tiedot maalämpökaivoista vesilupaa varten ovat riittämättömät hankkeen arvioimiseen. Raaseporin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa 29.11.2012 s. 15 luonnehditaan Karjaan Landsbron vedenottamon lähialuetta seuraavasti: Landsbron Tallmon alueella esiintyy merkittävä kalliopainanne (Geologian tutkimuskeskus 2002, 2003). Mustionjoen uoma sijoittuu tämän painanteen pohjoisosaan. Maakerrosten paksuus kalliopainanteessa on suurimmillaan noin 40 50 m. Landsbron kalliopainanne kerää pohjavettä laajalta alueelta ympäristöstään. Pohjaveden virtaus suuntautuu Landsbron kalliopainanteessa pohjoiseen ja purkautuu luonnontilassa pääasiassa Mustionjokeen, joka on hydraulisessa yhteydessä pohjavesimuodostumaan. Pohjavesialueella sijaitsee Raaseporin Veden Landsbron (Maasillan) vedenottamo, joka on Karjaan alueen päävedenottamo. Landsbron vedenottomäärä on viime vuosina ollut keskimäärin 600 m 3 /d. Karjaan pohjavesialueella riskikohteiksi (luokka B) arvioitiin suojelusuunnitelmassa sijaintiriskin ja päästöriskin perusteella öljysäiliöt sekä rautatieliikenne ja radanpito. Öljysäiliöiden lukumäärä on suuri ja niistä osa sijoittuu Landsbron vedenottamon läheisyyteen. Maalämmön asentamisesta kerrotaan suojelusuunnitelman kohdassa 7. riskikohteet. Tässä tapauksessa on todettava, että nykyiset merkittävän suuret öljysäiliöt sisältöineen aiheuttavat suuremman potentiaalisen riskin kuin kolme lämpökaivoa asennettuna pohjaveden suojelu maksimoiden. Pohjaveden suojelun kannalta paras ratkaisu tässäkin tapauksessa olisi koko alueen 4
kytkeminen Karjaalla jo olemassa olevaan ja jatkuvasti laajenevaan kaukolämpöverkostoon, joka on vain 100 metrin etäisyydellä kohteesta. 3) Raaseporin kaupunki on lausunut, että maanomistaja on Karjaan seurakunta. Rakennuskohde on asemakaavassa (RA) rivitaloaluetta. Kohde on tärkeällä pohjavesialueella (0122001C) sisemmällä vyöhykkeellä. Etäisyys Landsbron vedenottamoon on noin 560 m. Maalämmön asentaminen korvaa nykyisin lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn. Maalämpöneste on Lämmönkeruuneste E-Therm KBS Bio, joka sisältää etanolia (89 91 %), isopropanolia 7 9 % ja n-butanolia 2 painoprosenttia. Laitteiston asentamisohjeet ovat hakemuksen liitteenä, mutta kuvaus erityisistä toimenpiteistä pohjaveden suojelun vuoksi puuttuvat. Maaperän radonpitoisuuksista eikä myöskään mahdollisesta pilaantuneesta maaperästä ei ole annettu tietoa hakemuksessa. Hakijan antamat tiedot maalämpökaivoista vesilupaa varten ovat riittämättömät hankkeen arvioimiseen. Raaseporin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa 29.11.2012 sivulla 15 luonnehditaan Karjaan Landsbron vedenottamon lähivyöhykettä seuraavasti: Landsbron Tallmon alueella esiintyy merkittävä kalliopainanne (Geologian tutkimuskeskus 2002, 2003). Mustionjoen uoma sijoittuu tämän painanteen pohjoisosaan. Maakerrosten paksuus kalliopainanteessa on suurimmillaan noin 40 50 m. Landsbron kalliopainanne kerää pohjavettä laajalta alueelta ympäristöstään. Pohjaveden virtaus suuntautuu Landsbron kalliopainanteessa pohjoiseen ja purkautuu luonnontilassa pääasiassa Mustionjokeen, joka on hydraulisessa yhteydessä pohjavesimuodostumaan. Pohjavesialueella sijaitsee Raaseporin Veden Landsbron (Maasillan) vedenottamo, joka on Karjaan alueen päävedenottamo. Landsbron vedenottomäärä on viime vuosina ollut keskimäärin 600 m 3 /m. Karjaan pohjavesialueella merkittävimmiksi riskikohteiksi (luokka B) arvioitiin suojelusuunnitelmassa sijaintiriskin ja päästöriskin perusteella öljysäiliöt sekä rautatieliikenne ja radanpito. Öljysäiliöiden lukumäärä on suuri ja niistä osa sijoittuu Landsbron vedenottamon läheisyyteen. Maalämmön asentamisesta kerrotaan pohjavesien suojelusuunnitelman kohdassa 7 riskikohteet. Raaseporin kaupunki on todennut, että nykyiset merkittävät suuret öljysäiliöt sisältöineen aiheuttavat suuremmat potentiaaliset riskit pohjavedelle kuin kolme lämpöporakaivoa asennettuna siten, että pohjaveden suojelu maksimoidaan. Pohjaveden suojelun kannalta paras tapaus tässäkin tapauksessa olisi koko alueen kytkeminen Karjaalla jo olemassa olevaan ja jatkuvasti laajenevaan kaukolämpöverkostoon, joka on 100 metrin etäisyydellä kohteesta. 5 MUISTUTUKSET Hakemuksen johdosta ei ole tehty muistutuksia.
6 HAKIJAN SELITYS ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakija on lausunut, että hanke tullaan toteuttamaan noudattamalla ELYkeskuksen lausuntoa. Koska kyseisessä kohteessa öljysäiliö sijaitsee maanpäällisessä sisätilassa, ELY-keskus on käydyn puhelinkeskustelun jälkeen katsonut, että maaperätutkimuksia ei tarvitse tehdä. Kaivoihin asennetaan suojasukka (energiakapseli). Kaivojen teräsputkituksen osuudelle (pehmeä maa) tehdään vesieristys muovisella putkella ja 6 m syvemmälle kuin mihin teräsputki loppuu. Tarkistuskaivo pohjavesinäytteitä varten porataan erikseen. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Asunto Oy Karjaan Lasselle luvan lämpökaivojen rakentamiseen Karjaalla kiinteistölle 052-0157-0006 osoitteessa Lärkullantie 1 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Raaseporin kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Työn suorittaminen 1) Lämpökaivot on porattava siten, että ne sijaitsevat hakijan hallitsemalla alueella. Viistoporaukset eivät saa ulottua naapuritonttien alueelle maanpinnan alapuolellakaan ellei siihen ole saatu kirjallista suostumusta. 2) Kaivojen porauksessa on huolehdittava siitä, ettei maaperään tai pohjaveteen pääse valumaan öljyä tai muuta haitallista ainetta. 3) Porausliete on kerättävä talteen siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. Rakenteet 4) Mikäli on olemassa vaara, että syvemmällä olevaa huonolaatuista pohjavettä pääsee sekoittumaan ylempiin pohjavesiin tai työn aikana ilmenee muita haitallisia pohjavesivaikutuksia, on ryhdyttävä haittojen ehkäisemiseen. Asiasta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5) Kaivon rakentaminen on tehtävä huolellisesti. Kaivorakenteiden tulee olla sellaiset, ettei niiden kautta pääse pintavesiä pohjaveteen.
6) Lämpökaivoon on sijoitettava suojaputki, joka on upotettava ehyeen kallioon vähintään 2 m syvyydelle. Kallion ja suojaputken väli on tiivistettävä. 7) Lämpökaivoon on tehtävä vesieristys muoviputkella, joka ulotetaan kallio-osuudella 6 m syvemmälle kuin suojaputki. 8) Kaivoon on asennettava vesitiivis suojahattu. 9) Lämpökaivon lämmönkeruuputkisto on suojattava suojasukalla tai muutoin estettävä lämmönsiirtonesteiden vuodot pohjaveteen esimerkiksi putkiston rikkoontumisen yhteydessä. Putkiston liitokset on tehtävä huolellisesti vuotojen ehkäisemiseksi. 10) Lämpökaivon lämmönkeruuputkisto on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. 11) Ennen kuin keruuputkisto lasketaan kaivoon, sen kunto on tarkistettava ja tiiveys varmistettava koeponnistamalla. 7 Käytettävät kemikaalit 12) Lämpöjärjestelmissä ei saa käyttää pohjaveden laatua vaarantavia aineita tai sellaisia aineita, jotka luokitellaan ihmiselle tai ympäristölle haitalliseksi. Tarkkailu ja raportointi 13) Pohjaveden laatua on porauksen aikana seurattava säännöllisesti (esim. tangon tai suojaputken jatkamisen yhteydessä tai 10 20 m:n välein). Porauksen jälkeen on kaivon vedestä otettava vesinäyte. Pohjavedestä on mitattava ainakin kloridipitoisuus tai sähkönjohtavuus. 14) Kaivon valmistumisen jälkeen on otettava vesinäyte vähintään kerran vuodessa. Vesinäyte voidaan ottaa myös erillisestä havaintoputkesta. Havaintoputken on ulotuttava maakerrosten läpi kalliopintaan saakka siten, että savi- ja silttikerrokset ohitetaan umpiputkella. Näytteet havaintoputkesta on otettava pohjan läheltä, putken keskivaiheilta ja pohjaveden pinnan läheltä. Lisäksi on tehtävä havainto pohjaveden korkeudesta. Vesinäytteistä on tehtävä seuraavat analyysit: aistinvarainen arviointi (haju, maku, ulkonäkö), ph, sähkönjohtavuus, happi, sameus, permanganaattiluku tai TOC, nitriitti, nitraatti, ammonium, rauta, kloridi, väriluku ja mangaani sekä lisäksi helposti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) analyysi, jolla saa selville etanolipitoisuuden. Tiedot on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue voi tehdä tarvittaessa tarkennuksia vesinäytteiden ottamiseen ja analysointiin sekä lopettaa tämän tarkkailun.
8 Muut määräykset ja ilmoitukset 15) Porauksesta on tehtävä raportti, jossa näkyvät havainnot maaperästä, kallioperän ruhjeista ja pohjaveden pinnan tasosta sekä vesinäytteistä. Raportissa on kuvattava myös lämpökaivon tekninen rakenne kuten poraussyvyys, suojaputken syvyys, vesieristys, suojahatun rakenne sekä keruuputkiston koeponnistus. 16) Mahdollisessa vuototilanteessa sekä kaivon huollon tai käytön lopettamisen yhteydessä lämmönsiirtonesteet on poistettava järjestelmästä siten, että vuotoja ei pääse tapahtumaan. Vuodoista tulee ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 18) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 19) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat. 20) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä määräyksessä 15 sanottu raportti. Perustelut Lainkohdat Hanke on tarpeen hakijan omistaman rakennuksen lämmitysmuodon muuttamiseksi. Suoraa virtausyhteyttä lämpökaivojen sijoituspaikalta noin 600 metrin etäisyydellä sijaitsevalle Landsbron vedenottamolle todennäköisesti ei ole. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lupamääräykset on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta Lausuntoihin Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa annetut lausunnot luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
9 KÄSITTELYMAKSU 1 280 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun pohjavettä koskevan asian (2,5-4,5 htp) käsittelytä peritään 1 280 euroa. Päätös Asunto Oy Karjaan Lasse Jäljennös päätöksestä Raaseporin kaupunki Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiselle listan dpoesavi-184-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Raaseporin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.5.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.