Jos ei muu auta, niin Exit Ohjelma ääriajatteluun perustuvan väkivallan vähentämiseksi Espoo, 28.1.2015 Ari Evwaraye
Mikä Exit? suunnitelmallinen, yksilöön tai ryhmään kohdistuva hoitoohjelma kuitenkin turvallisuustyötä vrt. "miksi rikollisia hyysätään?" tavoitteena on, että osallistuja luopuu tai pidättäytyy ääriajatteluun perustuvan väkivallan käytöstä vaikutetaan käyttäytymiseen, ei välttämättä ideologiaan toteutettu laajasti mm. Euroopan eri maissa, eri painotuksin: Saksassa pitkä kokemus äärioikeistoon liittyvästä Exittoiminnasta (Violence Prevention Network, VPN, http://www.violence-prevention-network.de/) Ruotsissä Fryshusetin Exit-ohjelma (http://exit.fryshuset.se/) Iso-Britanniassa syntynyt viimeisen 10 vuoden aikana lukuisia väkivaltaiseen radikaali-islamiin keskittyviä Exit-ohjelmia Tanskassa vankilaradikalisaatioprojektio Back on Track 4.2.2015 yleiseurooppalaisena trendinä ohjelmien lisääntyminen 2
TOIMINTA YLEINEN YHTEISKUNTAPOLITIIKKA KOULUTUS-, SOSIAALI-, TYÖLLISYYS-, MAAHANMUUTTO-, PÄIHDE-, TERVEYS-, JNE. VÄKIVALTAISEN EKSTREMISMIN ENNALTAEHKÄISY TERRORISMIN TORJUNNAN KEINOT (TIEDUSTELU, RIKOSPROSESSI, HALLINNOLLISET RIKOSTORJUNTAKEINOT, KOHTEIDEN SUOJAAMINEN, PALAUTUMINEN, JNE.) pääasiassa julkista pääasiassa salassa pidettävää TOIMIJAT POLIITTISET TOIMIJAT, VIRANOMAISTEN OMA TYÖ, JÄRJESTÖT JA MUUT HYVINVOINTI- TOIMIJAT POLIISI, KOULUT, TERVEYDEN- HUOLTO, JÄRJESTÖT, NUORISOTYÖ, USKONNOLLISET YHTEISÖT, JNE. YHTEISTYÖ TERRORISMI POLIISI, MUUT TURVALLISUUSVIRANOMAISET, KV-YHTEISTYÖ ILMIÖN TASO VÄESTÖ YLEISESTI YLEISIÄ RISKITEKIJÖITÄ: IKÄ, ASUINPAIKKA, SYRJÄYTYMINEN, KAVERIPIIRI, HILJAINEN HYVÄKSYNTÄ, JNE. RISKIRYHMÄT JA YKSILÖT KIINNOSTUS VÄKIVALTAISEEN IDEOLOGIAAN, EKSTREMISTINEN IDENTITEETTI, MAAILMANKUVA JA/TAI KAVERIPIIRI JO RADIKALISOITUNEET VÄKIVALTA TAI VALMIUS VÄKIVALLAN KÄYTTÖÖN 4.2.2015 3
Miksi Exit? väkivaltaiseen ääriajatteluun perustuvien rikosten vakavuus riittääkö meille yhteiskuntana, että terroristi tai raa'an, ääriajatteluun perustuvan pahoinpitelyn tekijä saa rangaistuksensa? mikään rangaistus ei tuo kuolonuhreja takaisin tai poista pysyviä vammoja, uhrikokemukset korkea kiinnijäämisriski tai rangaistusjärjestelmä eivät yksin poista perusongelmaa tutkimus: kiinnijäämisriski tai rangaistuksen kovuus ehkäisevät väkivaltaa huonosti aatteellisen väkivallan motivaatio usein suuri (itsemurhaiskut, suicide by police) vankilaradikalisoituminen ja toiminta vankeuden jälkeen vrt. rikostuomioiden vaikutus järjestäytyneeseen rikollisuuteen 4.2.2015 4
Miksi Exit? kostoväkivallan uhka ääriajatteluun perustuva väkivalta provosoi muita ääriliikkeitä väkivaltaan kustannustehokkuus Juha Saarinen: "millään Euroopan maalla ei ole niin paljoa rahaa, että sen turvallisuuspalvelu voisi valvoa kaikkia riskihenkilöitä" mm. Ruotsissa tutkittu väkivaltaisen ääriliikkeen jäsenen yhteiskunnallisia kustannuksia yhden, vain vähän väkivaltaisen äärioikeistolaisjengiläisen kustannukset yhteiskunnalle 10-15 vuoden aikana. n 700 000 15-20 hengen paikallisen, äärioikeistolaisen jengin kustannukset yhteiskunnalle 15 vuoden aikana n. 30 000 000 4.2.2015 5
Perinteinen rikosprosessi - periaate SEURAAMUS RIKOSPROSESSI (VANKILA) RIKOS VAHINGONKORVAUS VAHINGONKORVAUS- VELVOLLISUUDEN MÄÄRITTÄMINEN 4.2.2015 6
Perinteinen rikosprosessi - käytäntö rikosprosessi ja rangaistus RIKOS Lisäksi ääriajatteluun perustuvassa väkivallassa (islamistinen terrorismi, koulusurmatyyppiset teot): RIKOS TEKO ILMAN AIEMPIA RIKOKSIA 4.2.2015 7
Väkivaltainen ekstremismi yksilötasolla "WALL OF NO RETURN" VAI? 4.2.2015 8
Väkivaltainen ekstremismi yksilötasolla tutkimustulokset puoltavat jälkimmäistä kuvaa väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi ei kuitenkaan suoraviivainen - usein jopa terrori-iskun tehneillä katumusta, suunnittelijoilla empimistä radikalisoituminen voi tapahtua hitaasti tai nopeasti aina useamman osatekijän summa perinteiset taustamuuttujat eivät selitä väkivaltaista radikalisoitumista (ikä, sukupuoli, etnisyys, uskonto, koulutus, sosioekonominen asema, jne.) yksilöllinen prosessi, jossa on eri vaiheita vaiheetkaan eivät ole mustavalkoisia prosessiin voi vaikuttaa, Exit vastataan yksilöllisiin tekijöihin "palautetaan rappusia pitkin alas" 4.2.2015 9
Case Syyria eri näkökulmia rikosoikeudellisesti kolmenlaisia palaajia: 1. syytä epäillä, että on syyllistynyt terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tai muuhun, Suomen tuomiovaltaan kuuluvaan rikokseen (RL 34a) 2. ei viitteitä siitä, että olisi syyllistynyt rikokseen 3. ei tiedetä, onko syyllistynyt rikokseen (mutta ei ole riittävää syytä epäillä) ideologisesti monenlaisia palaajia: jo ennen lähtöä radikalisoituneet, taistelualueella radikalisoituneet, katujat, traumatisoituneet, "länsivastaiset", "ei-länsivastaiset", seikkailijat, jne. paluun jälkeinen mielentila ja ideologia määrittävät uhkan, ei rikosoikeudellinen asema 4.2.2015 10
Exit Suomessa miten toteutetaan? valmistelu käynnissä nojaudutaan vahvasti muiden maiden kokemuksiin Onnistuneille ohjelmille ominaista: 1. vapaaehtoisuus 2. vakaa ja/tai julkinen rahoitusjärjestelmä 3. asiakkaiden luottamus 4. kolmas sektori palveluntarjoajana (riippumattomuus) julkisen hallinnon tuki 4.2.2015 11
1. Vapaaehtoisuus "Jos haluaa pois, miksi ei vain lähde?" monta mahdollista estettä: korvaavien sosiaalisten verkostojen puute, pelko, taloudelliset syyt (velat, rikoksiin tai ryhmän jäsenyyteen perustuvat tulonlähteet) "Miksi ei niille, jotka eivät halua?" kokeiltu eri maissa, ml. Lähi-Itä ja joissakin länsimaissa pakko perustunut erilaisiin mekanismeihin (esim. vankeusrangaistuksen sijaan) vaikuttavuus todettu säännönmukaisesti huonoksi Exitillä ei tavoiteta kaikkia, mutta tavoitetaan sellaisia, jotka ilman Exitiä jatkaisivat toimintaa yhtä tai edes useampaa patenttiratkaisua ei ole 4.2.2015 12
2. Vakaa rahoitusjärjestelmä ilmiöt elävät ajassa ja muuttuvat yhä nopeammin (vrt. Syyria) järjestelmän käynnistäminen ad hoc vie aikaa, jolloin ongelma voi olla jo liian suuri Kysymyksiä: minkä hallinnonalan toimintaa, jos minkään? ensisijainen tavoite turvallisuuden lisääminen (SM) liittyy keskeisesti myös hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen (kunnat) työmuoto psykososiaalista tukea (STM) haavoittuvin ryhmä nuoret (OKM) rahapelijärjestelmän tuotonjako? 4.2.2015 13
3. Asiakkaiden luottamus halukkaalla asiakkaallakin pelkoja, epäluuloja tarvittaessa palvelu erillään lainvalvonta- ja muista järjestelmistä, joissa asiakas voi kokea saavansa sanktioita (rikosprosessi, yhteiskunnalliset etuudet) parhaimmillaan järjestelmät toimivat yhteen (asiakkaan suostumuksella) Sekä koko Exit-järjestelmän että yksittäisen asiakassuhteen on nautittava luottamusta asiakkaat hakeutuvat järjestelmään (luottamus järjestelmään) asiakkaat pysyvät palvelussa (luottamus asiakassuhteessa) 4.2.2015 14
4. Kolmas sektori palveluntarjoajana liittyy keskeisesti luottamukseen neutraali taho sekä viranomaisille, asiakkaille että yhteiskunnalle laajasti ei toimivaltuuksiin tai ristiriitaisiin virkavelvollisuuksiin perustuvia toiminnallisia rajoituksia ei tarvitse säätää lailla, nopeampi käynnistyminen ja reagointikyky(?) Haasteena rahoituspohjan saaminen ja vakiinnuttaminen 4.2.2015 15
Kysymyksiä? 4.2.2015 16
Kiitos! 4.2.2015 17