Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo
SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto 7 2. Alueen historia ja tutkimushistoria.7 3. Inventointi..8 4. Yhteenveto 8 Lähteet LIITTEET Liite 1. Jämijärven Lauttakankaan voimalapaikkojen koordinaatit Liite 2. Kartta Jämijärven Lauttakankaan voimalapaikkojen sijainneista Liite 3. Kuvaluettelo Kannen kuva: Jämijärvi. Vuorenpäännevan turvetuotantoalue. Kuva: T. Vasko 2
3
4
ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kunta: Jämijärvi Tutkimuksen laatu: perusinventointi Inventoinnin syy: kaavoitus Peruskartta: 2122 06 Tutkimuslaitos: Satakunnan Museo Tutkija: FM Tiina Vasko Kenttätyö: 16.-17.6.2014 Rahoittaja: Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Digitaalikuvat: 1-12 Sivumäärä: 10 + 3 liitesivua Alkuperäisen raportin säilytyspaikka: Satakunnan Museon arkisto 5
TIIVISTELMÄ Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 PK 2122 06 Satakunnan Museo Inventoija: FM Tiina Vasko Satakunnan Museo inventoi 16.-17.6.2014 Jämijärvellä suunniteltua tuulivoimapuiston aluetta. Suunnittelualue sijoittuu Jämijärven ja Ikaalisten rajan läheisyydessä sijaitsevalle Lauttakankaalle Jämijärven keskustan itäpuolelle. Työn suoritti FM Tiina Vasko. Inventoinnin valvojana oli Satakunnan Museon amanuenssi Leena Koivisto. Rahoittajana oli muinaismuistolain 15 mukaisesti: Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke. Maastossa tarkastettiin ilmoitetut voimalapaikat lähiympäristöineen. Tarkastukset kohdistettiin korkeudeltaan ja topografialtaan muinaisjäännöksille sopivimmille kohdille. Suunnittelualueelta ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella on pääasiassa havu- ja lehtimetsää, metsäistä suota ja kalliota. Maankäytöllisesti alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta ja alueella harjoitetaan myös maa-aineksenottoa. Alueilla ei sijaitse vanhoja kyliä eikä muutakaan asutusta. Inventoinnissa ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Löydöt: - Kenttätyöaika: 16.-17.6.2014 Tutkimuskustannukset: Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Tutkimusraportti: Tiina Vasko 30.7.2014 Satakunnan Museon arkisto ja kopio Museoviraston arkistossa. 6
1. Johdanto Satakunnan Museo inventoi 16.-17.6.2014 esihistoriallisen ja historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä tuulivoimapuistoksi suunnitellulla alueella Jämijärvellä. Suunnittelualue sijoittuu Jämijärven ja Ikaalisten rajan läheisyydessä sijaitsevalle Lauttakankaalle Jämijärven keskustan itäpuolelle. Työn suoritti FM Tiina Vasko. Inventoinnin valvojana oli Satakunnan Museon amanuenssi Leena Koivisto. Rahoittajana oli muinaismuistolain 15 mukaisesti PohjoisSatakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke. Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushankkeessa maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja tuulivoimatuotannon rakentamista. Kaavoitushankkeessa on tarkoitus laatia lainvoimaisia eli rakentamista ohjaavia tuulivoimaosayleiskaavoja mm. Jämijärven alueella. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Tuulivoimapuiston osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisesti eli rakentamista ohjaavaksi. Yleiskaavan laadinta on osa suunnittelujärjestelmää, johon kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Satakunta on laatimassa samanaikaisesti hankkeen kanssa tuulivoimavaihemaakuntakaavaa. 2. Alueen historia ja tutkimushistoria Inventointialue sijoittuu Jämijärven ja Ikaalisten rajan läheisyydessä sijaitsevalle Lauttakankaalle, Jämijärven keskustan itäpuolelle. Etäisyyttä keskustasta suunnittelualueelle on noin 4 km. Suunnittelualue rajautuu itäpuolelta Ikaalisten kuntarajan mukaan. Alueen pinta-ala on n. 4,7 neliökilometriä. Alueelta ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kuva 1. Jämijärvi. Lauttakankaantien varren hiekkakuoppia. Kuva T. Vasko. 7
Alueella on pääasiassa havu- ja lehtimetsää, metsäistä suota ja kalliota. Maankäytöllisesti alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta ja alueella harjoitetaan myös turvetuotantoa ja maaaineksenottoa. Jämijärveltä tunnetaan lähinnä vain kivikautisia asuinpaikkoja. Kaikki sijaitsevat korkeuksien 100-115 m mpy välillä joko järven rannan tuntumassa tai enintään kilometrin päässä rannasta. Kaksi asuinpaikoista sijaitsee jokien varrella. Nyt inventoidun alueen korkeus on yli 120 m mpy. Historiallisella ajalla Jämijärven alueesta asutettiin ensimmäisenä Jämijärven alisenpään rannat. Mm. Heiskan, Soinin, Kierikan, Hintun, Ylipeijarin, Tuorin ja Kontin nimet mainitaan jo 1540-luvulla. Sen jälkeen asutuksen leviäminen pysähtyikin noin 200 vuodeksi, jona aikana ei Jämijärvelle perustettu yhtään uutta tilaa. Kunnassa on kiinteitä muinaisjäännöksiä inventoitu Satakunnan Museon toimesta aiemminkin perusinventoinnissa vuonna 1999 (Susanna Tapiovaara). 3. Inventointi Kohteita dokumentoitiin valokuvaamalla. Koordinaattitietoja tallennettiin Garmin GPSmap62- paikantimella, tarkkuus oli keskimäärin 3-5 metriä. Raportin kartat on luotu ohjelmalla MapInfo 8.5. Maastossa tarkastettiin ilmoitetut voimalapaikat lähiympäristöineen. Tarkastukset kohdistettiin korkeudeltaan ja topografialtaan muinaisjäännöksille sopivimmille osuuksille. Alue sijaitsee yli 120 metrin korkeudella merenpinnasta. Paikat 5 ja 6 sijaitsivat kallioisilla mäillä, muut Lauttakankaantien molemmin puolin kangasmaastossa. Voimaloiden lopulliseen sijoitteluun vaikuttavat maankäytön eri muotojen yhteensovittamisen tarpeen lisäksi mm. tiestö ja etäisyydet asutuksesta. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa maaja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Kaavaan merkitään myös tarvittavat muut aluevaraukset, kuten esimerkiksi tieverkko sekä mahdolliset luonnonsuojelualueet ja kohteet. Alueella ei sijaitse vanhoja kyliä eikä muutakaan asutusta. Inventoinnissa ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Uusia tielinjoja ei suunnitelmassa ollut vielä esitetty, joten niiltä osin tarkastusta ei luonnollisesti voitu nyt suorittaa. 8
Kuva 2. Voimalapaikka 1:sen maastoa. Kuva T. Vasko. 3. Yhteenveto Suunnittelualue on pääosin havu- ja lehtimetsää, suota ja turvetuotantoalueita. Pääasiallinen muinaisjäännöstyyppi Jämijärvellä ovat kivikautiset asuinpaikat. Historiallisella ajalla asutus on vakiintunut alueella varsin myöhään, vasta 1600-luvulla. Inventoiduilla alueilla ei sijaitse vanhoja kyliä eikä juuri muutakaan asutusta. Alueelta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä niitä inventoinnissakaan löydetty. Turussa 30.7.2014 Tiina Vasko, FM 9
Lähteet Alhonen, Pentti et al. 1996. Ikaalisten entisen emäpitäjän historia. 1, vuoteen 1640. Vammala. Vappula, Jorma 1999. Ikaalisten entisen emäpitäjän historia. 2, 1641-1721. Vammala. Inventointiraportit Tapiovaara, Susanna 1999. Jämijärven kiinteät muinaisjäännökset. Inventointiraportti. Satakunnan Museo. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat Lauttakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Jämijärven kunta 2012. Internet Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Muinaisjäännösrekisteri. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx 10
Liite 1. Jämijärven Lauttakankaan voimalapaikkojen koordinaatit (ETRS tm-35fin) 1. P 6863128 I 276785 2. P 6862779 I 277564 3. P 6862650 I 278275 4. P 6862072 I 278664 5. P 6861614 I 278351 6. P 6860888 I 278538 11
Liite 2. 12
Liite 3. Kuvaluettelo Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 T. Vasko Digitaalikuvat 1. Jämijärvi Lauttakangas. Voimalapaikan 1 ympäristöä. Lännestä. 16.6.TV. 2. sama 3. sama 4. Jämijärvi Lauttakangas. Voimalapaikan 3 ympäristöä. Idästä. 16.6.TV. 5. sama 6. sama 7. Jämijärvi Lauttakangas. Voimalapaikan 2 ympäristöä. Lännestä. 16.6.TV. 8. sama 9. sama 10. Jämijärvi Lauttakangas. Voimalapaikan 6 ympäristöä. Etelästä. 17.6.TV. 11. sama 12. sama 13