LEHDISTÖTIEDOTE Julkaistavissa 7.3.2006 klo 10.00 EVAN ASENNETUTKIMUS: GLOBAALISTUMISHUOLI HELLITTÄÄ, EU EPÄILYTTÄÄ Suomalaiset näkevät globaalistumisen vaikuttavan melko myönteisesti eri elämänalueisiin. Varsinkin koko maailman mitassa siitä arvioidaan olevan selvästi useammin etua kuin haittaa. Sen sijaan kansalaisten EU-asenteet ovat muuttuneet selkeästi kielteisempään suuntaan. Suomessa hyvinvointiyhteiskunnan, työmarkkinajärjestelmän, palkansaajien aseman ja työllisyyden pelätään kärsivän prosessista, mutta muutoin globaalistumisilmiön odotetaan olevan ennemmin hyödyllinen kuin haitallinen. Kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin ja maamme jäsenyyteen on puolestaan muuttunut aikaisempaa kielteisemmäksi. Suomalaiset jakautuvat lähes tasan jäsenyyteen myönteisesti, neutraalisti ja kielteisesti suhtautuviin. Runsas neljännes haluaisi Suomen eroavan EU:sta vajaan puolen vastustaessa ajatusta. Suomen pian alkava EU-puheenjohtajuus kiinnostaa kansalaisia melko vähän, yli puolet pitää sitä yhdentekevänä ja vain johtajia koskettavana. Suomen kuitenkin halutaan toimivan aktiivisesti puheenjohtajakautensa aikana. Tärkeimpiä vaikuttamiskohteita ovat kansainvälisen rikollisuuden torjunta, avoimuuden edistäminen ja byrokratian vähentäminen EU:ssa sekä Suomen maatalouden elinkelpoisuuden turvaaminen. Vähiten toivottuja ovat EU:n liittovaltiokehityksen edistäminen ja laajentumisen hyväksi toimiminen. Suomalaisten suhtautumista Venäjään leimaa ristiriitaisuus. Yhtäältä maan nähdään olevan monien ongelmien vaivaama, ja sitä vastaan haetaan turvaa EU:sta. Toisaalta Venäjän arvioidaan tarjoavan suomalaisille merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti taloudessa, eikä kielteiselle suhtautumiselle nähdä perusteita. Tutkimuksessa on kartoitettu myös suomalaisten asenteita mm. EU:n toiminnan ja kehityksen esteisiin, maamme turvallisuuspolitiikkaan, terrorismiin, kehitysmaihin ja kansainvälisiin ympäristöongelmiin. EVAn asennetutkimuksen Ikkunat auki maailmaan ovat laatineet EVAn tutkimusasiamies Kai Torvi ja tutkija Pentti Kiljunen, Yhdyskuntatutkimus Oy. Tutkimus on EVAn Suomi, EU ja maailma -asennetutkimussarjan uusin osa. Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa EVAn verkkosivulta www.eva.fi/raportit. Lisätietoja: Kai Torvi, EVA, puh. (09) 6869 2037, matkapuhelin 0400 868 908, sähköposti kai.torvi@eva.fi Pentti Kiljunen, Yhdyskuntatutkimus Oy, puh. (03) 367 7112, 040 545 8011, pentti.kiljunen@sci.fi
Globaalistumisen hyödyt voittavat haitat Suomalaisten enemmistö arvioi, että globaalistuminen on koko maailman hyvinvoinnin kannalta ennemminkin edullinen kuin vahingollinen ilmiö. Suomen ja suomalaisten osalta arvio on varovaisempi, mutta hyötyjä nähdään kuitenkin yleisemmin kuin haittoja. (Kuvio 2.) Globaalistumisen nähdään hyödyttävän Suomessa erityisesti yrityksiä ja kansainvälistä kauppaa. Tältä pohjalta on luontevaa, että sen uskotaan olevan eduksi myös aineelliselle elintasolle ja taloudelliselle kehitykselle. Jonkin verran ristiriitaista tämän näkemyksen kanssa on kuitenkin se, että globaalistumisen nähdään uhkaavan suomalaista sosiaaliturvaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa, työmarkkinajärjestelmämme toimivuutta, palkansaajien asemaa ja työllisyyttä. Koko maailman kannalta suomalaiset pitävät globaalistumista enimmäkseen myönteisenä ilmiönä. Kansallisten kulttuurien säilyminen on ainoa osa-alue, jolle odotetaan selvästi enemmän haittaa kuin etua. Taloudellisten tekijöiden lisäksi demokratian ja ihmisoikeuksien, kulttuurien ja uskontojen lähentymisen, maailmanrauhan ja ympäristönsuojelun uskotaan saavan kansallisten rajojen vähentymisestä ensisijaisesti etua. Näkemykset globaalistumisen vaikutuksista Suomessa ja koko maailmassa ovat voimakkaasti korreloituneet (kuvio 3). Myönteisimmiksi vaikutukset arvioivat EU-myönteiset, kokoomuksen ja RKP:n kannattajat sekä akateemisesti koulutetut. Useimmin haittoja näkevät EU-kielteiset, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kannattajat sekä maanviljelijät. Käsitykset globaalistumisen vaikutuksista ovat jonkin verran myönteisempiä kuin vuosi sitten. Halpatyövoiman maiden kilpailua pelätään hieman vähemmän kuin ennen (kuvio 4A) ja usko hyvinvoinnin maailmanlaajuiseen lisääntymiseen ilmiön myötä on jonkin verran yleistynyt (kuvio 4C). Halpatyövoiman rinnalle on noussut kuitenkin toinen uhka, koulutustason nousu ja tekninen kehitys kehitysmaissa. Selvä enemmistö kansalaisista arvioi tämän uhkaavan kilpailuasemaamme vaativammillakin tuotantoaloilla (kuvio 4B). Maailmankaupan vapauttamisen siunauksellisuus herättää suomalaisissa paljolti epätietoisuutta (kuviot 4D ja 5B). Erityisesti kehitysmaiden kohtaamia kaupan esteitä ei haluta poistaa ehdoitta. Yli puolet vastaajista edellyttää niiden noudattavan länsimaisia työolo- ja ympäristönormeja kaupan vapauttamisen ehtona (kuvio 5C).
Kriittisyys EU-jäsenyyttä kohtaan kasvanut Suomalaisten suhtautuminen maamme EU-jäsenyyteen on muuttunut selvästi aikaisempaa kriittisemmäksi. Jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia on nyt kolmannes kaikista, pienin jäsenyyden aikana mitattu lukema. Kielteisesti suhtautuvien osuus on vastaavasti kasvanut muutamasta viime vuodesta. (Kuvio 9.) Suomen eroamista vaativien osuus, runsas neljännes, on myös korkeampi kuin viime vuosina, ja eroamista vastustavien osuus on pudonnut alle puoleen. Useat tekijät ovat vaikuttaneet asenteiden kielteistymiseen. Runsas kaksi kolmannesta, korkein jäsenyyden aikana mitattu osuus, pitää EUjäsenmaksuja liiallisina suhteessa jäsenyyden tuottamiin etuihin. Vain noin kuudennes arvioi Suomen äänen kuuluneen unionissa hyvin. Peräti kahdeksan kymmenestä arvioi meidän jäsenenä joutuvan omaksumaan säädöksiä, joita emme halua emmekä tarvitse. Toisaalta EU:lle ei näe vaihtoehtoa neljä kymmenestä, eikä tämä osuus ole seurannan alusta, vuodesta 1993, sen paremmin noussut kuin laskenutkaan (kuvio 19). Kansalaiset pitävät Suomen EU-puheenjohtajuutta tämän vuoden loppupuoliskolla yhdentekevänä omalta kannaltaan. Tällä kannalla on 55 % kaikista, likimain sama määrä kuin vuosina 1998-99 edellisen puheenjohtajuuskauden alla ja aikana. Suomen haluttaisiin kuitenkin toimivan aktiivisesti unionin puheenjohtajana. Enemmistö kansalaisista pitää kuuttatoista esitetyistä 21 toimintalohkosta ainakin melko tärkeänä (kuvio 34). Tärkeimpiä asioita yhdistää pääasiassa niiden suuntautuminen EU:n nykyisen toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tulisi tehostaa, EU:n avoimuutta lisätä, suomalaisen maatalouden elinkelpoisuus turvata, kohdentaa päähuomio unionissa suuriin linjoihin sekä vähentää virkavaltaisuutta ja monimutkaisuutta EU:n hallinnossa. Vähiten tärkeinä pidetään uusia hankkeita kuten liittovaltiokehityksen edistämistä, laajentumista, perustuslakihankkeen elvyttämistä ja sotilaallisten turvatakuiden luomista. Suomen puheenjohtajuuskauden prioriteettilistan kärkeen nousseet asiat ovat paljolti samoja, jotka kansalaiset arvioivat EU:n toiminnan ja kehityksen suurimmiksi esteiksi (kuvio 23). Kun lisäksi koko unionia koskeviin kysymyksiin keskittymistä pidetään tärkeämpänä kuin kansallisten etujen ajamista tai Suomelle vähemmän tärkeiden jarruttamista, voidaan tulkita suomalaisten enemmistön suhtautuvan EU:n puutteisiin rakentavasti: puutteiden korjaus ajaa useimpien kansalaisten mielissä jäsenyydestä eroamisen edelle.
Venäjä-asenteet selkiintymättömiä, turvallisuus askarruttaa Suomalaiset eivät suhtaudu Venäjään joko myönteisesti tai kielteisesti, vaan sekä että. Suurta itäistä naapuria koskevissa luonnehdinnoissa kärkeen nousevat eriarvoisuus ja ympäristöongelmat, mutta lähes yhtä yleisesti Venäjä nähdään tärkeänä kauppakumppanina. Se on myös suomalaisten mielissä kulttuuriltaan rikas ja merkittävä investointikohde suomalaisyrityksille. Politiikkaan liittyvät määreet ovat pääosin kielteisiä. Selvä enemmistö pitää Venäjää keskusjohtoisena diktatuurina ja vain viidennes kehittyvänä demokratiana. (Kuvio 38.) Venäjää pidetään myös turvallisuusuhkana meille. Suoraa sotilaallista uhkaa tosin näkee vain vajaa kolmannes kansalaisista (kuvio 38), mutta maan epävakaus aiheuttaa huolta. Selvä enemmistö katsoo, että Venäjän epävakauden vuoksi EU-jäsenyys on meille turvallinen vaihtoehto (kuvio 36). Venäjän ongelmista huolimatta maahan halutaan ylläpitää läheisiä suhteita. Lähes kaksi kolmesta, selvästi useampi kuin vuosi sitten, arvioi, ettei meillä ole syytä suhtautua Venäjään kielteisesti. Sama osuus haluaisi EU-Suomenkin kehittävän ensisijaisesti Venäjän-suhteitaan, eikä Karjalakysymystä haluta pitää hyvien naapuruussuhteiden tiellä. (Kuvio 37.) Vaikka unionilta haetaankin turvaa Venäjän epävakautta vastaan, ei sotilaallinen liittoutuminen saa suomalaisten kannatusta. Kuusi kymmenestä haluaa maamme vastaavan itse turvallisuudestaan, ja vain viidennes haluaisi Suomen liittyvän NATO:on. Merkillepantavaa on, että ylimmän valtiojohdon puoltolause ei muuttaisi kansalaisten arviota omasta NATO-kannastaan juuri lainkaan. (Kuvio 41.) Kansainvälinen terrorismi on noussut viime vuosina uudenlaiseksi turvallisuusuhaksi. Se huolestuttaa myös suomalaisia. Kaksi kolmesta ei näe sillä olevan järjellisiä tavoitteita, vaan uskoo kauhun aikaansaamisen olevan terroristien päämääränä sinänsä. Puolet vastaajista on valmis hyväksymään kovimmatkin toimet terrorismia vastaan. On merkittävää, että tämä tulos saatiin samaan aikaan kun julkisuudessa esiintyi väitteitä Yhdysvaltojen harjoittamasta terrorismista epäiltyjen kiduttamisesta. Kysymyksessä Suomen joutumisesta terrorismin kohteeksi mielipiteet jakautuvat. Noin neljä kymmenestä pelkää meidän joutuvan kohteeksi vaikka emme maailman kiistoihin sekaantuisikaan, yhtä moni on toista mieltä. (Kuvio 43.)
Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin kirjallisena kyselynä postitse 29.11.2005 25.1.2006 välisenä aikana. Perusjoukkona oli koko maan (pl. Ahvenanmaa) 18 70 - vuotias väestö, josta poimittiin 3.000 hengen satunnaisotos väestörekisteristä. Vastaajat saivat äidinkielensä mukaan suomen- tai ruotsinkielisen lomakkeen. Analyysikelpoisia vastauksia saatiin 1.218, joten näyte kattaa 40,6 % bruttootoksesta. Tutkimusaineisto vastaa hyvin koko väestön demografista, sosiaalista ja alueellista rakennetta. Tulosten luottamusväli eli. ns. virhemarginaali on koko aineiston tasolla 1 3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan jakauman muodosta riippuen. Tutkimusmetodi on sama kuin EVAn aikaisemmissa arvo- ja asennetutkimuksissa, joten tulokset ovat vertailukelpoisia aikaisempiin. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta on vastannut entiseen tapaan Yhdyskuntatutkimus Oy. EVAn asennetutkimussarjojen tapaan tutkimuksen aineisto talletetaan Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, josta se voidaan luovuttaa edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön.