SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2013 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2011 tapaturmissa kuoli 2766 suomalaista: 1846 miestä ja 920 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 Koti- ja vapaaaika 1500 Liikenne 1000 Työtapaturmat 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2011, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2013 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2013 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2011), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 3% 6% 6% 32% 15% 13% 5% 5 388 272 Koko alue 21% 3% 7% 6% 30% 14% 13% 6% 166 870 Kaskinen 14% 2% 4% 4% 26% 24% 20% 6% 1 416 Korsnäs 18% 2% 6% 4% 29% 15% 15% 10% 2 254 Kristiinankaupunki 16% 3% 5% 4% 28% 19% 18% 9% 7 126 Laihia 22% 2% 4% 6% 32% 15% 13% 5% 7 902 Luoto 35% 4% 7% 6% 27% 9% 9% 3% 4 868 Maalahti 19% 2% 6% 4% 30% 15% 16% 8% 5 610 Mustasaari 23% 2% 4% 5% 33% 14% 13% 5% 18 752 Närpiö 17% 2% 5% 5% 29% 15% 17% 9% 9 424 Pedersören kunta 29% 3% 7% 6% 28% 12% 10% 5% 10 915 Pietarsaari 21% 3% 6% 5% 30% 14% 15% 6% 19 640 Uusikaarlepyy 21% 3% 7% 6% 28% 14% 15% 7% 7 487 Vaasa 20% 3% 9% 8% 31% 13% 12% 5% 64 759 Vöyri 20% 3% 6% 5% 29% 14% 15% 8% 6 716 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2002 2011 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 13 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 7 8 13 8 23 8 10 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 18 19 58 212 Hukkuminen 8 <5 <5 <5 8 9 9 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 8 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 <5 5 7 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 41 18 9 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 9 6 15 9 6 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 8 9 17 <5 Yhteensä 20 10 30 20 120 90 140 240 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 17 8 30 - Liikenne, moottoriajoneuvot 61 20 80 - Kaatuminen ja putoaminen 161 152 310-25% Hukkuminen 36 <5 40 - Tukehtuminen 16 6 20 - Tulipalo 14 7 20 - Paleltuminen 7 <5 10 - Alkoholimyrkytys 60 10 70-46% Muu myrkytys 36 14 50-33% Muut tapaturmat 30 10 40-35% Yhteensä 440 230 670-32% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2011, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Muu myrkytys Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Paleltuminen Alkoholimyrkytys 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2002 2011, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 162 8 34 24 189 72 194 66 750 Liikenne, moottoriajoneuvot 360 122 206 104 440 143 135 60 1 570 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 014 151 367 297 1 860 1 216 1 969 2 180 9 050 Veteen vajoaminen 9 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 52 <5 <5 <5 24 18 8 9 120 Tulipalo 9 <5 <5 <5 24 10 6 <5 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 50 <5 25 15 82 22 23 14 230 Alkoholimyrkytys 21 <5 <5 <5 12 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 792 181 533 396 2 234 961 1 299 547 6 940 Yhteensä 2 470 470 1 180 850 4 870 2 450 3 640 2 880 18 810 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 76 9 15 12 126 80 195 103 620 Liikenne, moottoriajoneuvot 114 49 40 43 221 93 127 38 730 Kaatumis- ja putoamistapaturma 614 53 118 101 1 137 916 2 932 6 776 12 650 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 48 <5 <5 <5 8 9 12 15 100 Tulipalo <5 <5 <5 <5 11 8 16 5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 45 11 14 21 92 17 38 35 270 Alkoholimyrkytys 23 <5 5 <5 <5 <5 <5 <5 40 Muu tapaturma 403 75 180 151 1 095 635 1 161 887 4 590 Yhteensä 1 330 200 380 330 2 690 1 760 4 480 7 860 19 040 Yhteensä 3 800 670 1 550 1 180 7 570 4 210 8 120 10 750 37 850 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2007-2011. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 231 Kaskinen 280 Korsnäs 287 Kristiinankaupunki 399 Laihia 440 Luoto 475 Maalahti 499 Mustasaari 545 Närpiö 599 Pedersören kunta 598 Pietarsaari 893 Uusikaarlepyy 905 Vaasa 946 Vöyri 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 136 8 27 21 151 53 89 50 530 Liikenne, moottoriajoneuvot 271 90 153 70 290 96 70 35 1 040 Kaatumis- ja putoamistapaturma 846 134 318 259 1 402 768 994 967 5 530 Veteen vajoaminen 9 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 48 <5 <5 <5 22 18 8 9 110 Tulipalo 8 <5 <5 <5 15 10 <5 <5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 48 <5 22 14 68 21 21 13 210 Alkoholimyrkytys 20 <5 <5 <5 11 <5 <5 <5 40 Muu tapaturma 646 153 437 327 1 732 703 803 316 4 990 Yhteensä 1 900 380 890 650 3 300 1 520 1 760 1 220 11 120 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 67 9 11 9 101 63 142 63 460 Liikenne, moottoriajoneuvot 97 41 39 34 163 67 79 33 540 Kaatumis- ja putoamistapaturma 525 49 94 80 879 644 1 493 2 741 6 320 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 42 <5 <5 <5 8 7 11 14 90 Tulipalo <5 <5 <5 <5 7 <5 5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 38 10 13 17 88 15 36 31 240 Alkoholimyrkytys 21 <5 5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 354 64 158 137 861 483 702 527 3 230 Yhteensä 1 080 170 310 270 1 940 1 200 2 170 3 050 9 810 Yhteensä 2 980 550 1 200 920 5 240 2 720 3 930 4 270 20 930 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 276 37 102 36 628 231 1 496 582 3 390 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 212 749 972 428 2 903 3 007 2 076 486 11 830 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 577 412 607 570 5 659 7 826 23 431 41 718 81 800 Veteen vajoaminen 12 <5 <5 8 6 29 5 <5 60 Hengitystä estävät tapaturmat 61 <5 <5 8 31 35 23 112 280 Tulipalo 30 <5 28 <5 178 54 28 <5 330 Paleltuminen <5 7 42 <5 14 18 49 12 140 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 65 <5 31 28 213 59 108 61 570 Alkoholimyrkytys 22 <5 <5 <5 22 8 <5 <5 60 Muu tapaturma 1 849 373 1 109 916 7 702 4 432 9 608 4 785 30 770 Yhteensä 5 100 1 590 2 900 2 000 17 360 15 700 36 820 47 760 129 230 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 184 29 29 134 609 294 1 123 1 935 4 340 Liikenne, moottoriajoneuvot 448 119 122 286 1 373 674 1 228 557 4 810 Kaatumis- ja putoamistapaturma 953 96 489 259 3 275 5 135 39 957 158 305 208 470 Veteen vajoaminen 74 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 70 Hengitystä estävät tapaturmat 59 <5 <5 8 8 13 22 52 170 Tulipalo <5 <5 <5 <5 91 67 188 17 370 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 15 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 134 14 23 50 166 40 206 225 860 Alkoholimyrkytys 34 <5 5 <5 5 8 <5 <5 50 Muu tapaturma 774 186 362 369 3 470 3 279 7 619 7 675 23 730 Yhteensä 2 660 450 1 030 1 110 9 000 9 510 50 350 168 780 242 890 Yhteensä 7 770 2 040 3 930 3 110 26 350 25 210 87 170 216 540 372 120 14

Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2002 2011, N. 15

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2002 2011, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 559 562 244 1 365 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 922 898 475 2 295 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 6 719 8 940 6 042 21 701 57 Veteen vajoaminen 17 8 2 27 0 Hengitystä estävät tapaturmat 173 43 5 221 1 Tulipalo 34 36 30 100 0 Paleltuminen 8 12 6 26 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 303 173 30 506 1 Alkoholimyrkytys 62 19 0 81 0 Muu tapaturma 5 355 4 549 1 626 11 530 30 Yhteensä 14 152 15 240 8 460 37 852 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2011, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2011, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40307 - VAASAN KESKUSSAIRAALA / CENTRALSJUKHUSET I VASA 2 135 1 754 6 387 3.0 90676 - JAKOBSTADSNEJDENS HÄLSOVÅRDSCENTRAL 763 555 8 232 10.6 90565 - VAASAN TERVEYSKESKUS 323 247 13 140 36.2 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 177 141 864 4.9 40315 - KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA 71 64 146 2.1 60699 - VAASAN KIRURGIPALVELU OY 148 145 148 1.0 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 35 33 128 3.7 90699 - NÄRPES HÄLSOVÅRDSCENTRAL 70 56 1 061 14.5 90361 - KORSHOLMS HÄLSOVÅRDSCENTRAL 55 51 2 422 40.4 90272 - (nimi ei tiedossa) 48 45 1 227 23.6 90414 - SOCIAL OCH HÄLSOVÅRDSVERKET JAKOB- STAD/TARKENTAMATON 52 43 1 365 24.8 60718 - TEKONIVELSAIRAALA COXA OY 39 38 192 4.8 90675 - MALAX-KORSNÄS HÄLSOVÅRDSCENTRAL 42 33 983 21.8 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 11 10 86 7.8 40415 - VÄSTRA NYLANDS SJUKVÅRDSOMRÅDE / VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS 8 8 9 1.1 90725 - ORAVAIS, VÖRÅ OCH MAXMO HÄLSOVÅRDSCENT- RAL 27 25 886 30.6 40313 - SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 4 3 5 1.2 50230 - TYKS / RAISION SAIRAALA 11 10 34 3.1 60708 - POHJANMAAN KIRURGIKESKUS OY 19 19 19 1.0 60651 - SAIRAALA MEHILÄINEN TURKU 17 17 17 1.0 60713 - LÄÄKÄRIKESKUS OPERON 15 14 15 1.0 40316 - KAINUUN KESKUSSAIRAALA 1 1 2 2.0 40308 - ÅLANDS CENTRALSJUKHUS 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 11 9 47 4.3 60697 - KOSKIKLINIKKA 10 10 10 1.0 17

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2011, %. 18

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Kirjattu muu tai määrittämätön Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2011, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2011, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2011 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 896 Liikenne 4 831 Kotitapaturma 16 937 Urheilu- tai liikuntatapaturma 2 673 Muu vapaa-ajan tapaturma 7 869 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 510 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 562 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 282 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 5 801 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2007-2011. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 20 600-5% 12 210-7% 189 870-8% 9.0 430-36% Kaskinen 170-99 -20% 1 525 * 8.9 5 * Korsnäs 340-183 - 2 694-30% 7.8 5-55% Kristiinankaupunki 870-22% 528-19% 9 171-24% 10.3 23-36% Laihia 860-15% 558-10% 6 056-36% 6.9 20-36% Luoto 530-319 - 2 957-5.5 6-58% Maalahti 550-34% 358-27% 5 314-41% 9.5 10-62% Mustasaari 1 780-23% 1 134-20% 15 525-26% 8.5 35-51% Närpiö 1 070-26% 638-25% 9 066-43% 8.3 28-39% Pedersören kunta 1 280-802 - 7 838-29% 6.0 14-63% Pietarsaari 3 500 +32% 1 808 +15% 33 191 +30% 9.3 55-31% Uusikaarlepyy 1 050-620 - 9 905-9.3 18-44% Vaasa 7 850-4 726-5% 81 425-10.1 192-21% Vöyri 760-22% 515-12% 5 200-49% 6.7 15-50% 10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2011. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 810 +14% 11 130-690 -26% 6 480-480 -77% 20 600-5% Kaskinen 27 * 95-5 * 31-10 * 170 - Korsnäs 25 * 210 - <5 * 100-5 * 340 - Kristiinankaupunki 78-504 -13% 17-228 -26% 46-27% 870-22% Laihia 57-450 - 33-294 - 22-54% 860-15% Luoto 71 +120% 246-5 * 206 +32% 6 * 530 - Maalahti 49-291 -33% 16-178 -22% 15-550 -34% Mustasaari 124-19% 947-16% 50-35% 606-12% 53-66% 1 780-23% Närpiö 121 +46% 632-18% 17-259 -36% 43-53% 1 070-26% Pedersören kunta 160 +66% 638-15 - 463 +21% 8-68% 1 280 - Pietarsaari 360 +90% 1 901 +42% 93-1 112 +45% 30-82% 3 500 +32% Uusikaarlepyy 109 +76% 576-15 - 336-9 -70% 1 050 - Vaasa 536-13% 4 226 +9% 408-2 464-211 -72% 7 850 - Vöyri 96 +64% 414-19% 16-207 -24% 24-42% 760-22% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2007-2011. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 060 +10% 7 820-360 - 890 +13% 990 +16% 11 120 - Kaskinen 7 * 63 - <5 * 14 * 9 * 100 - Korsnäs 15 * 147-8 * 17 * 23 * 210 - Kristiinankaupunki 48-381 - 9 * 41-25 - 500-15% Laihia 63 +85% 278-23% 10 * 49 +69% 48 +64% 450 - Luoto 23 * 181 - <5 * 28 +81% 10 * 250 - Maalahti 27-181 -43% 10 * 36 +81% 37-290 -34% Mustasaari 110-614 -23% 38 +69% 81-104 - 950-16% Närpiö 40-479 -16% 20-34 - 59-630 -18% Pedersören kunta 56-443 - 25 * 85 +83% 28-640 - Pietarsaari 109-1 542 +59% 56-108 - 84-1 900 +42% Uusikaarlepyy 38-438 - 18 * 45 +69% 37-580 - Vaasa 479 +34% 2 805-147 - 306-485 +57% 4 220 +9% Vöyri 47-263 -27% 17-43 +63% 44 +58% 410-19% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2007-2011. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 7 070 +15% 1 110 +41% 3 470-21% 920 +23% 7 880-12% 150-81% 20 600-5% Kaskinen 50 - <5 * 47-7 * 60 - <5 * 170 - Korsnäs 134-6 * 49-22 * 129 - <5 * 340 - Kristiinankaupunki 364-16 - 108-42% 48 +77% 336-23% <5 * 870-22% Laihia 283-44 +48% 153-22% 59 +87% 313-24% <5 * 860-15% Luoto 159 +51% 34 +73% 83-20 * 233-5 * 530 - Maalahti 166-34% 21-102 -33% 37 +67% 221-32% <5 * 550-34% Mustasaari 590-134 +68% 342-28% 86-620 -35% 8-71% 1 780-23% Närpiö 425-34 - 183-31% 49-379 -33% <5 * 1 070-26% Pedersören kunta 399 +22% 65 +37% 192-26% 98 +123% 528 - <5 * 1 280 - Pietarsaari 1 290 +69% 151 +79% 462-13% 103-1 441 +34% 49-40% 3 500 +32% Uusikaarlepyy 401 +33% 49 +70% 144-26% 46 +72% 399-6 -45% 1 050 - Vaasa 2 563 +19% 515 +67% 1 467-11% 290-2 944-12% 66-74% 7 850 - Vöyri 246-18% 34-136 -25% 58 +134% 281-27% <5 * 760-22% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2007-2011. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 300 +8% 270-740 +12% 540-17% 2 710-18% 1 330-22% 1 870-1 600-10 370-10% Kaskinen 8 * <5 * <5 * <5 * 35 * 19-30 * 5 * 100 - Korsnäs 20 - <5 * 6 * <5 * 36-33 - 30-33 -32% 160 - Kristiinankaupunki 34-8 - 23-14 - 97-32% 55-45% 92-105 - 430-27% Laihia 46-10 - 33-12 -56% 133-20% 72-70 - 43-33% 420-20% Luoto 95 +65% 15 * 16-6 -61% 69-20 -42% 71-9 -68% 300 - Maalahti 34 - <5 * 13-11 - 61-46% 38-43% 40-52% 49-45% 250-42% Mustasaari 135-21 - 59-35 -40% 270-33% 132-31% 116-45% 133-24% 900-28% Närpiö 50-11 - 16-48% 16-50% 125-33% 64-41% 119-133 -25% 530-30% Pedersören kunta 149 +37% 19-33 - 30-188 - 68-32% 106-139 +45% 730 - Pietarsaari 203 +37% 50 +56% 113 +66% 73-416 - 229-375 +45% 266 +39% 1 730 +27% Uusikaarlepyy 61-27 * 42-22 - 97-32% 68-109 - 99-530 - Vaasa 411-92 - 358-301 - 1 087-16% 489-19% 654-511 - 3 900-8% Vöyri 58-10 * 26-15 - 98-26% 47-37% 54-42% 78-390 -23% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2007-2011. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 690-150 - 240-230 - 1 510-16% 950-23% 2 220-4 240 +13% 10 23-0 Kaskinen <5 * <5 * <5 * <5 * 7-56% 16-14 -40% 21-39% 70-34% Korsnäs 12 * <5 * <5 * <5 * 19 * 9-51% 39 * 94-180 - Kristiinankaupunki 13-53% <5 * <5 * <5 * 40-48% 51-29% 127-208 - 450-18% Laihia 27 - <5 * 7 * 12-88 - 44-32% 88-168 - 440 - Luoto 36 - <5 * <5 * <5 * 21-51% 18-64 - 85 +81% 230 - Maalahti 16 - <5 * 6 * <5 * 35-41% 29-71 - 137-30% 300-29% Mustasaari 87-9 * 16-16 -39% 173-21% 88-34% 154-32% 336-880 -18% Närpiö 30-8 * 12 * 6 * 44-55% 52-31% 124-27% 262-15% 540-25% Pedersören kunta 74-8 * 11-9 -42% 102-42 -40% 103-203 - 550 - Pietarsaari 83-22 * 22-36 * 231-156 - 471 +49% 750 +61% 1 770 +36% Uusikaarlepyy 25-8 * 13 - <5 * 53-29% 62-117 - 239-520 - Vaasa 251-75 +46% 142-131 - 637-9% 365-21% 755-12% 1 586 +25% 3 940 - Vöyri 34-7 * 5 * <5 * 56-22 -55% 96-148 -30% 370-24% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2011. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 655 152 Koko alue 16 340 Kaskinen 53 Korsnäs 316 Kristiinankaupunki 689 Laihia 803 Luoto 367 Maalahti 345 Mustasaari 1 551 Närpiö 822 Pedersören kunta 809 Pietarsaari 2 341 Uusikaarlepyy 897 Vaasa 6 785 Vöyri 561 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2002-2011. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2002-2011 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 140 61 201 10-19 380 66 446 20-29 408 79 487 30-39 410 89 499 40-49 573 164 737 50-59 585 195 780 60-69 368 174 542 70-79 193 123 316 80-89 84 114 198 90+ 6 26 32 Yhteensä 3 147 1 091 4 238 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2002-2011 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 190 815 10-19 2 723 313 3 036 20-29 2 893 520 3 413 30-39 3 778 591 4 369 40-49 5 558 1 520 7 078 50-59 5 908 2 042 7 950 60-69 4 483 2 057 6 540 70-79 2 517 1 555 4 072 80-89 577 937 1 514 90+ 175 213 388 Yhteensä 29 237 9 938 39 175 30

Hoitopäiviä 0 50 100 150 Hoitopäivät 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2002-2011. 31

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32