t Pohjois-Karjalan Talouskatsaus 1 toukokuu 213
TALOUSKEHITYS PAINUI NIUKASTI PAKKASEN PUOLELLE Viimeaikaisen maailmantalouden kehityksen valossa ei ole suuri yllätys, että myös Pohjois- Karjalan talous on yskähdellyt ja liikevaihdon kehityslukemat ovat painuneet negatiivisiksi. Maakunnan yrityksissä kertyneen liikevaihdon pienentymistä 1,2 prosentilla vuoden 212 jälkipuoliskolla voidaan pitää jopa kohtuullisena saldona jaksolle, jota leimasivat epävarmuus talouden kehityksestä ja yritysten heikentyneet vientinäkymät. nykyisenkaltaisessa taloustilanteessa tulevan kehityksen arvioiminen on hankalaa Helpotuksella voidaan todeta myös se, että kun vuoden 212 alkupuoliskolla ero n liikevaihdon muutoslukuihin oli vielä, prosenttiyksikköä, vuoden toisella puoliskolla tuo ero jäi,8 prosenttiyksikköön. Toivoa sopii, etteivät aluekehityserot repeäisi jatkossakaan, vaan pikemminkin mahdollisimman pian päästäisiin vuosina 21 211 aluetalouden elpymistä siivittäneisiin hyviin kasvulukuihin, joilla otettiin kiinni kehityseroa suhteessa han. Nykyisenkaltaisessa taloustilanteessa tulevan kehityksen arvioiminen on hankalaa. Maaliskuussa julkistetussa ja alla tarkemmin avatussa TEM:n ja ELY-keskusten Alueelliset kehitysnäkymät 213 -katsauksessa todetaan, että yleisilmapiiri maakunnassa on varovaisen odottava ja kehityssuunnan odotetaan olevan vähitellen ylöspäin. Paljon on kiinni yleisestä talouskehityksestä. Mikäli maailmantalous lähtee jälleen vetämään, pari edeltävää vahvaa vuotta antavat olettaa, että Pohjois- Karjalassa on potentiaalia hyvään kasvuun. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valmisteluun liittyvässä tuoreessa verkkokyselyssä vastaajat nostivat annetuista yli 2 vaihtoehdosta Suomen tulevaisuudelle tärkeimmäksi asiaksi luonnon kestävän hyödyntämisen. Tällä saralla luonnonvaroiltaan rikkaalla Pohjois-Karjalalla on hyvät eväät. Monet maakunnan sinänsä perinteiset resurssit ovat osoittautuneet arvokkaiksi tuohen tuojiksi myös globaalissa taloudessa. Luonnonvarojen uusi aika onkin osuva otsikko bioenergian, mineraalien ja puhtaiden elintarvikkeiden merkityksen kasvulle. Näitä resursseja me voimme jalostaa liikevaihdoksi ja työpaikoiksi. Suoranaisia ilonaiheita ovat olleet väestökehitysluvut olihan Pohjois-Karjala vuonna 212 jo neljättä vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Venäjään liittyvän potentiaalin realisoituminen on puolestaan näkynyt rajanylitysten määrän ja tax free -kaupan vahvana kasvuna. Haastetta sen sijaan tuntuu riittävän työttömyyden kukistamisessa. Pohjois-Karjalan jo ennestään korkeat työttömyysluvut ovat talouskurimuksessa edelleenkin nousseet. Myös maakunnan kuntatalouden tilanne heikkeni merkittävästi vuonna 212 vuosikatteen painuessa miinukselle neljässä kunnassa. Kaikkiaan 12 kunnassa vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta. Kuntatalouden näkymiä synkistävät entisestään kehysriihessä päätetyt valtionosuusleikkaukset ja muut kuntataloutta heikentävät toimenpiteet. Kuntakentän edessä ovat kuntarakenneja soteuudistukset sekä valtionosuusuudistus. Useat kunnat ovat jo varautumassa muuttuvaan tilanteeseen ja laatimassa talouden tasapainottamisohjelmia. Risto Poutiainen suunnittelujohtaja Keskeisten toimialojen tilanne ja näkymät Yritysten tilauskannat heittelevät toimialojen välillä, mutta myös niiden sisällä rajusti. Kone- ja metallialalla on pientä laskua, kun taas elintarviketeollisuudessa on nousua. Metallissa osalla on kova vauhti päällä, mutta kokonaisuutena eletään siltä osin laskusuhdannetta. Myös lukkopuolen tuotteilla on globaalisti hyvä tilanne pidemmällä tähtäimellä, mutta rakentamisen laskiessa EU-alueella tulee laskua syksyyn saakka. Lääketeollisuuden laitteita valmistava teollisuus on hyvässä vedossa ja paranee syksyä kohti entisestään. Kysyntää alan laitteille on ja se kasvaa. ICT:ssä on varsinkin ohjelmistoyritysten osalta hyvä tilanne. Myös kaivostoiminnassa on alueella hyvät kehitysnäkymät. Kaupan alalla on kasvupotentiaalia venäläisten asiakkaiden lisääntyessä. Toisaalta kaupan suuret investoinnit on pääasiassa tehty ja nyt vedetään henkeä. Metsäsektorin kehitys on hidasta syksyyn saakka, mutta vilkastuu vuoden loppua kohti. Sellu menee nyt hyvin kaupaksi. Mekaanisessa puussa on kasvuodotuksia, mutta myös supistuksia ja lomautuksia. Metsäteollisuuden yleistilanne Suomessa ei ole paranemassa. Pohjois-Karjalan onneksi täällä ei ole kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevaa paperituotantoa. Mutta Euroopan ja Pohjois-Afrikan tilanne vaikuttaa kielteisesti sahatavaran kysyntään ja voi heijastua lomautuksina ja jopa lopettamisina. Sama ongelma koskee myös vanerintuotantoa, mutta ei yhtä suuresti. Alueen selluteollisuuden tilanne on nyt selkeästi parempi kuin jokunen vuosi sitten, koska havusellusta maksetaan edelleen kohtalaisen hyvin ja siirtyminen osin liukosellun tuotantoon voi osoittautua viisaaksi liikkeeksi. Seudun voimakas sitoutuminen metsäbioenergiaan ja biojalostukseen edellyttää, että myös Fortumin pyrolyysilaitoksen jälkeen Pohjois-Karjalassa saadaan tällä alalla syntymään merkittävää uutta tuotannollista teollisuutta. Tiivistelmä Pohjois-Karjalan aluekehityskatsauksesta kevät 213. Koottu eri toimijoiden näkemyksistä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa (strategiapäällikkö Pekka Myllynen). 2
Pohjois-Karjalan liikevaihto k_a-x Liikevaihdon kehitys 8 Pohjois-Karjala: liikevaihto (toimialat yhteensä) 2 14 13 1 euroa 6 4 2 1. 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 7.9 1.1 7.1 1.11 7.11 1.12 7.12 1 1 indeksi (2 = 1) 12 11 1 9 8 Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala 7 1. 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 Indeksi = 1 Henkilöstön kehitys Viennin kehitys 12 14 13 11 1 Indeksi = 1 12 11 1 9 8 7 Indeksi = 1 9 Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala 8 1. 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 6 Pielisen Karjala 4 Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala 3 1. 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Henkilöstömäärä Liikevaihto 1 Muutos 7.-12.212/7.-12.211 Muutos % 7.-12.212 7.-12.211 1 % Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 83 494 69 884 13 61 19, Rakentaminen (tol F),1 39 493 372 832 22 661 6,1 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) -3, 114 86 11 467 4 393 4, Kuljetus ja varastointi (tol H) -3,8 142 1 136 61 31 3,9 Sähköteknisten laitteiden valmistus (tol 26-27) 4,6 6 222 8 161 2 62 3, Kiinteistöalan toiminta (tol 68) -3,2 4 141 43 77 1 384 3,2 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 3,1 6 2 63 937 1 6 2,4 Elintarviketeollisuus (tol 1-12),8 97 23 9 767 1 436 1, Muovituotteiden valmistus (tol 222) -2,8 84 44 83 718 726,9 Palvelut (tol G-U) -,4 1 74 99 1 73 232 1 763,1 Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) -8, 136 172 136 93 79,1 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) 23 623 23 818-196 -,8 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) -,7 3 47 482 3 447 673-4 191-1,2 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 1,1 1 3 41 1 16 33-12 91-1,3 Jalostus (tol BC+DF) -2,4 1 734 19 1 788 7-4 46-3, Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) 2,2 66 326 68 63-2 237-3,3 Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) -3, 1 339 98 1 416 4-76 96 -,4 Puutavaran valmistus (tol 162+31) -2,2 363 3 638-3 27-6,1 Teollisuus (tol C) -4,2 1 118 963 1 22 67-11 694-8,3 Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (tol 237) -2,8 24 882 27 314-2 432-8,9 Metallituotteiden valmistus (tol 2) -7,8 127 17 141 6-14 381-1,2 Metalliteollisuus (tol 24-3+33) -,1 443 43 2 26-77 213-14,8 Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) -11,6 4 17 4 99-783 -1,8 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) -,6 221 34 286 31-6 11-22,7 Indeksi 1 on vuosi 2. Vuoden 212 tiedot tarkentuvat vuoden 213 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 28 -luokituksen mukainen. 3
Hyvä perusvire säilynyt Minna Heikkinen toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Puutavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus kasvoi eniten Pielisen Karjalan alueella vuoden 212 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Toimialan liikevaihto oli yhteensä noin,2 miljoonaa ja kasvu lähes 1 prosenttia. Myös puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen liikevaihto kääntyi lievästi kasvuun. Käänne on tärkeä, sillä toimialan painoarvo Pielisen Karjalassa on suuri. Toimialan liikevaihto oli yli miljoonaa euroa viime vuoden loppupuolella. Pielisen Karjalan kannalta yksi tärkeimmistä toimialoista elintarviketeollisuus jatkoi kasvuaan ja liikevaihto nousi yli puolella miljoonalla eurolla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Elintarviketeollisuuteen on Pielisen Karjalassa muodostunut vahva klusteri, joka muodostuu alkutuotannosta, leipomoteollisuudesta ja elintarvikejalostusyrityksistä. Toimialan yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä Pielisen Karjassa. Kolin kehittämiseen tehdyt panostukset alkavat kantaa hedelmää. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan hienoinen kasvu, runsaat 3 prosenttia on erittäin ilahduttavaa. Kolilta onkin kantautunut useita positiivisia uutisia sekä viime vuonna että alkaneena vuonna. Erityisesti venäläiset ovat löytäneet tiensä Kolille yhä enenevässä määrin. Kolin Master Planissa 27-21 linjataan Kolin alueen matkailun kehittämistä ja investointeja siten, että Kolin omaleimaisuus suomalaisten matkailukohteiden joukossa Kolin kehittämiseen tehdyt panostukset alkavat kantaa hedelmää säilyy. Vuoteen 21 mennessä asetettuja tavoitteita ovat majoituskapasiteetin nosto vuodepaikkaan sekä kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvattaminen 2 prosenttiin kaikista matkailijoista. Näiden tavoitteiden eteen on tehtävä vielä paljon töitä. Kehitys on kuitenkin lähtenyt kulkemaan oikeaan suuntaan. Tasaista tahtia eteenpäin Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun seudun kehitys vuoden 212 loppupuolella on ollut hyvin tasaista. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu muutos on prosentin verran miinuksella. Selkeästi vahvin kasvu on ollut koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Erityisen ilahduttavaa on matkailutulojen merkittävä kasvu vuonna 212 seudulle kertyi matkailu- tuloa Venäjältä peräti miljoonaa euroa. Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen kehitys vuoden 212 loppupuoliskolla päätyi 21,2 prosenttia plussan puolelle vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Rahana kasvu oli lähes 12 miljoonaa euroa. erityisen ilahduttavaa on matkailutulojen merkittävä kasvu Hyviä lukuja saatiin myös rakentamisesta, sen kasvu samalla ajanjaksolla oli noin 8 prosenttia. Rakentamisen kasvun rahallinen merkitys oli kuitenkin tuplasti suurempi, ollen lähes 23 miljoonaa euroa. Rakentamisen nousu jatkuu myös kuluvana vuonna, sillä parhaillaan Joensuun alueella on valmistumassa tai valmisteilla useita suuria rakennuskohteita. Myös kuljetus ja varastointi porskuttaa myötätuulessa. Lähes seitsemän prosentin nousu tarkoitti lähes seitsemää miljoonaa euroa lisää seudun yritysten liikevaihtoon. Venäläismatkailu on edelleen reippaassa kasvussa. Vaikuttaa siltä, että mm. Josekin toimet yhdessä yritysten kanssa venäläisasiakkaiden tavoittamiseksi ja seutuinformaation levittämiseksi tuottaa tulosta. Vuoden 212 aikana kertynyt matkailutulo, miljoonaa euroa, on hyvä lisä seudun elinvoimaisuuteen. Myös Joensuun seudun taxfree-myynti on kasvanut vauhdilla. Viime vuonna myynti ylitti 13 miljoonan euron rajan, ja Joensuu komeileekin neljäntenä koko maan taxfree-myyntitilastoissa. Kasvu jatkuu myös kuluvana vuotena. Venäläiset tärkeitä palvelujen käyttäjiä Risto Hiltunen toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 212 loppupuoliskolla kenties odotettua vähemmän: muutos oli maltillinen -4 prosenttia loppuvuoteen 211 verrattuna. Palvelualojen liikevaihto pysyi lähestulkoon samansuuruisena, kun taas teollisuuden liikevaihdot jatkoivat laskuaan. Suurin pudotus (-44 %) oli puutavaran valmistuk- sessa, missä edelleen näkyy lastulevytehdas Puhos Board Oy:n konkurssin vaikutukset. Myös metallituotteiden valmistus (-28 %) ja koko metalliteollisuus (-16 %) menettivät liikevaihtoaan edellisvuoteen verrattuna, kuten kunnassa. Teollisuuden alamäki näkyy myös viennin vähenemisenä: viennin arvo pieneni lähes 1 prosenttia. Palveluala kasvattaa ja säilyttää liikevaihtoaan edellisvuoteen verrattuna. Palveluista eniten liikevaihtoaan kasvattivat hallinto- ja tukipalvelut (17, %) sekä koulutus ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (9 %). Majoitus, ravitsemistoiminta sekä kauppa pysyivät lähes samoissa liikevaihtoluvuissa edellisvuoden loppupuoleen verrattuna. Vaikka vakituisten asukkaiden ostovoima onkin osin pienentynyt työpaikkojen menetysten myötä, on venäläisten matkailijoiden lisääntyminen kasvattanut asiakasmääriä ja liikevaihtoakin Keski-Karjalassa. Niiralan rajanylityspaikan ylitti viime vuonna jo 1, miljoonaa kulkijaa, joista liki puolet on venäläisiä. Tämä näkyy erityisesti maakunnan ja Keski-Karjalan kaupan ja matkailualan yrityksissä. Esimerkiksi taxfree-myynti kasvoi Keski-Karjalassa viime palveluala kasvattaa ja säilyttää liikevaihtoaan edellisvuoteen verrattuna vuonna 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös ulkomaalaisten yöpymiset paikallisissa majoitusyrityksissä kasvoivat lähes prosenttia. Henkilöstömäärä väheni edelleen Keski- Karjalassa lähes 2 prosenttia, eniten Pohjois-Karjalassa. Teollisuustyöpaikkojen vä- 4
Rakentamisen toimialan kasvun taittuminen kuvastaa toimialan yleisiä näkymiä. Pielisen Karjalassa toimialan kasvua aiemmin ylläpitänyt julkinen rakentaminen on vähentynyt. Metalliteollisuus ja metallituotteiden valmistus Pielisen Karjalassa seuraa maakunnan yleistä laskusuuntausta. Yrityskohtaiset erot toimialan sisällä ovat kasvaneet, osalla yrityksistä menee yhtä hyvin kuin ennenkin, toisilla taas tilauskanta on supistunut. Yleinen ilmapiiri alueella on säilynyt rauhallisen toiveikkaana. Investointeja on menossa ja suunnitteilla tasaiseen tahtiin. Positiivisia odotusarvoja luovat erityisesti Kolin noste ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyvät investointisuunnitelmat. Vaikka palvelualalla kehitys on ollut hyvinkin maltillista, vain,3 prosenttia plussalla, tarkoittaa se suuresta volyymista johtuen kuitenkin 3,6 miljoonan euron kasvua. Palvelualan näkymät jatkunevat edelleen suhteellisen positiivisina. Teollisuudella, ja erityisesti metallituoteteollisuudella, näkymät ovat hieman synkemmät. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus on ajautunut ikävään yli 23 prosentin alamäkeen. Euroopan tasolla näyttäisi siltä, että velkakriisin kierre on saatu pysäytettyä. Parhaiten se näkyy kriisimaiden korkotason tuntuvana alenemisena. Vaikutukset Suomeen ja Joensuun seudun yritysten talouteen jää nähtäväksi, yritysten investointihalut ja myös investoinnit ovat kuitenkin varsin hyvällä tasolla. Katse kohti tulevaa! heneminen näkyy näissä luvuissa. Silti palkkasumma kasvoi, tosin kaikkien toimialojen osalta vain,1 prosenttia. Koulutus ja terveyshuolto- ja sosiaalipalvelujen palkkasumma kasvoi yli 2 prosenttia. Keski-Karjala odottaa edelleen teollisuusinvestointeja. Ekokem Oyj vetäytyi viime metreillä Puhoksen ekovoimalaitoksen rakentamisesta, mikä olisi ollut todella tärkeä piristysruiske seudullemme. Uusin teollisuuden suru-uutinen on Marimekon tehtaan todennäköinen sulkeminen Kiteellä tämän vuoden aikana. Onneksi positiivisia merkkejäkin on, sillä parhaillaan neuvotellaan uudesta tuotannollisesta teollisuudesta mm. Puhoksen teollisuusalueelle. PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNAN Liikevaihto 1 Muutos KEHITYS 7.-12.212 7.-12.211 1 % Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol 162+31) 14 4 64 14, Elintarviketeollisuus (tol 1-12) 12 4 11 841 64 4,8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 9 76 8 778 298 3,4 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) 391 49 1 876 1,8 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 36 32 36 816-28 -,1 Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) 162 428 162 767-34 -,2 Jalostus (tol BC+DF) 18 463 186 194-731 -,4 Teollisuus (tol C) 147 94 149 48-1 76-1,1 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) 8 33 8 43-1 -1,2 Palvelualat yhteensä (tol G-U) 13 429 1 41-1 972-1,3 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 14 141 1 613-1 472-1,4 Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 7 824 7 942-117 -1, Rakentaminen (tol F) 22 7 23 7-432 -1,9 Kuljetus ja varastointi (tol H) 16 63 16 887-32 -1,9 Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) 3 13 3 416-286 -8,4 Metalliteollisuus (tol 24-3+33) 11 37 12 748-1 211-9, Metallituotteiden valmistus (tol 2) 6 4 7 292-842 -11, JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS Liikevaihto 1 Muutos 7.-12.212 7.-12.211 1 % Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 67 974 6 63 11 912 21,2 Rakentaminen (tol F) 313 969 291 36 22 933 7,9 Kuljetus ja varastointi (tol H) 17 12 1 314 6 837 6,8 Puutavaran valmistus (tol 162+31) 37 81 36 148 1 662 4,6 sähköteknisten tuotteiden valmistus (tol 26-27) 8 2 6 27 2 223 4, Kiinteistöalan toiminta (tol 68) 39 671 38 2 1 416 3,7 Muovituotteiden valmistus (tol 222) 66 48 64 96 2 363 3,7 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ym. (tol M+N) 96 44 93 2 3 2 3,2 Majoitus ja ravitsemustoiminta (tol I) 1 14 49 897 1 27 2,4 Elintarviketeollisuus (tol 1-12) 78 12 77 31 661,9 Palvelualat yhteensä (tol G-U) 1 32 81 1 299 21 3 68,3 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) 7 299 7 48-19 -,3 Kaikki toimialat (tol A-X) 2 74 69 2 782 614-27 919-1, Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 83 21 847 47-12 242-1,4 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) 18 392 18 79-43 -2,1 Jalostus (tol BC+DF) 1 386 882 1 426 83-39 921-2,8 Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) 6 8 68 98-2 248-3,3 Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) 1 7 886 1 134 129-63 242 -,6 Teollisuus (tol C) 874 648 961 47-86 79-9, Metallituotteiden valmistus (tol 2) 116 934 128 932-11 997-9,3 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (tol 23) 4 29 4-4 846-1,8 Metalliteollisuus (tol 24-3+33) 47 94 478 82-71 28-14,9 Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) 3 743 4 44-661 -1, Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) 23 46 26 617-62 12-23,4 KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS Liikevaihto 1 Muutos 7.-12.212 7.-12.211 1 % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) 9 998 8 12 1 486 17, Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 37 4 89 449 9,2 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 237 146 91 1,8 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 72 721 72 297 423,6 Palvelualat yhteensä (tol G-U) 117 932 117 64 278,2 Rakentaminen (tol F) 6 39 6 63-24 -,4 Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) 29 7 29 32-269 -,9 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 294 49 36 981-12 432-4, Kuljetus ja varastointi (tol H) 18 366 19 319-94 -4,9 Jalostus (tol BC+DF) 16 84 17 396-14 6-8,3 Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) 16 97 119 86-13 26-11,1 Teollisuus (tol C) 94 629 18 67-13 439-12,4 Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) 16 671 19 41-2 74-14,1 Metalliteollisuus (tol 24-3+33) 24 24 28 64-4 4-1,9 Metallituotteiden valmistus (tol 2) 3 84 2-1 41-27,6 Puutavaran valmistus (tol 162+31) 7 16 12 686-81 -44,
Metalliteollisuudessa kysyntä hiipunut Pohjois-Karjalan metalliteollisuus (24 3, 33) on kärsinyt voimakkaista suhdannevaihteluista. Vuoden 29 syvän pohjakosketuksen jälkeen ala toipui nopeasti, mutta liikevaihto kääntyi vuonna 212 jälleen laskuun. Liikevaihto supistui loppuvuodesta yhteensä 14,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilöstömäärän osalta lasku ei ollut niin jyrkkä. Erityisen huolissaan voi olla viennin hiljenemisestä. Vuoden 212 toisella puolikkaalla vienti supistui peräti 22,8 prosenttia edellisvuodesta. rajut suhdannevaihtelut kertovat maakunnan metalliteollisuuden alihankintapainotteisuudesta Suhdanteiden heikkenemisestä on pahiten kärsinyt metalliteollisuuden toimialoista koneiden valmistus. Tämä on Pohjois-Karjalan kannalta huolestuttavaa, sillä toimiala on liikevaihdoltaan selvästi merkittävin toimiala metalliteollisuudessa. Käytännössä koneiden valmistuksen hiljeneminen painoi koko Pohjois-Karjalan liikevaihtoluvut miinuksen puolelle. Rajut suhdannevaihtelut kertovat myös maakunnan metalliteollisuuden alihankintapainotteisuudesta. Heikentyvät markkinat näkyvät ensimmäisenä alihankinnan vähentymisenä. Tästäkin syystä olisi ensiarvoisen tärkeää saada entistä enemmän omia tuotteita ja palveluja. Uusien asiakkuuksien hankkimiseksi vientiponnisteluja tulee edelleen jatkaa määrätietoisesti. Tarkasteltaessa loppuvuoden heikkoa kehitystä on muistettava se, että vertailuvuosi 211 oli erittäin vahvaa toipumisen aikaa metalliteollisuudelle. Loppuvuodesta 211 rikottiin kaikkien aikojen liikevaihtoennätyksiä, nyt tuotantoa on jouduttu sopeuttamaan heikentyneeseen markkinatilanteeseen. Euroopan velkaantumiskierre ja teollisuuden tilanteen heikentyminen lisäävät eri puolilla Eurooppaa huolta teollisuuden tuotannon pysyvästä vähenemisestä. Jos oli muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (28) vuosi 211 nopean toipumisen aikaa, vuonna 212 koettiin jälleen raju pudotus. Koko vuonna laskua maakunnassa kertyi yhteensä 17,8 prosenttia vuoteen 211 verrattuna. Koko maan tasolla toimialan liikevaihto kasvoi vuonna 212. Henkilöstömäärä väheni maakunnassa lähes prosenttia vuonna 212. Metallituotteiden (2) liikevaihto supistui viime vuoden heinä-joulukuussa 1,2 prosenttia. Metalliteollisuuden toimialoista ainoa ilonaihe oli loppuvuodesta 212 tietokoneiden ja muiden sähkölaitteiden valmistus (26-27). Toimialan liikevaihto maakunnassa kasvoi 3, prosenttia. Myös toimialan henkilöstömäärä kasvoi. Kohtalaisen hyvin metalliteollisuuden toimialoista on pärjännyt koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (33). Sielläkin tosin liikevaihdon kasvu vaihtui vuoden 212 toisella puolikkaalla lieväksi laskuksi (,8 %). Panostamalla palveluliiketoimintaan ja erilaisiin elinkaaripalveluihin voitaisiin osaltaan vähentää suhdannevaihteluita. Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto 1 9 8 7 6 4 3 2 1 Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa 24-3+33 Metalliteollisuus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 2 Metallituotteiden valmistus 26-27 Sähköteknisten ym. tuotteiden valmistus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 1. 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 6
Muovialan vienti piristyi Muovituotteiden valmistuksen (222) kehitys on ollut varsin tasaista. Vuoden 212 toisella puoliskolla liikevaihto kasvoi hieman (,9 %). Muovituotteiden valmistus on merkittävä vientiala Pohjois-Karjalassa ja viennin merkitys näyttää edelleen korostuvan. Yli 6 prosenttia liikevaihdosta menee vientiin. Ilahduttavaa onkin se, että vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvua kertyi viennin vetämänä yli 7 prosenttia. Vienti kääntyi vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 14 prosentin kasvuun edellisvuodesta. Muovituotteiden valmistuksen k_222 liikevaihto ja vienti 2 Pohjois-Karjala: liikevaihto ja vienti (tol 222) 1 1 euroa 1 liikevaihto vienti 1. 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 7.9 1.1 7.1 1.11 7.11 1.12 7.12 6 24-3+33 Metalliteollisuuden vienti Pohjois-Karjala: vienti (tol 24-3+33) 1 7 Koneiden ja laitteiden k_28 valmistuksen liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 28) 1 1 euroa 4 2 1. 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 7.9 1.1 7.1 1.11 7.11 1.12 7.12 12 1 7 2 indeksi (2 = 1) 1 euroa 6 4 3 2 1 1. 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 7.9 1.1 7.1 1.11 7.11 1.12 7.12 1 indeksi (2 = 1) Jarno Turunen aluekehityspäällikkö 7
Yksityiset sosiaalipalvelut - miltä tulevaisuus näyttää? Sosiaalialan yritykset ovat merkittävä maakunnan yksityisen sektorin työllistäjä. Suurin osa sosiaalipalvelujen tuottajista on alle 1 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Yrityksistä 6 prosenttia kertoi liikevaihtonsa kasvaneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Kansalaisten palvelutarpeiden lisääntyminen, kuntien ostopalvelujen lisääntyminen ja palveluseteli ovat kehittäneet toimialan liikevaihtoa. Itsemaksavien asiakkaiden määrä on lisääntynyt erityisesti kotiin tarjottavien sosiaalipalvelujen alueella. väestön ikääntyminen sekä tulo- ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää Maakunnan yritykset näkevät tulevaisuuden pääsääntöisesti positiivisena ja kasvusuunnitelmia on joka kolmannella yrityksellä. Kasvua haetaan tuotteistamalla uusia palveluja tai investoimalla toimitiloihin asiakaspaikkojen lisäämiseksi. Maakunnassa on jo nyt nahtävissä markkinoiden selkeää kasvua ja keskittymistä, jolla on merkitystä aluetaloudelle. Kuitenkin 1 prosenttia yrityksistä näkee tulevaisuuden näkymät negatiivisina. Näkymiä perusteltiin huonoiksi mm. yleisellä heikolla taloudellisella tilanteella, pienten palveluntuottajien jäämisellä suurten jalkoihin sekä laitospalvelujen vähentämisellä. Kunnat ja yritykset ovat monien muutosten keskellä. Kunnilla on lakisääteisesti sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu ja siten vastuu toimivista markkinoista. Kunnissa tarvitaan osaamista omien palvelujensa tuotteistamiseen, avoimeen hinnoitteluun, hankintoihin sekä markkinatilanteen tuntemukseen. Yrityksiltä edellytetään palvelujen usein nopeaakin muuntautumista asiakkaiden ja kuntien kysyntää vastaaviksi. Toimivan yhteistyön aikaansaamiseksi tarvitaan avointa keskustelua palvelujen tuottamistavoista ja pidemmän aikavälin palvelustrategioista. Joensuun seudun kehittämisyhtiön JOSEK Oy:n HYMY -projektin (Hyvinvointialan monitoimijaiset yhteistyökäytännöt P-K:ssa/EAKR) tavoitteena on ollut edistää hyvinvointialan yksityisten palveluntuottajien sekä julkisen sektorin yhteistyötä, yritysten liiketoimintaosaamista ja keskinäistä yhteistyötä. Projekti toteutti syksyllä 212 yrityskyselyn, johon vastasi 139 yritystä (61 %). Kyselyn tavoitteena oli selvittää yksityisen sosiaalipalvelutoimialan kehittymistä, toimintaedellytyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Yrityskyselyn tulokset ovat verrattain yhteneväiset työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman sosiaalipalvelujen toimialaraportin kanssa. 1 euroa 9 8 7 6 4 3 2 1 Pohjois-Karjala: palkkasumma (tol Q) Järjestöjen osuus sosiaalipalvelujen tuottamisesta oli 3 prosenttia. Järjestöt ovat kuitenkin viime vuosina joutuneet vaikeuksiin palvelujen tuottajina. Vaikeuksien syynä ovat verottajan tulkinnat elinkeinotoiminnasta sekä kuntien ja Kelan kilpailutuskäytännöt ja hankintakriteerit. Suurimmat vaikeudet ovat olleet kuntoutus- ja asumispalveluissa (Järjestöbarometri 212). Sosiaalipalvelujen ensisijaisena tavoitteena on edistää väestön hyvinvointia. Sosiaalipalvelut toimialana on ollut kansallisesti kasvuala. Alan yritysten palvelutuotannon kehittyminen on yhteneväinen hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalipoliittisten tavoitteiden kanssa. Väestön ikääntyminen sekä tulo- ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää. Ikääntyneiden palveluasuminen, lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ovat toimipaikkojen ja henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla mitattuna suurimmat toimialat sosiaalipalveluissa (TEM toimialaraportti /212). Yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen palkkasumma 3 2 2 1 1 indeksi (2 = 1) 1. 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 7.9 1.1 7.1 1.11 7.11 1.12 7.12 LUE LISÄÄ HYMY-projektin yrityskyselyn tuloksia: www.josek.fi/fi/ projektit/ LUE Irma Ahokas-Kukkonen maakuntasuunnittelija LISÄÄ Pohjois-Karjalan maakunnan (P+Q) Yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen palkkasumman kasvu hidastui selvästi vuoden 212 toisella vuosipuoliskolla kasvun ollessa 2,4 prosenttia (v. 211: 8,4 %). Palkkasumma kasvoi eniten Joensuun seudulla 2. prosenttia ja vähiten Pielisen Karjalan alueella 1,9 prosenttia. Koska kattavia liikevaihtotietoja ei ole saatavilla, seurataan yritysten palkkasumman kehitystä. 8
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden näkymiä kunnissa on tiedettävä palvelujen kustannukset, osattava kilpailuttaa ja ymmärrettävä hankintalainsäädännön koukerot Lähimenneisyyden ja tämän hetken ehkä kiivain puheen- ja kirjoittelun aihe kuntaalalla on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelut on kuntien toimialoista suurin ja hyvin keskeinen osa hyvinvointipalvelujärjestelmää. Sote-palvelujen kustannukset ovat yhteensä noin 2 prosenttia (maakunnassa n.,6 mrd. euroa) kuntien toimintakuluista. Tämän vuoksi on tärkeää, että sote-palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Se, millä palvelurakenteella ne tuotetaan, on loppujen lopuksi sivuseikka. Järjestelmän keskiössä tulee olla kuntalainen, jota varten järjestelmä on olemassa eikä päinvastoin. Sote-palvelujen lakisääteinen järjestämisvastuu on kunnalla. Kuntien on talousongelmissa painiessaan päätettävä, miten palvelukysynnän tarpeisiin vastataan. Kunnalla on mahdollisuus tuottaa palvelut joko itse tai hankkia ne yksityisiltä palveluntuottajilta tai kolmannelta sektorilta. Palvelujen kysynnän jatkuva lisääntyminen sekä määrärahojen niukkuus edellyttävät, että kuntien on käytettävä kaikkia edellä mainittuja vaihtoehtoja. Tämä tarkoittaa, että kunnissa on tiedettävä palvelujen kustannukset, osattava kilpailuttaa ja ymmärrettävä hankintalainsäädännön koukerot. Liiketoimintaosaaminen kunnissa ei ole ollenkaan pahaksi vaan tänä päivänä jopa välttämättömyys! Hankintalain mahdollisen muutoksen jälkeen (vuonna 21) kunnilla tulee olemaan mahdollisuus ostopalveluillaan ohjata alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä mm. pk-sektorilla. Kunta voi kilpailutuksen kautta valita yrityskumppanin, jonka kanssa kehitetään palveluja. Sosiaalialan yksityiset toimijat voidaan nähdä maakunnan vahvuutena kuntatoimijan näkökulmasta. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto on työvoimavaltaista. Väestörakenteen muutoksen johdosta näkymä on, että työikäisen väestön määrä jat- kossa supistuu ja heikentää kuntasektorin työvoiman saatavuutta. Työvoimakilpailu luo henkilöstökustannusten kasvupaineita. Toimiva ja tiivis yhteistyö kuntien ja yksityisten sosiaali- ja terveysalan yritysten kesken on merkittävää. Se edistää kuntien mahdollisuutta ylipäänsä järjestää palvelut sekä järjestää palvelut kansantaloudellisesti kustannustehokkaasti. Lisäarvoa toimintaan tuo se, että kunnilla on mahdollisuus vertailla oman palvelutuotannon ja toisaalta ostetun palvelun kilpailukykyä, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Voitaneen kuitenkin todeta, että yksityiset palvelujen tuottajat eivät kilpaile julkisen palvelutuotannon kanssa, vaan ovat yksi osa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantojärjestelmää. Vuoden 212 tilinpäätökset osoittavat, että maakunnan kuntien vuosikatteet heikkenivät prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion kehysriihessä maaliskuussa tehdyt päätökset eivät suinkaan kevennä kuntien talousahdinkoa. Kun otetaan huomioon ikärakenteen ja väestön määrän muutoksesta johtuva sotepalvelujen reipas kysynnän kasvu, kunnat joutuvat toden teolla arvioimaan palvelutuotantonsa kustannustehokkuutta. Oleellista on pystyä nostamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottavuutta. Kunnissa tuottavuuden nostaminen korreloi hyvin tarkasti aiemmin mainittuun henkilöstön määrän mitoitukseen palvelurakennetta vastaavaksi. Tämä on huomioitu myös VM:n peruspalveluohjelman 214-217 kuntatalouden laskelmissa, joissa väestötekijöistä arvioitu palvelutarpeen kysynnän kasvu hoidetaan palvelujen ostoilla. Kunnan talouden tasapaino on yksi tärkeimpiä perusedellytyksiä järjestää palvelut ja niiden vaatimat investoinnit. Mihin kunta jatkossa panostaa, selvinnee kuntien parhaillaan laatimista talousohjelmista, joissa - toivon mukaan - kirkastetaan kunnan perustehtävät sekä toisaalta nostetaan esille ne vetovoima- ja kärkihankkeet, joihin kunnassa panostetaan ja joilla houkutellaan yrityksiä ja ihmisiä, elinvoimaa ja toimeliaisuutta maakuntaan. Päivi Lintumäki kuntakehityspäällikkö 9
Rakentaminen notkahduksesta hopealle Rakentamisen toimiala (F) teki viime vuoden alkupuolella erikoisen -3,1 prosentin notkahduksen edellisvuoden hyvän kasvupyrähdyksen jälkeen. Onneksi ala käänsi kurssin heti viime vuoden loppupuolikkaalla 6,1 prosentin kasvuun, minkä seurauksena vuositasolla päädyttiin 2,2 prosentin kasvulukuun. Nyt tarkastellulla puolivuotisjaksolla ala on maakunnan toiseksi kovin kasvuala koulutuksen ja terveydenhuollon jälkeen. Hyvää tulevaisuutta ennustanee se, että aivan vuoden viimeisinä kuukausina eli loka-joulukuussa kiihdytettiin jo 7,8 prosentin kasvuvauhtiin. Valtakunnan tasolla rakentamisessa mentiin hivenen vauhdikkaammalla 3,9 prosentin vuosikasvun nopeudella. Siellä yllättävän raju sakkaus 1,1 prosenttiin ajoittui loppuvuoteen. Joensuun seutukunnassa rakentamisen liikevaihto oli puolivuotisjaksolla n. 314 miljoonaa euroa ja kasvu 7,9 prosenttia. Keski-Karjalassa luvut olivat n. 6 miljoonaa ja -,4 prosenttia ja Pielisen Karjalassa n. 23 miljoonaa ja -1,9 prosenttia. Pohjois-Karjalassa rakentamisen toimialalla henkilöstömäärä kasvoi vuonna 211 yhteensä 3, prosenttia. Viime vuonna henkilöstömäärä nousi 1,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. 9 8 7 k_f Rakentamisen liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol F) 3 2 1 euroa 6 4 3 2 1 2 1 1 indeksi (2 = 1) 1. 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 7.9 1.1 7.1 1.11 7.11 1.12 7.12 Sahaus odottaa viennin vetoa Puutavaran valmistus alamaissa Keski-Karjalassa Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialalle (161) vuosi 21 oli hurjan kasvun vuosi, tuolloin kasvuprosentti oli 4. Seuraavana vuonna rauhoituttiin 2,3 prosentin kasvuun ja viime vuonna päädyttiin jo -,4 prosenttiin. Alan kehitys viime vuoden loppupuolella kuvastaa hyvin sen kaksijakoisuutta. Heinä-syyskuussa liikevaihto väheni 9,1 prosenttia, mutta heti seuraavalla neljänneksellä kasvua kertyikin jo mukavat 1,3 prosenttia. Puolivuotisjaksolle summautui lievä,1 prosentin kasvu. Joensuun seutukunnassa alan liikevaihto oli puolivuotisjaksolla n. 7 miljoonaa euroa ja liikevaihdon muutos -,3 prosenttia. Keski-Karjalassa vastaavat luvut olivat n. 29 miljoonaa ja -,9 prosenttia. Alaa piti pinnalla Pielisen Karjalan kehitys, sillä seutukunnassa liikevaihto oli n. miljoonaa ja kasvua saatiin 1,8 prosenttia. Viimeiset kolme vuosipuolikasta eivät ole olleet suotuisia maakunnan puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen toimialalle (162+31). Ala painui 14,3 prosentin laskuun vuoden 211 loppupuoliskolla. Viime vuonna vuosipuolikkaat menivät 2,9 ja 6,1 prosenttien laskulla. Positiivinen pilkahdus lienee, että viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ala kääntyi jo 1,9 prosentin nousuun. Alan notkahdusta selittää erityisesti Keski-Karjalan heikko tilanne Puhos Boardin lopetettua. Muissa seutukunnissa päästiin hyviin kasvulukuihin. Keski-Karjalassa ala on hännänhuippuna, mutta Pielisen Karjalassa kasvulukujen kärjessä. Keski-Karjalassa liikevaihto oli n. 7 miljoonaa ja laskuun painuttiin 44 prosenttia. Pielisen Karjalassa liikevaihto oli n. miljoonaa ja kasvuprosentti oli 14,. Joensuun seudulla alan liikevaihto oli n. 38 miljoonaa ja kasvua saatiin 4,6 prosenttia. Alan liikevaihto on maakunnassa vuositasolla noin 1 miljoonan euroa. Parhaista vuosista on jääty kauas, sillä vuonna 2 oltiin n. 16 miljoonassa ja vuonna 27 yli 18 miljoonassa eurossa. Vienti väheni vuonna 211 yhteensä 7,9 prosenttia. Viime vuonna tilanne oli vielä synkempi, sillä vienti supistui 19,9 prosenttia. Toki huomionarvoista on, että viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti alkoi vetämään 13,3 prosentin voimalla. Tämä näkyi loppuvuoden liikevaihdossa ja mitä todennäköisimmin tulee näkymään vielä ainakin kuluvan vuoden alussa. Rauno Jussila viestintäpäällikkö 1
Kivialan vienti kääntyi kasvuun 1 euroa 1 k_237 Kivialan liikevaihto 1. Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 237) 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 1 euroa 7.9 2 1 1 k_1-12 Elintarviketeollisuuden liikevaihto 1. 1.1 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 1-12) 7. 7.1 1.6 1.11 7.6 7.11 1.7 1.12 7.7 Pohjois-Karjalan kivituotteiden valmistamisen päätuotteita ovat vuolukiviset tulisijat. Tulisijojen lisäksi vuolukivestä jalostetaan mm. korkealaatuisia kaiuttimia, käyttötavaroita ja lahjaesineitä. Vuolukiviteollisuuden lisäksi maakunnassa jalostetaan luonnonkiveä rakennustarkoituksiin ja hautakiviksi. Vuoden 211 lopussa maakunnassa toimii 18 kivituotteita valmistavaa yritystä ja ala työllisti lähes pohjoiskarjalaista. Koko maan kivituotteiden valmistuksen liikevaihdosta liki kolmannes syntyy pohjoiskarjalaisissa yrityksissä. Kivituotteiden valmistuksesta (237) kertyi liikevaihtoa yli 47 miljoonaa euroa vuonna 212, mikä on yli 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 211. Alkuvuonna 212 liikevaihdon lasku edellisen vuoden vastaavasta ajasta oli 3 prosentin luokkaa, mutta loppuvuonna ero kasvoi lähes 9 prosenttiin. Valtaosa maakunnan kivialan liikevaihdosta syntyy vuolukiviteollisuudessa ja tulisijojen kysynnässä tapahtuvat muutokset määrittävät koko alan liikevaihdon kehitystä. Kotimaan tulisijamarkkinat kehittyivät vuoden 212 aikana alavireisesti johtuen uudisrakentamisen hiipumisesta ja kuluttajien varovaisuudesta. Kivituotteiden liikevaihdosta lähes puolet tulee viennistä. Globaalin talouden vaikeudet ovat näkyneet kivituotteiden viennin kehityksessä ja viennin arvo on puolittunut vuoden 26 huipputasosta. Viime vuoden aikana viennin arvo ylitti 22 miljoonaa euroa. Viennin arvo kasvoi ensimmäistä kertaa vuoden 26 jälkeen ja kasvua kertyi lähes kaksi prosenttia edeltävästä vuodesta. Vuoden 212 aikana kivialan työllisyys heikkeni maakunnassa ja henkilöstömäärä väheni erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Toimialan yritykset ovat sopeuttaneet henkilöstömääräänsä markkinoilla ja tuotannossa tapahtuneisiin muutoksiin. 7.12 1.8 2 1 1 7.8 1.9 indeksi (2 = 1) 7.9 Tuukka Arosara projektipäällikkö 1.1 7.1 1.11 7.11 1.12 7.12 1 12 1 7 2 indeksi (2 = 1) Elintarvikeala investoi ja vetää väkeä Maakunnan kuten koko Suomenkin elintarvikealan (1-12) liikevaihto on ollut kasvussa lähes koko 2-luvun. Pohjois-Karjalassa miinusmerkkisiä vuosia on ollut kaksi ja Suomessakin vain kolme. Viime vuonna maakuntatasolla yllettiin 1,2 prosentin lievään kasvuun. Kasvu oli tasaista, sillä vuosineljännesten kehitys oli lähes identtistä verrattaessa niitä toisiinsa. Koko maan tasolla elintarvikealan liikevaihto kehittyi viime vuonna melko samansuuntaisesti kuin Pohjois-Karjalassa, kun kasvuksi summautui 3,2 prosenttia. Nyt tarkastelussa olevan vuosipuolikkaan aikana kasvua kertyi 1, prosenttia maakuntatasolla. Joensuun seutukunnalla kasvu oli,9 prosenttia ja Pielisen Karjalassa kiitettävä 4,8 prosenttia. Vuosipuolikkaan liikevaihto jakautui seutukunnittain seuraavasti: Joensuun seutukunta n. 78 miljoonaa, Pielisen Karjala n. 12 miljoonaa ja Keski-Karjala n. 7 miljoonaa. Alan suurten toimijoiden kuten Valion, Karelian Lihajalosteen ja useiden leipomoiden viimeaikaiset laajat investoinnit heijastuivat positiivisesti alan henkilöstömäärään. Viime vuoden ensimmäisellä vuosipuolikkaalla henkilöstömäärä lisääntyi 1, prosentilla ja toisella puolikkaalla jo,8 prosentilla. Hyvä suunta oli näkyvissä jo vuonna 211, jolloin työvoiman vuotuinen kasvu oli 4, prosenttia. Luvut kertovat alan yllättävästä suunnan muutoksesta, sillä kuluvalla vuosituhannella alan henkilöstömäärä on vähentynyt kahdeksana vuonna. Rauno Jussila viestintäpäällikkö 11
Kiinteistöala piristyi hieman Kiinteistöalan toiminnan (68) (kiinteistöjen myynti, osto ja vuokraus, kiinteistöpalvelut ja isännöintitoiminta) liikevaihto jäi Pohjois-Karjalassa vuonna 211 heikon viimeisen neljänneksen takia lähes edellisen vuoden tasolle. Vuonna 212 alan kehitys oli hieman edellisvuotta vahvempaa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihto kasvoi yhteensä 2,6 prosenttia ja vuoden toisella puoliskolla kasvu oli 3,2 prosenttia. Koko vuonna 212 liikevaihto kohosi yhteensä 2,9 prosenttia vuodesta 211. Kasvu jäi kuitenkin puoleen n kasvusta (+6,3 %). Kiinteistöalan toiminnan henkilöstömäärä laski voimakkaasti vuonna 211 (-16,9 %). Henkilöstömäärä alkoi kohota vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta toisella neljänneksellä kasvu pysähtyi ja sitten henkilöstömäärä kääntyi laskuun. Kiinteistöalan henkilöstömäärän vuosimuutosprosentiksi muodostui -,2 prosenttia. Valtaosa eli lähes 9 prosenttia maakunnan kiinteistöalan liikevaihdosta muodostuu Joensuun seutukunnassa, jossa alan liikevaihto kasvoi varsin tasaisesti kaikilla vuoden 212 neljänneksillä. Heinä-joulukuussa kasvu oli 3,7 prosenttia ja koko vuoden kasvuksi muodostui 3,2 prosenttia. Kauppa hiipui autokaupan yskähdeltyä Lukuun ottamatta taantumavuotta 29 kaupan toimiala on ollut Pohjois-Karjalassa tasaisen vahva kasvuala. Kaupan alan kehityksen vaikutus maakunnan kokonaisliikevaihdon kehitykseen on ollut huomattava, sillä alalla muodostuu peräti lähes 3 prosenttia maakunnan kaikesta liikevaihdosta. Lisäksi ala on vaikuttanut merkittävästi mm. rakentamisen kehitykseen, sillä kaupan yksiköihin on investoitu viime vuosina eri puolilla maakuntaa. Osaltaan alan piristysruiskeena on toiminut tax free -kauppa, jonka arvo Pohjois-Karjalassa kasvoi esimerkiksi vuonna 212 kaikkiaan 36 prosenttia. Vuonna 211 kaupan (G) liikevaihto kasvoi maakunnassa 6,8 prosenttia vuodentakaisesta ja vielä vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto jatkoi nousujohteista kehitystään. Toisella neljänneksellä liikevaihto kuitenkin kääntyi pieneen laskuun, joka jatkui myös loppuvuonna. Viime vuoden jälkipuoliskolla kaupan kehitys oli 1,3 prosenttia pakkasella ja koko vuoden kasvuksi jäi lopulta vain hienoiset,4 prosenttia. Liikevaihdon kasvun taittuminen ei heijastunut yhtä vahvana alan henkilöstömäärän kehitykseen. Kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta koko vuoden henkilöstömäärän kasvuksi muodostui kohtuulliset 2,9 prosenttia. Joensuun seutukunnassa kaupan alan kehitys oli pitkälti samansuuntaista kuin kunnassa eli vuoden 211 vahva kasvu hiipui vuoden 212 mittaan ja koko vuoden kasvuksi muodostui samainen,4 prosenttia kuin maakunnan tasolla. Pielisen Karjalassa kaupan alan liikevaihto väheni,7 prosenttia edellisvuodesta. Keski-Karjalan luvut olivat maakunnan myönteisimmät: vuosikasvu oli 1,4 prosenttia. Kaupan alan kehityksen kokonaiskuva oli samankaltainen myös n tasolla, joskin luvut olivat hieman parempia. Loppuvuoden liikevaihdon supistumisesta huolimatta kaupan n liikevaihto kasvoi vuositasolla 2, prosenttia. Valtakunnan tason luvut antavat myös tarkempaa tietoa alan kehityksestä. Maakuntatasolla ei ole käytettävissä toimialan sisäistä tietoa kaupan alan liikevaihdon muodostumisesta tai liikevaihdon kehitykseen vaikuttaneista osatekijöistä, mutta n luvut kertovat, että alan hidastuneen kasvun taustalla on ollut moottoriajoneuvojen kaupan huomattava, yli 2 prosentin lasku vuoden 212 jälkipuoliskolla. Sen sijaan tukku- ja vähittäiskaupan kasvu on jatkunut joskin selvästi hidastuen aina vuoden 212 viimeiselle neljännekselle saakka. Kaupan alan notkahdus ei siten niinkään kerro kuluttajien luottamuksen heikentymisestä vaan erityisesti autokaupan pahasta takkuamisesta. Tähän puolestaan vaikuttaa paitsi yleinen taloustilanne myös viime keväänä toteutettu ajoneuvoveron korotus. k_68 Kiinteistöalan liikevaihto k_g Kaupan alan liikevaihto 1 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 68) 2 24 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol G) 2 2 1 euroa 1 1 indeksi (2 = 1) 1 euroa 16 12 8 4 1 1 indeksi (2 = 1) 1. 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 7.9 1.1 7.1 1.11 7.11 1.12 7.12 1. 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 7.9 1.1 7.1 1.11 7.11 1.12 7.12 Kimmo Niiranen maakunta-asiamies 12
Liike-elämän palvelujen kasvu hidastui löstömäärän muutoksessa. Henkilöstömäärä kasvoi vielä tammi-maaliskuussa, mutta kääntyi sitten pieneen laskuun. Koko viime vuoden aikana liike-elämän palvelujen henkilöstömäärä väheni yhteensä 1,2 prosenttia. Joensuun seutukunnassa alan liikevaihto kasvoi vuoden 212 aikana, prosenttia. Keski-Karjalassa toimialan kasvuprosentit olivat viimeistä vuosineljännestä lukuun ottamatta kovia ja vuoden kokonaiskasvuksi kirjautui 18,3 prosenttia. Alan kasvuluvut olivat sekä suhteellisesti että euromääräisesti Keski-Karjalan seutukunnan suurimmat. Pielisen Karjalassa alan kehitys oli vuoden 212 aikana vaihtelevaa. Koko vuoden aikana liike-elämän palvelujen liikevaihto kasvoi 1,1 prosenttia. Yhden osan liike-elämän palveluja muodostaa alatoimiala tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus. Pienellä toimialalla muodostuu maakunnassa vuositasolla noin 9 milj. euron liikevaihto. Toimialan kasvuprosentit olivat 2-luvun alussa vahvoja eikä ala sukeltanut pahasti edes vuoden 29 taantumassa, joten viime vuoden jälkipuoliskon 1,8 prossntin liikevaihdon lasku on alan kehitykselle poikkeuksellista. Liike-elämän palvelujen M+N (hallintoja tukitoiminta sekä tieteellinen ja tekninen toiminta) liikevaihdon kasvu jatkui maakunnassa vuonna 212 kaikilla neljänneksillä: tammi-maaliskuussa liikevaihto kohosi 1,8 prosenttia, huhti-kesäkuussa, prosenttia, heinä-syyskuussa, prosenttia ja lokajoulukuussa 3, prosenttia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Koko vuoden kasvuksi summautui,6 prosenttia. Vaikka toimialan kasvuluvut ovat useimpiin muihin aloihin verrattuna hyviä, ne ovat selvästi pienempiä kuin mitä alalla on totuttu viime vuosina näkemään. Kehityskuvan heikentyminen näkyi myös toimialan henkik_m+n Liike-elämän liikevaihto Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) liikevaihto kasvoi niin Pohjois-Karjalan maakunnassa kuin nkin tasolla vuoden 211 kaikilla neljänneksillä. Kuljetusalan liikevaihdon kehityksessä on nousuineen ja laskuineen näkynyt kuljetuksia käyttävän teollisuuden kehitys joten ei ollut yllätys, että vuonna 212 kuljetusalan liikevaihdon kasvuluvut jäivät noin puoleen siitä, mitä ne olivat olleet vuotta aikaisemmin. Koko vuonna 212 kasvua kertyi 3,3 prosenttia. Alan pienoinen piristyminen vuoden viimeisellä neljänneksellä Jok_H Kuljetusten liikevaihto 1 euroa 2 2 1 1 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol M+N) 2 2 1 1 indeksi (2 = 1) 1 euroa 3 2 2 1 1 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol H) 2 1 1 indeksi (2 = 1) 1. 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 7.9 1.1 7.1 1.11 7.11 1.12 7.12 1. 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 7.9 1.1 7.1 1.11 7.11 1.12 7.12 Kuljetusala jarrutteli ensuun seutukunnassa nosti samalla koko maakunnan liikevaihdon kehityksen hieman ta (+2,9 %) vahvemmaksi. Tästä huolimatta alan henkilöstömäärä väheni maakunnassa kaikkina vuosineljänneksinä. Yhteensä henkilöstömäärä laski vuoden kuluessa 3,3 prosenttia. Kuljetusalalla tapahtui viime vuoden alussa merkittävä yrityskauppa, jonka myötä alan huomattava pohjoiskarjalainen yritys siirtyi osaksi kansainvälistä kuljetusalan konsernia. 13
Telealalla laskua 3,3 prosenttia Liikevaihdon vuosimuutos televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelutoiminnan aloilla (61-63) seurasi muiden toimialojen tapaan lievää negatiivista ä vuoden 212 lopulla. Liikevaihto laski vuodentakaisesta 3,3 prosenttia, joka oli hieman suurempi kuin kaikkien toimialojen keskimääräinen. Laskusuuntaus oli kohtuullisen jyrkkää alkuvuoteen 212 verrattuna, jolloin vielä päästiin vastaavaan lukuun, mutta positiivisella etumerkillä varustettuna. Toiselta kvartaalilta alkanut huonompi kehitys jatkui loppuvuoden ajan. Loppuvuoden positiivisia uutisia olivat kuitenkin parin joensuulaistaustaisen IT-alan yrityksen (Blancco ja Arcosys) saamat kansalliset ja kansainvä- lisetkin huomionosoitukset liiketoimintamenestyksestä. Yritykset toimivatkin hyvinä esimerkkeinä siitä, että myös Pohjois-Karjalasta voidaan nousta kansainvälisille markkinoille ja pysyä siellä. Yritysten lukumäärä pysyi ennallaan vajaassa sadassa yrityksessä ja myös toimialan tuotannon kokonaisarvo on pysynyt hyvin pitkään vakaalla ja tasaisella tasolla ollen noin 11 milj. euroa kuukaudessa ja n. 13 milj. euroa vuodessa. ICT-toimialasta reilusti yli 9 prosenttia on keskittynyt Joensuun seudulle, mistä syystä lukuja ei volyymin vähäisyyden takia ole saatavilla Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukuntien osalta. Henkilöstömää- rän lievä positiivinen kehitys oli loppuvuoden 212 piristysruiske, joka antaa uskoa toimialan vahvistumiseen edelleen. Kasvua tuli 2,2 prosenttia loppuvuonna, mikä nosti koko vuoden henkilöstömäärän kehityksen nipin napin plussalle, päinvastoin kuin keskimäärin kaikilla toimialoilla. Näköpiirissä on Joensuun seudulla mm. puolustusvoimien palvelukeskustoimintojen aloittaminen, jonka heijastusvaikutuksia odotetaan tulevan näkymään ICT-alan toimintojen ja palvelujen lisäyksenä. Jarmo Heiskanen tietopalvelupäällikkö Telealan liikevaihto k_61-63 Matkailualan vakaa kasvu jatkui Maakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liikevaihto on ollut vakaalla kasvu-uralla lähes koko 2-luvun. Vain vuonna 23 piipahdettiin miinuksella ja vuonna 29 tehtiin nollatulos. Viime vuoden alkupuolikkaalla summattiin 3,9 prosentin kasvu ja loppuvuonna kasvuprosentti oli puolestaan 2,4. Koko vuodelle kertyi 3,1 prosentin kasvu, mikä vain,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin valtakunnan tason kasvuluku. Alan liikevaihto oli viime vuonna 122 miljoonaa. Alalle on ominaista, että ensimmäisen vuosipuolikkaan liikevaihto on hieman alhaisempi kuin loppuvuoden. Valtaosa alan toiminnasta on keskittynyt Joensuun seutukunnalle. Vuoden 212 jälkipuoliskolla alan liikevaihto alueella oli n. 1 miljoonaa ja kasvu 2,4 prosenttia. Keski-Karjalan vastaavat luvut olivat n. miljoonaa ja 1,8 prosenttia ja Pielisen Karjalan n. 9 miljoonaa ja 3,4 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan henkilöstömäärä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 211. Kasvu jatkui lähes identtisenä myös viime vuonna, sillä kasvuprosentiksi kirjautui 3,2. 1 euroa 1 euroa 16 12 8 4 1 1 1. Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 61-63) 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 k_i Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto 1. Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol I) 7. 1.6 7.6 1.7 7.7 1.8 7.8 1.9 7.9 7.9 1.1 1.1 7.1 7.1 1.11 1.11 7.11 7.11 1.12 1.12 7.12 7.12 1 1 2 1 1 indeksi (2 = 1) indeksi (2 = 1) Rauno Jussila viestintäpäällikkö 14
Elintarvikeala vahvistuu yhteistyöllä Pielisen Karjalassa Elintarviketeollisuus on liikevaihdoltaan Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala ja merkittävä työllistäjä. Pielisen Karjalassa elintarviketeollisuus on puu- ja paperiteollisuuden rinnalla merkittävimpiä teollisuuden aloja, työllistäen noin 2 henkilöä. Se on 2 prosenttia kaikista maakunnan elintarviketeollisuuden työpaikoista. Teollisista työpaikoista elintarvikealan osuus on huomattavasti muuta maakuntaa korkeampi: Joensuun seudulla osuus on 7,1 prosenttia, Keski-Karjalassa 6,7 prosenttia, ja Pielisen Karjalassa jopa 1, prosenttia. Pielisen Karjalan vahvuutena ovat leipomoteollisuus ja alkutuotanto. Kaksi maakunnan merkittävimmistä leipomoista löytyy Pielisen Karjalasta, Pielispakari Oy ja Porokylän Leipomo Oy. Yritykset eivät koe kilpailua negatiivisena asiana, vaan se on auttanut molempia kehittymään ja löytämään omat vahvuudet. Muita merkittäviä yrityksiä ovat mm. Lieksan Laatuherkut Oy ja A&R Sveholm Oy. Myös lihan, kalan, vihannesten ja marjojen jalostuksessa toimii yrityksiä, jotka ovat tärkeitä seutukunnan työllistäjiä ja lähiraaka-aineiden käyttäjiä. Pielisen Karjalan elintarvikealan yritysten markkinat ovat laajentuneet nopeasti viime vuosina. Yhteistyö seutukunnan kaupunkien ja maakunnan rahoittajien kanssa on mahdollistanut tarvittavat investoinnit. Kasvua on haettu myös alihankinnasta isompien kumppaneiden kanssa, esimerkiksi Pielispakari mm. Valion ja Keskon kanssa sekä Lieksan Laatuherkut Inex Partners Oy:n kanssa. Näiden avulla haetaan tukea myös vientimahdollisuuksille. Vähittäiskauppojen lisäksi tuotteet ovat päässeet julkisen ruokahuollon valikoimiin. Seutukunnan isot yritykset toimivat enemmän itsenäisesti, pienemmät hakevat voimaa verkostoista. Yhteistyö seutukunnalla näkyy kaupan, kuluttajien ja jalostajien välisinä hyvinä suhteina. Esimerkki paikallisesta yhteistyöstä on lieksalaisen A&R Sveholm/Perhekokin valmistamat, kauppojen palvelutiskien suositut kaalikääryleet, jotka saavat alkunsa Nurmeksen Filetuotteessa. Yhteistyötä edistävät osaltaan maakunnan kehittämishankkeet, joiden kautta saadaan mm. yhteisnäkyvyyttä erilaisissa valtakunnallisissa tapahtumissa. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES on ollut aktiivisesti apuna myös alan yritysten verkostoitumisessa. Suuntaus elintarvikealalla Pielisen Karjalassa näyttää olevan edelleen kasvava. Yritysten määrä ei ole lisääntynyt, mutta yritysten liikevaihdot ovat kasvaneet, investoinnit lisääntyneet ja elintarvikesektorille palkataan jatkuvasti lisää työvoimaa maan yleisestä suuntauksesta poiketen. Kansainvälistyminen, lähi- ja luomuruoka sekä uudet teknologiat ja tuotekehitys tuovat tullessaan uusia kasvumahdollisuuksia myös Pielisen Karjalaan. Näin ollen seutukunnallamme tuotettuja elintarvikkeita löytyy jatkossakin ympäri maailmaa, myös Muumimaailmasta. Riitta Kinnunen yritysneuvoja Ekotassu -projekti Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Anne Kokkonen seutumarkkinoija Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES 1