valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton hyötysuhde ja ominaissähköteho sekä lämpö-, virtaus- ja äänitekniset ominaisuudet on määritetty sertifiointiperusteiden VTT SERT R018-04: Asunnon ilmanvaihtokone mukaisesti. Yhteenveto ilmanvaihtokoneen lasketusta energiatehokkuudesta Etelä-Suomen sääoloissa on esitetty seuraavassa: POISTOILMAN LÄMMÖNTALTEENOTON VUOSIHYÖTYSUHDE, η a Vuosihyötysuhde on 50 %, kun keskimääräinen poistoilmavirta on 50 dm³/s Vuosihyötysuhde, η a, HYVÄ LÄMMÖNTALTEENOTON HYÖTYSUHDE A B C D C % yli 70 60-70 50-60 40-50 E F G H I (määräystaso = 30) 30-40 20-30 10-20 1-10 0 HUONO LÄMMÖNTALTEENOTON HYÖTYSUHDE Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde, % 52 50 48 46 44 42 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistoilmavirta, dm³/s ILMANVAIHTOKONEEN OMINAISSÄHKÖTEHO, P esu Ominaissähköteho on 1,4 kw/(m³/s), kun keskimääräinen poistoilmavirta on 50 dm³/s Ominaissähköteho, P esu, _ HYVÄ SÄHKÖTEHOKKUUS A B C D B kw/(m³/s) alle 1,0 1,0-1,5 1,5-2,0 2,0-2,5 E F G H I (määräystaso = 2,5) 2,5-3,0 3,0-3,5 3,5-4,0 4,0-4,5 yli 4,5 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Ominaissähköteho, kw/(m³/s) 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Poistoilmavirta, dm³/s Ilmanvaihtokoneen ominaisuudet ja energiatehokkuuden laskennan lähtötiedot ja tulokset on esitetty sertifikaatin liitteessä. Ilmanvaihtokone täyttää em. sertifiointiperusteissa esitetyt vaatimukset. Tämä sertifikaatti on voimassa 24.3.2010 saakka sillä edellytyksellä, että tuotteessa ei tapahdu oleellisia muutoksia ja että valmistajalla on voimassa oleva laadunvalvontasopimus VTT:n kanssa. Sertifikaatin voimassaolon voi tarkistaa VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta tai Internet-osoitteesta http://www.vtt.fi/rte/certification. Muut ehdot on esitetty sertifikaatin lopussa. Myönnetty Espoossa 24.3.2005 Liisa Rautiainen Arviointipäällikkö Juhani Laine Erikoistutkija VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA PL 1800 (Lämpömiehenkuja 2, Espoo), 02044 VTT Puh. 020 722 111, Faksi 020 722 6251

Sertifikaatti Nro C333/05 2 (2) Sertifikaatin voimassaolon ehdot: Tässä sertifikaatissa esitetyt viittaukset määräyksiin, julkaisuihin, standardeihin ja muihin viitedokumentteihin koskevat näitä siinä muodossa kuin ne olivat sertifikaatin antopäivänä. Tuotteen laadusta ja jatkuvasta laadunvalvonnasta vastaa sertifikaatin haltija. VTT ei tämän sertifikaatin myöntäessään sitoudu minkäänlaiseen korvausvastuuseen henkilö- tai muusta vahingosta, mikä sertifikaatin mukaista tuotetta käytettäessä välittömästi tai epäsuorasti aiheutuu. VTT:n nimen käyttäminen tai tämän sertifikaatin jakelu osittain jäljentämällä on sallittu vain VTT:sta saadun kirjallisen luvan perusteella.

1 (4) Tiedot tuotteesta: Asunnon ilmanvaihtokone Parmair Eximus JrS Laitteen valmistaja ja edustaja: Air Wise Oy, Lehmilaidantie 8, 35300 Orivesi. p. (03) 359 6600, www.parmair.com, www.airwise.fi Ulkomitat: 585 mm (leveys) x 600 mm (korkeus) x 430 mm (syvyys) Massa: 45 kg Ilmakanavaliitännät: neljä liitäntää koneen päältä, kanavan halkaisija 160 mm Sähköliitäntä: 230 V, 16 A, kiinteä liitäntä Puhaltimet: tasavirtapuhaltimet, 2 x 120 W, Ziehl-Ebm D1G133-DC05-12, 48 VDC Ilmavirtojen ohjaus: portaaton säätö, elektroninen ohjain Ilmansuodattimet: tuloilma F7 (lämmönkestävä malli), poistoilma G4 Lämmöntalteenotto (LTO): ristivirta-levylämmönsiirrin LTO:n jäätymisen estotapa: ulkoilman esilämmitys ja tuloilmapuhaltimen pysäytys jäteilman lämpötilan mukaan Lämmityspatterit: ulkoilman esilämmitys: sähkövastus 0,7 kw, tuloilman jälkilämmitys: sähkövastus 1,2 kw (2 x 0,6 kw) Sertifioitu asunnon ilmanvaihtokone täyttää alla esitetyt vaatimukset. Ominaisuus Määritysmenetelmä Vaatimus Tulos Tiiviys EN 308, EN 13141-7 RakMK osa D2 Täyttää vaatimuksen Ilmansuodattimen ohivuoto EN 13141-7 EN 13141-7 Täyttää vaatimuksen Virtaustekniset suoritusarvot (paine/ilmavirta) Äänitekniset suoritusarvot ISO 3741, ISO 5135, EN 13141-7 EN 308, EN 13141-7 - Mitatut arvot vastaavat valmistajan ilmoittamia arvoja - Mitatut arvot vastaavat valmistajan ilmoittamia arvoja Lämpötilahyötysuhde EN 308, EN 13141-7 RakMK osa D2 Täyttää vaatimuksen Toiminta matalilla ulkoilman lämpötiloilla EN 308 RakMK osa D2 Täyttää vaatimuksen Ominaissähköteho EN 308, EN 13141-7 RakMK osa D2 Täyttää vaatimuksen Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde Ympäristöministeriön moniste 122, 2003 RakMK osa D2 Täyttää vaatimuksen Vaatimukset RakMK osan D2 määräysten ja ohjeiden mukaan: Vaatimus tiiviyden osalta (RakMK osa D2, ohje 3.7.1.3): Vaipan tiiviysluokka A, vuotoilmavirta tulo- ja poistoilmapuolen välillä enintään 6 % ilmanvaihtokoneen nimellisilmavirrasta koepaineella 300 Pa. Vaatimus lämpötilahyötysuhteen osalta (RakMK osa D2, ohje 4.1.2.1): vähintään 50 %. Vaatimus toiminnan osalta matalilla ulkoilman lämpötiloilla (RakMK osa D2, ohje 4.1.2.1): Jäätymissuojaus ja poistoilmasta tiivistyvän veden poisto on toteutettu toimintavarmalla tavalla. Vaatimus ominaissähkötehon osalta (RakMK osa D2, ohje 4.1.1.4): enintään 2,5 W/(dm³/s) Vaatimus poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen osalta (RakMK osa D2, määräys 4.1.2): vähintään 30 %.

2 (4) Ilmanvaihtokone Parmair Eximus JrS Etelä-Suomen sääoloissa Asunnon ilmanvaihtokoneen energiatehokkuuden laskennan lähtötiedot Säätiedot Helsinki-Vantaa testivuosi 1979 Ulkoilman mitoituslämpötila -26 C Ulkoilman keskilämpötila lämmityskaudella -0,2 C Poistoilman lämpötila 21 C Tuloilman lämmityspatterin asetuslämpötila 15 C Tuloilman maksimilämpötilan rajoitus ei rajoiteta Jäteilman minimi lämpötila, LTO:n jäätymissuojaus 7 C Lämmitysraja (maksimi ulkolämpötila) 12 C Keskimääräinen poistoilmavirta 50 dm³/s Ilmanvaihtokoneen mitattuihin suoritusarvoihin perustuvat lähtötiedot Laskennan Säätö- Paine Tulo- Paine Poisto- Ilmavirta- Sähkö- Tuloilman perusteena asento ulko- ja ilmavirta poisto- ja ilmavirta suhde teho lämpötilatuloilmaka- oleva jäteilmaka- (tulo/poisto) hyötysuhde käyttöaika navistoissa navistoissa LTO:ssa Pa dm³/s Pa dm³/s % W % 0,0 h/vrk 100 % 121 84 246 91 93 232 53 2,0 h/vrk 70 % 71 65 155 72 90 129 56 14,2 h/vrk 50 % 44 51 99 57 88 83 60 7,8 h/vrk 25 % 10 24 29 31 79 33 70 0,0 h/vrk 0 10 24 29 31 79 33 70 Laskentamenetelmä Ympäristöoppaan 106 ja Ympäristöministeriön monisteen 122 mukainen ulkolämpötilan pysyvyystietoihin perustuva laskentamenetelmä. Lämmöntalteenoton (LTO) VTT:n laskentamalli LTOCALC. Asunnon ilmanvaihtokoneen energiatehokkuuden laskennan tulokset Ilmanvaihdon laskennallinen energiantarve, kwh vuodessa Ilmanvaihdon lämmityksen energiantarve ilman lämmöntalteenottoa 8 117 kwh/a 100 % Ilmanvaihdon lämmityksen energiantarve lämmöntalteenoton kanssa 4 094 kwh/a 50 % Poistoilmasta talteenotettu lämpöenergia 4 023 kwh/a 50 % Tuloilman lämmityspatterin energiankulutus Muu ilmanvaihtokoneen lämmitysenergiankulutus 1) Ilmanvaihtokoneen sähkönkulutus (ei sisällä lämmitystä) 495 kwh/a 415 kwh/a 616 kwh/a 1) Lämmöntalteenoton jäätymisen estona olevan ulkoilman esilämmityspatterin sähkölämmitys, joka ei lisää rakennuksen kokonaislämmitysenergiankulutusta. Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde, η a 50 % Ilmanvaihtokoneen ominaissähköteho 1,4 kw/(m³/s) Lämpökerroin 1 kwh sähköä tuottaa 6,5 kwh lämpöä Todellinen energiankulutus ja lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde riippuvat tuotteen käyttötavoista ja ilmastosta.

3 (4) Ilmanvaihtokone Parmair Eximus JrS Keski-Suomen sääoloissa Asunnon ilmanvaihtokoneen energiatehokkuuden laskennan lähtötiedot Säätiedot Jyväskylä testivuosi 1979 Ulkoilman mitoituslämpötila -32 C Ulkoilman keskilämpötila lämmityskaudella -1,2 C Poistoilman lämpötila 21 C Tuloilman lämmityspatterin asetuslämpötila 15 C Tuloilman maksimilämpötilan rajoitus ei rajoiteta Jäteilman minimi lämpötila, LTO:n jäätymissuojaus 7 C Lämmitysraja (maksimi ulkolämpötila) 12 C Keskimääräinen poistoilmavirta 50 dm³/s Ilmanvaihtokoneen mitattuihin suoritusarvoihin perustuvat lähtötiedot Laskennan Säätö- Paine Tulo- Paine Poisto- Ilmavirta- Sähkö- Tuloilman perusteena asento ulko- ja ilmavirta poisto- ja ilmavirta suhde teho lämpötilatuloilmaka- oleva jäteilmaka- (tulo/poisto) hyötysuhde käyttöaika navistoissa navistoissa LTO:ssa Pa dm³/s Pa dm³/s % W % 0,0 h/vrk 100 % 121 84 246 91 93 232 53 2,0 h/vrk 70 % 71 65 155 72 90 129 56 14,2 h/vrk 50 % 44 51 99 57 88 83 60 7,8 h/vrk 25 % 10 24 29 31 79 33 70 0,0 h/vrk 0 10 24 29 31 79 33 70 Laskentamenetelmä Ympäristöoppaan 106 ja Ympäristöministeriön monisteen 122 mukainen ulkolämpötilan pysyvyystietoihin perustuva laskentamenetelmä. Lämmöntalteenoton (LTO) VTT:n laskentamalli LTOCALC. Asunnon ilmanvaihtokoneen energiatehokkuuden laskennan tulokset Ilmanvaihdon laskennallinen energiantarve, kwh vuodessa Ilmanvaihdon lämmityksen energiantarve ilman lämmöntalteenottoa 9 056 kwh/a 100 % Ilmanvaihdon lämmityksen energiantarve lämmöntalteenoton kanssa 4 688 kwh/a 52 % Poistoilmasta talteenotettu lämpöenergia 4 367 kwh/a 48 % Tuloilman lämmityspatterin energiankulutus Muu ilmanvaihtokoneen lämmitysenergiankulutus 1) Ilmanvaihtokoneen sähkönkulutus (ei sisällä lämmitystä) 574 kwh/a 563 kwh/a 614 kwh/a 1) Lämmöntalteenoton jäätymisen estona olevan ulkoilman esilämmityspatterin sähkölämmitys, joka ei lisää rakennuksen kokonaislämmitysenergiankulutusta. Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde, η a 48 % Ilmanvaihtokoneen ominaissähköteho 1,4 kw/(m³/s) Lämpökerroin 1 kwh sähköä tuottaa 7,1 kwh lämpöä Todellinen energiankulutus ja lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde riippuvat tuotteen käyttötavoista ja ilmastosta.

4 (4) Ilmanvaihtokone Parmair Eximus JrS Pohjois-Suomen sääoloissa Asunnon ilmanvaihtokoneen energiatehokkuuden laskennan lähtötiedot Säätiedot Sodankylä testivuosi 1979 Ulkoilman mitoituslämpötila -38 C Ulkoilman keskilämpötila lämmityskaudella -3,5 C Poistoilman lämpötila 21 C Tuloilman lämmityspatterin asetuslämpötila 15 C Tuloilman maksimilämpötilan rajoitus ei rajoiteta Jäteilman minimi lämpötila, LTO:n jäätymissuojaus 7 C Lämmitysraja (maksimi ulkolämpötila) 12 C Keskimääräinen poistoilmavirta 50 dm³/s Ilmanvaihtokoneen mitattuihin suoritusarvoihin perustuvat lähtötiedot Laskennan Säätö- Paine Tulo- Paine Poisto- Ilmavirta- Sähkö- Tuloilman perusteena asento ulko- ja ilmavirta poisto- ja ilmavirta suhde teho lämpötilatuloilmaka- oleva jäteilmaka- (tulo/poisto) hyötysuhde käyttöaika navistoissa navistoissa LTO:ssa Pa dm³/s Pa dm³/s % W % 0,0 h/vrk 100 % 121 84 246 91 93 232 53 2,0 h/vrk 70 % 71 65 155 72 90 129 56 14,2 h/vrk 50 % 44 51 99 57 88 83 60 7,8 h/vrk 25 % 10 24 29 31 79 33 70 0,0 h/vrk 0 10 24 29 31 79 33 70 Laskentamenetelmä Ympäristöoppaan 106 ja Ympäristöministeriön monisteen 122 mukainen ulkolämpötilan pysyvyystietoihin perustuva laskentamenetelmä. Lämmöntalteenoton (LTO) VTT:n laskentamalli LTOCALC. Asunnon ilmanvaihtokoneen energiatehokkuuden laskennan tulokset Ilmanvaihdon laskennallinen energiantarve, kwh vuodessa Ilmanvaihdon lämmityksen energiantarve ilman lämmöntalteenottoa 11 064 kwh/a 100 % Ilmanvaihdon lämmityksen energiantarve lämmöntalteenoton kanssa 6 061 kwh/a 55 % Poistoilmasta talteenotettu lämpöenergia 5 003 kwh/a 45 % Tuloilman lämmityspatterin energiankulutus Muu ilmanvaihtokoneen lämmitysenergiankulutus 1) Ilmanvaihtokoneen sähkönkulutus (ei sisällä lämmitystä) 736 kwh/a 951 kwh/a 608 kwh/a 1) Lämmöntalteenoton jäätymisen estona olevan ulkoilman esilämmityspatterin sähkölämmitys, joka ei lisää rakennuksen kokonaislämmitysenergiankulutusta. Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde, η a 45 % Ilmanvaihtokoneen ominaissähköteho 1,4 kw/(m³/s) Lämpökerroin 1 kwh sähköä tuottaa 8,2 kwh lämpöä Todellinen energiankulutus ja lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde riippuvat tuotteen käyttötavoista ja ilmastosta.