Majakka. Keskellämme kulkee hän, hyvä auttajamme. Adventin juhlasta joulun iloon. Perheneuvonta on kirkon sielunhoitotyötä Sivu 3

Majakka Sählykerho n vaasansuomalainenseurakunta.fi Vaasan suomalainen seurakunta 4/2014 Sivu 12 Matti Kolho/Pictorium Keskellämme kulkee hän, hyvä auttajamme Adventin juhlasta joulun iloon Perheneuvonta on kirkon sielunhoitotyötä Sivu 3 Seurakunnan uudet luottamushenkilöt Sivu 5 Pysähtyminen näyttää elämän aarteet Sairaalapastori Markku Niemisen haastattelu Sivu 16

2 Majakka Pääkirjoitus n 4/2014 Pekka Parviainen Onkohan tässä tilaa? Tapasin viime kesänä papin, joka työskentelee Saksassa seurakuntatyössä suuressa kaupungissa. Seurakunnan perustehtävä vaikutti samanlaiselta kuin Suomessakin. Saksankin luterilaisessa seurakunnassa julistettiin hyvää sanomaa armollisesta ja ihmisiä rakastavasta Jumalasta ja autettiin ihmisiä elämän vaikeuksissa. Huomiota kiinnitti se, kuinka paljon papin kertoman seurakuntalaiset ottivat tehtäväkseen seurakunnassa tehtävää työtä. Ymmärsin, että kyse ei ollut vain työntekijöiden vähemmästä määrästä, vaan tavasta suhtautua yhteisiin asioihin ja omaan yhteisöön. Ajatus tuntui menevän siihen tapaan, että jokaisen on olisi hyvä kantaa kortensa kekoon. Niinpä esimerkiksi menestyvä asianajaja kantoi omaa yhteisövastuutaan olemalla mukaan paikallisessa kirkkoraadissa. Toinen saattoi olla mukana lasten kerhossa opettamassa lapsia hyvän elämän tielle. Kolmas kattoi kirkkokahvipöytää oman keittiönsä parhailla luomuksilla. Tulevaisuudessa seurakuntalaisten osuus seurakunnan toiminnan järjestämisessä tulee varmasti kasvamaan. Olemme ehkä välillä tottuneet ajattelemaan, että suomalainen yhteiskunta on tavallaan sillä tavalla valmis, että saamme kaiken palvelun jonkun tekemänä työnä. Näin on ajateltu myös kirkon piirissä. Tämä on kuitenkin muuttumassa. Meillä tarvitaan myös vastuunkantajia seurakunnassa. Tulevaisuudessa seurakuntalaisten osuus seurakunnan toiminnan järjestämisessä tulee varmasti kasvamaan. Tämä kehityssuunta on myös hyvä, sillä se avaa monille seurakuntalaisille mahdollisuuksia tehdä palveluksia omalla osaamisellaan toisille ihmisille. Seurakuntiin on valittu vaalissa luottamushenkilöt kantamaan yhteistä vastuuta seurakunnasta. Tilaa on monelle muullekin, joka haluaa olla tekemässä jotain yhteiseksi hyväksi. Tässä kekseliään rakkauden pohdinnassa työntekijät voivat olla mukana auttamassa. Huub Oosterhuis 1964. Suom. Anna-Maija Raittila 1971. 14 Syvässä yössä viesti kiirii Syvässä yössä viesti kiirii: Jo aamutähti sarastaa. Ihmisen Poika syntyy meille, nyt sydämenne avatkaa. Jo omin silmin ihmetelkää: Näin Herra meidät pelastaa, kun Sana astuu keskellemme ja pienen lapsen hahmon saa. Tuomo Klapuri hallintokappalainen Varaa vihkiminen Kesän 2015 vihkiaikoja voi varata kirkkoherranvirastosta maanantaista 1.12. lähtien. Varauksen voi tehdä soittamalla klo 8:sta lähtien puh. 326 1209 tai asioimalla kirkkoherranvirastossa Koulukatu 28 klo 8.30 16.00. Majakka Julkaisija Vaasan suomalainen seurakunta www.vaasansuomalainenseurakunta.fi Päätoimittaja Tuomo Klapuri tuomo.klapuri@evl.fi Toimitussihteeri Sari Mäenpää p. 06 326 1210 vaasan.viestintatoimisto@evl.fi Toimitusneuvosto Päivi Ahvenvaara, Sanna Malkavaara, Marie Mattila, Tuulikki Kouhi, Varpu Saari Vaasan suomalaisen seurakunnan tiedotuslehti Kustantaja, taitto ja kuvankäsittely Ilmoitukset Kotimaa Oy, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitushinta 1,50 /pmm Jakelu Posti Jakeluhuomautukset eija.kemell@kotimaa.fi p. 040 832 2540 Majakka ilmestyy vuonna 2015 6.3., 29.5., 18.9. ja 27.11. ISSN 1458-039X Henkilövalintoja Anu Koski valittiin Vaasan seurakuntayhtymän pääemännän virkaan yhteisen kirkkoneuvoston 23.10.2014 kokouksessa. Koski on työskennellyt seurakuntayhtymän palveluksessa vuodesta 2011 ensin Österhankmon leirikeskuksen emäntänä. Vt. pääemännän tehtävää hän on hoitanut vuoden 2012 marraskuusta alkaen. Aiemmin Koski on ollut työskennellyt apulaisravintolapäällikkönä Sodexolla sekä keittäjänä ja emäntänä Vaasan kaupungilla. Koulutukseltaan Koski on ravintola- ja suurtalousesimies sekä ravintolakokki. Anu Koski. Samassa kokouksessa yhteinen kirkkoneuvosto valitsi Lepikon leirikeskuksen emännäksi suurtalouskokki Heli Lehtimäen. Aiemmin Lehtimäki on muun muassa työskennellyt palveluvastaavana ja keittiöpäällikkönä Vaasan kaupungin ruokapalveluissa.

28.11.2014 n Majakka 3 Perheneuvonta on tämän päivän sielunhoitotyötä Kirkon perheneuvonta täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Se syntyi niiden nuorten pappien toimesta, jotka olivat sodan oloissa kasvaneet vahvaan veljeyteen ikäluokkansa miesten kanssa. Kun sodan jälkeen avioeroluvut kasvoivat räjähdysmäisesti, kokivat nämä papit velvollisuudekseen auttaa kriisiin joutuneita lähimmäisiään. Silloin vaikuttivat hyvin samanlaiset pyrkimykset kuin diakoniatyössä. Nähtiin ihmisten hätä, ja kristillisen lähimmäisenrakkauden innoittamana haluttiin auttaa. Sielunhoidoksi työ määrittyy, koska työskentelymenetelmänä ovat luottamukselliset keskustelut. Paavo Kettusen mukaan sielunhoito ja diakonia ovat läheisesti toisiinsa liittyviä työmuotoja, joita ei aina edes ole erotettu toisistaan. Tahto auttaa lähimmäistä yhdistyy vahvaan ammattitaitoon Seitsemässäkymmenessä vuodessa perheneuvonnasta on kasvanut vakiintunut kirkon sielunhoitotyön muoto. Perheasiain neuvottelukeskuksia on tällä hetkellä 42. Niissä työskentelee yhteensä 160 perheneuvojaa. Vuosikymmenien varrella on huomattu, että vaikuttavaan auttamiseen tarvitaan muutakin kuin hyvä tahto. Perheneuvojien ammattitaitoa on kehitetty määrätietoisesti. Tällä hetkellä perheneuvojakoulutus tuottaa oikeuden hakea Valviralta psykoterapeutin ammattinimikettä. Tällä on pyritty siihen, että kirkon antama apu olisi mahdollisimman luotettavaa ja ammattitaitoista. Perheneuvonta on siis kirkon sielunhoitotyötä, jota tehdään psykoterapeuttisella ammattitaidolla. Tavoite on kuitenkin sama kuin työn alkaessa, eli kärsivän lähimmäisen auttaminen. Perusta on vahvasti Matteuksen 25. luvun kuvauksessa viimeisestä tuomiosta, jossa ihmiset tuomitaan sen mukaan, miten he ovat vastanneet lähimmäisen hätään. Perheneuvonta vastaa todellisiin tarpeisiin Kristilliseen lähimmäisenrakkauteen on aina kuulunut etsiä ne auttamisen muodot, jotka ovat kunakin aikana ajankohtaiset. Tämän päivän länsimaisessa yhteiskunnassa ihmiset eivät ehkä niinkään kärsi nälästä ja janosta, mutta sitäkin enemmän henkisestä pahoinvoinnista, jonka taustalla on useimmiten ongelmat ihmissuhteissa. Masennuksesta on kehittynyt varsinainen kansansairaus. Perheneuvonta on siis nykymaailmassa erittäin ajankohtainen lähimmäisenrakkauden harjoittamisen muoto. Kärsimyksen lievittämisen lisäksi perheneuvonta palvelee ai- Perheneuvonnalle on aito kysyntä seurakuntalaisten ja jopa kirkosta vieraantuneiden keskuudessa. nakin kahta muuta kirkon kannalta merkittävää tavoitetta. Ensinnäkin se pyrkii ehkäisemään avioeroja. Vihkiessään avioliittoon kirkko osoittaa, että pysyvä parisuhde on sen arvomaailman kannalta tavoiteltava. Tarjotessaan perheneuvontaa kirkko osoittaa, että se on valmis myös konkreettisesti auttamaan ihmisiä tavoitteeseen pääsemisessä. Toiseksi perheneuvonnassa toteutuu heikoimmassa asemassa olevasta huolehtiminen. Nykyisessä yhteiskunnassa useimmiten kaikkein heikoimmassa asemassa ovat lapset. He ovat haavoittuvaisimpia, ja heihin jää syvimmät haavat ja pitkäaikaisimmat vaikutukset esimerkiksi vanhempien aviokriiseistä tai puuttuvasta vanhemmuudesta. Vanhempien parisuhteen hoito ehkäisee varsin tehokkaasti lasten kärsimyksiä ja traumatisoitumista. Perheneuvonta on siis esimerkki työmuodosta, joka lähtee vahvasti kirkon omista tavoitteista ja arvoista, ja jolle on myös olemassa aito kysyntä sekä seurakuntalaisten, että jopa kirkosta vieraantuneiden keskuudessa. Se on yksi esimerkki niistä tavoista toimia, joiden löytäminen tulee ratkaisemaan kansankirkon kohtalon. Julistus on sanoja ja tekoja Silloin tällöin vieläkin kirkossa käydään keskustelua siitä, onko tällainen rakkauden harjoittaminen ollenkaan kirkon tehtävä, vai pitäisikö sen keskittyä päätehtäväänsä evankeliumin julistamiseen. Näiden välillä ei kuitenkaan ole ristiriitaa. Kirkko on olemassa julistaakseen ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta, jossa Jumalan rakkaus tuli maailmaan. Tämä julistus tapahtuu sekä sanoin, että teoin. Ilman sanoja kirkko ei ole Kristuksen kirkko, vaan aatteeton hyväntekeväisyyslaitos. Jumalan rakkauden julistus ei puolestaan voi olla millään tavalla uskottavaa, jos kirkko ei instituutiona harjoita rakkautta. Tero Pulkkinen koulutussihteeri, perheneuvonnan kouluttaja, Kirkon kasvatus- ja perheasiat Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio Sillankaiteeseen kiinnitetyt lukot symboloivat parisuhteen pysyvyyttä mutta suhde voi mennä myös lukkoon.

4 Majakka n 4/2014 Tukiasunto ry 30 vuotta Vapautuvien vankien ja raitistuvien tukena Ulkona vihmoo tihkusade vasten kasvoja, tuuli pyörittää eilisen pakkasen käpertämiä puunlehtiä pitkin märkää tienpintaa. Kierrän huivia tiukemmin kaulan ympärille, vedän takin vetoketjua vielä pari senttiä ylemmäksi. Marraskuun illat ovat kylmiä ja pimeitä. Mutta ei se haittaa. Pian pääsen lämpimään. Kotiin. Kaikille koti ei ole itsestään selvyys. 30 vuotta sitten, kun oli huomattu, miten vaikea vankilasta vapautuneen oli saada asuntoa, seurakunta osti Yhteisvastuukeräyksen avustuksella tukiasuntoja. Niitä hallinnoimaan perustettiin Tukiasunto ry, jonka sihteerinä on kaikki nämä vuodet toiminut kulloinkin päihde- ja kriminaalityöstä vastannut diakoniatyöntekijä, muistelee nykyisessä Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimistossa vuodesta 1986 työskennellyt Helena Jaakkola. Ulkoiset olosuhteet kuntoon Tällä hetkellä Tukiasunto ry:llä on kaksi asuntoa. Toiseen niistä etsitään sopiva asukas Vaasan yhteisöhoidon kautta. Asuntoon pääsee, kun päihdeongelmaa on pystynyt työstämään raittiilla tavalla. Toisen asunnon vuokralaisen etsii Vaasan vankila. Jos vankilassa on pystynyt noudattamaan laadittua rangaistusajan suunnitelmaa, voi päästä koevapauteen lopputuomion ajaksi. Koevapauteen pääsemisen edellytyksenä on muun muassa se, että henkilöllä on asunto. Jotta vankilasta vapautuva kykenisi elämään yhteiskunnassa hyväksytyllä tavalla, myös ulkoisten olosuhteiden pitäisi olla kunnossa. Muuten onnistumismahdollisuudet ovat heikot. Jaakkola kokee Tukiasunto ry:n toiminta-ajatuksen lähtevän siitä, että pyritään auttamaan niitä henkilöitä, jotka jostain syystä vankilasta vapautuessaan jäisivät muuten ilman asuntoa. Niinpä tukiasuntojen asukkaiden tilanteet ovatkin olleet hyvin haasteellisia. Vapautuva vanki ei ole ehkä voinut palata perheensä luokse tai vanhojen häätöjen ja vuokrarästien vuoksi asunnon löytäminen on ollut mahdotonta. Yhteistyössä diakonian kanssa Jaakkola kertoo, että suurimmaksi osaksi asukkaat ovat kokeneet saaneensa apua ja arvelee, että nykyisin tukiasuntojen kohdalla asukkaille saadaan hyvä jatkumo. Sen lisäksi, että henkilöt ovat saaneet katon päänsä päälle, heitä on voitu informoida esimerkiksi seurakunnan tarjoamista avunlähteistä. He ovat saaneet kokea tulleensa kuulluiksi, kun heitä on autettu. Yhteistyö eri diakoniatyöntekijöiden kanssa tuo Jaakkolan mieleen värikkäitä muistoja. Hän muistaa, miten firman autolla käytiin tapaamassa Pelson vankilaan sijoitettuja vaasalaisia vankeja tai miten yhdessä tyhjennettiin asunto, kun se poismuuttaneen jäljiltä jäi monista pyynnöistä huolimatta siivoamatta. Tukiasunto ry:n tehtävässä ja eri vaiheissa toimiessaan Jaakkola on saanut tuntea, että ympärillä on henkilöitä, joilla ei ole ennakkoluuloja vankilasta vapautuvia kohtaan. Koti on tärkeä paikka. Siellä voi vaikka käpertyä vilttiin, jonka lämmössä syksyn pimeys unohtuu. Kunpa jokainen saisi kokea sen. Päivi Ahvenvaara Tukiasuntoja tarjoamalla seurakunta pyrkii kiinnittämään vankilasta vapautuvia ja päihderiippuvuudesta eroon pyrkiviä yhteiskuntaan. Kauneimmat Joululaulut soivat kehitysmaiden äideille Kauneimmat Joululaulut alkavat taas soida joulukuun alusta. Tänä jouluna Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätään kolehti kehitysmaiden äideille: Koulutusta saanut äiti huolehtii lapsensakin kouluun. Äiti, jolla on mahdollisuus tulonhankintaan ja valtaa perheensä talouteen, ei lähetä lastaan töihin tai naita tätä alaikäisenä. Äiti, joka selviää synnytyksestä ja välttää hiv-tartunnan, on lastensa turvana näiden varttuessa. Uutta kansainväliset joululaulut Lauluvihkosen sivuilta löytyvät tuttuun ja turvalliseen tapaan ne kaikkein rakkaimmat ja perinteisimmät joululaulut. Ensimmäistä kertaa vihkossa ovat riihimäkeläisen papin, Jukka Vänskän, tekemä Tallissa ja jalasjärveläisen musiikinopettajan ja suurperheen äidin, Minna Salmelan, laulu Joulun lahja. Seurakuntien pyynnöstä tänä vuonna on koostettu myös kansainvälinen materiaali, joka koostuu joukosta julkaisuvapaita englannin-, saksan- ja ranskankielisiä joululauluja. Materiaalia löytyy Kauneimpien Joululaulujen verkkosivuilta, joilta halukkaat voivat printata sen käyttöönsä. Kolehtiin voi osallistua kännykällä tai kortilla Ja jos joululaulutilaisuuteen ei tule otettua mukaan sopivan kokoista kolehtirahaa, ei huolta, kolehdin voi maksaa myös tekstiviestillä. Ohjeet viiden tai kymmenen euron arvoiseen lahjoitukseen löytyvät lauluvihkon takakannesta. www.kauneimmatjoululaulut.fi SLS Kauneimmat joululaulut -messu Kauneimmat Joululaulut -messu on jumalanpalvelus, jossa pääosa musiikista on tuttuja joululauluja sekä niistä tehtyä liturgista musiikkia, jolloin messuun on jokaisen helppo osallistua. Messua voidaan viettää adventtina ja jouluaikana. Messu tarjoaa mahdollisuuden laulaa Kauneimpia Joululauluja myös jumalanpalveluksessa. Virret on korvattu tutuilla joululauluilla ja joitakin liturgisia osia lauletaan tuttujen joululaulujen sävelmillä. Sibelius-Akatemian lehtori Timo Kiiskinen on sovittanut ja säveltänyt musiikkia messuun. Kauneimmat joululaulut -messut Vaasan suomalaisessa seurakunnassa: Huutoniemen kirkossa su 21.12. klo 10, pappina Eva Thölix, kanttorina Johanna Välimäki, soitinyhtye. Gerbyn seurakuntakodissa su 21.12. klo 17, pappina Outi Klapuri, kanttorina Johanna Välimäki, Gaudium sonos, soitinyhtye. Tervetuloa!

28.11.2014 n Majakka 5 vaasansuomalainenseurakunta.fi > Apua elämään VAASAN SUOMALAISEN SEURAKUNNAN EDUSTAJAT YHTEISESSÄ KIRKKOVALTUUSTOSSA Apua elämään Katso lisää: vaasansuomalainenseurakunta.fi > Apua elämään evl.fi/keskusteluapua Yhdessä ylitse rajojen -ehdokaslista: Kari Uusikylä, Tuulikki Kouhi, Kai Niemelä, Olli Autio, Juha Silander, Pekka Räisänen, Tarja Launonen Markku Lumio, Mauri Öljymäki, Anniina Halonen, Jari Nieminen, Ilkka Garaisi, Tiina Mäki, Jukka Bergström, Riitta Pääjärvi- Myllyaho, Seija Lähdemäki, Miika Häkkinen, Raija Kalamo, Helena Kaunismäki Alpo Aronen Vaasan Sosialidemokraattisen ja sitoutumattoman seurakuntaväen ehdokaslista: Erkki Teppo, Matias Mäkynen, Merja Piipponen, Pauli Karhu, Aino Vainionpää, Seppo Korpi. Kristillisten perusarvojen puolesta -ehdokaslista: Jani Muikku, Heikki Hurtig Kotikirkko läheiseksi ehdokaslista: Arja Höykinpuro, Tapio Verronen Perussuomalaisten ehdokaslista: Juha Rantala, Lauri Karppi VAASAN SUOMALAISEN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTO 2015 2018 Kotikirkko läheiseksi -ehdokaslista: Arja Höykinpuro Kristillisten perusarvojen puolesta -ehdokaslista: Jani Muikku Perussuomalaisten ehdokaslista: Juha Rantala Vaasan Sosialidemokraattisen ja sitoutumattoman seurakuntaväen ehdokaslista: Erkki Teppo, Matias Mäkynen, Merja Piipponen, Helle Pellinen Yhdessä ylitse rajojen -ehdokaslista: Tuulikki Kouhi, Olli Autio, Kai Niemelä, Pekka Räisänen, Mauri Öljymäki, Juha Silander, Ilkka Garaisi, Tarja Launonen, Anniina Halonen Ruokapankin ruokakassi Ruokapankin ruokakassi on tilapäistä, maksutonta ruoka-apua vaikeassa elämäntilanteessa olevalle perheelle tai yksinäiselle ihmiselle. Ruokapankin asiakkaaksi pääseminen edellyttää henkilökohtaista tapaamista diakoniatyöntekijän kanssa. Palveleva Puhelin Palveleva puhelin päivystää myös jouluna. Suomenkieliset puhelut puh. 01019 0071 su to klo 18 01, pe la klo 18 03. Ruotsinkieliset puhelut puh. 01019 0072 joka ilta klo 20 24. Perheasiain neuvottelukeskus Varaa aika puh. 06 326 1491 klo 9 12. Päihdeongelmaisten saunailta Ma 1.12. Lepikon leirikeskuksessa. Kuljetus klo 17 Koulukatu 26. Mukaan pyyhe ja peseytymisvälineet ja pieni, maksimissaan 3 euron, paketti, jos haluat itse joulupaketin. Kodittomien, päihteiden käyttäjien ja diakoniaruokailujen yhteinen joulujuhla To 11.12. klo 12 Palosaaren kirkossa. Tilaisuuteen tullaan selvin päin. Tilaisuus jatkuu seurakuntatalolla. Diakoniaruokailu Maksuttomaan ruokailuun oikeuttavat kupongit anotaan etukäteen oman alueen diakoniatyöntekijältä. Diakonian vastaanotot Ristinummen seurakuntakeskuksessa: 17.12. asti ke klo 9 11 19.12. asti pe klo 9 11 Palosaaren seurakuntatalossa: 23.12. asti ti klo 9 11 Diakoniatoimistossa, Vaasanpuistikko 3 E: 19.12. asti pe klo 9 11. Vastaanottopäivä vaihtuu keskiviikoksi 7.1.2015 alkaen. Diakonian yhteystiedot Huutoniemen Ristinummen alue: Koskela 044 480 8268, Vähämaa 044 480 8266. Keskikaupungin alue: Båtman 044 480 8261, Mäki 044 480 8264. Palosaaren Gerbyn alue: Ahvenvaara 044 480 8267, Kinnunen 044 480 8271. Diakoniajohtaja Alho 044 480 8260. Näkövammais- ja kuurojentyö Ala-Välkkilä 044 480 8265. Päihde-, kriminaali- ja katulähetystyö Kahl-Huhtamäki 044 480 8263. Äänestysaktiivisuus seurakuntaneuvoston vaaleissa

6 Majakka n 4/2014 Diakoniatoimisto suljettu 24.12.2014 4.1.2015. Keskikaupungin päivystysvastaanottopäivä vaihtuu keskiviikoksi 7.1.2015 alkaen klo 9 11. Kirkon viestinnässä kuuluviin seurakuntalaisten ääni Hampaaton ja virastomainen vai eloisa ja inhimillinen? Viestinnän tutkijan mukaan nykymielikuvat kirkosta kaipaavat tuuletusta yhteisölliseen suuntaan. Usko hyvän tekemiseen Seurakuntien vapaaehtoistyö esittäytyy Rewell Centerissä kansainvälisenä vapaaehtoistyön päivänä ke 3.12. klo 11 17. Upeat villasukka- ja lapasvalikoimat joulun paketteihin. Seurakunnan vapaaehtoistyön esittelyä. Tule tutustumaan erilaisiin vapaaehtoistyön työmuotoihin ja löydä oma tapasi tehdä hyvää. Mukana mm. Lähetyssoppi, Bungo-piiri ja Vähänkyrön seurakunta. Kristittyjen ykseyden rukousviikon kirkkoilta Kirkkoilta ja ristisaatto torstaina 22.1.2015. Kirkkoillan vietto alkaa klo 18 ortodoksikirkolta, josta kulkueena jatketaan Vaasan katolisen kappelin kautta Vaasan kirkkoon, jossa tilaisuus klo 18.30. Mukana Krister Koskela, Matti Wallgren, Zenon Strykowski, Laura Aho, Nikolaos-kuoro, Vaasan kirkkokuoro. Ole valonkantaja ja ota oma lyhty mukaan. Iltakahvi Vaasan kirkon kryptassa, avaus Krister Koskela: Neitsyt Maria, Herran palvelijatar. "Mökit nukkuvat lumiset" Vaasalaisia muusikoita joulutunnelmissa torstaina 11.12. Vaasan kirkossa klo 18, Laura Aho, Johannes Heikkilä ja Katariina Korkman, laulu, Alexei Meidzof, viulu ja Suvi Koivisto, piano, urut. Vapaa pääsy. Yhdessä ystävän kanssa -konsertti sunnuntaina 8.2. klo 18 Vaasan kirkossa. Arja Koriseva laulu ja Jouni Somero piano. Konsertin järjestää Lions Club Vaasa/Family yhdessä Vaasan suomalaisen seurakunnan kanssa. Ohjelma 20 euroa. Konsertin tuotto ohjataan vaasalaisten nuorten terveiden elämäntapojen edistämiseen. Mikko Paloniitty Seurakuntalaisten vastuunkanto luo yhteyksiä heidän välilleen. Ehkä suomalaisetkin voisivat löytää uutta seurakuntayhteyttä yhdessä tekemällä, miettii yhteisöviestinnän tutkija Karoliina Malmelin. Seurakunnat olettavat viestivänsä kaikille, niin kuin pitäisikin. Todellisuudessa viestitään niille, jotka tunnetaan, ja se on suppea ryhmä. Tältä kirkon viestintä näyttää viestinnän tutkijalle ja kouluttajalle Karoliina Malmelinille. Viime vuosina hän on pureutunut seurakuntien viestintään Suomessa sekä tutkinut kristillisten järjestöjen ja kirkkojen viestintää Australiassa. Malmelin kehuu suomalaista kirkkoa uudistumiskykyiseksi ja nostaa esimerkiksi kirkon työntekijät Facebook-keskustelijoina viestinnän palvelutehtävässä. Mutta edelleen ääni on liikaa kirkon johdolla ja työntekijöillä. Kristityn äänenä ei kuulu tavallisen seurakuntalaisen tai lapsen ääni. Muutos seurakuntalaisten ääniseksi kirkoksi vaatii Malmelinin mukaan kutsumista, kysymistä ja kuuntelemista. Eri ihmisryhmät pitää nähdä tekijöinä, ei vain kohteina. On tunnistettava erilaiset seurakuntalaiset, ei vain ikäryhmät. Elämäntapa ja tila yhdistävät ihmisiä paljon enemmän kuin ikä, Malmelin painottaa. On yllättävää, että viestinnän kohdentaminen ei ole sisällä kirkon toimintamallissa. On järkyttävääkin huomata, kuinka suppealle joukolle kirkko viestii. Monien mielikuvien kirkko Nyt kirkon viestissä ei ole ydintä, Malmelin väittää. Puhutaan paljon armosta ja erilaisuuden sietämisestä, samalla on esillä tuomitsevia näkemyksiä. Malmelinin mukaan kirkosta etäällä olevien ihmisten käsityksissä sekaisin menevät niin kirkon ja herätysliikkeiden painotukset kuin kristinuskon perusteet ja muut uskomukset. Kirkon pitäisi tulla ulos perusteistaan käsin. Ihmiset luulevat, että kristinusko on laki- eikä armouskonto. Ei ole ymmärrystä esimerkiksi joulun ja pääsiäisen merkityksestä tai Vanhan ja Uuden testamentin eroista. Näitä ei voi vain kampanjoida vaan viestintä vaatii pohtimista. Malmelin muistuttaa, että kirkon sanoma aukeaa Raamatun ja Katekismuksen perustuntemuksen kautta. Arkielämään tarvitaan myös käytännön teologiaa eli puhetta ihmisistä, jotka auttavat muita ja näkyvät kristittyinä katukuvassa. Meillä jokaisella on kirkosta jokin mielikuva, kuvien summa. Jokainen kohtaaminen diakonin, pyhäkouluopettajan tai muun kristityn kanssa vaikuttaa siihen. Ei ole sanaa eikä tekoa, joka ei viestisi. Ilman viestintää ei voi myöskään johtaa kirkkoa tai mitään muutakaan, Malmelin korostaa. Mielikuvat kirkosta, uskosta ja Jeesuksesta kantavat niin myönteisiä kuin kielteisiä kaikuja. On tutkittu, että monelle ihmiselle kirkko on etäinen ja saa kasvot vain kaste-, rippi- ja hääjuhlissa ja hautajaisissa. Monelle kirkko on passiivinen, hampaaton, byrokraattinen. Jos kirkko sanoo olevansa Jeesuksen asialla, on sen oltava valmis ottamaan riskejä. Jos taas haluaa miellyttää kaikkia, ei voi käyttää Jeesusta esimerkkinään. Vahvistaisin sitä kuvaa, että kirkko on paikka, jonne voi aina mennä. Usko ilmenee aina suhteessa toisiin ihmisiin, etenkin heikoimpiin. Vastuunkanto luo yhteyksiä Karoliina Malmelin näkee kirkon muuttuvan parinkymmenen vuoden aikana. Kirkko muistuttaa järjestöjä niin varainhankinnaltaan kuin työntekijöiltään. Kirkko on dynaamisempi ja kaikin puolin pienempi. Silloin todellakin joudutaan miettimään ydintä: Mitä annetaan ja tarjotaan? Ketä kohdataan? Kristillisen perinteen vetovoima ei katoa. Sanomaan rakastuu yhä. Sen sijaan kirkon henkilöt eivät ole vain työntekijöitä vaan seurakuntalaisten rooli kasvaa. Jos kirkosta ei välitettäisi, ei olisi puhettakaan. Ei pidä lakata osallistumasta eikä toivoa hiljaisuutta. Vaan toivoa kirkkoa, joka on niin merkityksellinen, että siitä jaksetaan väitellä. Sini-Marja Kuusipalo Karoliina Malmelin valtiotieteiden tohtori, tutkinut yhteisöviestintää Helsingin yliopistossa ja Sydneyn teknillisessä yliopistossa kouluttaja ja konsultti Seurakuntaopiston Agricolassa, erikoistunut seurakuntien ja järjestöjen johtamiseen ja viestintään viimeisin kirja Seurakuntien viestintäkirja (Kirjapaja 2013), joka käsittelee kirkon ja seurakuntien viestinnän kysymyksiä Juttu on julkaistu Kirkko ja Koti -lehdessä 1.10.2014.

28.11.2014 n Majakka 7 Partiosta koko perheen yhteinen harrastus Vaasan Siniset Partiopojat aloittavat perhepartiotoiminnan tammikuussa 2015. Perhepartio tarjoaa perheen pienimmillekin, 0 7-vuotiaille, yhdessä heidän vanhempiensa kanssa mahdollisuuden tulla mukaan partiotoimintaan. Ryhmän tavoitteena on kokoontua kerran kuussa sunnuntaisin. Varsinainen ohjelma kestää noin 1,5 h, minkä jälkeen yhdessäoloa voi jatkaa mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi perhepartiolaiset voivat osallistua lippukunnan järjestämiin tilaisuuksiin, leireille, tapahtumiin ja tempauksiin. Osallistuminen on maksutonta, sillä kokoontumisissa käytettävän materiaalin ja tarjoilun kustantaa lippukunta. Yhteisiä hetkiä luonnossa Perhepartio antaa partioon tutustuttamisen ohella lapsiperheille yhteisiä mukavia hetkiä luonnossa. Perhepartio on entisille partiolaisille, nykyisille perheellisille nuorille aikuisille, tilaisuus palata takaisin partiotoimintaan jo ennen kuin heidän omat lapsensa aloittavat oman partiopolkunsa sudenpentuina seitsemän vuoden iässä. Aiempi partiotausta ei kuitenkaan ole millään tavalla välttämätöntä! Perhepartio soveltuu kaikille, jotka haluavat viettää perheensä kanssa aikaa partiomaisessa toiminnassa. Perhepartiossa tutustumme toisiimme, muihin partiolaisiin, partiolaisten perinteisiin, arvoihin ja tavoitteisiin leppoisassa tahdissa, ilman pakkotahtisuutta. Perhepartio on siis partiohauskaa sisällä ja ulkona, lähellä ja kaukana koko perheen voimin. Perhepartiota luotsaavat Tarja ja Toni Tanner, joilla on itsellään perheessä kaksi pientä partiolaisen alkua, Anni ja Emma. Halutessaan perhe voi liittyä Suomen partiolaisten, Finland Scouter ry:n sekä samalla Pohjanmaan partiopiirin ja Vaasan Sinisten partiopoikien jäseniksi, jolloin jäsenmaksu on 55,50 perheen 17 vuotta täyttäneiltä jäseniltä. Jäsenmaksun yhteydessä voi tukea apua tarvitsevia maksamalla vapaaehtoisen kehitysyhteistyömaksun, kun lisää jäsenmaksuihinsa 4 euroa. Mikäli perheen vanhemmat lapset eli 7 17-vuotiaat osallistuvat partiotoimintaan ryhmissämme, on heidän jäsenmaksunsa vain 43,50. Perheen pienimmistä, alle 7-vuotiaista, ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Heidän partiovakuutuksensa hoituu taustayhteisömme, Vaasan suomalaisen seurakunnan, vastuuvakuutuksen kautta. Vaasan Siniset Partiopojat eivät kerää omaa jäsenmaksua. Lisätietoa jäsenmaksusta ja jäseneduista löytyy www. partio.fi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tarja Tanner p. 040 417 8501 tai Arto Lehtineva p. 044 480 8222. Perhepartio tarjoaa lapsiperheille mukavia hetkiä luonnossa. Aiempaa partiotaustaa ei tarvitse olla vanhemmillakaan. PERHEPARTION OHJELMAA 11.1.2015 14 Perhepartion aloitus kololla, Pitkäkatu 66, Ateljee Tornin alakerta 15.2. lähtö 10 Laskiaissunnuntain retki partiomajalle Österhankmoon 15.3. 14 Retken muistelua ja partioperinteitä kololla 12.4 lähtö 10 Linturetki jollekin lähialueen lintutornille 3.5 14 Askartelua ja nikkarointia kololla, pihalla trangialla kahvi, tee 31.5. lähtö 10 Retki partiomajalle Tammikuussa alkavaa perhepartiota luotsaavat Tarja ja Toni Tanner. Musiikkia Joulun tähti Pekka Laukkarinen trio Vaasassa olemme jo useampana syksynä saaneet nauttia duopari Pekan ja Matin konserteista. Joulun tähti -äänitteellä kolmantena muusikkona on Suomen vanhimmasta gospelyhtyeestä, Pro Fidesta, ponnistanut kosketinsoittaja Leevi Helo. Pekka Laukkarinen on MTV:n Juniori-kanavalta tuttu juontaja, lauluntekijä ja muusikko. Säveltäjä-sovittaja Matti Laitinen on kansanmuusiikin vankka ammattilainen ja hallitsee lukuisia kieli-, jousi- ja lyömäsoittimia. Mattia on kuultu radiojuontajana ja hän on monen äänitteen tuottaja, joka vaikuttaa studiostaan käsin sovituksiin ja kokonaisuuksiin, kuten Lasse Heikkilän Suomalaiseen messuun. Leevi Helo on tuttu muusikko myös Maata Näkyvissä -festivaaleilta sekä haitarin että kosketinsoitinten hallitsijana. Joulun tähti-äänitteellä kuulee tuttuja, jokaisen jouluun kuuluvia lauluja. Ihan uusia lauluja on kolme. Äänitteen omaksi suosikikseni nousi duon yhteisluomus Katso minuun. Joululaulut on sovitettu popahtavaan kansamusiikkityyliin. Sovitukset ovat hyväntuulisia ja koskettavia. Äänite on helppo kuvitella perheeseen, jossa lapsi ottaa tuntumaa joululauluihin ja aikuinen hengähtää hetkeksi arjen kiireissään. Ohjelmatoimiston sivulla kerrotaan Pekka Laukkarinen trion julkaisseen vuoden 2012 kiertueen tunnelmissa Joulun Tähti-cdlevynsä. Suosio oli niin suuri, että äänitteen ensipainos myytiin loppuun jo kiertueen aikana. Pekka Laukkarisen iloinen, vauhdikas ote kuuluu äänitteellä. Kun siihen lisätään musiikin korkea laatu ja soitinten suuresta määrästä pulpahtava värikylläisyys, ei kukaan voi jäädä ilman joulutunnelmaa. Tuija Niemistö Maailman paras joululaulu Vaasan kirkon alttaritaulusta löytyvät maailman vanhimman joululaulun sanat: Gloria in excelsis Deo (Kunnia Jumalalle korkeuksissa). Joululauluperinne sen sijaan syntyi keskiajalla. Vuonna 1582 Piae Cantiones -kokoelmaan ilmestyivät Suomen vanhimmat joululaulut. 1500-luvulla kirjoitti Martti Lutherkin tunnetun Enkeli taivaan lausui näin. Nykyiselle, kansankieliselle joululauluperinteelle alkusysäyksen antoi maailman tunnetuimman joululaulun, Jouluyö, juhlayö, esittäminen Itävallassa vuonna 1818. 1800-luvulla jouluvirsien rinnalle yleistyivät maalliset joululaulut. Suomessa joululauluja ovat kautta vuosien säveltäneet maamme parhaimmat säveltäjät muun muassa Madetoja, Sibelius, Merikanto. Tekstejä ovat kirjoittaneet maamme parhaimmat runoilijat, kuten Larin-Kyösti, Topelius, L. Onerva. Näin ei ole muualla. Vuonna 2005 Ilta-Sanomien kyselyn kaikkein rakkaimmasta joululaulusta voitti ylivoimaisesti Kassu Halosen ja Vexi Salmen Sydämeeni jouluwn teen. Kuuntelemme jouluisin rakkaita kansainvälisiäkin joululauluja: White Christmas, Santa Claus is coming to town, Have Yourself a Merry Little Christmas jne. Joululaulujemme sisältö ja tunnelma eivät välttämättä avaudu kaikille kansoille. Surumielisen Varpunen jouluaamuna -laulun kuoleman läheisyys tuntuu vieraalta Keski-Euroopassa, missä joululaulut ovat lähes poikkeuksetta iloisia. Sen sijaan päätöksen maailman parhaasta joululaulusta voit tehdä sinä itse. Laula se tänäkin jouluna. Katariina Korkman Syvemmälle messuun Puhuttelua vai armoa? Eräs pappi oli huolissaan siitä, että joissain kirkoissa edelleen on Raamattu alttaripöydällä. Hänellä oli pelko siitä, että kunnioitamme liikaa kirjoitettua sanaa. Onhan se niin monitulkintaista. Niin onkin, mutta samalla Raamattu on ihmeellinen pyhä kirja, joka synnyttää uskoa Kristukseen. Jeesus Kristus on Jumalan elävä Sana. Hän on läsnä siinä inhimillisessä sanassa jota luetaan, lauletaan ja saarnataan jumalanpalveluksessa. Messussa luetaan yleensä kolme Raamatun tekstiä: Vanhasta testamentista, Uuden testamentin kirjeteksteistä ja Jeesuksen elämänkerroista eli evankeliumeista. Kullekin pyhäpäivälle on Evankeliumikirjaan valikoitu päivän tekstit siten, että sama teksti toistuu joka kolmas vuosi. Teksteistä muodostuu adventista alkava kirkkovuosi, jonka tarkoituksena on tuoda Jeesuksen pelastustyön eri vaiheet meitä puhuttelemaan, tähän hetkeen. Sanan lukemisesta ja kuulemisesta muodostuu vahva dialogi. Ensimmäisen lukukappaleen jälkeen saamme meditoida kuultua vastausmusiikin aikana. Toisen lukukappaleen jälkeen veisattavassa Päivän virressä laulamme Jumalan teoista. Ennen ja jälkeen evankeliumia on kolminkertainen halleluja, ylistyksemme siitä, että Jeesus on tullut keskellemme. Evankeliumin lukemisen jälkeen pappi saarnaa jostain päivän tekstistä. Seurakunta vastaa kuultuun sanaan jälleen ylistyksellä eli uskontunnustuksella. Joskus uskontunnustuksen jälkeen on vielä lyhyt virsi, joka antaa mahdollisuuden palata saarnan herättämiin ajatuksiin. Kaiken tämän tarkoituksena on, että messuun osallistuja saisi kokea, miten Jeesus puhuttelee minua ja minä saan vastata. Hän kuulee, mitä sanon ja mitä kaipaan. Usko, toivo ja rakkaus lisääntyvät. Jumala rakastaa ja armahtaa minua Kristuksen tähden. Maaria Perälä

8 Majakka n 4/2014 Usko hyvän te Toisenlainen Lahja Toisenlainen Lahja on ekologinen ja eettinen lahja, jolla ilahdutat ystävääsi ja autat samalla kehitysmaiden ihmisiä. www.toisenlainenlahja.fi Lahjoitus Ruokapankkiin Jos haluat tehdä lahjoituksen Ruokapankin ruokakassiin, ota yhteys Ruokapankin projektisihteeriin, puh. 044 480 8262. Yhteisvastuu Tee hyvä ostos tai lahjoitus, jolloin autat hädänalaisia lähimmäisiäsi Suomessa ja kehitysmaissa. www.yhteisvastuu.fi

28.11.2014 n Majakka 9 Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyössä saa uusia tuttuja, oppii uutta ja haastaa itsensä. Vapaaehtoistyötä voi tehdä silloin tällöin tai toimintaan voi sitoutua pidemmäksi ajaksi. Tutustu vapaaehtoistehtäviin vaasa.suurellasydamella.fi Lahjoitus vähävaraisille Kauneimmat Joululaulut Tänä jouluna Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätään kolehti kehitysmaiden äideille. Naisten kouluttaminen ja työnteko edistävät perheiden hyvinvointia, vähentävät lapsi- ja äitikuolleisuutta, ehkäisevät sairauksia ja tukevat ympäristön kestävää kehitystä. www.kauneimmatjoululaulut.fi Jos haluat tukea vähävaraisia diakoniatyön kautta, voit tehdä lahjoituksen Vaasan seurakuntayhtymän Nordean tilille: FI28 2052 3800 0020 96 Diakoniatyön viite: 35907 (Viite voimassa vuoden kemiseen 2014 loppuun) Joulu herkistää mielen ja tuo halun auttaa. Oman seurakuntasi kautta voit tehdä hyvää sekä lähellä että kaukana. Voit esimerkiksi ryhtyä ystäväksi yksinäiselle, ostaa toisenlaisia joululahjoja tai tehdä pieniä raha- tai tavaralahjoituksia seurakunnan kautta jaettavaksi tarvitseville. Pienellä teolla voit sinäkin toimia joulun sanoman lähettiläänä! Käsitöitä Lähetyssoppiin Lähetyssoppi ottaa vastaan omin käsin tehtyjä käsitöitä ja askartelutuotteita osoitteessa Kauppapuistikko 30, avoinna ma pe klo 10 17. Lähetyssoppi Lähetyssopesta ostamalla tuet lähetystyötä. Lähetyssopin kaikki tuotteet ovat vapaaehtoisten käsin tekemiä ja lahjoittamia. Osoite Kauppapuistikko 30, avoinna ma pe klo 10 17.

10 Majakka n 4/2014 Minun päiväni Klo 6.45 Puhelimeni herätysääni soi. Soittoäänenä on mahdollisimman iloinen ja jopa vähän herkän anteeksipyytelevä melodia, kun uskaltaa minut herättää niin aikaisin. Asennan netistä Yle Areenan päälle ja uutisten lomassa touhuilen aamutoimeni, takkutukasta hillityksi pastoriksi. Puen papinpaidan päälle ja sitten vasta siihen sopivat muut vaatteet. Tarkistan, onko pakkasta ja mietin, oliko auto lämmitystolpassa. Pakkaan laukkuun puhelimet, avaimet ja rahapussin. 8.40 Eva-ystäväni tulee luokseni aamukahville ennen kuin lähdemme yhdessä kirkolle aluekokoukseen. 9.00 On aluekokouksen vuoro. Iloiseksi yllätykseksemme Kati-diakoni on laittanut omasta halustaan meille muille aamiaista tarjolle. Huutoniemen Ristinummen alueen työntekijät ovat lähes kaikki paikalla. Pohdimme ja käymme läpi nykyhetken ja tulevaisuuden toimia. Musiikkipedagogi ja pastori Suvi-Orvokki Kunnasto, jolle Jumalan lisäksi tärkeitä ovat ystävät, perhe, kummilapset, suklaa, kengät ja sisustus. Kuvassa Suvi-Orvokki plankkaamassa kenkiä Hyvän tekemisen torilla Rewell Centerissä. 10.30 Pääsen kotiin syömään. Kaivan pakkasesta aterian yhdelle. Olen aiemmin tehnyt ison määrän ruokaa ja jakanut ne annoksiin pakkaseen. Näin ei tarvitse joka päivä tehdä uutta ateriaa. Tällä kertaa ruokana tuttu chilivalkosipulijauhelihakastike. Ainiin! Pitää keittää spagetti. 11.30 Työt jatkuvat. On aika alkaa työstää seuraavan sunnuntain messua kasaan. Saarna ei ole vielä muotoutunut päässä siihen muotoon, että sen voisi kirjoittaa ulos. Sitten vuorossa on muutama työpuhelu. 12.20 Lähden ajamaan kohti seuraavaa paikkaa. Vuorossa on Vaasan Eläkkeensaajien pyhäinpäivän hartaus. Autopaikka löytyi aika kaukaa, mutta olen onneksi ajoissa. Juhla, jossa hartauteni oli, oli hieno, elävä ja iloinen, vaikka teemana olikin pyhäinpäivä. 14.50 Lähden kotiin vaihtamaan sellaiset vaatteet, että minun on mukava olla Rewell Centerissä plankkaamassa kenkiä ja puhdistamassa silmälaseja Hyvän tekemisen torilla. Me olemme yläkerrassa ja ohjaamme samalla ihmisiä äänestämään seurakuntavaalien ennakkoäänestykseen Rewell Centerin ala-kertaan. 17.00 Menen kotiin syömään. Laitan leipää leivänpaahtimeen. Syön ja katson samalla elokuvaa 15 minuuttia. 17.30 Ostan kaupasta nuorille aikuisille naposteltavaa. 18.00 On nuorten aikuisten raamattupiirin vuoro. Meitä on siellä kahdeksan nuorta ja minä. Laitamme syötävät tarjolle (tai siis Toni ittaa) ja vaihdamme kuulumisia. Sitten rukoilemme ja alamme lukea yhdessä Matteuksen evankeliumia heti kun muistamme, mihin kohtaan edellisellä kerralla jäimme. Luettuamme pohdimme ja keskustelemme aiheesta viriävistä teemoista. Sitten rukoilemme toinen toistemme puolesta, laitamme tilan lähtökuntoon ja vilkutamme toisillemme heipat. 20.00 Syön taas kotona ja jatkan tulevan messun tekemistä. 20.45 Puhun pitkän, ihanan puhelun ystäväni kanssa, minkä jälkeen someilen eli vaihdan ystäväni kanssa kuvia ja tarroja WhatsAppissa ja Messengerissä, sekä viestittelen kavereiden kanssa Facessa muun muassa saamastani parkkisakosta. Tässä vaiheessa en vielä tiennyt, että ei ensimmäistä ilman toista sakkoa. 22.30 Tsekkaan vielä seuraavan päivän ohjelman: luvassa muun muassa kaksi hautauskeskustelua. Hyvää yötä! n Haluatko auttaa nuoria? Tule mukaan Vaasan seudun Saappaan toimintaan! Vaasan seudun Saapas etsii uusia päivystäjiä mukaan toimintaan. Koulutukseen voi ilmoittautua, jos on täysi-ikäinen ja kiinnostunut nuorten auttamisesta. NettiSaapas toimii etsivän työn periaattein sosiaalisessa mediassa ja Suomi24.fi sivustolla. Nuorten kanssa käydään nettikeskusteluita julkisessa chatissä sekä yksityisviesteillä. Nettisaapaskoulutukseen on ilmoittauduttava viimeistään 21.1. mennessä nuorisotyönohjaaja Tiia Tervoselle puhelimitse 044 480 8246 tai sähköpostilla tiia.tervonen@evl.fi. Koulutuspäivät ovat 31.1. klo 10 15 ja 1.2. klo 11.30 16 Nuorisotila Crossissa Kauppapuistikko 4. Saapaskoulutukseen on ilmoittauduttava viimeistään 4.3. mennessä nuorisotyönohjaaja Tiia Tervoselle puhelimitse 044 480 8246 tai sähköpostilla tiia.tervonen@evl.fi. Koulutukset järjestetään, jos ilmoittautuneita on vähintään kymmenen. Koulutuspäivät pidetään kevätkaudella neljänä päivänä 21.3. klo 10 14.30, 22.3. klo 11.30 16, 11.4. klo 10 14.30 ja 12.4. klo 11.30 16 nuorisotoimistossa Vaasanpuistikko 3 E. Koulutus on maksutonta. Kurssin aiheita ovat mm. Saapastoiminnan historia ja periaatteet, nuoruusikä ja siihen liittyvät kriisit, päihdeongelmat, lakipykälät ja saapaslaisen ensiaputaidot. Kouluttajat ovat asiantuntijoita, jotka opastavat kurssilaisia nuoruusikään liittyvien kriisien ja päihdeongelmien kohtaamisessa. Kurssilla tutustutaan jokamiehen oikeuksiin ja harjoitellaan ensiaputaitoja. Lisäksi perehdytään Saappaan historiaan ja periaatteisiin. Vaasan seudun Saapas toimii rovastikunnallisena. Lisätietoja www.vaasansuomalainenseurakunta.fi ja www. nuortenkeskus.fi/saapas Isän ja äidin kurssi Vaasalaisille vanhemmille on tarjottu parin vuosikymmenen ajan vanhempain kursseja. Joka vuosi ensimmäisen, viidennen ja seitsemännen luokan vanhemmille on järjestetty kolmen illan kokoontumiset kullekin. Uusi viiden illan isän ja äidin kurssi järjestetään tammi-helmikuussa. Kurssi on kehitetty Englannissa samassa järjestössä, josta ovat lähtöisin Alfa-kurssit ja Avioliittokurssit. Kurssin ohjelma tukee sekä pikkulasten että alakouluikäisten vanhempien kasvatustyötä. Iltojen aiheet ovat: Vahva perusta kasvatustehtävälle, lasten tarpeitten ymmärtäminen ja täyttäminen, rajojen asettamisen taito, tunnetaidot ja terveet ihmissuhteet ja pitkän tähtäimen tavoitteet kasvatustyössä. Illat koostuvat alustuksesta, yhteisestä iltapalasta ja keskustelusta. Kurssimateriaalina on Isän ja äidin kurssin osallistujan kirjanen, johon on koottu iltojen pääteemat, keskusteluaiheet ja kotitehtävät (10 ). Kurssi alkaa keskiviikkona 14.1. klo 18 20 ja päättyy 11.2.2015. Kokoontumispaikkana Vaasan kristillisen koulun tilat Kirkkopuistikko 14. Ohjaajana perheneuvoja Saara Kinnunen. Isän ja äidin kurssille ja lastenhoitoon ilmoittautuminen Perheasiain Neuvottelukeskukseen 06 326 1491 klo 9 12. Hyvän tekemisen torin virsivisan voittajat Ennakkoäänestysviikon Hyvän tekemisen torin virsivisan otti osaa kymmeniä virsien tuntijoita. Osallistujien joukosta onnetar arpoi 31.10. kaksi voittajaa. Samuli Edelmannin konserttiin 5.12. liput kahdelle hengelle voitti Esko Mikkola Vöyriltä. Martan ja Rudolf joulukonserttiin 16.12. liput kahdelle hengelle voitti Kerttu Knuutinen Vaasasta. Onnettaren suosikeille on ilmoitettu voitosta. Onnea! Saara Kinnunen

28.11.2014 n Majakka 11 Ruotsista Mongolian kautta Bangladeshiin Saara ja Tomas Bengtsson ovat marraskuun alussa tyytyväisinä Kylväjän työn keskuspaikkakunnalla Naogaonissa Bangladeshissa. Sää paikan päällä oli tullessa Tomasin makuun turhan kuuma, mutta nyt on kotoisesti hieman viilentynyt; talvi tulee. Bengtssonit ovat olleet runsaan kuukauden ajan uudessa maassa. Saara ja Tomas Bengtsson ovat Vaasan suomalaisen seurakunnan uudet nimikkolähettiläät Bangladeshissa. Vaasan suomalaisen seurakunnan uusilla nimikkoläheteillä on kansainvälinen tausta. Molemmilla on koulutus kansainvälisiin tehtäviin: Tomasilla kansainvälisen huoltoinsinöörin koulutus ja Saaralla maisterin tutkinto kehitysyhteistyöstä. Tomas on työskennellyt aiemmin muun muassa Pakistanissa ja Kiinassa. Saara puolestaan on viettänyt osan lapsuudestaan Afrikassa, jossa hänen vanhempansa olivat Kylväjän lähetystyöntekijöinä. Yhdessä he olivat Kylväjän työssä Mongoliassa ennen lähetyskurssiaan. Kielisuihkun jälkeen tositoimiin Normaalisti uusien lähettien ensimmäinen työvuosi alkaa kieltä opiskelemalla, niin alkoi Bengtssonienkin. Tosin ensimmäinen jakso kielikoulussa jäi hyvinkin lyhyeksi, sillä pariskuntaa tarvittiin tulevien kehitysyhteistyöhankkeiden valmistelussa Naogaonissa. Olemme nauttineet ensimmäisistä viikoista kielikoulussa Dhakassa ja nyt olemme nauttineet ajastamme Naogaonissa. Olemme päässeet jo tutustumaan työtovereihin sekä kyliin ja niissä asuviin ihmisiin. Ihmiset täällä ovat ystävällisiä, Bengtssonit kertovat. Saara ja Tomas valmistelevat nyt hankehakemuksia, jotka jätetään ulkoasiainministeriölle toukokuussa. Hankkeiden olisi määrä alkaa vuoden 2016 alussa. Haettavilla hankkeilla ei ole vielä vakiintuneita nimiä, mutta toisen sisältö on terveys ja turvallisuus ihmiset joutuvat liian usein onnettomuuksiin ja onnettomuuksien seuraukset ovat liian usein kohtalokkaita, koska ennaltaehkäisyyn tarvittavaa tietoa ei ole ja koska ensiaputaidot puuttuvat. Toisen hankkeen aiheena on ruokaturvan ja ravitsemustilanteen parantaminen alueella Naogaonissa kun on paljon perheitä, jotka tarvitsevat runsaampaa ja monipuolisempaa ravintoa kaikkina vuodenaikoina. Kielikoulu jatkuu myöhemmin Keväällä Bengtssonien on määrä palata Dhakaan jatkamaan kielen opiskelua ainakin muutamaksi kuukaudeksi. Pariskunta toivoo oppivansa kieltä ennen toista kielikoulujaksoa. Vierailut kylissä ovat antaneet jo varmuutta. On tutustuttu uusiin ihmisiin ja ainakin joidenkin ihmisten nimet ovat jääneet mieliin. Dhakassa Bengtssonit osallistuivat kansainvälisen seurakunnan jumalanpalveluksiin. Naogaonissa on luterilainen seurakunta. Ulkoiset puitteet eroavat melkoisesti Ruotsin ja Suomen kirkonmenoista. Naogaonissa: seurakuntalaiset, joita on 25 30, istuvat lattialla, miehet oikealla puolella ja naiset vasemmalla. Mutta luterilaisen seurakunnan jumalanpalvelus on kieltä osaamattomallekin jossain määrin tuttu: on helppo ymmärtää, mitä on meneillään, toteavat Bengtssonit. Vastakohtien välillä Bengtssonit ennättivät olla Kylväjän kehitysyhteistyössä Mongoliassa jonkin aikaa ennen lähetyskurssiaan. Voiko maita ja elämää niissä jotenkin verrata toisiinsa? Vertailtavaa löytyy runsaasti: Monessa mielessä maat ovat vastakohtia toisilleen. Mongoliassa on paljon tilaa ja hiljaisuutta, vähän ihmisiä. Bangladeshissa on paljon ihmisiä joka paikassa. Mongoliassa on luonnon rauhaa ja maisema on kumpuileva ja usein vuoristoinen. Bangladeshissa on tasaista ja vihreää. Mongolia on kylmä ja kuiva maa, Bangladesh kuuma ja kostea. Myös kansanluonne eroaa näissä kahdessa maassa, Bengtssonit kertovat: Mongoliassa ihmiset ovat hiljaisempia, Bangladeshissa ihmiset ovat puheliaampia, avoimempia. Olemme onnellisia siitä, että olemme päässeet Vaasan suomalaisen seurakunnan nimikkoläheteiksi, Saara Bengtsson sanoo. Saara ja Tomas pyytävät esirukousta Bangladeshin-työlleen ja itselleen: Bengtssonien esirukouspyyntöjä vaasalaisille itsemme puolesta terveytemme säilymisen puolesta Bangladeshissa tehtävän työn puolesta Alueen kristittyjen puolesta Niiden puolesta, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia. Kirsi Myllyniemi Sinapinsiemeniä Huutavat kivet Joulu lähestyy. On adventin aika. Pimeää ja kylmää. Toisille adventin aika tarkoittaa kiirettä, valmisteluja, kelloa ja aikaa vastaan juoksemista. Pitää saada työt valmiiksi ennen joululomia, joulu pitää valmistella, ruuat ja lahjat hankkia ja laittaa. Toisille joulun odotus ja adventin aika on tyhjää, näköalatonta, merkityksetöntä. Aikaa on, vaikka muille jakaa, vaikka toivoisi olevansa kiireinen. Ihmisen elämää määrittää adventtinakin työn raskaus tai työttömyyden tuska, liian paljon tai liian vähän. Yksinäisyys, rahahuolet, kohtuuttomuus, väsymys. Niin tai näin, usein adventin ja joulun sanoma uhkaa jäädä joko kaiken tohinan tai kaiken kattavan tyhjyyden alle. Ensimmäisen adventin evankeliumissa Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin opetuslasten huutaessa: Hoosianna auta, pelasta! Fariseukset kehottavat Jeesusta hiljentämään oppilaansa, mutta Jeesus vastaa: Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat. Olipa adventin aika meille millainen tahansa, kiireinen tai tylsä, stressaava tai tyhjää täynnä, joulu tulee joka tapauksessa. Maailmaan, jota katsoessa voi todeta monen asian olevan huonosti, syntyy Vapahtaja, maailman valo. Hoosianna-huuto ei kerro, että kaikki on hyvin, vaan että Jumala on hyvä. Jumala voi laittaa elottomat kivetkin huutamaan. Vaikka minun hoosianna-huutoni vaimenisi, vaikken näkisi tässä maailmassa kuin kiirettä, väsymystä tai näköalattomuutta, niin tienvarsien kivet huutaisivat. Huutavat kivet julistaisivat maailmaan kaikesta huolimatta murtautuvaa ja vähitellen muotonsa saavaa Jumalan valtakuntaa. Valtakuntaa, jossa kaikilla on ääni, pieni ja merkityksetön saa arvon, kiireinen saa levon ja elämäntoivonsa kadottanut autetaan uuteen alkuun. Rukous: Hiljainen kuninkaamme, ratsasta hiljaa elämäni keskelle. Anna minun kuulla kivien ylistävän sinua, hiljennä mieleni. Valmista minussa tilaa joululle ja sinun valtakuntasi tulemiselle. Auta minua näkemään pienessä suuri, pimeydessä valo, pahuudessa hyvyys. Aamen. Eva Thölix seurakuntapastori Eräkerho Kaltion matkaan Hiihtovaellus Haltille 18. 25.4. 2015. Matkan hintaan 420 sisältyvät kuljetukset Vaasa Kilpisjärvi Vaasa, ensimmäisen ja viimeisen yön majoitukset retkeilymajassa, varaustupamajoitukset, vaellusmuonat, opastus, ateria ja sauna Kilpisjärvellä vaelluksen jälkeen, vakuutus sekä lämmin ateria matkapäivinä. Mukaan voi lähteä hiihtäjiä, vaeltajia ja kalastajia myös omatoimireissulle, jonka hinnat räätälöidään palvelujen mukaan. Kuljetukset matkayöpymisineen ja matkaruokailuineen maksavat 300. Kiertomatka Irlantiin 18. 25.5. 2015. Retki toteutetaan yhteistyössä Vaasan Ladun kanssa. Peruutuspaikkoja voi tiedustella Pekka Uusi-Hakalalta p. 044 480 8484. Reissun hinta on n. 1400. Ruskareissu Syötteelle 9. 13.9. 2015. Vaeltajat majoittuvat Vaasan Hiihtäjien majalle, jossa yövymme ensimmäisen ja viimeisen yön lakanoiden välissä. Vaelluksella olisimme torstai-aamusta lauantai- iltapäivään ja yöpyisimme Ahmatuvan varaustuvassa molemmat yöt. Vaelluksen alustava hinta on aikuisilta 220 ja nuorilta 140, joihin sisältyvät bussimatkat, yksi ruokailu meno- ja paluumatkalla, majoitukset, saunan ja päivällinen sekä vaellusmuonat, opastus ja vakuutus. Päiväretkiryhmä majoittuu puolihoidossa paikalliseen hotelliin / retkeilymajaan ja tekee ohjattuja päivävaelluksia lähialueen maastossa. Matkan alustava hinta on 400 sisältäen bussimatkat, majoituksen, aamiaisen, retkieväät ja päivällisen sekä yhden ruokailun meno- ja paluumatkalla. Eräkurssin järjestämme syksyllä, mikäli kiinnostuneita löytyy. Kurssin tavoitteena on valmentaa eräkerho Kaltion vaelluksille osallistuvia ja antaa eväitä omatoimiseen retkeilyyn luonnossa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Arto Lehtineva p. 044 480 8222 ja Pekka Uusi-Hakala p. 044 480 8484.

12 Majakka n 4/2014 Vauhdikasta menoa sählykerhossa Ristikalla kokoontuu tiistaisin 7 9-vuotiaiden vauhtiveikkojen säbäkerho. Kello 17 alkavaan seurakunnan sählykerhoon tulee viikoittain 10 12 peli-intoista poikaa. Kello 18 alkaa isompien 10 12-vuotiaiden sählykerho. Poikia ohjaavat toimipisteohjaaja Juho Suihkonen ja kerhonohjaaja Joona Koukkari. Pelitunnin alkajaisiksi pojat kokoontuvat lattialle ympyrään ja lukevat yhdessä lyhyen rukouksen. Alkuhartauden jälkeen tehdään muutamia hauskoja harjoituksia, jotka käyvät lämmittelystä. Harjoitteiden jälkeen valitaan maalivahdeiksi pestistä kiinnostuneet, ja he saavat asiaankuuluvat varusteet. Omia mailoja tai suojalaseja ei pelaajien tarvitse hankkia, sillä kerhosta voi lainata välineet. Riittää, että on pukeutunut asianmukaisesti ja käyttää sisäpelikenkiä ellei halua pelata paljain jaloin. Pojat jaetaan joukkueisiin ja peli voi alkaa. Pienillä koululaisilla riittää vauhtia, energiaa ja pelisilmää. Meno on rentoa ja kannustavaa. Nopeasti pojat saavat hien pintaan ja punaiset posket. Maaleja syntyy tasaiseen tahtiin; välillä sekoitetaan vähän joukkueita, jos näyttää siltä, että toinen joukkue on turhan ylivoimainen. Pääasia, että kaikki saavat nauttia pelaamisen ja onnistumisen ilosta. SM Seurakunnan poikien sählykerhot: Ristikka, Jyrsijänkatu 2 7 9-vuotiaille ti klo 17 10 12-vuotiaille ti klo 18 Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 4. 6.-luokkalaisille parittomien viikkojen ke klo 15 16 Suvilahden koulu 1. 4.-luokkalaisille parillisten viikkojen ke klo 14 15 Seurakunnan sählykerhoissa pelaaminen on kaikille maksutonta. Lisää pelaajia mahtuu vielä mukaan! Ks. muut seurakunnan tyttöjen ja poikien kerhot www.vaasansuomalainenseurakunta.fi

28.11.2014 n Majakka 13 Tapahtumia Miesten lounas Perjantaina 28.11. klo 11.45 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Kirsi Ikäheimonen kertoo Vaasan Setlementtiyhdistyksen toiminnasta. Hartaus Tuomo Klapuri ja Arto Ristolainen. Lounas 6,50 e. Adventtijuhla Lauantaina 29.11. klo 17 Suvilahden seurakuntakodissa. Tule aistimaan pienen valonsäteen matkaa adventista kohti suurinta valonsäteilyä. Juhlan päähenkilö, Jeesus-vauva, säteilee valoa, josta me saamme jouluilon! Pyhäkoululaiset ohjaajineen, Salli Hietikko, Arto Lehtineva, Katariina Korkman, Ilon askeleet sekä Airutkuoro. Tarjoilua. HOOSIANNAA LAULAMAAN Messu Sunnuntaina 30.11. klo 10 Vaasan kirkossa, Tuija Latvala, Katariina Korkman, Arto Ristolainen, Vaasan kirkkokuoro. Kuljetus Metsäkallio Kotiranta Suvilahti kirkko. Adventin perhemessu Hoosianna, hoosianna, Herra auttaa kansaansa! sunnuntaina 30.11. klo 10 Huutoniemen kirkossa. Pyhäkoululaiset ja Huutoniemen alueen päiväkerholaiset ohjaajineen, pappina Suvi-Orvokki Kunnasto, kanttorina Tuija Niemistö. Päivän evankeliumi esitetään keppinukeilla. Kaikki lapset saavat messun alussa seurata kulkueena Jeesuksen aasia. Riisipuurotarjoilu. Messu Sunnuntaina 30.11. klo 13 Ristinummen seurakuntakeskuksessa, Eva Thölix ja Arto Ristolainen. Messun jälkeen adventtimyyjäiset. Sunday Service with Holy Communion Sunnuntaina 30.11. klo 13 Palosaaren kirkossa, Jarkko Willman ja Katariina Korkman. Adventin perhekirkko Keskellämme kulkee hän, hyvä auttajamme sunnuntaina 30.11. klo 17 Gerbyn seurakuntakodilla. Outi Klapuri, Tuija Niemistö, Elisa Häggblom, Marita Juuti Elina Korvola-Järvi, pyhäkoulunohjaajat. Iltapala. Puurojuhla Omaishoitajien puurojuhla maanantaina 1.12. klo 12 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28, hartaus Tuuli Kela, kanttori. Miesten saunailta Keskiviikkona 3.12. Lepikon leirikeskuksessa, VPS ry:n pj. Kalle Mattila: Kokemuksia nuorisotyöstä urheiluseurassa. Ohjelmassa sauna klo 17 alkaen, iltapala 3,50, vierailijan alustus ja keskustelua, hartaus Anne Bexar. Yhteiskuljetus klo 17 Koulukatu 26:n edestä. Eläkeläisten joululounas Eläkeläisten ruokailun joululounas tarjotaan torstaina 4.12. klo 11 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Hartaus Maaria Perälä ja Arto Ristolainen. KONSERTTEJA Samuli Edelmann perjantaina 5.12. klo 19 Vaasan kirkossa. Liput 20 e, myynnissä ovelta klo 18.30 alkaen. Kuulaopiston laulajien joulukonsertti maanantaina 15.12. klo 19 Palosaaren kirkossa, hartaus Sami Saharinen ja Johanna Välimäki. Martan ja Rudolfin joulu tiistaina 16.12. klo 19 Huutoniemen kirkossa. Johanna Iivanainen, Jukka Perko, Teemu Viinikainen, Jarmo Saari, Jenni Valorinta. Ohjelma 15 e. Ennakkomyynti Studio Ticket, ovelta ennen konsertin alkua. Tuotto Yhteisvastuulle. Pohjan Miehet perjantaina 19.12. klo 19 Vaasan kirkossa. Christmas Jazz -konsertti maanantaina 22.12. klo 19 Palosaaren kirkossa, Mariah Hortans ja M. Sandberg Duo. Hartaus Eva Thölix. Vapaa pääsy. Joululaulutuokio keskiviikkona 10.12. klo 13.30 Ruukinkartanossa, Maaria Perälä ja Katariina Korkman. Joulujuhla Diakonian joulujuhla torstaina 11.12. klo 12 Palosaaren kirkossa, hartaus Anne Bexar ja Arto Ristolainen. Itsenäisyyspäivä Kaksikielinen sanajumalanpalvelus itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 10 Vaasan kirkossa, Arto Lehtineva, Katariina Korkman, Lottakuoro, Tia-Maria Nord, Mikael Heikius, Solf blåsorkester, joht. Jussi Lepistö. Tuomasmessu sunnuntaina 7.12. klo 17 Vaasan kirkossa, Anne Bexar, Arto Lehtineva, Tuija Niemistö. Pappi tavattavissa klo 16 alkaen. Kahvitarjoilu messun jälkeen. Joulukonsertti Seurakunnan musiikkikoulun joulukonsertit tiistaina 9.12. klo 18 Huutoniemen kirkossa, Johanna Välimäki ja Anne Bexar sekä torstaina 11.12. klo 18 Palosaaren kirkossa, Johanna Välimäki ja Outi Klapuri. Christmas Carols Festival of Nine Lessons and Christmas Carols on Tuesday 23rd of December at 6 p.m. in the Main Church, Kirkkopuisto, Sami Saharinen, Tuija Niemistö, Laura Lammi oboe, David Oliver. Afterwards glögi and gingerbread cookies. Welcome to sing together! Yrittäjien Hyvän Mielen Aamiainen torstaina 11.12. klo 7.15 9 Ravintola Fondiksessa, musiikki Tenorissimo, puhe Krister Koskela, juonto Katja Rajala. Parisuhdeluento Mitä parisuhteemme kertoo meistä -luento tiistaina 11.12. klo 18 Vaasan kirkon kryptassa, erityisesti 2013-2014 avioliiton solmineille, Tuula Pukkala, hartaus Tuija Latvala. Iltapala. IKHTYS-messu perjantaina 19.12. klo 18 Palosaaren kirkossa, Tuuli Kela, Tuija Niemistö, Houseband. Messun jälkeen nuorten joulujuhla seurakuntatalossa. Jazzahtavaa joulutunnelmaa Mariah Hortans ja M. Sandberg Duo konsertoivat jälleen Palosaaren kirkossa maanantaina 22.12. klo 19. Konserttiin on vapaa pääsy. Jazzlaulajatar Mariah Hortansin ja kitaristi Mathias Sandbergin musiikkia voi kuvata rauhalliseksi, tunnelmalliseksi, traditionaaliseksi vocaljazziksi. Mariah Hortans / M Sandberg Duo on esiintynyt aktiivisesti Suomessa sekä tehnyt kaksi kiertuetta USA:ssa. Mariah Hortans on koulutukseltaan laulunopettaja. Esiintymisten ja opetuksen lisäksi hän on viime vuosina myös toiminut kuoronjohtajana. Jazzkitaristi Mathias Sandberg, joka on opiskellut muun muassa Manhattan School of Musicissa New Yorkissa sekä Berklee College of Musicissä Bostonissa, on yksi Pohjanmaan eniten kysytyistä freelancemuusikoista. Georg Riedel, LaGaylia Frazier, Manuel Dunkel, Pierre Swärd sekä Jukka Eskola ovat muutamia artisteja, joiden kanssa hän on työskennellyt. Christmas Jazz Kauneimmat joululaulut Kauneimpia joululauluja lauletaan yhdeksässä eri tilaisuudessa eri puolilla Vaasaa. Lisäksi järjestetään kaksi Kauneimmat Joululaulut -messua su 21.12. klo 10 Huutoniemen kirkossa ja su 21.12. klo 17 Gerbyn seurakuntakodissa. Kauneimpia joululauluja pääsee ensimmäisen kerran laulamaan lauantaina 13.12. klo 17 Palosaaren kirkkoon. Huutoniemen kirkon tilaisuudessa sunnuntaina 14.12. lauletaan lasten kauneimpia joululauluja klo 15 alkaen. Musiikki esitetään englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi ja muodostuu sekä Sibeliuksen, Händelin ja Schubertin klassisista joulusävellyksistä että perinteisistä pohjoismaisista joululauluista ja englanninkielisistä christmas carolseista. Musiikki on saanut uuden sovituksen, jossa on käytetty duon tunnukseksi muodostuneita harmonioita ja melodisia improvisaatioita sekä svengaavia rytmejä. Christmas Jazzin ohjelmistossa on muun muassa Schubertin Ave Maria bossa nova-sovituksena, 1700-luvun klassikko Kuului laulu enkelten, Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen ja Madetojan Arkihuolesi kaikki heitä gospel-versiona, Sibelius-sikermä On hanget korkeat nietokset sekä Händelin svengaava Dotter Sion. Vaasan kirkossa järjestetään kolme tilaisuutta, kaksi sunnuntaina 14.12. klo 17 ja klo 19 ja yksi sunnuntaina 21.12. klo 15. Tapaninpäivänä 26.12. Vaasan kirkossa lauletaan tämän vuoden viimeiset joululaulut klo 18. Sundomin kirkossa lauletaan keskiviikkona 17.12. klo 18, Ristinummen kappelissa torstaina 18.12. klo 19 ja Huutoniemen kirkossa lauantaina 20.12. klo 18. Tilaisuuksissa kerätään kolehti Lähetysseuran ulkomaisen työn tukemiseksi. Amazing Grace ja Maan korvessa kulkevi lapsosen tie mukaan virsikirjan lisävihkoon Vuodesta 1986 käytössä olleeseen virsikirjaan on tulossa suomenkielinen ja ruotsinkielinen lisävihko. Lisävihkojen tehtävänä on tuottaa uutta virsimateriaalia käytössä oleviin virsikirjoihin. Suomenkielisessä lisävihkossa suurelle yleisölle tunnettuja lauluja ovat muun muassa Amazing Grace (Oi ihmeellistä armoa), Morning has broken (Aamu on tullut) ja Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Lisävihkoehdotuksien virsille leimaa antavaa on niiden monipuolisuus. Lisävihkoihin tulee runsaasti mukaan myös monikielisiä virsiä. Molemmissa lisävihkoissa on käytetty yhteensä 26 kieltä. Martan ja Rudolfin joulu Martta ja Rudolf Koivun kuvamaailmaan perustuva joulukonsertti Konsertissa rakkaimmat joulun sävelmät kohtaavat suomalaisen joulukuvaston. Tuoreet sovitukset keskittyvät enimmäkseen hartaaseen joulumusiikkiin jatkaen uljaasti Jukka Perkon Kaananmaaalbumin tunnelmaa. Näiden perinteestä ponnistavien, mutta yhtälailla raikkaasti uutta luotaavien sovituksien laulusolistina toimii Johanna Iivanainen. Koko kansalle tuttujen Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun jouluja talviaiheisten piirrosten ja maalausten aiheet, liike ja rytmi myötäilevät musiikkia sekä maalailevat jouluisia mielenmaisemia. Tunnelmallisten animoitujen kuvien kautta syntyy lämminhenkinen visuaalinen maailma, joka kunnioittaa alkuperäisten teosten tyyliä ja henkeä. Koskettavien kuvien ja rakkaimpien joulusävelmien kohdatessa kuulijat ja katsojat voivat lipua muistoissaan menneeseen tai unelmoida tulevasta. Mutta ennen kaikkea kaikille tarjoutuu tilaisuus olla läsnä juuri nyt tässä joulun rauhaa sykkivässä kokonaisuudessa. Kokoonpanon muodostavat Johanna Iivanainen laulu, Jukka Perko saksofoni, Teemu Viinikainen kitara, Jarmo Saari kitara, Jenni Valorinta kuvitus. Tervetuloa kokemaan musiikillinen ja visuaalinen elämys Huutoniemen kirkkoon tiistaina 16.12. klo 19. Ohjelma 15 euroa. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Liput ovelta, ennakkomyynti Studio Ticket.

14 Majakka n 4/2014 Ilmoittaja, ota yhteyttä. Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi. PL 21 60101 SEINÄJOKI p. (06) 2477 750 www.iprint.fi Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0213561-1 Tilaa lehti, joka on kirkon puolella. 4 kk vain 29 (Norm.44 ) Pyhä keskellä Joka torstai. Rakentava vaihtoehto arvojen kaaoksessa. Tilaa Kotimaa-lehti. TilaukseT: soita 020 754 2333 lähetä sähköpostia: asiakaspalvelu@kotimaa.fi

28.11.2014 n Majakka 15 Adventin ja joulun ajan jumalanpalvelukset 1. adventtisunnuntai 30.11. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. Kuljetus Metsäkallio Kotiranta Suvilahti. Perhemessu klo 10 Huutoniemen kirkossa. Keittolounas. Sunday Service with Holy Communion 1 pm. at Palosaari Church. Messu klo 13 Ristinummen srk-keskuksessa. Messun jälkeen adventtimyyjäiset. Perhekirkko klo 17 Gerbyn srk-kodissa. Itsenäisyyspäivä 6.12. Kaksikielinen sanajumalanpalvelus klo 10 Vaasan kirkossa. Suomalainen messu klo 16 Vaasan kirkossa. 2. adventtisunnuntai 7.12. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. Messu klo 10 Huutoniemen kirkossa. Anglican Service 1 pm. at Palosaari Church. Messu klo 17 Gerbyn srk-kodissa. Tuomasmessu klo 17 Vaasan kirkossa. Pastori tavattavissa klo 16 alkaen. 3. adventtisunnuntai 14.12. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. Messu klo 10 Huutoniemen kirkossa. Messu klo 13 Ristinummen srk-keskuksessa. Sunday Service with Holy Communion 1 pm. at Palosaari Church. Messu klo 17 Gerbyn srk-kodissa. 4. adventtisunnuntai 21.12. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. Kauneimmat Joululaulut -messu klo 10 Huutoniemen kirkossa. Kauneimmat joululaulut -messu klo 17 Gerbyn srk-kodissa. Sunday Service 1 pm. in Palosaari Church. Jouluaatto 24.12. Joulujumalanpalvelus klo 10 Tammikartanossa. Jouluhartaus klo 13 siunauskappelissa, Vöyrinkatu 1. Jouluhartaus klo 14 siunauskappelissa. Jouluhartaus klo 15 Huutoniemen kirkossa. Perheiden jouluhartaus klo 15 Vaasan kirkossa. Jouluhartaus klo 16 siunauskappelissa. Jouluhartaus klo 18 Vaasan kirkossa. Jouluyön kirkko klo 22 Gerbyn seurakuntakodissa. Jouluyön kirkko klo 22 Ristinummen seurakuntakeskuksessa. Joulupäivä 25.12. Joulujumalanpalvelus klo 8 Vaasan kirkossa. Viittomakielinen tulkkaus. Kirkkoautot Suvilahdesta ja Metsäkalliosta. Joulupäivän jumalanpalvelus klo 9 Huutoniemen kirkossa. Joulupäivän jumalanpalvelus klo 10 Palosaaren kirkossa. Tapaninpäivä 26.12. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. Sunnuntai 28.12. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. Uudenvuodenaatto 31.12. Uudenvuodenaaton hartaus ja ehtoollinen klo 22.30 Vaasan kirkossa. Uudenvuodenpäivä 1.1.2015 Sanajumalanpalvelus klo 10 Vaasan kirkossa. Loppiainen 6.1.2015 Messu klo 10 Vaasan kirkossa. La 13.12. Su 14.12. Su 14.12. Su 14.12. Ke 17.12. To 18.12. La 20.12. Su 21.12. Pe 26.12. klo 17 Palosaaren kirkossa klo 15 Lasten Kauneimmat Joululaulut Huutoniemen kirkossa klo 17 Vaasan kirkossa klo 19 Vaasan kirkossa klo 18 Sundomin kirkossa klo 19 Ristinummen srk-keskuksessa klo 18 Huutoniemen kirkossa klo 10 Kauneimmat Joululaulut -messu Huutoniemen kirkossa klo 15 Vaasan kirkossa klo 17 Kauneimmat Joululaulut -messu Gerbyn srk-kodissa klo 18 Tapaninpäivän Kauneimmat Joululaulut Vaasan kirkossa Laulutilaisuuksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran työn hyväksi. Christmas Jazz ma 22.12. klo 19 Palosaaren kirkossa Mariah Hortans ja M. Sandberg duo Vapaa pääsy SAMULI EDELMANN Hiljaisuuden valo -konsertti pe 5.12. klo 19 Vaasan kirkossa Ovet avautuvat klo 18.30. Liput 20 e ovelta ennen konserttia. Vaasan laajin käsinkudottujen villasukkien valikoima su to klo 18 01 pe la klo 18 03 Puhelun hinta pvm/mpm evl.fi/palvelevanetti LÄHETYSSOPPI Kauppapuistikko 30, ma-pe klo 10 17 Joulutauko 24.12.2014 6.1.2015

16 Majakka n 4/2014 Sari Mäenpää Jokainen vastaantulija on taakankantaja. Tällaisen kohtaamisessa tarvitaan armahtavaisuutta ja lempeää rakkautta, sanoo Markku Nieminen. Nieminen jäi eläkkeelle sairaalapastorin virastaan 35 työvuoden jälkeen. Marraskuussa on valoa kaikesta huolimatta Sairaalapastori ja psykoterapeutti Markku Nieminen on kulkenut pitkän tien ihmisen rinnalla. Takana on 35 vuotta sairaalapappina Vaasan keskussairaalassa. Lisäksi hän on työskennellyt Vanhan Vaasan sairaalassa, joka on valtion ylläpitämä psykiatrinen sairaala. Sairaalapapin työ keskussairaalassa on muuttunut vuosien varrella. Aikaisemmin potilaat saattoivat viipyä sairaalassa viikkojakin. Pappi ennätti tavata potilaan useita kertoja, syntyi hoitosuhde. Tuolloin myös esimerkiksi hartaushetkien ja keskusteluryhmien tarve oli ilmeinen. Tänä päivänä hoitoajat ovat lyhyitä. Pappi menee kohtaamaan potilaan, joka on sairauden kriisissä kyselevänä ja ahdistuneena, Nieminen kuvaa. Kohtaaminen jää usein ainoaksi kerraksi. Potilaan monet kysymykset, ajatukset ja tunteet olisi kyettävä vastaanottamaan ja työstämään yhden tapaamisen aikana. Markku Nieminen kertoo iloiten pitkäaikaisesta unelmastaan, joka nyt on toteutumassa. Keskussairaalan Y-taloon on valmisteilla hiljainen huone, joka on potilaiden, omaisten ja henkilökunnan käytössä. Se antaa tilaa hiljaisuudelle, kuuntelulle ja myös papin kohtaamiselle. Arkisenkin elämän suuri arvo Kirkolliset toimitukset ovat edelleen työn arkipäivää, joskaan ei aikaisemmassa laajuudessaan. Kuitenkin elämänkatsomukselliset, eksistentiaaliset kysymykset elävät ihmisen mielessä voimakkaina elämän rajatilanteissa. Oman lapsen syntymä ja läheisen kuolema ovat pysyvästi ihmiselämän voimakkaimpia kokemuksia. Kuolevan vuoteen äärellä pyydetään, että pappi rukoilisi ja siunaisi lähtevän. Siinä tutut sanat luovat turvallisuutta väistämättömän edessä. Tärkeintä on ihmisen kohtaaminen. On oltava tilaa toisen ihmisen huolille. Usein esimerkiksi vasta vakava sairastuminen, elämän päättymisen uhka tai kipeästi läpikäyty elämänkriisi paljastavat elämisen aarteen, elämän monet rikkaat ja hyvät asiat. Sairasvuoteella paljastuu aivan arkisenkin elämän arvo, ja nimenomaan juuri sen arvo, Nieminen toteaa. Nieminen kertoo tarinan kerjäläisestä, joka oli vuosikymmeniä istunut samassa paikassa saman laatikon päällä kerjäämässä. Kerran eräs ohikulkija kysyi kerjäläiseltä: Oletko koskaan avannut laatikkoasi ja katsonut, mitä siellä on sisällä? En ole, sehän on tyhjä, vastasi kerjäläinen. No, mutta avaa nyt kerrankin laatikkosi, sanoi ohikulkija. Kerjäläinen avasi laatikon. Se oli täynnä kultaa. Laatikko, jonka päällä istun on elämäni, sanoo Markku Nieminen tarkoittaen myös itseään. On vain niin, että elämän virta estää meitä löytämästä aarteitamme. Vasta pysähtyminen avaa nykyhetken merkityksen. Tilan antaminen toisen ihmisen huolille Tärkeintä on ihmisen kohtaaminen. On oltava tilaa toisen ihmisen huolille. Tämä pätee yleisemminkin ihmissuhteissa. Jokainen on aika ajoin niin omien huoliensa valtaama, ettei itsessä ole tilaa toiselle ihmiselle. Se on hyvin inhimillistä ja ymmärrettävää, toteaa Nieminen. Se on kuitenkin pysähtymisen paikka itselle. Voin aika ajoin olla myös niin täynnä itseäni, omaa kuviteltua erinomaisuuttani, ettei apua tarvitseva ihminen löydä minussa paikkaa itselleen. Papin sielunhoitotyössä on paljolti kysymys siitä, että pyrkii tyhjentämään mielensä omista tarpeistaan, jotta toinen ihminen saisi tarvitsemansa tilan. Jokainen vastaantulija on taakankantaja. Tällaisen kohtaamisessa tarvitaan armahtavaisuutta ja lempeää rakkautta. Markku Nieminen muistuttaa Martti Lutherin sanoista: Sielunhoito on sitä, että pappi puhuu ystävällisesti ihmisten kanssa. Siinä lähestytään varovasti ja kunnioittaen toista ihmistä, joka on aina ristinkantaja. Onko kuolema tappio? Lääketieteelle kuolema on tappio, Nieminen toteaa. Se voi myös olla uudelleen löytämisen aika. Pieni lapsi aavistaa jo varhain kuoleman todellisuuden. Hän näkee sen syksyn kuolevissa lehdissä ja muualla ympärillään. Me aikuiset emme vain osaa vastata lapselle, vaan hätäännymme oman kuoleman pelkomme kourissa ja väistämme kyselyn. Nieminen viittaa tässä amerikkalaisen psykoanalyytikko Irwin Yalomin tutkimuksiin. Meille on yhteistä kuoleman pelkääminen. Miten voisimme op- Vasta pysähtyminen avaa nykyhetken merkityksen. pia elämään sen edessä? Nieminen kertoo, miten pappi oppii kuolevan vierellä jatkuvasti tämän hetken merkitystä. Jos olisi elänyt tässä ja nyt, voisi olla ehkä helpompi luopuakin. Tekemisen tarve haihtuu pois, olemisen taso löytyy ja siinä vain levätään. Se voi olla syvä rauhan kokemus. Surussa voimme löytää oman syvimmän olemuksemme. Olemme kuitenkin osa suurempaa elämänkokonaisuutta. Olemuksellinen yhteys jatkuu kuoleman rajan yli. Nieminen toteaa, että Jumala ilmoitti Moosekselle nimekseen Minä olen se, joka olen. Ehkä meillekin on hyväksi ja riittävää löytää keitä olemme, mihin yhteyteen kuulumme. Tuomo Klapuri