Massamuistit Kiinto- levyn ostajan opas Kun kiintolevy täyttyy tai hajoaa, edessä on uuden osto. Mutta millainen kiintolevy sopii tietokoneeseeni, miten osaan valita sopivan? Ennen ostopäätöstä, esitä itsellesi seuraavat kysymykset: Tarvitsenko järjestelmälevyn vai datavaraston? Jos tarvitsen varastolevyn, olisiko ulkoinen levy parempi? Millainen liitäntä tietokoneestani löytyy? Tarvitsenko yli 500 gigatavua tilaa? TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN KUVITUS: JARI TOMMINEN 32 MikroPC 1/2010 WWW.MIKROPC.NET
Kiintolevy on monelle pc-käyttäjälle vain yksi lukuisista tietokoneen kotelon sisällä piileskelevistä komponenteista. Niin kauan kun levy toimii ja tallennustilaa on jäljellä, sille ei tarvitse uhrata ajatustakaan. Levyn täyttyessä tai levyrikon sattuessa kuluttaja joutuu hankalaan tilanteeseen. Uusi kiintolevy olisi saatava, mutta tarjolla on kymmeniä eri malleja. Tämän oppaan avulla osaat hankkia vaivatta omaan käyttötarkoitukseesi sopivan kiintolevyn. Samat ohjeet pätevät, olit ostamassa levyä sitten tietokoneeseen, digiboksiin tai mihin tahansa muuhun käyttöön. Digiboksiin sopivan kiintolevyn valinnasta voit lukea lisää MikroPC:n numerosta 9/2009 sivuilta 26 27. Levy Sektori Ura Lukupää Mikä se kiintolevy on? Kiintolevy on tietokoneen massamuisti eli tietovarasto. Sinne tallennetaan käyttöjärjestelmän, sovellusohjelmien ja pelien lisäksi käyttäjien omat tiedostot: valokuvat, musiikki, videoleikkeet, tekstidokumentit ja kaikki muu. Tieto tallennetaan kiintolevylle magneettisesti. Tämä takaa sen, että tiedostot pysyvät tallessa myös tietokoneen ollessa poissa päältä. Kiintolevyn sisällä on levypakka, jossa on yksi tai useampi magneettisella materiaalilla päällystetty lasinen tai alumiininen levykiekko. Tieto tallennetaan levykiekoille ympyrän muotoisille, sisäkkäisille urille tai raidoille. Jokainen raita jakautuu vielä erikseen sektoreihin, kuin piirakan palasiin, ja jokainen sektori sisältää yleensä 512 bittiä. Tulevaisuudessa sektorin koko kasvaa 4 096 bittiin. Lukua ja kirjoitusta varten kiintolevyssä on lukupää, joka kulkee vain joidenkin kymmenien nanometrien (metrin miljardisosien) päässä levyn pinnasta. Kiintolevyn moottori taas pyörittää levypakkaa, yleensä 5 400 tai 7 200 kierrosta minuutissa. Kiintolevy toimii yksinkertaistettuna näin: Kun käyttäjä haluaa avata jonkun tiedoston, käyttöjärjestelmä kysyy levyn tiedostojärjestelmältä tiedoston fyysisen sijainnin levyllä. Tämän jälkeen lukupää siirtyy oikealle uralle ja odottaa, kunnes levy pyörähtää oikeaan kohtaan, jonka jälkeen tiedosto voidaan lukea. Minkä kokoisen tarvitsen? Kiintolevyn sisällä on levypakka. Tiedostot tallennetaan levyn pinnalle ympyrän muotoisille urille. Ura koostuu sektoreista, ja jokainen sektori tallentaa 512 bittiä. Kiinnitä huomioita seuraaviin yksityiskohtiin: Gigatavun hinta. Yleisimmissä kokoluokissa 500 gigatavua 2 teratavua levyt maksavat noin kymmenen senttiä gigatavulta tai hieman alle. Kiintolevyn kierrosnopeus. 7 200 kierrosta minuutissa on hyvä valinta yleislevyksi, nopeammat sopivat erikoistarpeisiin ja hitaammat hiljaisiksi, viileiksi varastolevyiksi esimerkiksi digibokseihin tai kotiteatteri-pc:lle. Levypakan levyjen kapasiteetti ja määrä. Mitä vähemmän levyjä, sitä tiheämpään tieto on tallennettu ja sitä nopeammin kiintolevy toimii. Yksi puolen teratavun levy on parempi kuin kolmen 160 gigatavun levyn pakka. Takuu. Useimmissa kiintolevyissä on kolmen vuoden takuu, mutta joitakin malleja myydään vain vuoden tai kahden takuulla. Muutamaa euroa ei kannata säästää takuun kustannuksella. Uran sektori Levypakka Nyrkkisääntönä, alle puolen teratavun kokoista levyä ei kannata ostaa ei edes silloin, kun kapasiteetti kuulostaa liian suurelta ja lisätilalle ei ole tarvetta. Puolen teratavun minimikapasiteetille on kaksi hyvää syytä: gigatavun hinta ja levyn nopeus. Hintaero huomattavasti pienempiinkin levyihin on lähes olematon. Pieni 80 gigatavun vetoinen kiintolevy on lähes saman hintainen kuin huomattavasti tilavampi 500 gigatavun kokoinen isovelikin. Molemmat ovat hintahaarukassa 40 50 euroa; samaan hintaan saa myös mm. 160, 250 ja 320 gigatavun kokoisia levyjä. Lisäksi kapasiteetiltaan suuremmat levyt käyttävät uudempaa tekniikkaa, niissä bitit ovat tiheämmässä eli yhdelle levypinnalle mahtuu enemmän dataa. Esimerkiksi 80 gigatavun kiintolevyssä levypakkana on yksittäinen 80 gigatavun vetoinen levy, kun taas aivan uusimmissa 500 gigatavun kiintolevyssä on yksi huomattavasti suurempi 500 gigatavun levy, vanhemmissa esimerkiksi kahden 250 gigatavun vetoisen tai kolmen 160 gigatavun vetoisen levyn levypakka. Kiintolevyn kierrosnopeuden pysyessä samana, bittitiheys näkyy suoraan siirtonopeudessa. Kun bittejä on yhdellä uralla kaksinkertainen määrä, yhden kierroksen aikana lukupää ehtii lukea kaksinkertaisen määrän tietoa siirtonopeus on siis kaksinkertainen. Tämän takia isompi levy voi olla huomattavasti nopeampi. Entä jos ostaisin vielä isomman? Jos puoli teratavua tuntuu ahtaalta, aina voi WWW.MIKROPC.NET MikroPC 1/2010 33
Massamuistit Kiintolevyn ostajan opas Laitetyyppi Käyttötarkoitus Esimerkkilaite Kapasiteetti Hinta, noin Gigatavun hinta Lukunopeus 1).) suurin 2,5 5 400 rpm sylimikro Hitachi Travelstar 500 Gt 80 0,16 60 Mt/s 2,5 ulkoinen, usb tietovarasto, mukana kuljetettava Seagate FreeAgent Go 500 Gt 100 0,20 30 Mt/s 2) 3,5 5 400 rpm htpc, digiboksi, tietovarasto Samsung EcoGreen F2 1 000 Gt 80 0,08 100 Mt/s 3,5 ulkoinen, esata tietovarasto Transcend StoreJet 35U 1 000 Gt 120 0,12 100 Mt/s 3,5 7 200 rpm käyttöjärjestelmälevy, tietovarasto Samsung SpinPoint F3 1 000 Gt 80 0,08 150 Mt/s 3,5 10 000 rpm käyttöjärjestelmälevy Western Digital VelociRaptor 150 Gt 150 1,00 120 Mt/s ssd, edullinen käyttöjärjestelmälevy Kingston SSDNow V 64 Gt 120 1,88 100 Mt/s ssd, nopea käyttöjärjestelmälevy Intel X25-E 64 Gt 700 10,94 250 Mt/s 1) Luvut suuntaa-antavia 2) Usb-liitäntä pullonkaulana ostaa suuremmankin levyn. Tällä hetkellä gigatavun hinta on edullisin teratavun ja puolentoista teratavun levyissä, mutta erot sekä pienempiin malleihin (500, 640 ja 750 gigatavua) että suurempiin (2 teratavua) ovat varsin pienet. Edullisesta hinnasta huolimatta liian suurta kiintolevyä ei kannata hankkia. Jo puolen teratavun täyttämiseen kuluu aikaa. Esimerkiksi tavallisia muutaman minuutin pituisia mp3-kappaleita mahtuu tämän kokoiselle levylle lähes sata tuhatta! Kahdeksan megabitin laajakaistayhteydellä levyn täyttämiseen menisi viikon päivät ja yöt. Kun puolikaskin teratavu uhkaa täyttyä, tarjolla on todennäköisesti uudempaa, nopeampaa tai ainakin halvempaa tallennustilaa. Ylimääräisiä gigoja kannattaa säilyttää kaupan hyllyssä, ei tietokoneen uumenissa. Lisäksi levyrikon tapahtuessa on parempi, jos tiedot on hajautettu useammalle levylle. Jos kahden teratavun datamassa on jaettu neljälle puolen teratavun levylle, yhden hajoaminen ei aiheuta yhtä paljon harmaita hiuksia kuin jos kaikki tiedostot olisivat yhdellä ja samalla, hajonneella kahden teratavun levyllä. Mikä sopii tietokoneeseeni? Suurin osa nykyisistä kiintolevyistä on sataeli serial ata -liitäntäisiä. Ne sopivat kaikkiin viimeisen viiden vuoden aikana ostettuihin tietokoneisin. Tätä ennen levyt käyttivät ide- eli parallel ata -liitäntää. Myös useimmista nykyisistä tietokoneista löytyy yhteensopivuussyistä vielä yksi ide-liitin. Ide-levyjä ei kannata enää ostaa, ellei tietokone ole niin vanha, ettei siitä löydy sata-liitintä. Tällöin on varauduttava maksamaan ekstraa. Esimerkiksi 500 gigatavun kokoinen ide-levy maksaa tuplaten sataliitäntäiseen verrattuna. Levyn kierrosnopeus on oikean liitäntätavan ohella yksi tärkeimmistä valintakriteereistä. Kierrosnopeus vaikuttaa sekä tiedonsiirtonopeuteen, hakuaikaan, lämmöntuottoon että meluun. Perinteisiä 5 400 rpm:n (kierrosta minuutissa) kiintolevyjä markkinoidaan nykyään usein ympäristöystävällisinä (esim. Samsungin EcoGreen- ja Western Digitalin Caviar Green -sarjat), sillä ne vievät vähemmän sähköä, ovat hiljaisempia ja tuottavat vähemmän hukkalämpöä. Hiljainen ja viileä 5 400 rpm:n levy sopii parhaiten varastolevyksi. Käyttöjärjestelmälevyksi sellaista ei kannata hankkia, sillä tiedonsiirtonopeus ei ole yhtä suuri kuin tavallisemmalla 7 200 rpm:n levyllä. Käyttöjärjestelmälevyksi 7 200-kierroksinen levy on paras vaihtoehto. Se on sekä nopea että edullinen. Kaupoista löytyy myös erikoisnopeita 10 000 rpm:n kiintolevyjä, kuten Western Digitalin VelociRaptor-sarja. Nämä ovat huomattavasti kalliimpia kuin muut kiintolevyt, gigatavun hinta on yli kymmenkertainen tavallisiin kiintolevyihin verrattuna. Ssd-levyjen (solid state drive) yleistymisen sekä kiintolevytekniikoiden kehittymisen myötä 10 000 kierroksen kiintolevyt ovat käymässä tai jo käyneet kotikäytössä tarpeettomiksi. Huomattavasti edullisemmat 7 200-kierroksiset kiintolevyt ovat jo siirtonopeudeltaan parempia, ja jos nopea hakuaika tai i/o-operaatioiden korkea määrä on ostokriteerinä, 10 000 kierroksen levyistä ei ole haastajiksi hieman kalliimmille ssdlevyille. Ostaisinko ssd-levyn? esata usb firewire Ulkoiset levyt kytketään yleensä usb-liittimeen (keskellä). Esata-liitäntä (vasemmalla) tarjoaa parhaan suorituskyvyn, firewireä (oikealla) käytetään harvemmin. Ssd-levyt ovat yleistymässä jatkuvasti, myyntimäärät kaksinkertaistuvat vuosittain. Samalla hinta laskee yhä kuluttajaystävällisemmäksi. Ssd-levyn hankkiminen on usein käyttäjän näkökulmasta kustannustehokkain tapa nopeuttaa muuten modernia tietokonetta. Keskusmuistin lisääminen tai edes nopeamman suorittimen ostaminen eivät näy yhtä selkeästi: Kun windows käynnistyy minuutin sijasta puolessa minuutissa, koko pc tuntuu huomattavasti nopeammalta. Markkinoiden nopeimmat kiintolevyt ovat siirtonopeudeltaan edullisten ssd- 34 MikroPC 1/2010 WWW.MIKROPC.NET
Kirjoitusnopeus 1) Hakuaika 1) Iops 1) Suurin Plussat Miinukset suurin kapasiteetti 60 Mt/s 20 ms 60 1 Tt sopii sylimikroon hitaampi ja kalliimpi kuin 3,5 levy 30 Mt/s 2) 20 ms 60 1 Tt kulkee mukana, ei tarvetta lisävirralle hidas, kalliimpi kuin 3,5 levy 100 Mt/s 15 ms 80 2 Tt hiljainen, viileä, edullinen hakuaika, siirtonopeus 100 Mt/s 15 ms 80 2 Tt helppo asentaa vaatii erillisen virtalähteen 150 Mt/s 10 ms 100 2 Tt nopea, edullinen hieman äänekäs 100 Mt/s 5 ms 150 300 Gt hakuaika erittäin äänekäs, kuuma 70 Mt/s ~ 0,1 ms 2 000 256 Gt hakuaika, äänetön, viileä kallis 150 Mt/s < 0,1 ms > 5000 160 Gt hakuaika, äänetön, viileä, nopea erittäin kallis Mihin levytila kuluu? KIINTOLEVYKAPASITEETIN tarvetta voi arvioida seuraavan listan avulla: 1. Käyttöjärjestelmä: 4 8 Gt, joskus 16 Gt tai enemmänkin. 8. Blu-ray-elokuva, pakkaamaton kopio: 10 25 Gt. Ulkoisia kiintolevyjä on saatavilla 2,5- ja 3,5-tuumaisina. Pienempi kulkee kevyesti mukana eikä tarvitse lisävirtaa, mutta se on 3,5-tuumaista hitaampi. 2. Toimisto-ohjelmisto: 1 3 Gt. 3. Tietokonepeli: 1 10 Gt, uudet jopa tätäkin enemmän. 4. Musiikki-cd, pakkaamaton kopio: 400 700 Mt. 5. Musiikki-cd, mp3-pakattu: 50 150 Mt (pakkaustiheydestä riippuen). 6. Dvd-elokuva, pakkaamaton kopio: 4 9 Gt. 7. Dvd-elokuva, divx-pakattu: 700 Mt 2 Gt. 9. Blu-ray-elokuva, x.264-pakattu: 4 10 Gt. 10. Omat kotivideot: 1 2,5 Gt/tunti (laadusta riippuen). Kotikäytössä mediatiedostot vievät suurimman osan kiintolevyn kapasiteetista. Silti jo edullinen puolen teratavun kiintolevy riittää pitkään. Esimerkiksi tuhannen cd-levyn kokoelma mp3-muotoon pakattuna käyttää noin sata gigatavua, elokuvaharrastajan pari sataa dvd-elokuvaa vie kiintolevylle varastoituna noin 200 gigatavua. LÄHDE: PCWORLD levyjen tasolla, jopa edellä, joten tiedostojen kopioinnissa kiintolevyt voivat olla vielä ssd-levyjä nopeampia. Kiintolevyn tiedonsiirtonopeus ei kuitenkaan ole vakio, vaan riippuu siitä, mihin kohtaan levyä tiedosto on tallennettu. Jos tiedosto sijaitsee levyn sisäreunalla, tiedonsiirtonopeus puolittuu ulkoreunalle tallennettuun tiedostoon verrattuna. Vaikka ssd-levyn huippunopeus olisikin hieman kiintolevyä pienempi, ssd on keskimäärin nopeampi, sillä sen siirtonopeus on vakio eikä riipu lainkaan siitä, mihin kohtaan fyysistä levyä tiedosto on tallennettu. Tietokoneen normaali käyttö on kuitenkin lähempänä satunnaisten tietojen, kuten käyttöjärjestelmän vaatimien tiedostojen, lukemista levyltä, ei yksittäisten jättitiedostojen kopiointia. Ja juuri tämä on ssd-levyjen vahvinta alaa. Ssd-levyjen hakuaika on kertaluokkaa pienempi kuin kiintolevyjen, joten ssd-levy ehtii lukemaan huomattavasti useampia tiedostoja sekunnissa kuin tavallinen kiintolevy. Pelkkä suoritettavien i/o-operaatioiden suuri määrä tekee ssd-levystä usein hintansa arvoisen. Tietokone yksinkertaisesti reagoi käyttäjän käskyihin nopeammin, kun sen ei tarvitse odottaa kiintolevyn edestakaisin sahaavaa lukupäätä. Ehdottomasti suurin hyöty ssd-levyistä on sylimikroissa. Paitsi että sylimikrojen kiintolevyt ovat hitaampia kuin pöytäkoneiden, matkakäytössä ssd-levyjen tärinän- ja kolhujensietokyvystä on suuresti etua. Liikkuvia osia ei ole joten ssd-levy kestää kovaakin rääkkiä. Vielä toistaiseksi ssd-levyjen hinnat ovat verrattain korkeita ja kapasiteetit pieniä. Ssd-levyä ei siis kannata hankkia datavarastoksi. Omimmillaan se on käyttöjärjestelmälevynä, datavarastoksi perinteinen kiintolevy on edelleen paras ratkaisu. Kannattaako ostaa ulkoinen levy? Ulkoinen kiintolevy on hyvä vaihtoehto, jos halutaan vain lisää tallennustilaa. Lisäksi se on helppo asentaa ja kuljettaa tarvittaessa mukana. Asennus on erittäin yksinkertaista. Kiintolevyn johto kytketään tietokoneeseen, ja levy on heti käyttövalmis. Ulkoinen levy on käytännössä aina valmiiksi alustettu, yleensä fat32-tiedostojärjestelmään, joten WWW.MIKROPC.NET MikroPC 1/2010 35
Massamuistit se toimii minkä tahansa käyttöjärjestelmän kanssa. Useimmat ulkoiset levyt käyttävät usb-liitintä, mutta joissakin malleissa sen rinnalla tai tilalla on joko firewire tai yhä useammin esata. Usb-liitäntäinen levy on varma valinta, sillä se on yhteensopiva käytännössä minkä tahansa viimeisen kymmenen vuoden aikana ostetun tietokoneen kanssa, siinä missä esata ja firewire ovat harvinaisempia. Uudet kiintolevyt saattavat yltää jopa 150 megatavun lukunopeuksiin. Nykyisen usb 2.0 -liitännän kattonopeus, 480 megabittiä sekunnissa (60 megatavua sekunnissa), rajoittaa siis levyn nopeutta. Lisäksi usb-väylän todellinen siirtonopeus ei yllä teoreettisen maksiminopeuden tasolle, vaan jää siitä jopa 25 50 prosenttia. Firewire ei ole juuri sen parempi, sillä pc-tietokoneiden firewire-liitännät ovat yleensä ensimmäisen sukupolven 400 Mb/s (50 megatavua sekunnissa) liitäntöjä. Nopeampia firewire 800 -liittimiä löytyy lähinnä vain Applen Maceista. Mikä on ssd-levy? Nykyiset kiintolevyt liitetään tietokoneeseen seitsenpinnisellä serial ata -liittimellä. liitäntäiset levyt vaativat lisäksi erillisen virtalähteen. Reissukäyttöön 2,5-tuumainen ulkoinen levy on paras vaihtoehto sekä painon että virrantarpeen takia. Jos käyttäjiä on useita, yhteen tietokoneeseen kytkettävän usb-levyn sijasta voi ostaa lähiverkkoon liitettävän nas-verkkolevyn, jota voi käyttää kaikilta samaan verkkoon kytketyiltä tietokoneilta milloin tahansa. Esata ei rajoita Uusissa tietokoneissa käytettävä, pikkuhiljaa yleistyvä esata-liitin on ainoa yleinen ulkoisten levyjen liitäntätapa, joka ei muodosta pullonkaulaa ja rajoita levyn nopeutta. Esatan maksiminopeus on tietokoneen iästä riippuen vähintään 1,5 Gb/s, yleisemmin 3 Gb/s, joka takaa teoriassa noin 300 Mt/s siirtonopeuden. Se on riittävästi jopa tämän hetken nopeimmille levyille. Uusi sata 3.0 -standardi tuplaa nopeuden 6 Gb/s:iin. Esata poikkeaa ominaisuuksiltaan hieman usb- ja firewire-liitännöistä. Esimerkiksi esata-kaapeli saa olla vain kahden metrin mittainen eli noin puolet usb- tai firewirejohdon maksimipituudesta. Toisaalta vain esata-liitäntäisiltä levyiltä voidaan lukea smart-tiedot, usb- tai firewire-liitäntäiset levyt eivät siis voi varoittaa etukäteen mahdollisesta hajoamisestaan. Esata-liitäntäiset ulkoiset levyt ovat myös hieman kalliimpia kuin usb-väyläiset, mutta jos ulkoiselle levylle esimerkiksi otetaan isoja varmuuskopioita, parin kympin lisäsijoitus kannattaa hermot säästyvät, kun päivittäinen tai viikoittainen varmuuskopiointiaika puolittuu. Huomioi virrankulutus Ulkoista levyä ostettaessa on huomioitava myös virrankulutus, etenkin sylimikrojen kanssa. Pienet 2,5-tuumaiset ulkoiset levyt eivät yleensä tarvitse lisävirtaa, vaan ne voidaan kytkeä suoraan tietokoneeseen. Isommat 3,5-tuumaiset sekä kaikki esata- SSD-LEVY EROAA toteutukseltaan radikaalisti perinteisestä kiintolevystä: Tietoa ei säilötä magneettisesti, liikkuvia osia ei ole. Tiedostot tallennetaan sähköisesti puolijohdepiireille. Ssd-levy on kuin digikameran muistikortti, mutta kapasiteetiltaan suurempi urempi ja siirtonopeudeltaan huomattavasti vikkelämpi. MODERNIN TIETOKONEEN suorituskyvyn pullonkaulana on yhä useammin kiintolevyn nopeus. Suoritin ja keskusmuisti pystyvät käsittelemään tietoa huomattavasti nopeammin kuin kiintolevy pystyy sitä tarjoamaan. Esimerkiksi tietokoneen käynnistymisnopeutta rajoittaa nimenomaan kiintolevy. Käyttöjärjestelmä on tallennettu kiintolevylle, ja mitä nopeammin tarvittavat tiedostot saadaan ladattua keskusmuistiin, sitä vikkelämmin käyttäjä pääsee tietokonetta käyttämään. KIINTOLEVY ON MEKAANINEN laite, lukupään siirtäminen haluttuun kohtaan fyysistä levyä vie aina jonkin aikaa. Pyynnön ja datan kirjoittamisen tai lukemisen välillä kuluu joitain millisekunteja joka kerta. Vaikka Ssd-levyt ovat kalliita mutta suorituskykyisiä. aika ei kuulosta pitkältä, yksi tiedosto saattaa olla sirpaloituneena kymmeniin eri paikkoihin fyysisellä levyllä. Tällöin kiintolevy viettää merkittävän osan ajasta palasten perässä juosten. HAKUAJAN TAKIA tavallinen kiintolevy ennättää suorittaa joitakin kymmeniä tai korkeintaan satoja i/ooperaatioita eli tiedostojen luku- tai kirjoitustapahtumia sekunnissa. Muu osa ajasta kuluu lukupäätä siirrettäessä tai odotellessa, että levyn oikea kohta osuu eteen. Ssd-levyllä samanlaista hakuaikaa ja viivettä ei ole, se voi lukea tarvittavat bitit suoraan oikeasta sijainnista sähköisesti. Tämän ansiosta ssd-levyt voivat suorittaa tuhansia i/o-operaatioita sekunnissa, ja juuri tästä syystä ssd-levyt tuntuvat käyttäjän näkökulmasta huomattavan nopeilta. 36 MikroPC 1/2010 WWW.MIKROPC.NET
Sanasto Esata eli external sata on moderni liitintyyppi ulkoisia levyjä varten. Esata on nopeampi kuin vanhat usb- ja firewireliitännät, ja ainoa joka ei muodosta pullonkaulaa tiedonsiirtonopeudelle. Fat32 on vanha windowsin käyttämä tiedostojärjestelmä. Useimmat ulkoiset kiintolevyt on yhteensopivuussyistä alustettu fat32-muotoon, sillä käytännössä kaikki laitteet ja käyttöjärjestelmät osaavat lukea ja kirjoittaa fat32-levylle. Tiedostojärjestelmä ei tue yli neljän gigatavun tiedostoja. Nas (network attached storage) on lähiverkkoon liitettävä ulkoinen kiintolevy. Naslevy eroaa ulkoisista usb-levyistä siten, että kaikki lähiverkon tietokoneet voivat käyttää levyä verkon kautta milloin tahansa. Sata eli serial ata on nykyisissä tietokoneissa ja kiintolevyissä käytettävä sarjamuotoinen väylä, jonka maksiminopeus on 1,5, 3 tai 6 Gb/s (versiot 1.0, 2.0 ja 3.0). Hakuaika kertoo keskimääräisen ajan, joka kuluu kiintolevyn lukupään siirtymiseen satunnaiselta uralta toiselle. Käytännössä tämä vaikuttaa myös siirtonopeuteen, jos esimerkiksi kopioitavat tiedostot ovat jakaantuneet eri kohdille fyysistä levyä. Pienemmän hakuajan ansiosta asema ehtii tehdä useampia levyoperaatioita sekunnissa. Iops eli i/o operations per second kertoo, kuinka monta i/o- eli luku- ja kirjoitusoperaatiota levy pystyy suorittamaan sekunnissa. Mitä useampaan i/o-operaatioon levy kykenee, sitä nopeammin se reagoi käyttäjän toimenpiteisiin. Ncq (native commad queuing) on satalevyissä käytettävä tekniikka, jossa kiintolevyn ohjauslogiikka päättää, missä järjestyksessä jonossa olevat toiminnot suoritetaan. Näin levy voi siis optimoida toimintaa, kun levyllä fyysisesti peräkkäin oleva data kirjoitetaan levylle loogisessa järjestyksessä eikä siinä järjestyksessä, missä kirjoituspyynnöt ovat tulleet. Ntfs on nykywindowsien käyttämä tiedostojärjestelmä. Se on teknisesti edistyneempi kuin edeltäjänsä fat32, sisältäen muun muassa käyttöoikeudet ja tiedostojen salauksen. Mac os ja linux eivät virallisesti osaa kirjoittaa ntfs-levyille ilman erillistä apuohjelmaa. Smart eli self-monitoring, analysis and reporting technology on massamuisteissa käytettävä tekniikka, jonka avulla levy voi ilmoittaa tapahtuneista tai ennakoiduista virhetilanteista, jolloin käyttäjä voi ehtiä ottaa hajoavasta levystä varmuuskopion ennen sen lopullista hajoamista. Ssd (solid state drive) on voimakkaasti yleistyvä puolijohdelevytekniikka, jonka etuina ovat korkeat siirtonopeudet, vähäinen virrankulutus ja erittäin pienet hakuajat. Ssd-levyt ovat vielä varsin kalliita ja pieniä, mutta gigatavun hinta puolittuu ja kapasiteetti kaksinkertaistuu vuosittain. Teratavu on virallisesti 1 024 (2 10 ) gigatavua, mutta valmistajien mukaan 1 000 gigatavua. Erilaisesta laskentatavasta johtuen kiintolevyn kapasiteetti näyttää luvattua pienemmältä: Tietokone näkee 10 12 tavua eli tuhat valmistajien gigatavua noin 930 oikeana gigatavuna. Kierrosnopeus, rpm (revolutions per minute) kertoo kuinka monta kertaa kiintolevyn fyysinen levy pyörii akselinsa ympäri. Suurempi kierrosnopeus tarkoittaa nopeampaa toimintaa mutta tuottaa myös enemmän lämpöä ja melua. Mtbf (mean time between failures) on valmistajan ilmoittama, arvioitu tai mitattu keskimääräinen vikaantumisväli. Se ei takaa käyttöaikaa, yksittäinen kiintolevy saattaa hajota jo viikon kuluttua, toinen taas kestää vuosia. Raid (redundant array of inexpensive disks) mahdollistaa usean kiintolevyn yhdistämisen yhdeksi loogiseksi levyksi. Kotikäyttöön sopivia raid-tasoja ovat 0 (levyjen lomitus), joka parantaa nopeutta, raid 1 (peilaus), jossa tiedot pidetään reaaliaikaisesti kahdella levyllä sekä raid 5, joka yhdistää molempien raid-tilojen hyvät puolet mutta vaatii vähintään kolme levyä. Tiedostojärjestelmä (kuten fat32 tai ntfs) pitää kirjaa tiedostojen fyysisestä sijainnista kiintolevyllä ja toimii linkkinä fyysisen levyn ja käyttöjärjestelmän välillä. Välimuisti eli cache toimii puskurina tietokoneen ja fyysisen levypinnan välillä. Välimuisti on usein huomattavasti nopeampi kuin varsinainen kiintolevy. Kun kiintolevylle kirjoitetaan, data tallentuu ensin välimuistiin, sieltä se kirjoitetaan levylle. WWW.MIKROPC.NET MikroPC 1/2010 37