K TEEMINEN KIRJAKAUPPA

SHAKKiKIRJAlllSUUTTA 1. A. HOROWlTZ: HOW TO WIN ln THE CHESS ENDINGS 1974 With 171 diagrams 234 s. 21,80 W. KORN: MODERN CHESS OPENINGS Eleventh edition 1974 374 s. 54,40 K TEEMINEN KIRJAKAUPPA Keskuskatu 1, 00100 Helsinki 10, puh. 90-651122/157 SHAKKIPElEJÄ Kauniit käsintehdyt intialaiset puunappulat tyylikkäässä kotelos o sa 70,- samat pahvirasiassa 45,- puiset shakkipelit alk. 23,80 STAUNTON KING CLUB 80 kilpailunappulat 38,90 pahvilaudat all<. 5,45 PAPERIOSASTO KIRJATALO KESKUSKATU 1

,] 1,. Suomen suot/le~j S ;-1 A.< _< I N:o 8 1 Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliitonr Kirjeshakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkain äänenkannattaja Päätoimittaja PostisiirtotiIin n:o 413005-7 Pankki: Hei Suom Sp - Taloudenhoitaja Pohjantalon konttori Julkaisutoimikunta MATTI NUKARI LEENA KARASLAHTI P A AVO J. M A R K K 0 LA Kasavuorentie 12 D 16 02700 Kauniainen puhelin 500 025 Ristolantie 8 A 12 00300 Helsinki 30 puhelin 571 105 k, 440 481/16 t RAIMO HEIKKILÄ MAUNO LAISAARI SIMO NUOTIO OSMO SÄRKI LAHTI ICCF:n kongressista: Vasemmalta pöydän takaa A. Kiprov (BG), St. Kania (PL), A. Heintze (DDR), W. Sagorowski (SU), rva B. v. Massow, H W. Massow (BRD) ja B. Lukas (CS) sekä etualalla oikealta J. Vandorffy (H), H. Mostert (NL) ja B. Perfors (NL). SUOMEN SHAKKI vuodeksi 1916 Vuosikerran hinta mk 25,- Käytä n:o 5 välissä olevaa filillepanokorttia! PostisiirtotiIin n:o 413005-1 Vaihto Käsillä oleva Suomen Shakin numero on viimeinen, jonka toimitan. Siirtymiseeni»eläkkeelle» vaikuttaa paitsi heikentynyt terveys, myös lehden kipeästi kaipaama uudistumisen tarve. Kun olen saattanut maailmalle 10 vuosikertaa, olen yhä selvemmin huomannut, että jo'takin uutta lehti tarvitsee piristyksekseen. Ennen kaikkea se tarvitsee nuoren päätoimittajan, joka pystyy tuomaan mukanaan uusia ideoita ja jaksaa kamppailla usein esiintyvien taloudellisten pulmien kanssa. Uudeksi päätoimittajaksi O'n valittu Esko Nuutilainen, joka on jo monelle lukijalle tuttu Kirjeshakki-lehden päätoimittajana. Kun hän vuoden alussa astuu paikalleni, toivotan hänelle ja samalla Suomen Shakille parhainta menestystä. Lehden toimit,taminen on ollut mielenkiintoista ja hauskaakin. Se on ollut eräs tapa harrastaa shakkia. Mttään taloudellista hyötyä ei siitä ole ollut, pikemminkin päinvastoin, mutta jo koulupoikana syttynyt innostus harrastukseemme on vaikeuksista huolimatta antanut voimia ponnistuksiin. Suomen Shakin julkaisu toimikunta on pyytänyt minua kuitenkin kirjoittamaan vielä lehteen, joten kokonaan en ehkä häviä näyttämöltä, mutta joka tapauksessa: Monet kiitokset kaikille lukijoille ja avustajille menneistä kymmenestä vuodesta! Matti Nukari P.S. Pelaa myös kirjeshakkia! Tämän Suomen Shakin välissä on Suomen Kirjeshakkiliiton ilmoittautumiskortti. Sillä voi ilmoittautua liiton jäseneksi sekä osanontajaksi erilatsiin kirjeshakkikilpailuihin. Kirje.shakki on erinomainen tapa oppia syvällistä peliä ja varsinkin se opettaa avausteorian tuntemusta. Käytä siis tilaisuutta hyväksesi!

172 SUOMEN SHAKKI Ilmari Niemelä kuollut Shakkielämämme tunnetuimpiin ja värikkäjimpiin mestareihin kuulunut varatuomari Aarne Ilmari Niemelä kuali Helsingissä marraskuun 12. päivänä 68 vuaden ikäisenä. Hän sai shakkimestarin arvan 1947, vaitti Suamen mestaruuden vuatta myöhemmin ja Suamen Shakkiliitan mestaruuden 1966. Jaukkue-MM-kisaissa hän edusti maatamme seitsemästi: Dubravnikissa 1950, Helsingissä 1952, Maskovassa 1956, Leipzigissä 1960, Varnassa 1962, Tel Avivissa 1964 ja Havannassa 1966. Lisäksi hän osallistui kalmasti PM-turnauksiin ja kerran Maailman Shakkiliitan alueturnaukseen, lukemattamista katimaisista kilpailuista puhumattakaan. Shakin ansiamerkki hänelle myönnettiin 1972.»Aatw) - kuten häntä shakkipiireissä nimitettiin - ali armaitettu sammittelija ja hyökkäyspelaaja, jaka ei kunniaittanut nimekkäimpiäkään vastustajia. Manet hänen kameat voittansa avat löytäneet tiensä,shakin oppikirjajen ja aikakauslehtien palstaille. Kuningatargambiitti: symmetrinen muunnelma A. Kiviaho-I. Niemelä Manrad-turnaus shakkikadissa Helsingissä 1.11. -58 1. e2-e4 Rg8-f6 2. Rb1-e3 e7-e6 3. Rg1-f3 d7-d5 4. e2-e3 Lf8-e7 5. b2-b3 0-0 6. Le1-b2 e7-c5 7. d2-d4 Rb8-e6 8. Lfl-d3 b7-b6 9. 0-0 e5xd4 10. e3 X d4 Le8--b7 Siirtovaihdoin an tultu erääseen symmetrisen kuningatargambiitin asemaan, jata manet shakkimaailman kuuluisuudet avat pitäneet valkealle lupaavana valkean lähetti parin allessa valmiusasemissa hyökkäykseen mustan kuningasasemaa vastaan. Tavallisin jatka on allut Il.De2 dxe! 12.bxe, jassa valkean d-satilaan anastaminen jahtaisi suaraan häviöön siirrailla 12. Rxd4 13.Rxd4 Dxd4 14.Rd5! De5 15. Lxf6! gxf 16.Rxe7t Kh8 17.Rd5 exd 18.Dh5 f5 19.Lxf5! jne. 11. TaI-el Tämä siirto ja Ståhlbergin emo pelissä käyttämä Il.a3 lienevät hiukan Il.De2 siirtaa parempia. 11. Re6-b4 Niemelä adottaa valkean hyökkäysmielessä peräyttävän lähetin bl:een, mikä an hyvin ennustettu. Valkean ali phänyt pelata 12.Le2. 12. Ld3-b1 13. b3xe4 14. Dd1Xf3 d5xe4 Lb7Xf3! Jas valkea alisi lyönyt satilaalla, alisi musta siirralla 14.-Rh5 saanut lupaavan aseman. KuningatarsiirtO' an apettavainen virhe, janka musta käyttää hyväkseen. 14. Dd8xd4 15. a2-a3 Rb4-a6 16. Df3-b7 Le7-d6! Lyödessään kuningattarella f3:een valkea luuli vaittavansa upseerin suuremmatta vaaratta, mutta lähetinsiirto asaittaa uhrauksen harkituksi. Jas valkea nyt jatkaisi 17.Tfdl DeS 17. T X d6:11a, musta vaittaisi välisiirralla 17.-Re5 laadun. 17. Db7xa6 18. Kg1xh2 19. Kh2-g1 20. Tf1-e1 21. Kg1-h1 22. Kh1-g1 23. Kd-fl 24. Kfl-e2 25. Ke2-d3 26. Re3-d5 Ld6xh2t! Dd4-h4t Rf6-g4 Dh4xf2t Df2-hU DM-h2t Dh2-hH Dh1Xg2t Tf8-d8t Dg2xb2 Valkea antautui. Vaikka pelin tapahtumat näyttävät pelkältä takthkalta, jossa mustan iskuvalmiudella an allut ratkaiseva asa, avat pelin opetukset aikeastaan asemallisia ja asaittavat, ettei lähettiparin tukema keskustasatilaspari ainakaan tässä asetelmassa anna valkealle tadellisia hyökkäysmahdallisuuksia. E. Böökin mukaan kirjasta»shakkipakinaita». Eero E. Böök: Mestarin mietteitä SHAKKIA KATSOJILLE SUOMEN SHAKKI 173 Kun kaksi katipelaajaa asettuu vastakkain, tapahtuu se aman ajanvietteen merkeissä. Jas paikalle asuu katsaja, tämä melka varmasti lausuu jatakin tylsästä tuijattamisesta. On tästä paikkeuksiakin, jallain katsajaksi tulee kalmas mies, jaka haluaa nähdä ruutulaudan tapahtumat. Kerran vuanna -46, jallain alin muuttanut Turkuun apulaissatamainsinöörin tehtäviin, tapahtui seuraavaa. Koska asunnon saanti sadan jälkeen ali kiven takana, olin majaittunut Naantaliin ja perheeni asui edelleen pääkaupungissa. Pistäydyin silloin tiheään shakkiystävieni luana. Eräänä kevätsunnuntaina alin shakkimestari KeijO' Blombergin luana. Ajan kuluksi pelasimme keveitä pelejä, jaissa kaikissa teemana ali preussilainen peli.,se johtaa taktillisesti värikkäisiin käänteisiin ja niitä ali runsaasti peleissämme. Kumpikin vaitti niistä kaksi. Koska emme pelanneet pikapeliä, harkitsemisaikaa ali riittävästi ja pelien tasa kahtalainen. Kun alimme saaneet peluusta tarpeeksemme, keskityimme kahviin ja pullaan. Silloin sai avikella. Blamberg meni avaamaan ja palasi heti takaisin.»siellä tulee Säilä. Nyt se tietysti vaatii meitä pelaamaan», hän sanai.»eihän se nyt tuata vaikeuksia», vastasin.»pelataan uudestaan ne neljä peliä, niin Säilä saa jatakin nähtävää!»»hyvä! Tehdäänpä niin», ali Keijan vastaus. Samassa Säilä tuli sisään sanaen»terve, terve! Näyttäkääs nyt minulle, kuinka tadelliset mestarit pelaavat.» Asiaankuuluvan kursailun jälkeen ryhdyimme Blambergin kanssa taimeen. Pelasimme kerrassaan hirmuvauhtia sammitelman seuratessa napeasti tainen taistaan. Säilän ihmettelyllä ei allut rajaja. Tuskinpa kumpikaan meistä ali koskaan saanut osakseen sellaista ylitsevuatavaa ihailua.»mitä!? Vaikos tuankin uhrata! - Tehän pelaatte kuin jumalat! - Kyllä te todella alette mestareita! - Nainkas se nyt kävikin!» Ohjelma ali lyhyessä ajassa menestyksellä suaritettu ja katsaja ali tyytyväinen. Tähän päivään mennessä hän ei ale saanut kuulla, että kaka»näytäntö» alikin etukäteen valmistettu. ~rkitsin myöhemmin muistiin tai sen vaittapelini, jaka ali seuraavanlainen: Preussilainen peli, Turku 1946,K. Blomberg-E. Böök: 1. e2-e4 e7-e5 2. Rg1-f3 Rb8-c6 3. Lfl-c4 Rg8--f6 4. Rf3-g5 d7-d5 5. e4 X d5 b7-b x! Tämä yllättävä gambii!tti ali silloin uusinta tea~ilaa. Paras vastaus lienee 6. Lf1!, mutta senkin jälkeen peli mitä terävintä. 6. Lc4xb5 Dd8xd5 7. Lb5xc6+ Dd5xe6 8. 0-0. Jatka 8. Df3 e4 9. Db3 Le5! 10. DXf7+ Kd8 on kehitysedun jahdosta ratkaisevasti mustaetuinen. Lc8-b7 9. f2-f3 Lf8-e5+ 10. Kg1-h1 h7-h6 11. Rg5- h3 0-0-0 12. d2-d3 g7-g5 13. Rh3-f2 g5-g4 14. Rf2-e4. Tämä luonnollisennäköinen siirto' jahtaa suaraan perikataan. Sen sijaan 14. Rb-d2! gxf3 15. DXf3! Rd5! 16. Rd-e4 Rb4! alisi johtanut mielenkiintaiseen kamppailuun, jossa valkea ei olisi allut vailla pelastumismahdallisuuksia.

174 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 175 g4 X f3 15. g2 X f3 Aavistuksen verran parempi olisi ollut 15. D X f3, mutta sekään ei pelastaisi häviöitä. Rf6 X e4 16. f3xe4 Dc6xe4+! 17. d3xe4 Td8Xdl 18. Tfl X dl Lb7 X e4 X. Hauska peli, mutta eivät Blombergin voitot olleet sen huonompia. Asianlaita on toinen, jos pelaajat istuvat vastakkain shakkikahvilassa tai kerhossa. Ennen shakkikahviloiden kukoistusaikana - niitä ei liene jäljellä muualla kuin Wienissä - ajanvietepelit pikkupanoksineen ja tietenkin ilman shakkikelloa saivat aina runsaan yleisön, joukon»takapiruja», jotka vanhan tavan mukaan sekaantuivat pelin kulkuun neuvoineen ja huomautuksineen. Pelaajat eivät olleet tietenkään sen hienompia, vaan naulailivat siirtojaan laulunpätkillä, sananlaskuilla, raamatuniauseilla ja kaikenlaisilla sutkauksilla. Tämä suunsoitto oli yhtä tärkeätä kuin itse peli. Ja parasta oli, että katsojat elivät mukana ja suorastaan osallistuivat peliin. Tämä oli tavallista jo keskiajalla. Siitä kertoo muun muassa balladi, jonka sankari pelasi shakkia itsensä Kaarle Suuren kanssa ja suostui peliin vain ehdolla, etteivät läsnäolevat herttuat ja Jaarlit sekaantuisi pelin kulkuun. Kahvilapelit houkuttelivat katsojia yhtä hyvin ja oli sitten kysymyksessä tunnettujen taitajien kamppailu tai vain etuantipeli, jossa etuannin antaja joutui taistelemaan kuin David Goljatia vastaan. Seuraava peli on pelattu Joskus vuosisadan alussa Wiener Schachklub'issa, joka silloin oli keisarikunnan shakkikuuluisuuksien kokoontumispaikka. Valkeilla pelasi aikanaan shakkijohtajana ja nerokkaana shakkipakinoitsijana tunnettu Josef Krejcik, joka ylimielisesti oli tarjonnut kuningattaren etuannin edellyttäen guldenin panosta peliltä. Wiener Schachzeitungin päätoimittaja, vuosisadan vaihteen molemmin puolin tunnelttu mestari Georg Marco kuului pelin katsojiin ja pelasti sen unohdukselta. Etuantipeli ilman valkean kuningatarta, Wien 1908, J. Krejcik-Hirschhorn 1. e2-e4 e7-e6 2. d2-d4 d7-d5 3. e4 -e5 c7-c6 Krejcikin huomautus:»c7 -c5 olisi karkea virhe!» 4.a2-a3 Rg8- e7»steinitzin siirto espanjalaisessa pelissä!» 5. f2-f4 Dd8-a5+»Paras siirtol> 6. b2-b4 Da5-h6 7. Rgl-f3 h7- b6»tietenkin mahdollisuuden Rf3-g5 estämiseksi, mutta on sitä parempiakin siirtoja!» 8. c2-c4 g7-g6»tietenkin aiotte pelata Lf8-g7, mutta tulihan d5xc4:kin kysymykseen!» 9. Bbl -c3 a7-a5»tätä tylsyyttä on jo tarpeeksi! Nyt kuitenkin alkaa jotain tapahtua!» 10. e4-c5 Db6-c7 11. M-b5 c6-b5»ettehän tietenkään uskaltanut pelata b7-b6!» 12. Rc3xb5 Dc7-c6 13. Rb5-d6 + Ke8-d8 14. Lfl-b5 Dc6 -c7»ainoa mahdollisuus!!» 15. Rd6X f7 X. Seurauksena oli tietenkin valtava naurunrämäkkä. Shakkimuistelmissaan Krejcik julkaisi pelin otsikolla»kaikkien aikojen lyhin kuningataretuantipeli». Toinen yhtä hyvä ja varmasti takapirujen mieleinen peli oli seuraava baltilaisen suurmestarin, A. Nimzowitschin nuoruudenpeli, joka epäilemättä on pelattu riikalaisessa Reinerin kahvilassa. Etuantipeli ilman valkean kuningatarta ja mustan ratsua g8:ssa, Riika 1908. A. Nimzowitsch-Leelaus: 1. b2-b3 e7-e5 2. Lcl-b2 f7-f6 3. e2-e4 c7-c6 Mustan olisi ollut syytä avata peli siirrolla d7-d5, mutta hänellä oli siitä»huonoja kokemuksia». 3. Rbl-c3 Lf8 -b4 Musta lienee unohtanut edellisen siirtonsa tarkoituksen!? 5. 0-0-0 Lb4 X c3 6. d2 X c3 0-0 Leelaus oli oppinut, että oli linnoittauduttava ajoissa. Mutta mestari osoittaa kuitenkin, että vastustajalla on vielä opittava vielä muutakin, ennen kuin pienempi etuanti voi tulla kysymykseen. 7. Lb2 -a3 Tf8-e8 8. La3-d6 Niinpä nyt tämä lähetti hyväksi aikaa estää kuningatarsivustan liikekannalle panon. Dd8 -b6 9. Rgl-f3! Sotilas f2:ssa unohtuu lyötäväksi. Db6Xf2 10. h2-h4 h7-h6 11. Lfl-c4+ Valkea säästi tämän shakkauksen mahdollisimman pitkään, jottei musta kerkiäisi pelata b7-b5. Kg8 -h7 12. h4-h5 b7-b5 Musta herää melko myöhään huomaamaan lähetin vaarallisuuden 13. Lc4-f7 Te8-e6 Asema alkaa tuntua epämukavalta, mikä antaa aiheen tarjota laadun uhrausta. 14. Rf3-h4! 14. Lxe6 olisi tietenkin ollut»ratkaiseva virhe». Te6xd6 15. Tdl xd6 Df2-c5 16. Thl-dl Dc5xc3 Hiukan ihmetellen valkean rohkeutta musta lyö sotilaan. 17. Tdl-d3!! Uhkaa ilmeisesti jatkaa 18. Rf5 ja sitten 19. Tg3. Mutta valkeahan on unohtanut kokonaan, että musta shakkaa voittaen ratsun! Dc3-el+ 18. Kcl-b2 Delxh4 Nyt valkea on selvästi tappiolla, eikö niin! 19. Lf7-g6+ Kh7-g8 20. Td6-e6! Musta antautui ja katsojilla oli hauskaa. Näissä peleissä pelaajat omaksi huvikseen hauskuuttivat yleisöä. Oman lukunsa muodostavat pelit, jotka on nimen omaan tarkoitettu»shakkiteatteriksi». Jo keskiajalla oli tapana järjestää elävillä nappuloilla pelattuja pelejä ja eräissä Keski- ja Etelä-Euroopan kaupungeissa perinne on säilynyt meidän päiviimme asti. Kaupungin vanhalla torilla esitetään shakkinäytelmä joka vuosi tai muuten määräajoin. Väitetään, että ainakin itämailla hirmuhallitsijat olisivat pelanneet elävää shakkia siten, että lyödyt nappulat tarpeettomina mestattiin. Mielenkiintoinen kuvaus hiukan myöhemmän ajan verettömästä elävästä shakista löytyy 1500-luvun ranskalaisen satiirikon Rabelais'n romaaneissa Gargantua ja Pantagruel, jotka kertovat valtavasta jättiläispojasta ja hänen isästään. Rabelais kertoo shakkipelistä, joka esitettiin balettina ja, jossa nappulat seurasivat täysin sen aikuisia pelisääntöjä. Koska tällaisen näytöspelin on oltava värikäs ja sisältörikas eikä se saa kestää liian kauan, on peli laadittava jo etukäteen. Usein käytetään yksinkertaisesti jotakin tunnettua loistopeliä. Kun sitten pelaajina esiintyy kuuluisia mestareita, voi syntyä omalaatuisia tilanteita. Niinpä kerran Aljechin ja saksalaisamerikkalainen Edward Lasker pelasivat viimemainitun melko äskettäin Suomen Shakin palstoilla nähdyn lyhytpelinedw. Lasker-G. Thomas. Arjechin ei kuitenkaan suostunut häviämään näytöspeliä ja niin Lasker sai tyytyä häviämään musltilla pelin, joka on hänen tunnetuin suorituksensa. En oikein pysty uskomaan, että monikaan elävillä nappuloilla pelattu peli olisi ollut todellinen shakkikamppailu. Helsingissä käytiin runsaat kaksikymmentä vuotta sitten Pallokentällä kamppailu 'Kaila-Ridala, jonka musta voitti kerrassaan hurjan sommittelun jälkeen. Avauskin oli ns. Falkbeerin gambiittia, jossa on hyvin vaikeata aikaansaada kuivaa peliä. Eräs kuuluisimpia, ellei kuuluisin elävillä nappuloilla pelatuista peleistä on seuraava amerikkalaiseen show-tyyliin järjestetty kamppailu ex-maailmanmestari Capablancan ja filmimaailman shakkiopettajana aikoinaan tunnetun, kv-mestarin H. Steinerin välinen. Espanjalainen nehratsupeli, Los Angeles 1933, J. R. Capablanca-H_ Steiner: 1. e2-e4 e7-e5 2. Rgl-f3 Rb8-c6 3. Rbl-c3 Rg8-f6 4. Lfl-b5 Capabanca ei 30-luvulla enää käyttänyt kuningassotilasavauksia, mutta nyt hän palasi takaisin erääseen nuoruutensa peli tapaan. Lf8-b4 5. 0-0 0-0 6. d2 -d3 d7-d6 7. Lcl-g5 Lb4xc3 8. b2 X c3 Rc6-e7 Musta haluaa antaa pelille väriä eikä niin ollen tee normaalisiirtoa 8. -De7, joka johtaisi hitaasti

176 SUOMEN SHAKKI kehittyvään asemapeliin. Ilmeisesti mustan muisti kuitenkin hiukan petti, sillä ratsunsi:irto on parempi ilman edelläkäypää vaihtoa c3:ssa. 9. Rf3- M! c7-c6 10. Lb5-c4 Lc8-e6 Musta ei tietenkään näytöspelissä mene luonnollisesti näyttävään muunnelmaan 10. -d5 11. Lb3 dxe4 12. dxe4 DXdl 13.Taxdl Rg6 14.RXg6 hxg6 15. Lxf6 gxf6 16. f4 jne, jossa hän joutuisi epäedulliseen ja lisäksi yleisölle mielenkhnnotltomaan loppupeliin. 11. Lg5xf6 g7xf6 12. Lc4xe6 f7xe6 13. DdlNg4+ Kg8-f7 Pakko sotilaan suojelemiseksi. 14. f2-f4 Tf8-g8 Tarjolla ei ole kunnon siirtoja. 15. Dg4-h5+ Kf7-g7 16. f4xe5 d6xe5 17. Tflxf6! Capablanca suorittaa mattil1iyökkäyksensä tyylilleen ominaisella selkeällä yksinkertaisuudella. Kg7 X f6 18. Tal-fl+ Re7-f5 19. Rh4xf5! Jos valkea löisi sotilaalla, pääsisi kuningas pakoon e7:n kautta. e6xf5 20. TflXf5+ Kf6-e7 21. Dh5-f7 + Ke7-d6 22. Tf5 -f6+ Kd6-c5 22.-DXf6 23.DXf6+ Kd7 24. D X e5 olisi venyttänyt peliä melkoisesti asettamatta valkean voittoa kyseenalaiseksi. Siis parempi nopea kuolema kuin jatkuva pelko! 23. Df7Xd7 DIlS-bS 24. Tf6xc6+ Db6xc6 25. Db7-b4 X. Selväpiirteisyydessään erinomainen näytöspeli. Elävillä nappuloilla ei nykyään pelata vain villissä lännessä vaan myös salaperäisessä idässä. 30 vuotta edellisen pelin jälkeen pelattiin Bruusian pääkaupungissa seuraava llteatrisovannaja partijall. Avaus oli valittu värikkyyden takaamiseksi aivan oikein. Bronstein on eräs niitä harvoja suurmestareita, jotka ovat käyttäneet sitä melkein ketä vastaan hyvänsä ja muunnelma sai tulikasteensa pelissä Keres-Aljechin, Salzburg 1942, jonka maailmanmestari voitti. Pelitapaa on sen jälkeen parannettu, joten Bronstein saattoi uskaltautua siihen mainettaan vaarantamat ta. On myös luonnollista, ettei vaativalle neuvostoliittolaiselle shakkiyleisölle sovi tarjota mitä hyvänsä, vaan näytäspelinkin avauksessa on pysyttävä sopivaisuuden rajoissa. Se merkitsee sitä, että on käytettävä pelitapoja, jotka kestävät melko ankaran arvostelun. Kuningasgambiitti, Tbilisi 1963, D. Bronstein-T. Petrosjan: 1. e2-e4 e7- e5 2. f2-f4 e5xf4 3. Rgl-f3 Rg8-f6 4. e4-es Rf6-h5 5. Ddl-e2 Lf8-e7 6. d2-d4 0-0 Mustan ei kannata pelata 6.-Lh4+ 7.Kdl 0--0, koiska 8. g4! jälkeen vaikealla on vahva hyökkäys. 7. g2-g4! f4xg3 8. h2xg3! Mainitussa pelissä Kares-Aljechin oli jatko 8. Rc3 d5 9. Ld2 Rc6 10. 0-0-0 Lg4 ja musta saavutti selvän edun. Rh5 X g3 9. De2-h2 Rg3xhl 10. Lfl-d3 g7-g6 Aljechinin suosittama 10. -f5 olisi saanut vastauksen 11. Lc4+ Kh8 12. Rc3 sekä sitten 0-0-0 ja Txhl jne. Mustan asema olisi ollut sen jälkeen vaikea. 11. Dh2-h6 d7-d5 12. Rbl-e3 Rhl-g3 13. Rf3-g5 Le7xg5 14. Lelxg5 f7-f6 15.Ld3 X g6! DdS-e7 Tämä siirto tapahtui katsojien mieliksi. Suoraan tasapeliin olisi vienyt 15. -h X g6 16. DXg6+Kh8 17. Dh6+ Kg8 jne. 16. Rc3 X d5 De7-g7 PELIOSASTO Toimittaa: JORMA ÄIJÄLÄ Miekka 2 I 138 02600 Espoo 26 TSHEKKOSLOVAKIA-SUOMI Tshekkoslovakialainen shakkij oukkue oli 8.-11.11. TShL:n viimevuotisen Bratislavan matkan vastavierailulla maas, samme. Dr E. Novyn johtama joukkue oli huomattavasti viimekertaista vastusta vahvempi, mukana olivat molemmat aktiivit Slovakian kansainväliset mestarit. Valitettavasti TShL joutui asettamaan heitä vastaan varsin varamiehisen joukkueen, josta puuttuivat Poutiainen, Rantanen ja Venäläinen. Vieraita ei voida pitää varsinaisena Tshekkoslovakian maajoukkueena, vaan kyseessä oli Slovakian osavaltion paras mahdollinen kokoonpano. Osavaltioiden joukkueet eivät kuitenkaan ulkomailla esiinny 'itsenäisinä', virallisena nimityksenä on Tshekkoslovakia B. Kotijoukkue teki avajaiskierroksella 8.11. jymy-yllätyksen voittamalla nimekkäät slovakit 2 1 12-1112. Ensimmäisellä pöydällä Kivipelto nujersi KvM J. Plachetkan ja KvM J. Kozma menetti pisteen VäyryseUe. Morantin joutuessa tyytymään tasapeliin mestariehdokas J. Privaraa vastaan. Vieraiden lohdutuspisteen vei 17-vuotias, Slovakian keksinkertainen juniorimestari L. Ftacnik jyräämällä Fastbergin. 17. Lg5Xf6 Tf8xf6 Kuningatar ei ollut lyötävissä matin 18.Re7 X vuoksi. 18. Lg6 X h7 + KgS-h8 19. Dh6 X g7 + Kh8 X g7 20. e5 X f6 + Kg7 X h7 21. Rd5 xc7 Voittaa tornin ja johtaa selvään tasapeliasemaan. Rb8-c6 22. Re7 X a8 Rc6 X d4 23. 0-0-0 LcS-f5 Tässä sovittiin tasapelistä :Peli oli näyttävä eikä tärvellyt kummankaan kuuluisuuden mainetta. Jatkuu SUOMEN SHAKKI 177 Sunnuntaina 9.11. terääntyneet vieraat näyttivät harrastelijoille taivaan merkit: sitkeän kamppailun jälkeen kirjoihin oli merkittävä puhdas 0'-----4 tappio. Tutustuttuaan maanantaina Karjaalla perusteellisesti suomalaiseen saunaan ja >tiistaina Helsinkiin tyytyväiset vieraat matkasivat Moskovan kautta kotimaahansa. ALJECHININ PUOLUSTUS KvM Jan Plachetka- Kai Kivipelto ThSh-CSSR, 1. ottelupeli 8.11. 75. l.e4 Rf6 2.e5 Rd5 3.d4 d6 4.c4 Rb6 5. e X d6 c X d6 6.Ld3 g6 7.Rc3 Lg7 8.Rge2 0-0 9. 0-0 Rc6 10.Le3 RM? Parempi olisi ollut 10.-d5. Minua kiinnosti kuitenk,in pelisiirto, koska oletin, että se vie pelin oudoille laduille. Ja veihän se, nimittäin mustan pelin! Valkean valitsema jatko takaa hänelle selvästi paremman pelin. 11.b3 Musta uhkasi voittaa soitilaan siirroin 1l.-Rxd3 12.DXd3 Lf5 ja c4-sotilas on mennyttä. 11.-RXd3 12.DXd3 Rd7 13.Tadl a6 Valkea voi olla avaukseensa tyytyväinen, mutta minä mustilla en. Yritän siirrolla 13.-a6 päästä toteuttamaan siirron b7 b5 saadakseni D-sivustalla vastapeliä. 14.a4! Rf6 15.f3 d5 16.c5 Lf5 17.Dd2 b5! Tämä siirto pakottaa valkean huomioimaan D-sivustalla tapahtuvan mustan vastapelin, ja keskustassa valkea ei pääse jatkamaan kehitystä. 18.Rg3? Mielestäni huono siirto. Parempi olisi ollut 18.axb5 axb5 19.b4, minkä jälkeen mustan taktiset mahdollisuudet D-sivustalla olisivat aivan mitättömät. 18.-Ld7 19.axb5 axb5 20.Tal Parempi olisi ollut 20.b4! 20.-b4 21.Ra2 Siirtoa 21.Ra4 olisi seurannut 21.-Lxa4 22. Txa4 Txa4 23. b X a4 Da5 24.Tal Rd7 uhkauksin 25.-

178 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 179 Rxc5. Mustalla olisi tällöin varastossa myös vapautussiirto e7-e5. 21.-Ta3 22.Tabl Ei 22.DXb4? sillä 22. -Da8 23.Dd2 Da7 24.Tfbl Tfa8 25.Tb2 Lb5 mustan selvin eduin. 22.-DaS 23.Tb2 (Tai 23.RXb4 Tb8 23. Ta8 24.R X b4 Tb8 Luulen, että valkea ei aavistanut mustan saavan aikaan näin hyvää vastapeliä. Mielestäni mustan asema on nyt jo parempi. 2S.Rd3 Dxd2 26.LXd2 Eli käynyt 26. TXd2? koska 26.-T8Xb3 27.Tfd1 Lb5 ja musta voittaa upseerin. 26.-T8 X b3 Mietin pelin aikana siirtoa 26.-Lb5, koska ajattelin, että se voittaa upseerin. Sitten huomasin, että valkea vastaisi 26.-Lb5:een pelaamalla 27.Lf4! Lxd3 28.Lxb8 Rd7 29.c6! Lxd4+ 30.Kh1 Rb6 ja asema on todella epäselvä. 27.TXb3 Txb3 28.ReS LbS 29.Tcl Jos 29.Tal, niin 29.-Re8. 29.-Re8 30.c6? Parempi olisi ollut 30.f4. 30.-f6 31.Rd7? (31.Rg4) 31.-Td3 Nyt valkean asema alkaa olla toivoton, koska alarivin heikkoudet estävät upseerien yhteistyön. 32.LM (32.Lf4 TXd4) 32.-Lh6 33.Tel Le3+ 34.Khl Lxc6 3S.Rb8? 35.Rc5 TXd4 mustan selvin eduin. Jos 36. Txe3, niin 36.TXb4 ja siirto 37.Txe7 ei käyalarivin matin takia. 3S.-LbS 36.Lxe7 Lf4 37.Tbl LXb8 38. Rfl Ld6 Myös 38.-La7 säilyttäisi upseerin voiton, koska 39.TXb5 saisi vastauksen 39.-Tdl. 39 tfxbs Lxe7 40.TXdS Tdl valkea antautui (0-1). Huomautuliset Kai Kivipellon ESPANJALAINEN PELI Timo Väyrynen-Julius Kozma TShL-Tshekkoslovakia B, 8.11. 1975. l.e4 es 2.Rf3 Rc6 3.LbS a6 4.La4 Rf6 S. 0-0 Le7 6.De2. Valkea vahtsee Worallin muunnoksen, jossa mustan on varsin vaivatonta tasoittaa valkean lavausetu. Surkeana teoriantuntijana valkea kuitenkin yrittää luistella hiukan harvinaisempiin kuvioihin. 6.-bS 7.Lb3 d6 8.c3 0-0 9.a4 Lg4 10.d3 Ra5 1l.Lc2 cs 12.Tdl Rc6 13.Rbd2 Te8 14.h3 Ld7 IS.Rfl Lf8 16.LgS h6? Ei selkäydin aina pelaa paremmin kuin aivot: hetken mieti:ttyään KvM teki tämän espanjalaisessa hyvin tavanomaisen siirron hätyyttääkseen tunkeilevan valkean lähetin loitommaksi. Tällä kertaa h6 olikin paha töppäys. 17.axbS! axbs Vaihtoehtona olisi ollut lähinnä hxgs 18.bxc6 Lxc6 19.Rxg5, minkä jälkeen mustalla olisi varsin tuulinen h-linja ja orpo a-sotilas_ Muissa jatkoissa menee joko kvaliteetti tai upseeri, esimerkiksi lahtausjatko: hxg5 18.bxc6 g4 19.cXd7 gxf3 20.dxe8 fxe2 21.Dxd8 exdld 22. Dxf8+. 18.TXa8 Dxa8 19.LXf6 gxf6 20.Re3 Valkean on nyt pidettävä kaksoissotilas aloillaan. Musta joutuu tällöin sitomaan voimansa f6:n ja h6:n suojaamiseen. Ratsu uhkaa myös iikeämielisesti livahtaa d5:een. Musta katsoo parhaimmaksi viedä lisää puolustusjoukkoja kuningaspuolelle. 20.-Re7 21.Rh4 Rg6 22.RdS Db8 23. RfS Le6 (!) Lähetin vaihtaminen RfS:een ei tilannetta paranna, mutta jos d5 unohtuisi. _. 24.Rde3 ds Musta yrittää vastapeliä avaamalla lähetille linjoja_.. 2S.d4! ja valkea havaitsee idean hyväksi. 2S.-exd4 26.cxd4 c4 27.DhS Kh7 (?) HäJtävarjelun liioittelua, ei h-sotilaalla kai merkitystä ole. Lc2 vaikuttaa varsin kaukaiselta eikä jatko dxe4 28. Lxe4 vaikuta sen kummemmalta. Varsin lähelle pelikuvioita veisi d X e4 28. Lxe4 LxfS 29.LXf5 Kh7 30.LXg6+ fxg6 31.DXbS. 28.Rh4! Jatkossa 28.exdS Lxf5 29.Lxf5 Dd6 mustan asema näyttää kestävän, jopa jonninmoisia vastapelin mahdollisuuksia daamisivustalla valkean mieliharmiksi. 28.-RXh4 29.exdS+ Rg6 30.dxe6 Txe6 31.DxbS Db6 32.DXb6 TXb6 33. R X c4 Tb4 34.b3 Kg7 3S.dS Re5 36.Re3 LeS 37.d6. Heti Rf5 olisi ollut tehokkaampaa. 37.-Tb8 38.RfS+ Kg6 39.Kfl 1-0. 1 Selo-informaatiopaketti II SELO-säännöt 1 YLEISTÄ Nämä SELO-säännöt on laatinut Suomen Ke:skusshakkiHilton asettama Rangilistatoimikunta n:o 2 (SELO-toimikunta), jonka mudostivat Mauno Laisaari, Arto Varonen ja Timo Väyrynen (sihteeri) Työväen Shakki1i:itosta ja Armo Heikkilä, Allan Kiviaho (puheenjohtaja) ja Erkki Latvio Suomen Shakkilittosta. Nämä säännöt on vahvistanut Suomen Keskusshakkiliitto. Säännöt kumoavat osittain Suomen ja Työväen Shakkiliittojen voimassa olleet kilpailumääräykset. Näihin sääntöihin voi tehdä periaatteellisia muutoksia ja lisäyksiä vain Suomen Keskusshakkiliitto_ Se voi kui<tenkin myöntää valtuudet määrättyjen teknisten osakysymysten tarkentamiseen myös SELO-komitealle_ SELO:n tulee mahdollisimman vähän poiketa Maailman Shakkiliiton ja kansallisten shakkiliittojen noudattamista ELO-sovellutuksista. 2 SELO-LISTAN PERUSTAMINEN JA YLLÄPITO 2.1 SELO-toimisto Selot laskee SELO-toimisto, jonka muodostaa Suomen Keskusshakkiliiton nimeämä laskija ja perusliittojen nimeämät kaksi jäsentä. Kaikilla kolmella tulisi olla atk-kokemusta. Toimisto voi käyttää ulkopuolista apua ja nimetä väliaikaiset varamiehensä. 2.2 KilpaiIutulosten toimittaminen laskijalie SELO-kelpoisen kilpailun järjestäjän on kahden viikon kuluessa kilpailun päättymisestä lähetettävä täydelliset khpailutaulukot laskijalle. SveitsUäisturnauksIsta on lähetettävä taulukot, joista käyvät selville kaikkien pelien tulokset. Keskusshakkiliitonjperusliiton myönnettyä kilpailuluvan ja hyväksyttyä kilpailun SELO-kelpoiseksi kilpailun järjestäjien on maksettava liitolle takuumaksu (1975 mk 100,-), joka maksetaan takaisin, kun kilpailun tulostaulukot OV8Jt saapuneet laskij alle. Kansainvälisten kilpailujen tulokset toimittaa laskijalle ensi sijassa kilpailuun osallistunut suomalainen pelaaja, joukkuekilpailuissa Suomen joukkueen huoltaja tai kapteeni. Tällöin on hankittava kilpailun järjestäjien vahvistama luettelo turnauksen tai ryhmän kaikkien osanottajien eloista. On erityisesti varmistettava, että pelaajan, jolla on vain kansallinen elo, maassa elot on suhteutettu Maailman Shakki liiton eloihin. 2.3 SELO-kelpoiset kilpailut 2.3.1 Suomen mestaruuskilpailut ja perusliittojen mestaruuskilpailut. 2.3.2 Piiriliittojen mestaruuskilpailujen ne ryhmät, joissa enintään 75 % pelaajis:ta on samasta seurasta. 2.3.3 Muut kilpailut, jotka Suomen Keskusshakkiliitto tai perusliitto on hakemuksen perusteella hyväksynyt SELOkelpoisiksi ja jotka täyttävät kohdan 2.3.2 ehdon. 2.3.4 Sveitsiläiskilpailut. Kilpailun on kokonaisuudessaan, mutta ei yksittäisten pelaajien vastustajien osalta, täytettävä kohdan 2.3.2 ehto. 2.3.5 Kansainväliset kilpa:ilut. SELOkelpoista kansainvälisiä kilpailuja ovat ne, joissa SELO- tai ELO-pelaajien määrä on vähintään 3 ja vähintään 20 % pelaajamäärästä. Tällöin on kansallisten elojen oltava suhteutetut Maailman Shakkiliiton elo-listaan. 2.3.6 Ollakseen SELO-kelpoinen kilpailun pelien suurin nopeus ei saa ylittää nopeutta keskimäärin SiilltOj2 minuut tia ensimmäisessä istunnossa, jonka on käsitettävä vähintään 40 siirtoa. SELO-kelpoisuutta ei poista jatkopelien nopeampi loppuun pelaaminen. Myös voidaan hyväksyä SELO-kelpoisiksi pelit, joissa koko peli on pelattava loppuun tietyssä ajassa, lyhin sallittu aika on kuitenkin 1 1 12 + 1 1 12 tuntia. 2.4 SELO-Iistan päivitys ja julldstaminen Selojen laskenta on suoritettava vähintään kolme kertaa vodessa siten, että ennen arvokilpailuja järjestäjien käytettävislsä on ajan,ta,salla oleva SELOlista, jossa on otettu huomiooon vii meisimmät turnaustulokset. SELO-lista on julkaistava kokonaisuudessaan vähintään kerran vuodessa kiertokirjeenä ja soveltuvin osin lehdistössä joka laskennan jälkeen.

180 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 181 2.5 SELO listan perustaminen ja ylläpito Ensimmäiseksi SELO-listaksi vahvistetaan Erkki Latvion sen päivän lista, joka määrätään SELO:n voimaanastumispäiväksi. Julkaistavalle listalle otetaan vain ne pelaajat, jotka ovat pelanneet vähintään 14 peliä viimeisten kolmen vuoden aikana. Lista suhteutetaan Maailman Shakkiliiton ELO-listaan. Jatkossa noudatetaan näitä sääntöjä. 2.6 SELO-komitea SELO-järjestelmän valvonnasta ja kehitte1ystä on ensisijaisesti vastuussa pysyvä SELO-komitea, johon kumpikin perusliitto nimeää kaksi jäsentä. Komitean tehtävänä on 1 tehdä muutosesityksiä Suomen KeskusshakkilUtolle havaittuaan epäkohtia järjestelmässä ja sopeuttaakseen Maailman Shakkiliiton järjestelmässä tapahtuneet muutokset Suomen oloihin. 2 käsitellä ensi asteena SELO-listaan ja se10ihin kohdistuneet protestit. 3 antaa esitykset pelaajien luokittelun ja shakillisten arvonimien niveltämiseksi SEW-järjeste1mään. 2.7 Kelpuutuskomitea Maajoukkueluokkatoimikunta korvataan ke1puutuskomitealla, joka vahvistaa SELO-toimiston esitykset selojen ja arvonimien kohdalta. 3 SELON LASKEMINEN 3.1 SELO-pelaajat 3.1.1 Alkuperäiset SELO-pelaajat. Aluksi ovat SELO-pelaajia ne, jotka ovat SELO-Ustalla. 3.1.2 Korottuminen SELO-pelaajaksi. SELO-pelaajaksi voi korottua kahta tietä: (1) II luokan turnauksesta (2) SELO-turnauksen täytepelaajana. Ennen kilpailun alkua se10ttoman pelaajan selo on KL-650. Alin käytettävä 8elo on KL-800. Pelaaja, jonka selo laskisi tämän alle, jää siis seloon KL-800. 3.1.3 Nousu julkaistavalle SELO-listalle Uusi SELO-pelaaja otetaan julkaistavalle listalle sitten kun hän on pelannut vähintään 14 SELO-kelpois,ta peliä 3 vuoden kuluessa. Sama koskee pelaajaa, joka on pudonnut julkaistavalta listalta siksi, että ei ole pelaanut vähintään 14 peliä 3 vuodessa, mutta on sittemmin saanut vähimmäisvaatimuksen 14 peliä uudelleen täyteen. Käytännöllistä merkitystä julkaistavalla lista11a olosta on sillä, että listalla olevat pelaajat ovat etuoikeutettuja maaotteluihin ja muihin edustustehtäviin sekä arvokilpailuihin. 3.2 Selon laskeminen 3.2.1 SelO't lasketaan kohdan 5.2 mukaan. 3.2.2 Selojen pyöristyminen. Julkaistut selot pyöristetään lähimpään O:lla tai 5:11ä päättyvään kokonaislukuun. Puoliväli tapauksissa pyöristetään ylöspäin alueella KL-500-KL- 301 ja alaspäin alueella KL-300... 3.2.3 Selojen suhteutus Maailman Shakkiliiton ELOclistaan. Selot suhteutetaan Maailman Shakki liiton EW-listaan joka laskennan yhteydessä vertaamalla sellaisten suomalaisten pelaajien, jotka ovat kummallakin listalla, seloja ja eloja keskenään. Vertaamisessa suoritetaan painotus käyttämällä pelaajien pelimäärien keskivertoja. Vertaamisen tuloksena muutetaan koko Suomen selojen taso Maailman Shakkiliiton elo-tasoa vastaavaksi. 4 ETUOIKEUDET SHAKIN ARVONIMET 4.1 Kotimaiset kilpailut Pelaajien valitsemisessa kotimaisiin SELO-kilpailuihin ja niiden ryhmiin määrää pelaajien arvojärjestyksen selo-lista. Poikkeuksena ovat ne paikat, jotka määrätään karsintateitse. Pelaajien valinnassa karsintoihin määrää selo-lista. 4.2 Kansainväliset kilpailut Edustustehtävät ja pöytäjärjestykset määrältään selo-listan perusteella. Jos ratkaisu suor~tetaan karsinnoin, karsinnan osanottajat valitaan selo-listan perusteella. 4.3 Shakin arvonimet SEW-järjestelmässä pelaajien osanotto-oikeus riippuu hänen selostaan eikä arvonimestään. Arvonimi on SELOjärjestelmässä tunnustus saavutetuista huomattavista ansioista. 4.3.1 Mestarit Pelaaj alle myönnetään,shakkimestarin arvo, mikäli hänellä on kolmen vuoden kuluessa ollut sellaisten kilpailujen jälkeen, joista kertyy yhteensä vähintään 18 peliä, selo KL±O tai sitä parempi. Selon väliaikainen putoaminen ko. rajan alle ei mitätöi aikaisempia vähimmäisvaatimukseen yltäneitä suorituksia. Lisäksi turnausten on joko kuuluttava luokkiin 2.3.1 tai 2.3.2 tai ~ niiden keskiselon on oltava KL-300 tai sitä parempi ja niissä on pelattava vähintään 7 peliä. Mestarin arvo on pysyvä. Vanhan järjestelmän aikana myönnetyt shakkimestarin arvot jäävät voimaan. 4.3.2 Mestariehdokkaat Kuten kohta 4.3.1, mutta pelien vähimmäismäärä on 14 ja KL-minimi KL-100. Vanhan järjestelmän mukaiset mestariehdokkaan arvot ovat voimassa siihen saakka, kuin vanhan järjestelmän säännöt edellyttävät. 4.3.3 Ensimmäinen luokka I luokan pelaajia ovat pelaajat, joilla on vähintään 14 SELO-kelpoista peliä ja joiden se10 on KL-400 tai parempi. Kerran saavutetu I luokan arvo on pysyvä. 5 TEKNISIÄ YKSITYISKOHTIA 5.1 Kantaluku (KL) Koko SELO järjestelmän kantaluku on se taso, joka on saatu suhteuttamalla Maailman Shakkiliiton EW-listalla olevien suomalaisten pelaajien selot eloihin. SELO:n kantalukuna on 40 korkeimman selon omaavien keski- 5.3 Taulukko Rtg Dif H L Rtg Dif 0-3 5u 50 92-98 4-10 51 49 99-106 11-17 52 48 107-113 18-25 53 47 114-121 26-32 54 46 122-129 33-39 55 45 130-137 40-46 56 44 138-145 47-53 57 43 146-153 54-61 58 42 154--162 62-68 59 41 163-170 69~76 60 40 171-179 77-83 61 39 180-188 84-91 62 38 189-197 H L 63 37 64 35 65 35 66 34 67 33 68 32 69 31 70 30 71 29 72 28 73 27 74 26 75 25 Rtg Dif = Selojen ero H = Vahvemman voittotodennäköisyys % L = Heikomman voittotodennäköisyys %.. Allan Kiviaho SELO-toimiston jäsen määräitnen 8e10. Vertaaminen kant'ajseloon merkitään KL-XXX, esim. KL-500 (= kantaluku miinus 500). Selvyyden vuoksi on suostteltavaa esittää pelaajille ja yleisölle rajaluvut absoluuttisina. Kantaluku tarkistetaan vuosittain, mutta sitä muutetaan vasta silloin, kun muutos edelliseen 40 parhaan keskiseloon on vähintään 50. 5.2 Selon laskeminen Rn=Ro+K (W-We) Yhtälössä Rn = Pelaajan uusi selo Ro = Pelaajan vanha selo W = Pelaajan saavuttama pistemäärä (tositulos) We = Pelaajan odotustulos We saadaan vertaamalla omaa seloa kunkin vastustajan seloon, jolloin taulukosta (5.3. saadaan eroja vastaavat odotuspistemäärät. We on kaikkien odotuspistemäärien summa. Kerroin K on seuraava: Selo-alueella KL-200 KL-300 KL-400 KL-500 KL-600 KL-601 Rtg Dif H L 198-206 76 24 207-215 77 23 216-225 78 22 226-235 79 21 236-245 80 20 246-256 81 19 257-267 83 17 279-290 84 16 291-302 85 15 303-315 86 14 316-328 87 13 329-344 88 12.. ylöspäin 201 301 401 501 alaspäin Rtg Dif 345-357 358-374 375-391 392-411 412-432 433-456 485-517 518-559 560-619 620-735 736- K 20 25 30 35 40 45 H L 89 11 9(\ 10 91 9 92 8 93 7 94 6 96 4 97 3 98 2 99 1 100 0 Selo-informaatiopaketin I osa (Kilpailuohjeita) julkais.tiin Suomen Shakissa 1975:6, s. 133-137. Osa III: ELOsäännöt ja osa IV: SELO-l1sta julkaistaan myöhemmin.

182 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 183 NELJÄN YLIOPISTOKAUPUNGIN VÄLISET SHAKKIOTTELUT Akateeminen shakkikosketus Suomen ja Ruotsin välillä alkoi v. 1969, jolloin TYY:n Shakkikerhon puuhamies Juha ni J. K. Karvisen yhteydenpito Tukhol maan tuotti konkreettisen tuloksen ja turkulaiset matkustivat Tukholmaan ottamaan mijttaa Yliopiston Shakki kerhon Kårspringarenin pelaajista. Isännät voittivat hitaan pelin 7-3 ja vieraat pikapelin mahdollisimman niu kasti 100,5-99,5. Seuraavana vuonna samoihin aikoihin marraskuun lopul la turkulaiset matkustivat toistami seen Tukholmaan, mutta saivat taas todeta heikommuutensa luvuin 8-2, tällä kertaa meni myös pikapelivoitto kotiin 117,5-82,5. Keväällä 1971 laajennettiin ottelua ja mukaan tulivat Hels,inki ja Uppsala. Niinpä ensimmäinen»akateeminen maaottelw) Suomi-Ruotsi pelattiin Tu russa 27.-28.2. 71 ja mukana oli 10 pelaajaa kaikista neljästä yliopisto kaupungista. Ottelun voitti Ruotsi niu kasti 10,5-9,5. Toisena päivänä pela tun kaupunkien välisen pikapelitur nauksen voitti Tukholma 162,5 2. HeI sinki 160,5, 3. Turku 153 ja 4. Uppsala 124. Tämän jälkeen on otteluita pelattu vuorotellen eri kaupungeissa. Tukhol massa seuraavana keväänä oli Ruotsi httaassa pelissä parempi 12,5-7,5 ja uikapelinkin voitti Tukholma 172,5 2. Helsinki 168,5, 3. Turku 133 ja 4. Upp sala 126. Syksyllä 1972 oli Helsingin vllioro järjestää ottelu ja silloin Suomi sai ensimmäisen voittonsa hitaassa pe lissä 12-8 ja pikapelinkin voitti Turku 184,2. Helsinki 177,5, 3. Tukholma 155,5 ja 4. Uppsala 83. 4.»akateeminen maaottelu» oli vuoros sa syksyllä 1973 Uppsalassa, mutta se ei enää kiinnostanut helsinkiläisiä mes tareita pitkän ja hankalan matkan ta kia, niinpä Ruotsi voitti selvästi 15-5. Pikapelin sentään voitti Turku 188,5, 2. Tukholma 172, 3. Uppsala ja 4. HeI sinki»i1» 115,5. Seuraava eli 5. ottelu Turussa keväällä 1974 osoitti, että vie railijat eivät oikein saa joukkuetta ko koon, niinpä ottelu pelattiin 18 miehi sin joukkuein Ruotsin voittaessa hi taan pelin 9,5-8,5 ja pikapelikin pelat tiin»maaotteluna» Suomen voittaessa 162,5-93,5. 6. ottelussa Tukholmassa keväällä 1975 Suomella oli matkassa vain 1 M ja Me:tä ja yhteensä 18 pe laajaa, joten Ruotsi voitti hitaan pelin 15-3 ja pikapelin vielä ylivoimaisem min 464-184. Nyt syksyllä oli Helsingin vuoro jär jestää tämä jo perinteinen ottelu. Se pelattiin Otaniemessä Dipolin tiloissa 25.-26.10. Suomella oli tällä kertaa mahdollisuuksia hyväänkin joukkuee seen peräti 11 M, mutta eri syistä saa tiin pelaamaan vain 4 mestaria jotka kaikki olivat Helsingistä, lisänä oli kyllä 10 ME pelaajaa, joita Ruotsissa ei ole ollenkaan omana luokkanaan. Ruotsillakin oli vaikeuksia saada täyt tä joukkuetta liikkeelle, tuli vain 18 pelaajaa, 13 Tukholmasta (6 M) ja 5 Uppsalasta (2 M). Ottelusta muodostui odotetusti jännittävä ja tasaväkinen ja sen voitti Ruotsi hyvien kärkipelaajiensa ansios ta 10--8. Tulokset suomalaiset ensin mainittuna, ruotsalaisilla oli valkeat parittomilla pöydillä. 1. E. Raaste H-R. Ekström T Qc-1 2. T. Hinham H-L. Karlsson T 0,5-0,5 3. J. Salonen H-B. Bengtsson T 0-1 4. T. Ristoja H-G. Rörvall U 0,5-0,5 5. J. Kämäräinen H-F. Nordström T 05-05 6. J. Pa~tanen H-J. Becker U ' 1"":0 7. A. Pyhälä H-L. Sanghed T 0-1 8. H. Rantala H-Å. Lundequist T 0-1 9. T. KarviH-R. Maier T 0,5-0,5 10. O. Koskivirta H-B. Wendsjö U 0,5-0,5 11. M. Manni H-P. Hammargren T 0-1 12. T. Tonteri H-F. Sandberg T 1-0 13. P. Turunen T-C. Nilsson T 0-1 14. J. Palenius T-P. Korning U 0,5-0,5 15. R. Wikman T-G. Hansson T 0,5-0,5 16. A. Nokso Koivisto T-A. Josephson T 1-0 17. T. Kuro T-U. Persson T 1-0 18. H. Hyytinen T-C. Eck U 0,5-0,5 Sunnuntaina pelattiin pikapeliottelu 16 miehisin joukkuein, Ruotsi voitti sen 272-240, koska yhteen sattumien takia joutuivat parhaat helsinkiläispe laajat jäämään pois. Parhaat pistemie het olivat L. Karlsson 26,5/32, B. Bengtsson 25, F. Nordström 24, L. Sanghed 23, G. Rörvall 20,5, Å. Lunde quist 20, R. Maier 19,5 ja R. Ekström 18.5 ja Suomella H. Heino ja A. Heik kilä 24, P. Turunen 19. J. Kämäräinen ja V. Meskanen 17, J. Karvinen ja A. Pyhälä 16,5..~' SISILIALAINEN PUOLUSTUS Hammargren-Manni 1.e4 c5 2.Rf3 d6 3.d4 c X d4 4.R X d4 Rf6 5.Rc3 a6 6.Le4 e6 7.Le3 Le7 8.De2 (Tätä muunnelmaa kutsutaan nykyään ni mellä Velimirovicin hyökkäys. Siirron ideana on tukea Lc4, jolloin voitetaan aikaa p~tkää linnoitus ta varten. Tämän jälkeen valkea ryhtyy sotilasrynnäk köön Ksivustalla aloittaen g sotilaalla. Pelitapa johtaa hyvin teräviin asemiin, joissa»parempi voittaa».) 8.-De7 9. 0-0-0 Re6 10.Thgl Ra5 1l.Ld3 b5 12. g4 Lb7? (Sivustahyökkäystä vastaan musta sijoittaa lähetin painostamaan keskustaa. Valkean keskusta ei kuiten kaan ole murrettavissa. Oikein oli ot taa heti aloite D sivustalla 12.-b4 13. Ra4 Rd7 sekavin asemin) 13.g5 Rd7 14. f4 Rb6? (Velimirovicin uhraukset b5:ssä eivät ole riittäviä tämän jälkeen, mutta valkea voi jatkaa toisinkin! Vie läkin tuli pelata 14.-b4) 15.f5! e5 (VaIkealla on selvä voittoasema. Ham margren valitsee yllättävän jatkon, jo ka on näyttävä, mutta ei ainoa,) 16.g6! hxg6 (Tämä vaihto avaa mustalle h linjan ja valkealle Hinjan, heti e X d4 ei ollut paljon parempi) 17.fxg6 exd4 18.gxf7+ Kf8 19.LXd4 Lf6 20.Lxf6 gxf6 21.Df2! Rd7 (Musta ei ole voinut lyödä edullisesti f7 sotilasta aikaisem min hyökkäyslinjojen avautumisen ta kia. Nyt f7-sotilas uhkaa käydä vaa ralliseksi mikäli valkean kuningatar pääsee f6 ruutuun. Jos nyt 21.-Kxf7 niin 22.e5 dxe5 23.Tg6 (tai Tdf1!) jne,) Rd7 24.Lc4+ bxc4 25.TXd7+ DXd7 26.DXf6+ Ke8 27.DXh8+ Ke7 28.Df6+ Ke8 29.Tg8X. Pelijatko on analooginen, sen sijaan siirron 21.-Ke7 jälkeen vai kea voittaa pelaamalla 22.Rd5+ Lxd5 23.exd5 esim. 23.-Rac4 24.Tg6 Rd7 25.Df5 Taf8 26.De6+ Kd8 27.Tg8 ja 28. De8+) 22.e5! dxe5 (22.-fxe5 23.Tg8+) 23.LXb5! axb5 24.Txd7! (Valkea syöt telee nappuloitaan minkä kerkeää, musta pakotetaan ahneeksi... ) 24. DXd7 25.DXf6 Dd4 26.Dg7+! (Valkea ei sen sijaan turhia ahnehdi 26. DXh8+?, joten musta luopui) 26. - 1-0. (huomautukset Harri Hurme) Paavo J. Markkola 60 v. Suomen Shak1n julkaisutoimikunnan puheenjohtaja., asessori Paavo J. Mark kola täytti joulukuun 7. päi:vänä 60 vuotta. Tämä mo'nitoiminen shakki mies on pelivahvuudeitaan 1. luokan pelaaja, tuottelias tehtävänlaajti'ja ja useissa luottamustehtävissä käytetty shakkijohtaja. Asessori Markkola on tullut tunnetuks! työmarkkinajohtajana ja hän on si vijilijssä Postiliiton puheenjohtaja, jon ka Htton palveluksessa hän on toimi nut kolmattakymmentä vuotta. Suomen Shakki yhtyy lukuisaan onnit telfjoioten joukkoon.

184 SUOMEN SHAKKI KIRjESHAKKIOSASTO SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y. Raimo Heikkilä, Keinutie 3. I. 00940 Hki 94 p. 301932 ICCF:n virallisesti vahvistamat kirjeshakin maailmanmestarit ovat seuraavat: 1953-1958 C.J.S. Purdy (Australia) 1959~1961 W. Ragosin (N-liitto) 1962-1964 A. O'Kelly (Belgia) 1965-19'67 W. Sagorowski (N-liitto) 1968-1971 H. Berliner (USA) 1971-1975 H. Rittner (DDR) 1975- J. Estrin (N-liitto) Itävallan kirjeshakkiliitto toimi isäntänä ICCF:n kongressille joka pidettiin Bad Mittendorffissa 13.-22. syyskuuta 1975. Suomea edusti liittomme puheenjohtaja Raimo Lindroos. Kansainvälisen kirjeshakkimestarin arvo myönnettiin mm. suomalaisille G. Lågland ja R. Miettinen. Kansainvälisen kirjeshakkituomarin arvon saivat mm. E. Nuutilainen ja R. Wikman. Onnittelumme! Kongressi päätti myös vuonna 1977 järjestettävästä maajoukkueiden telex-kilpailusta. Kilpailun nimenä on FIDE/ICCF-CUP. Toivottavasti myös Suomen maajoukkue nähdään aikanaan mukana! Vuoden 1976 lopussa järjestää Puola Telexturnauksen kaupunkijoukkueille. Kilpailun nimenä on Bobrzynski-muistoturnaus. Kilpailuun ottaa osaa 2 joukkuetta Puolasta sekä 7 muuta kaupun kijoukkuetta muualta Euroopasta. Helsinki mahtuisi varmasti mukaan! Vuoden 1976 kongressi pidetään Romanian pääkaupungissa Bukarestissa. Maailman ensimmäinen telex-shakkimaaottelu käytiin Hollannin ja Ruotsin välillä 6.9. 1975. Ottelu pelatt:in 11 pöy dällä seuraavasti: 9 maajoukkuepelaajaa, 1 juniori, 1 nainen. 8 tunnin peliajan jälkeen voitiin todeta Ruotsin voittaneen tuloksella 5,5--4,5. Ensimmäisellä pöydällä pelasivat lähipelin Ex-maailmanmestari prof. Dr. M. Euwe (Hollanti) sekä Kirjeshakin suurmestari E. Arnlind (Ruotsi). Heidän pelinsä oheisena. TELEX MAAOTfELU HOLLANTI-RUOTSI Valkea: ExMM prof. M. Euwe Musta: KSM E. Arnlind l.e4 es 2.Rf3 e6 3.d4 exd4 4.RXd4 a6 5.Ld3 LeS 6.Rb3 La7 7.0-0 Vähemmän hyvä jatko 7.Dg4 Rf6 8.DXg7 sillä 8. Tg8 9.Dh6 LXf2. 7.-Re6 8.Ld2. Johdonmukaisempi on 8.De2 ja Le3 8.-Rge7 9.Le3 e5! koska eteneminen ds on jo käytännöllisesti katsoen varmiste1jtu, niin merkitsee tämä keskustan vahvisltamista sekä mahdollisen K hyökkäyksen ennalta torjumista. 10.DhS. Mustan kuningassivustan painostamiseksi sekä ds siirron tilapäiseksi torjumiseksi. 10.-Rg6 1l.Ld2 d6 12.Re3 Le6 13.Re2 Dh4 Euwe: odotin jatkoa 13.Dd7 14.h3 O-~O. Tällöin olisivat mustan upseerit olleet hyvissä hyökkäysasemissa eikä vaikealla olisi paljoakaan vastapeliä. Arnlind: Ainoa mahdollisuuuteni torjua manööveri Re2-g3-f5 jolloin vaikealla olisi erinomainen asema. Pelaajien asemalliset näkökohdat ovat siis tässä kohdin menneet kovasti ristiin. 14.Dxh4 RXh4 IS.Khl tähtäimessä siirto f4. IS.-0-0 16.RaS Rxa5 17.LaS Tae8 18. b3 18.Rg6? Parempi oli 18.-d5 19.e4 Re7 20.Tad1 Re6 21.Lc3 LeS 22.f4. Valkea saa aloitteen 22.exf4 23.RXf4 Res 24.Le2 Lg4 25.LxeS Lxe2 26.Rxe2 dxe5 27.Td7 b6 28.h3. Parempi oli 28.Tfdl 28.-Ted8 29.TfXf7 TXd7 30.TXd7 Txf2 31.Rg3? Pelaamalla 31.Re3 olisi valkea vielä säilyttänyt heikot voitontoiveet. 31.-g6! 32.a4 Tb2 33.Td3 Tb1+ 34.Kh2 LgI+ ja tasapeli. SUOMEN SHAKKI 185 Suomi-Puola (jatkoa) ESPANJALAINEN PELI A. Filipowiez-U. Venäläinen 1.e4 e5 2.Rf3 Re6 3.Lb5 a6 4.La4 d6 5. 0-0 Ld7 6.d4 Rf6 7.Lxe6 Lxe6 8.Tel Le7 9.Re3 O-O? 10.dxe5 dxe5 1l.DXd8 Taxd8 12.Rxe5 Lxe4 13.Rxe4 Rxe4 14.Rd3 f5 15.f3 Le5+ 16.Rxe5 Rxe5 17. Lg5 (1-0), sillä siirto 18.Le7 voittaa laadun ja pelin. Sama peli pelattiin jo vuonna 1892 Dresdenissä Tarrasehin ja Mareon välillä sillä tässä tapauksessa merkityksettömällä erolla, että siirtoja 3.-a6 ja 4.La4 ei tapahtunut. Musta jatkoi tällöin vielä 16.-Td5 antautuen kuitenkin samalla, seuraisihan nimittäin 17.Le7 ja 18.e4. Valkealle mainittu edeltäjäpeli oli tuttu, mutta pelin aikana se ei muistunut mieleen. VANHA INTIALAINEN PUOLUSTUS H. Hurme-J. Bielezyk 1.d4 Rf6 2.e4 d6 3.Re3 Rbd7 4.e4 es 5. Rge2 Le7 6.g3 0-0 7.Lg2 e6 8. 0-0 a6 9.a4 a5 10.Khl Te8 11.dS Re5 12.f4 Db6 13.Le3 DM 14.Tel Lg4 15.h3 Lx e2 16. Dxe2 Tae8 06.-Rxa4?! 17.Ld2!? uhaten 18.Rb5.) 17.fxe5 dxe5 18.Tf5 exd5 Red7 20.Rb5 Le5 21.Lg5 h6 22.Ld2 DXb2 23.Ddl LM 24.Le3 e4 25.Tb1 Da2 26.Lfl Re5 27.Rd6 Rd3 28.Rxe8? Suoraan olisi voittanut 28.Rxe8 Txe8 29.TXf6! gxf6 30.Dg4+. 28.-Txe8 29.Db3 DXb3 30.TXb3 Rd7 31.LXd3 exd3 32.TXd3 Re5 33.Tdl R X e4 34.LgI Ld6 35.Lf2 Te2 36.Tel Ta2 37.Te8+ Kh7 38.TXf7 Re5 39.TfS Rd3 40.Kgl?? Kauhea virhe viimeisessä siirrossa ennen aikakontrol lia. Oikein oli 40.Lgl. 40.-RXf2 41.Tf5Xf2 (0-1). sillä 41. Le5 voittaa. RANSKALAINEN PUOLUSTUS W. Sehinzel-I. Saren 1.d4 Rf6 2.Re3 ds 3.Lg5 e6 4.e4 Le7 S.eS Rfd7 6.h4 a6 7.Dg4 Kf8 8. 0-0'-0 es 9. Lxe7+ Dxe7 10.f4 exd4 1l.Ree2 ReS 12.h5 h6 13.RXd4 Re4 14.Df3 Rd7 15. Ld3 Rde5 16.Rge2 Ld7 17.Lxe4 Rxe4 18.g4 b5 19.Rg3 Re5 20.fS Kg8 21.Thfl Kh7 22.De3 DgS 23.Tf4 Tae8 24.f6! gxf6 2S.Rf3 Pelillä on melkoisesti yhtäläisyyksiä ottelijoiden ensimmäisen yh teenoton kanssa. 25.-Dg7 26.e X f6 Df8 27.Re5 LeS 28.M Ra4 29.Dd3 + Kg8 30.Rge2 Dd6 31.De3 De7 32.Td2 Rb6 33.gS Re4 34.R X e4 b X e4 3S.Tg4 Kf8 36.g6 fxg6 37.hXg6 LXg6 38.Txg6 e3 39.Td1 De4 40.Da7 Te7 41. Db8+ (1-0). KUNINGAS INTIALAINEN PUOLUSTUS. A. Ristoja-K. Radzikowska Naisten pöytä 1.d4 Rf6 2.e4 d6 3.Rf3 g6 4.Re3 Lg7 5.e4 0-0 6.Le2 Rbd7 7. 0-0 (7.e5!?) e5 8.dS ReS 9.Rd2 as 10.f3?! a4 11.M a X b3 12. Rxb3 Rxb3 13.Dxb3 Rh5 14.f4? Rxf4 IS.Lxf4 exf4 16.TXf4 Ld4+ 17.Kh1 LeS 18.Tafl (18.Tffl Dh4) LXf4 19. TXf4 Dg5 20.Tfl De3 21.Lf3 Ld7 22.Re2 DXb3 23.a?b3 Ta2 24.Tb1 Tfa8 25.h3 T8a3 26.Kh2 Te2 27.Kg3 T3a2 28.Rf4 Teb2 29.TXb2 Txb2 30.Ldl Tbl 31.Le2 Tel 32.Ld3 Te3 33.b4 gs 34.Rh5 TXd3+ 35.Kf2 La4 (~1). KUNINGASGAMBIITTI F. Borkowski-T. Binham Nuorten pöytä l.e4 e5 2.f4 Le5 3.Rf3 d6 4.e3 Rf6 5.f X e5 6.d4 exd4 7.exd4 Lb6 8.Re3 ~o 9.Lg5 h6 10.Lh4 Lg4 11.e5 gs 12.Lf2 RdS 13.114 Musta on epäonnistunut selvästi avauskäsi ttelyssään. 13.-Rxe3 14.bxe3 es IS.hxg5 h5 16. Le4 exd4 17.exd4 Kg7 18.0-0 Re6 19. Dd3 Lxf3 20.Dxf3 DXg5 21.Tadl Tad8 22.De3 Dg4 23.Td3 h4 24.e6! fxe6 25. ds+ Kh7 26.Lxb6 'l'xfl+ 27.KXfl Tf8 28.Lf2 RaS 29.Td4 (1-0). Ottelun suomalaisena tuomarina toimi KvM Eero E. Böök. Vastavierailu Puolaan on tarkoiltus suori:uaa toukokuussa 1976. Jorma Äijälä

186 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 187 TEHT A'VA'SHAKKIA SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Yleistoimitus: JAN HANNELIUS Lukonrinne 32, 36200 Kangasala Ensipainokset: TIMO SARVELA Roukontie 8-12 C, 37630 Valkeakoski 3 Avustajat: VILHO SOMERPUU, TIMO TYRKKÖ, KAUKO VIRTANEN ym. 1 L. Loshinskij & E. Umnov SSSR 1. P Shahmaty v SSSR 1940 II M. Barulin & L. Loshinskij SSSR 3. p Moskovan Shakkiklubi 1940 III V. 1. Tshepizhnyj SSSR 3. P Shahmarty v SSSR 1973 TEHTÄVÄKATSAUS Tehtävämme ovat kaikki 3-siirtoisia, ja ne on lainattu tunnetun moskovalaisen tehtäväteoreetikon E. 1. Umnov'in laajasta artikkelista»kiehtova mekanismi» (Schach-Echo 13-16, 1975). Teema kantaa emo kirjoittajan nimeä (kantatehtävä vuodelta 1938), ja se voidaan määritellä seuraavasti: valkea voi miehittää tietyn ruudun, jota musta uhkaa, muttei silloin kun musta miehittää sen. On olemassa kaksi muotoa, A: valkea siirtää mustan juuri tyhjentämälle ruudulle, ja B: valkea uhkaa siirtyä tyhjälle ruudulle, mutta musta miehittää sen. Kuten esimerkeistä tulemme huomaamaan, ovat molemmat muodot myös yhdistettävissä samaan tehtävään. 1 l.rxf4 (2.Re6+) RXf4 2.Dh3 Rxh3jRxd2 3.Kxb7jDxd3X 1.-DXf4 2.Df7 Dxf7jRxd2 3. Kxb7jDxg7X A-muoto yhdistettynä täydelliseen puolikiinni ty kseen. II l.lc3 (2.Te5+) Ld4 2.Te3 ja 3. Le6X (2.-Te4+?) 1.-Td4 2.Rc4 ja 3.Lxc6X 2. Lxc5+?) A-muoto yhdistettynä mt jl keskinäiseen katko on. III 1.Lc4 (2.Lfl) TXg4 2.Dh4+ Kxh4 jtxh4 3.Txh2jRg5X 1.-Lg1 2.Th2+ Kxh2jLxh2 3. Dxh4jLf1X Tässä A-muodossa valkean teemanappulat joutuvat kahdella tavalla lyötäviksi, K-Iyöntien jälkeen lisäksi 2. ja 3. siirron vuorottelu. IV 1.Re5 (2.Rf7 + ) Tf7jLf7 2.TX e6 jle7 B-muoto, Novotny-uhkauksen torjuntana epäsuora kiinnitys ja haittana molemminpuolinen (T j L) Grimshaw-katko. V 1.Rf6 (2.Ld7) Td7jRd7 2.cxd7j RXd7 B-muoto yhdistettynä pattivaaraan puolikiinnityksineen. Patin välttämiseksi mustan teemanappula tosin lyödään, mutta sen suorittaa muu kuin uhkausnappula. VI 1.Te3 (2.Dd5+) Rd5jLd5 2.Dxc4! Db6+ B-muoto, hidastettu kiinnitys puolipauerin avulla torjunnan motiivina ja haittamotiiveina katko ja tukinta. Valkean toiminta rakentuu uhrausraivaukselle. VII 1.Rfd2 (2.De3+) Rge3jRg- 2. Dg4jLf6 1.-Rfe3jRf- 2.Df5jLb6+ Muodot A ja B yhdistelmänä, torjuntana hidastettu shakkivaara (musta puolipatteri.) ja haittana hidastettu päästä, joka mahdollistaa VD:n asettumisen uhrausraivauksin puolipatterin linjalle uhkausruudun miehtttäneiden ratsujen tilalle. VIII 1.Rf8 (2.Df6) R8f6jR4f6 2.Dg8jDg4 A + B syntyy jälleen uhrausraivauksen puitteissa, torjuntana hidastettu veräjä ja haittana hidastettu katko. Rinnakkaismuunnelmat 1.-Dh8jDh3 2.Dc8jDfS ovat lähes teemamuunnelmien veroisia. Umnov'in mekanismi on todella kiehtova tehokeino. Viittaamme myös tehtävään CjSSh 6, 1975 s. 140, jossa muoto A esitetään ennätyksellisesti 4-kertaisena. Tarkkaavainen lukija saattaa myös löytää lisäesimerkin muodosta B tämänkertaisten esipainostehtävien joukosta. \-t 3X 12+10 IV R. Kofman & L. Loshinskij SSSR 1. P Latv. KFS 1954 3X 11+12 VII L. I.oshinskij & V. Shif SSSR 2. p Tijdschrift KNSB 1947 (versio).!i[1i 10 lllo 0 o OA~E:l!O H [lähi. II ~I"'?~ ~lijj D 0.,. J. WJi5i. p ",'lj 1IiJ.'~.j'ji1l..f:l. ~ ~ u 0.0~."" 3X 13+10 3X 9+13 V J. Albarda Hollanti Hollanti--Kreikka 1974, 2. sija 3X 10+11 VIII A. P. Grin SSSR 2. P BCF 1973 3X 13+10 3X 8+6 VI P. Moutecidis Kreikka Hollanti-Kreikka 1974, 1. sija 3X 11+12 Korjaus: Numerossa 7, kuvio 798, h3:ssa pitää olla kuninkaan ttlalla valkea sotilas.

188 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 189 800 Jurij Makletsov N-liitto Suomen Shakin ensipainoksia 801 N. F. Zababurin N-liitto 802 M. Gordian N-liitto 803 Jan Hannelius Kangasala SUOMEN SHAKIN VUOSIKILPAILUT 1 Laadintakilpailut a) 2-siirtoiset 1976 b) 3-siivtoiset 1976 c) monisiirtoiset 1976-1977 d) lopputehtävät 1976-1977 II Jatkuva ratkaisukilpailu Tuomarit ilmoitetaan myöhemmin. Palkinnot joka ryhmässä. Kirjeenvaihto: Kauko Virtanen Kivilevontie 14 E, 33420 TAMPERE 42 Tilaa Suomen Shakki 1976! Hinta: mk 25,- (8 numeroa) ANNUAL TOURNEYS OF SUOMEN SHAKKI 1 Composing tourneys a) 2-movers 1976 b) 3-movers 1976 c) moremovers 1976-1977 d) endgame studtes 1976-1977 II ContinauI solving tourney The judges will be reported later on Prizes in each section. Correspondence: Kauko Virtanen Kivilevontie 14 E, 33420 TAMPERE 42 Subscribe to Suomen Shakki 1976! Price: Fmk 25,- (8 issues) + 804 Antonio Piatesi Italia 808 Gerard Doukhan Ranska 4+4 + 805 T. H. Amirov N-liitto 809 Mario Leoncini Italia 6+7 3X 6+7.... 806 807 S. Yanuarta A. 1. Kozlov Indonesia N-liitto ~ 810 Comins Mansfield Englanti rll Ri"l Ä ~Q *U~ Ä OÄ Ä [~ D D D ~Q 3X 12+9 811 György Bakcsi Unkari 2X 10+4 2X 7+5 2X 10+7 2X 9+10 b) alkusiirron jälkeen edelleen 2X c) tavat paikkaa. b) mk ja vtf4 vaih samoin d) samoin ~)~ Vuosikerran 1975 sisällysluettelo Pelaajat: sivu Adamski... 159,162 Adorjan... 18 Aljechin... 53, 54 Becker... 183 Beljavski... 7 Bielczyk........................ 161 Bilek... 77 Binham................ 153, 156, 162 Björkqvist...................... 15 Blomberg... 173 Boey... 143 Borkowski...................... 162 Brglez... 150 Broman... 104 Bronstein... 176 Browne... 125 Buch... 157 Böök... 36, 51, 173 Cabrera... 82 Capablanca... 175 Doda... 160, 163 Dvoretski... 9 Espig... 85 Estrin...................... 143, 150 Euwe... 184 Farago... 18 Fedder... 156 Filipovics... 161 Flohr... 109 Formanek... 81 Fredriksson... 117 Garcia Palermo... 100, 154 Gipslis... 85 Grigorjan... 9 Grinberg........................ 54 Hammargren... 183 Harald... 116 Heikkilä........................ 38 Hintikka........................ 159 Hirschhorn... 174 Hohn... 156 Hulak... 77 Hurme... 103, 154, 161 HUbner... 17 Ivarsson........................ 153 Ivkov... 110 Jacobs... 83 Johani.......................... 32 Kaiszauri... 103, 153 Kanko....... 29, 31 Kantele... 32 Kaplan... 17 Keene... 126 Kemilä... 16 Keres... 109, 110, 111 Kiviaho................ 28, 31, 172 Kivipelto... 152, 158, 159, 177 Korhonen... 104 Kostro... 160, 163 Kozma... 178 Krejcik... 174 Kämer... 85 Larsen... 5 Laukkanen... 75 Leelaus... 174 Lehtinen.................... 82, 154 Lind... 154 Lipsanen... 104, 159 Loikkanen... 76, 78 Malmdin........................ 156 Manni:... 183 Mariotti... 77 Marttinen... 78 Muffang... 53 Mujunen........................ 153 Mäki........................ 76, 154 N enarokov...................... 55 Niemelä... 172 Nikkanen... 155 Niklason... 66 Ni:mzowitsch... )74

190 SUOMEN SHAKKI Nykopp... 82 Ojanen... 73 Olafsson.......................... 157 Ornstein.......................... 117 Partanen... 183 Peljo... 116 Petrosjan... 176 Pfleger... 6 Pihlajamäki... 155 Pinter... 77 Pinto... 15 Fiva... 157 Plachetka... 177 POl1tisch... 77 Poutiainen... 77, 78, 99, 152, 159, 162 Raaste... 74, 75, 127, 157, 160, 163 Radzikowska... 162 Ramp... 82 Rantanen 78, 84, 85, 111, 158, 159, 160, 163 Reinhold... 51 Ribli... 77 Rikkonen... 154 Ristoja A... 162 Ristoja Th.... 29, 74, 81, 83 Rohae... 155 Rötov.::.:... 84 Saaresmakl... 79 Salonen... 34, 154 Saren... 152, 162 Savon... 112 Schinzel... 162 Schneider... 127, 155 Sorri... 36, 153 Steiner.......................... 175 Svantesson... 158 Sydor...................... 160, 163 Szabo... 78 Stilagyi... 18 Sznapik.................... 160, 163 Taimanov... 9 TaI... 7,9 Tanner.................. 34, 79, 155 Taskinen... 16 Teichmeister............. 15 Terno... 73 Tikkanen... 104 Timperi... 38 Tompa... 18 Tuomainen... 158 Wahlbom... 66 VaSljukov... 5, 6 Vehviläinen... 154 Venäläinen... 161 Westerinen... 112, 125, 126 Wilkman... 15 Väyrynen... 178 Ahman... 157 Äijälä Jorma 26, 56, 57, 102, 152, 155, 160, 163 Äijälä Jouko... 99, 100, 102, 160, 163 Tehtävät: Agarkov... 59, 89, 141 Ahues... 59 Aigavnu... 141 Albarda... 87, 187 Amirov... 141, 188 Bakcsi... 188 Barulin... 187 Brantberg... 20 Browner... 60 Bwee..................... 62, 63, 86 Casa... 40 Clubna... 40 Dimitrov... 39 Dombrovskis... 165 Doukhan........................ 188 Feoktistov........................ 140 Gamnitzer... 41 Gelpernas... 165 Goldschmeding... 61 Goumondy... 20, 39, 115 Grin... 165, 187 Gross... 62 Grossi... 115 Hannelius... 188 Haring... 61 Hatshikov... 59 Hauru................... 21, 43 Heinonen... 40 Hermanson... 61, 115 Kofman... 187 Kornev... "... 59, 89, 141 Kozlov... 188 Krhieli... 140, 165 Kutzborski... 61 Kuznetsov... 59 Lajetovski... 141 Leoncini... 188 Loshinski... 60, 140, 165, 187 Lukjanov... 20 Lukjatsev... 141 Makletsov... 188 Mansfield... 188 Marandiuk... 39 Massmann........................ 41 Menshikov...................... 141 Mirand... 39 imoutecidis... 187 Myllyniemi... 20, 40, 62, 63, 141 Mlillner... 87 Opalek... 40 Oudot... 41 Paalanen........................ 21 Ptatesi.......................... 188 Pinurov... 141,> TIDSKRIFT FÖR SCHACK ilmestyy v. 1976 10 numeroa, jotka ovat täynnä kilpailuselostuksia ja pelejä kaikkialta maailmasta. Lisäksi laajat kirjeshakki-, tehtävä-, lopputehtäväja nuoriso-osastot. Tilaa lehti joko suomalaisten asiamiesten kautta tai suoraan TfS:ltä. Uudet tilaajat, jqtka eivät Qle tilanneet v. 1975, saavat v. 1975 suuren joulunumeron maksutta, mikäli tilaus Qn tehty viimeistään 20.1. 1976. Tilaushinta 42:- Rkr. H.alltanen... 21 Rilnkus...................... 88, 89 Roche... 88 Il-udenkQ..... 61, 140, 165 SaarenheimO'.................... 21 Shif... 187 Sola... 22 StQj:anov..................... 141 StQshie... 86. Tamminen... 115 Tanie... 86 Tanttinen... 115 Telegin... 39 Tikkanen........................ 40 Tompuri... 39 TShepizni... 61, 187 Ucal1tsev... 115 UlllllOV....................... 187 Valve... 20, 22 Wirtanen... 22, 88, 89 Wisserman...................... 87 Yanuarta....................... 188 Zaburin... 188 Zagorujko... 140 Lopputehtävät: Aloni... 166 AntQs... 165 Askurov... ~ 166 Benko... ~{ t -osq Bondarenko... 166 Breider... 140 Gordian... 188 Gurgenidze...................... 165 Herbsman...................... 61 Hoch... 41, 166 Kaila... 21 Kalandadze... 165 Kasparjan... 140 Katznelson... 87 TIDSKRIFT FöR SCHACK BQX 7123 S-40232 GötebQrg ruqts. postisiirtotili 604634-6 Kivi... 21, 114 Kopnin... 140 Kotkatlahti... 21 Kovalenko...................... 166 Kubbel..., 61 Kuznetsov...... 166 Mitrofanov...................... 87 NeuSit'adt... 166 Olympiev........................ 166 Richter... 114 Salmi... 22 Sarytshev... 41 Zahodjakin... 41 Turnaukset: Manilla... 4 NeuvostolUton mesuurn.... 7 Unkarin mesuurn.... 17 Helsingin mest.turn...... 28 Nuorten Suomen-mesUurn.... 34 Suomen Shakkiliiton mesuurn... 48 Työväen Shakkiliiton mest.turn... 48 A. Dunderin 60-vuotiskilp.... 64 Las, Palmas... 79 Avom Suomen mest.turn.... 96 Naantalin turnaus... 104 Hindås... 127 Työväen Shakkiliiton avoin!t.... 128 Joukkuepikapelin S-m..... 128 Työväen Shakkiliiton pikapelimest. 132 Puola-Suomi maaottelu... 159 T-slovakia-Suomi maaottelu... 177 Kuolleita: Paul Keres... 71, 106 Ilmari Niemelä... 172 Muuta: Westerinen suurmestariksi... 125 SelQ-paketit... 133, 179 Markkola 60 v... 183

SUOMEN KESKUSSHAKKILIITTO r.y. Puheenjohtaja Olli Forssen, Tuusula Ulkomaanasiainhoitaja Eero Helme, Kulosaaren puistotie 42, 00570 Helsinki 57, puh. 688800, toimeen 646601 Sihteeri Mauri Rautio, Laajavuorenrinne 4 B 9, 01620 Vantaa 62, puh. 891479. SUOMEN SHAKKILIITl'O r.y. Puheenjohtaja Gösta Kvist, Helsinki Sihteeri Heikki Koskinen, Mannerheimintie 56 B, 00260 Helsinki 26, puh. 445932 Tal.hoit. Kurt Wahlstedt, Kulorinne 3, 01450 Vantaa 45, puh. 8729887, tili PYP-H:ki-Käpylä 209220-670-1 TYöVÄEN SHAKKILIITl'O r.y. Puheenjohtaja Aarne Suvela, Helsinki Sihteeri Raimo Penttilä, Runeberginkatu 46 e, 00260 H:ki,26, puh. 490 852 Tal.hoit. Martti Erkkilä, Kalteentie 4 D 31, 00770 H:ki 77, puh. 383185, Ps-tili 452285-6 SUOMEN KIRJESHAKKILIITrO r.y. Puheenjohtaja Raimo Lindroos, Järvenpää Sihteeri Olavi Halme, Nauristie, 04400 Järvenpää, puh. 90-287 550 Taloudenhoitaja Raimo Suominen, 39930 Karvia Ps-tili 442321-4 SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Puheenjohtaja Hannu Harkola, Helsinki Sihteeri Kerttu örlund, Haahkatie 15 A, 00200 H:ki 20, puh. 676789, toimeen 403 2135 Ta1.hoit. Unto Murtovaara, Louhentie 18 E, Tapiola 3, puh. 465735, Ps-tili 465965-1 SUOMEN KESKUSSHAKKILIITTO TIEDOTl'AA Shakin päivää vietetään 25.1. 1975 ja sitä edeltävää viikkoa shakin viikkona. Henkilökohtaisen pikapelin Suomenmestaruusturnauksen loppukilpailu pelataan Nurmijärvellä 21.-22.2. 1976. Karsinnat siihen on pelattava viimeistään 25.1. 1976. Karsinta-alueet muodostuvat seuraa vista piiriliitoista: 1) Helsinki 2) Lounais-Suomi ja Länsi-Uusimaa 3) Tampereen seutu, Satakunta ja Keski-Uusimaa 4) Lahti, Jukola ja Keski-Häme 5) Kaakkois-Suomi ja Itä-Suomi 6) Etelä-Pohjanmaa ja POhjois-Suomi Joukkuepikapelin Suomen-mestaruus turnauksen järjestysoikeutta ei ku kaan ole vielä hakenut. Hakuaikaa on sen vuoksi pidennetty 31.1. 1976 asti. Turenkl 1975 - Kirjapaino Jaarli