JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 1 Kaupunginhallitus Aika 26.03.2018 klo 14:00-15:03 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 114 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 115 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 116 Kaupunginvaltuuston 26.3.2018 esityslistan tarkastaminen 5 117 Joensuun kaupungin tilinpäätös vuodelta 2017 6 118 Lausunto tuomioistuinviraston sijoittamisesta 9 119 Selvityksen antaminen presidentinvaalin vaalipäivän äänestyspaikan esteettömyyttä, vaalisalaisuuden turvaamista ja äänioikeuden toteutumista koskevassa asiassa 120 Oikaisuvaatimus Pyhäselän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksymispäätöksestä 121 Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous 4.4.2018 11 16 20 122 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 21
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 2 Kaupunginhallitus Läsnä Eskelinen Seppo puheenjohtaja Autti Hannele jäsen Hattunen Jenna jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Kauppinen Markku jäsen Kokko Osmo jäsen Koskinen Sari jäsen Puhakka Paula jäsen Rauma Simo jäsen Törmälä Anssi jäsen Mustonen Juha kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Riitta Himanka hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Huikuri Satu talousjohtaja Paikalla 117 klo 14:05-14:25 Poissa Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Horttanainen Jari kansliapäällikkö Allekirjoitukset Seppo Eskelinen puheenjohtaja Riitta Himanka pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu 26.03.2018. Eila Heinonen pöytäkirjan tarkastaja Hannele Autti pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi 26.03.2018 yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 3 Kaupunginhallitus 114 26.03.2018 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 26.03.2018 114 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi kaupunginhallituksen puheenjohtajistolle ennen kokousta luovutetun vetoomuksen, jossa vedotaan Eno-Uimaharju-alueen yläkoulujen yhdistämistä koskevan asian ottamista uudelleen valmisteltavaksi. Todettiin, että valmistellaan vastaus vetoomukseen.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 4 Kaupunginhallitus 115 26.03.2018 Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 26.03.2018 115 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Eila Heinosen ja Hannele Autin. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 5 Kaupunginhallitus 116 26.03.2018 Kaupunginvaltuuston 26.3.2018 esityslistan tarkastaminen KH 26.03.2018 116 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginvaltuuston esityslistalla olevat asiaselostukset siten muu tettu na kuin korjausluettelo osoittaa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Korjausluetteloa ei tarvita.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 6 Kaupunginhallitus 117 26.03.2018 Joensuun kaupungin tilinpäätös vuodelta 2017 2073/02.02.02/2018 KH 26.03.2018 117 Kuntalaki 410/2015, 113 Tilinpäätös Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilin pää tös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös tou ko kuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös ti lintar kas tuk sen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä ti lin päätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä ole vat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, ta lou del lises ta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai por mes ta ri. Kuntalaki 410/2015, 114 Konsernitilinpäätös Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja si säl lyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päi väl tä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä nii den liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konser nin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen han kinnas ta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntayhtymän tilinpäätös yhdistellään jäsenkunnan konsernitilinpäätökseen. Kun nan, jolla ei ole tytäryhteisöjä, mutta joka on jäsen kuntayhtymässä tai lii ke laitos kun ta yh ty mäs sä, tulee sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöstä vastaa vat tiedot. Kuntalaki 410/2015, 115 Toimintakertomus Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja ta lou den tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toi min ta kerto muk ses sa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin ta louteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin ta sees ta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin ar vio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskien hal lin nan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitet tä vä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voi mas-
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 7 Kaupunginhallitus 117 26.03.2018 sa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen kä sit te lys tä. Kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös on valmistunut ja esiteltävissä hallitukselle em. aikataulun mukaisesti. Tilikausi 2017 muodostui 4,0 milj. euroa ylijäämäiseksi. Kumulatiivista ylijäämää kaupungin taseessa on 31,6 milj. euroa. Kaupungin lainakanta oli 228,9 milj. euroa, 3 008 euroa/asukas, (ed. vuonna 183,7 milj. euroa ja 2421 euroa/asukas) ja ta seen loppusumma 625,3 milj. euroa (ed. vuonna 615,4 milj. euroa). Konsernin tilikauden ylijäämä oli 6,8 milj. euroa, lainakanta 486,0 milj. euroa, 6 387 euroa/asukas (ed. vuonna 422,0 milj. euroa ja 5 561 euroa/asukas). Kon serni ta seen loppusumma oli 997,2 milj. euroa (ed. vuonna 933,9 milj. euroa). Joensuun kaupungilla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää. Aiemmilta vuo silta kertynyttä ylijäämää oli vuoden 2017 alussa 27,6 milj. euroa. Tilikausi 2017 oli 4,0 milj. euroa ylijäämäinen ja siten ylijäämää jää 31,6 milj. euroa alkaneelle vuodel le. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle tilikauden 2017 tuloksen kä sitte lyä siten, että - investointivarauksia muodostetaan seuraavasti: Joensuun asemanseudun yhdyskuntatekniikan rakentaminen 4 900 000,00 Kerolan alkalointilaitoksen laajennus ja saneeraus, Joensuun Vesi 450 000,00 Pajakadun päiväkodin (Karsikko) uudisrakennus 3 150 000,00 - poistoeron vähennystä tehdään suunnitelman ja pelastuslaitoksen siir ty neeseen kalustoon kohdistuvan poistoeron muutoksen mukaisesti 2 735 368,70 eu roa - Kiihtelysvaaran kulttuurirahaston tilikauden käyttö 3 500,00 euroa kirjataan ra has ton vähennykseksi - Muistomerkkirahastoon lisätään 90 000 euroa kauppatorille toteutettavan ve si teok sen rakentamiseen, - taseyksikkönä käsitellyn tulevaisuusrahaston tilikauden ylijäämästä siir retään rakennuskustannusindeksin muutosta vastaava summa 180 423,40 euroa rahastopääomaan. - tilikauden ylijäämä 4 010 282,54 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille. Tu le vai suus ra has ton tilikauden ylijäämän osuus 2 962 666,41 euroa siir retään rahaston ylijäämätilille ja elinkeinorahaston tilikauden ylijäämän osuus 966 509,71 euroa siirretään rahaston ylijäämätilille. Tilinpäätös 2017 on esitetty liitteessä.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 8 Kaupunginhallitus 117 26.03.2018 Valmistelija: talousjohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2017 tilinpäätöksen ja jättää tilinpäätöksen tilin tar kas ta jien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi, saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuus ton käsiteltäväksi, esittää tilikauden 2017 tuloksen käsittelemistä seuraavasti: - investointivarauksia muodostetaan seuraavasti: Joensuun asemanseudun yhdyskuntatekniikan rakentaminen 4 900 000,00 Kerolan alkalointilaitoksen laajennus ja saneeraus, Joensuun Vesi 450 000,00 Pajakadun päiväkodin (Karsikko) uudisrakennus 3 150 000,00 - poistoeron vähennystä tehdään suunnitelman ja pelastuslaitoksen siir ty neeseen kalustoon kohdistuvan poistoeron muutoksen mukaisesti 2 735 368,70 euroa - Kiihtelysvaaran kulttuurirahaston tilikauden käyttö 3 500,00 euroa kirjataan ra has ton vähennykseksi - Muistomerkkirahastoon lisätään 90 000 euroa kauppatorille toteutettavan ve si teok sen rakentamiseen, - taseyksikkönä käsitellyn tulevaisuusrahaston tilikauden ylijäämästä siir retään rakennuskustannusindeksin muutosta vastaava summa 180 423,40 euroa rahastopääomaan - tilikauden ylijäämä 4 010 282,54 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille. Tu le vai suus ra has ton tilikauden ylijäämän osuus 2 962 666,41 euroa siir retään rahaston ylijäämätilille ja elinkeinorahaston tilikauden ylijäämän osuus 966 509,71 euroa siirretään rahaston ylijäämätilille. Oikeuttaa talouspalvelut tekemään tilinpäätökseen teknisluontoisia korjauksia ja tarkennuksia. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Liitteet 1 Joensuun kaupungin tilinpäätös vuodelta 2017
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 9 Kaupunginhallitus 118 26.03.2018 Lausunto tuomioistuinviraston sijoittamisesta 2413/00.04.00/2018 KH 26.03.2018 118 Oikeusministeriö on asettanut hankkeen tuomioistuinviraston perustamiseksi. Hank keen taustalla on tuomioistuinviraston perustamista valmistelleen toi mikun nan työskentely ja sen huhtikuussa 2017 julkaistu mietintö. Tuomioistuinviraston sijaintipaikasta päättäminen edellyttää alu eel lis ta mis lainsää dän nön mukaista menettelyä. Alueellistamisasioita valmistelee val tio va rainmi nis te riön asettama alueellistamisen koordinaatioryhmä. Lopullinen toimivalta päät tää tuomioistuinviraston sijoittamisesta kuuluu oikeusministeriölle. Oikeusministeriö laatii tuomioistuinviraston perustamiseen liittyvän si joit ta missel vi tyk sen, joka sisältää tiedot tuomioistuinviraston perustamisen toi min nal lisis ta, taloudellisista, alueellisista ja henkilöstöön liittyvistä vaikutuksista. Mi niste riö on päättänyt selvittää Espoon, Helsingin, Joensuun, Kouvolan, Ro va niemen, Tampereen, Vaasan ja Vantaan kaupunkien soveltuvuuden viraston si jainti pai kak si. Oikeusministeriö pyytää kaupungeilta kirjallista lausuntoa tuo mio istuin vi ras ton sijoittamisen kannalta keskeisistä seikoista. Alueellistamislainsäädännön tavoitteiden mukaisesti koordinaatioryhmä arvioi lau sun toa antaessaan muun muassa, miten hyvin esitys turvaa valtion tehtävien tu lok sel li sen hoitamisen, edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä, tukee työl li syyt tä maan eri osissa ja turvaa työvoiman saantia valtion tehtäviin. Lisäksi koor di naa tio ryh mä painottaa asioita käsitellessään arviointia 1) esityksen vai kutuk sis ta digitalisaation hyödyntämiseen julkisessa hallinnossa, 2) esityksen vaiku tuk sis ta julkisten palveluiden saavutettavuuteen, 3) esityksen vaikutuksista asiak kai den (kansalaiset, yritykset ja yhteisöt) hallinnolliseen taakkaan, sekä 4) esi tyk sen mahdollisista yhtymäkohdista ja yhteensopivuudesta hallitusohjelman mu kais ten hallinnon rakenteellisten muutosten kanssa. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 27.3.2018. Lausunto on val mistel tu yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Sami Laakko sen kanssa. Lausunnon lisäksi sähköisen kokouksen oheismateriaalina ovat esitykset Joensuun vahvuuksista ja Tiedepuiston toimitilatarjous. Valmistelija: hallintopalvelut Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa lausuntonaan yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa laaditun liit tee nä olevan toimintaympäristö- ja kumppanuuslupauksen sekä yksilöidyt vas tauk set oikeusministeriön kysymyksiin. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 10 Kaupunginhallitus 118 26.03.2018 Liitteet 2 Toimintaympäristö- ja kumppanuuslupaus, lausunto ja yksilöidyt vastaukset kysymyksiin
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 11 Keskusvaalilautakunta 7 14.03.2018 Kaupunginhallitus 119 26.03.2018 Selvityksen antaminen presidentinvaalin vaalipäivän äänestyspaikan esteettömyyttä, vaalisalaisuuden turvaamista ja äänioikeuden toteutumista koskevassa asiassa 2257/00.00.00/2018 KESKVLK 14.03.2018 7 Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan on tehty kantelu, joka koskee pre siden tin vaa lin vaalipäivän äänestyspaikan esteettömyyttä, vaalisalaisuuden turvaa mis ta ja äänioikeuden toteutumista Niinivaaran äänestysalueen ää nes tys paikas sa. Kantelija viittaa kantelussaan siihen, että Joensuun Niinivaaran asuinalueen presi den tin vaa lien äänestys oli järjestetty siten, ettei nimeltä mainitulla pyörätuolia käyt tä neel lä henkilöllä ollut tosiallista mahdollisuutta käyttää äänioikeutta, koska hän ei päässyt sisään äänestyspaikalle. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia pyytää liitteenä olevalla pyynnöllä kaupun gin hal li tusta toimittamaan keskusvaalilautakunnan selvityksen ja antamaan oman lausuntonsa kantelun johdosta 6.4.2018 men nes sä. Lisäksi selvityksessä tulee tuoda esille, miten esteettömyys ja vaa li sa lai suu den turvaaminen on käytännössä toteutettu kaupungin äänestystiloissa. Keskusvaalilautakunnan selvitys kantelun johdosta: 1. Pyörätuolia käyttäneen henkilön äänestäminen Niinivaaran ää nes tys alueen äänestyspaikassa, mahdollisuus äänioikeuden käyttämiseen Niinivaaran äänestysalueen äänestyspaikka oli Karelia- ammattikorkeakoulun Wärt si lä-ta los sa, osoitteessa Karjalankatu 3. Oppilaitoksen aulassa olevaan äänestyspaikkaan pääsi kolmea kautta: - talon edessä olevan pääoven kautta, - sisäpihan oven kautta ja - talon vasemmalla sivulla olevan parkkipaikan vieressä olevan oven kautta. Pääoven kautta aulaan on esteetön kulkuyhteys eli portaita tai pyörätuolilla kulkua haittaavia kynnyksiä ei ole rakennuksen sisä- eikä ulkopuolella. Pääoven edessä ei kuitenkaan ole autojen pysäköintipaikkoja eikä vieressä olevalle vilkkaalle Karjalankadulle saa pysäköidä autoa. Sisäpihan kautta ja talon vasemmalta parkkipaikalta kuljettaessa on kum mal lakin ulko-ovella portaat, joissa on viisi rappusta. Luiskia ei ole kummassakaan paikas sa. Vaalilautakunnan puheenjohtajalta saadun selvityksen mukaan pyörätuolia käyt tä nyt henkilö oli saapunut äänestämään talon vasemmalla puolella olevan park ki pai kan kautta, eikä päässyt tätä kautta äänestyspaikkaan. Parkkipaikalta pää see kuitenkin pääovelle kevyen liikenteen väylää pitkin, mutta matkaa on noin 300 metriä. Kevyen liikenteen väylä oli vaalipäivänä talvikelin vuoksi
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 12 Keskusvaalilautakunta 7 14.03.2018 Kaupunginhallitus 119 26.03.2018 huonossa kun nos sa, joten kulku tätä kautta olisi ollut hankalaa, mutta kyseisessä tapauksessa vaalilautakunta olisi voinut avustaa kulkemisessa. Vaalilautakunta oli saanut tiedon äänestämään saapuneesta henkilöstä avustajan välityksellä ja vaalilautakunnan puheenjohtaja oli tarjonnut pyörätuolia käyttäneelle henkilölle mah dol li suut ta äänestää autossa. Autossa äänestämisen laillisuus olisi varmistettu puhelimitse kes kus vaa li lau ta kun nan sihteeriltä. Äänestämään saapunut henkilö oli kuitenkin kieltäytynyt ää nes tämäs tä autossa ja tästä johtuen äänestäminen jäi suorittamatta. Kyseisessä tapauksessa äänestäminen olisi voitu suorittaa laillisesti autossa. Vaa li lain 76 2 momentti on seuraava: "Äänestäminen vaalipäivänä Äänestäjän on niin selvästi merkittävä äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jon ka hyväksi hän antaa äänensä, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdo kas ta hän tarkoittaa. Merkintä on tehtävä äänestyskopissa tai, jos se ei ole mah dol lis ta ilman äänestäjälle aiheutuvaa kohtuutonta haittaa, muutoin siten, että vaalisalaisuus säilyy." (keskusvaalilautakunta korostaa paksulla kir joitet tua tekstiä) Oikeusministeriön presidentinvaalin 2018 vaaliohjeissa 2 Vaalilautakunnan tehtä vät todetaan sivulla 32 seuraavaa (keskusvaalilautakunta korostaa paksulla kirjoi tet tua tekstiä): "Vuonna 2013 muutetun vaalilain 76 :n (496/2013) mukaan äänestysmerkintä on teh tä vä äänestyskopissa tai, jos se ei ole mahdollista ilman äänestäjälle ai heu tuvaa kohtuutonta haittaa, muutoin siten, että vaalisalaisuus säilyy. Tämä tar koittaa lähinnä sellaisia tilanteita, joissa äänestyspaikka ei ole esteetön esi merkik si vammaisille tai hyvin heikkokuntoisille äänestäjille." Kyseisessä tapauksessa vaalilautakunta olisi voinut turvata vaalisalaisuuden autos sa äänestettäessä siten, että paikalla olisi ollut kolme lautakunnan jäsentä ja ää nes tä jäl le olisi annettu puisen kirjoitusalustan lisäksi tarvittaessa kir joi tus suoja. Oikeusministeriön ohjeissa korostetaan kuitenkin myös sivulla 32 sitä, että perus tus la ki va lio kun nan mietinnön mukaan äänestäminen muualla kuin ää nes tysko pis sa on poikkeuksellista ja vaalipaikalla on aina ensisijaisesti pyrittävä jär jestä mään äänestyskoppiin pääseminen mahdollisimman esteettömäksi. Jotta edel lä kirjoitettu olisi mahdollista, tulee kyseisessä äänestyspaikassa va rautua seuraavia vaaleja varten, joko rakentamalla ko. äänestyspaikkaan em. park ki pai kan ulko-ovelle luiska pyörätuolia varten tai muuttamalla ää nes tyspaik ka esimerkiksi Nepenmäen nykyiselle koululle tai kesällä valmistuvalle Nepenmäen uudelle koululle. Äänestyspaikkaan opastavia viittoja oli rakennuksen ulkopuolella kymmenen kap pa let ta. Tätä voidaan pitää riittävänä määränä. Yhteenvetona voidaan edellä kirjoitetun perusteella todeta, että Niinivaaran ää-
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 13 Keskusvaalilautakunta 7 14.03.2018 Kaupunginhallitus 119 26.03.2018 nes tys pai kan esteettömyydessä oli parantamisen varaa, mutta kyseisessä tapauksessa vaalisalaisuus ja ää ni oi keus olisi kyetty kuitenkin turvamaan, mikäli äänestäjä olisi suostunut ää nes tä mään autossa. Vaalilakia on muutettu vuonna 2013 juuri tällaisia tapauksia var ten. Lisäksi vaalilautakunta olisi voinut kyseisessä tapauksessa avustaa henkilöä äänestyspaikalle kulkemisessa. 2. Esteettömyyden ja vaalisalaisuuden turvaaminen Joensuun kaupungin äänes tys ti lois sa Joensuun kaupunki on äänestyspaikkoja valittaessa pyrkinyt kiinnittämään huomio ta seuraaviin asioihin: - äänestyspaikka sijaitsee keskeisellä paikkaa äänestysalueella, - äänestyspaikan läheisyydessä on autojen pysäköintipaikka, - parkkipaikalta on esteetön kulku äänestyspaikkana toimivaan ra ken nukseen, - rakennuksen sisällä on esteetön kulku äänestyspaikkaan ja kulkemista mahdol li sim man vähän, - äänestyspaikalla on ns. invaäänestyskoppi (leveä koppi, jossa kirjoitusalusta on normaalia matalammalla) ja - äänestyskopit sijoitetaan siten, että niissä on riittävä valaistus. Käytännön toimenpiteinä voidaan mainita muun muassa, että keskusvaalilautakunta osti viime vuonna 60 uutta alumiinista invaäänestyskoppia ja rakennutti pre si den tin vaa lis sa yhteen vanhalla koululla olevaan ennakkoäänestyspaikkaan luiskan pyö rä tuo lia varten. Keskusvaalilautakunnan sihteeri tiedusteli tämän kantelun vuoksi kaikilta Joensuun kaupungin 26:lta vaalilautakunnan puheenjohtajalta heidän käsitystään siitä, oliko heidän äänestyspaikassaan presidentinvaalissa ongelmia es teet tö myyden tai vaalisalaisuuden turvaamisen suhteen. Erityisesti pyydettiin kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin: - Oliko parkkipaikalta esteetön kulku rakennukseen (esim. pyörätuolilla)? - Oliko talon sisällä esteetön kulku äänestyspaikkaan? - Oliko äänestyspaikalla invaäänestyskoppi (leveä koppi, johon mahtuu pyörätuolilla ja jossa on kirjoitusalusta normaalia koppia alempana)? - Olivatko äänestyskopit riittävän valoisassa paikassa? - Oliko äänestyspaikalla riittävä opastus äänestyspaikalle? - Antoivatko äänestäjät esteettömyyteen tai vaalisalaisuuden turvaamiseen liittyvää negatiivista palautetta? Palautetta pyydettiin lähettämään, jos em. ongelmia oli ollut. Saadun palautteen mukaan merkittäviä ongelmia ei ollut muissa kuin kanteluun liit ty väs sä Niinivaaran äänestysalueen äänestyspaikassa. Vaalilautakuntien puheenjohtajat raportoivat seuraavista esteettömyyttä ja vaali sa lai suu den turvaamista koskevista asioista (korjausehdotukset ovat paksulla teks til lä): - Mutalan äänestysalueen äänestyspaikka Mutalan koulu ei ole esteetön äänes tys paik ka. Äänestyspaikkaan mentäessä on kaksi sisäänkäyntiä, joissa
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 14 Keskusvaalilautakunta 7 14.03.2018 Kaupunginhallitus 119 26.03.2018 on portaat (kahdeksan rappusta kummassakin), eikä kummassakaan si säänkäyn nis sä ole luiskaa pyörätuolilla liikkuvalle. Äänestyspaikassa ei ollut myös kään ns. invaäänestyskoppia. Presidentinvaalissa äänestyspaikassa ei käy nyt äänestämässä pyörätuolia käyttäviä henkilöitä. Mutalan vaa li lau takun nan pitkäaikaisen puheenjohtajan mukaan myös heillä on aiemmissa vaa leis sa käynyt pyörätuolia käyttäviä äänestäjiä, mutta äänestäminen on ai na saatu hoidettua hyvässä yhteistyössä vaalilautakunnan ja äänestäjien kes ken. Seuraaviin vaaleihin mennessä tulee tutkia, miten Mutalan ää nes tys paikan esteettömyyttä voidaan parantaa. Tulee selvittää, voi daan ko äänestyspaikkaan rakentaa käyttökelpoinen luiska jompaan kum paan sisäänkäyntiin. Lisäksi äänestyspaikkaan tulee viedä ns. in va ää nes tyskop pi. Koska toimivan luiskan rakentaminen saattaa olla mahdotonta, toisena vaihtoehtona on, että Mutalan äänestysalueen ää nes tys paik ka vaihdetaan alueella olevaan joko Ollilan tai Mutalan päi vä ko tiin. - Tuupovaaran äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtaja ilmoitti, että heil lä ei ollut äänestyspaikassa (Tuupovaaran yläkoulu) ns. in va ää nes tyskop pia. Tästä ei kuitenkaan aiheutunut mitään ongelmia. Seuraaviin vaaleihin mennessä Tuupovaaran äänestyspaikalle viedään ns. invaäänestyskoppi. - Kanervalan äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtaja ilmoitti, että ää nes tys pai kal le (Kanervalan päiväkoti) ohjaavaa viitoitusta voisi hiukan lisä tä. Viitoitusta lisätään seuraavissa vaaleissa puheenjohtajan ilmoittamaan paik kaan. Eräs äänestäjä oli valittanut, että äänestyspaikkaan ohjaava viitta oli osoitta nut väärään paikkaan eli kuntavaaleissa käytettyyn äänestyspaikkaan (Ka ner va lan koulu). Vaalilautakunnan puheenjohtaja oli käynyt tar kas tamas sa kyseisen viitan, joka oli osoittautunut ajosuuntaa osoittavaksi lii kenne mer kik si. - Reijolan äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtaja ilmoitti, että osa ää nes tys pai kan (Reijolan yhteisötalo) valoista oli epäkunnossa. Varmistetaan tulevaisuudessa paremmin etukäteen, että ää nes tys paikko jen valaistus on kunnossa. - Iiksenvaaran äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtaja kertoi, että ää nes tä jil tä tuli palautetta henkilötietojen turvaamisesta. Selvitetään tietoturvakalvojen tarpeellisuus tietokoneissa. Joensuussa oli presidentinvaalissa 26 äänestysaluetta ja -paikkaa, joissa äänesti var si nai se na vaalipäivänä 17 673 henkilöä. Ottaen huomioon äänestysalueiden, -paik ko jen ja äänestäneiden lukumäärät voitanee ilmenneiden ongelmien mää-
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 15 Keskusvaalilautakunta 7 14.03.2018 Kaupunginhallitus 119 26.03.2018 rää ja niihin liittyvää äänestäjien palautetta pitää varsin kohtuullisena. Lisäksi keskusvaalilautakunnan mahdollisuudet järjestää täysin esteetön ää nestys paik ka vanhoilla kouluilla (esimerkiksi Mutalan koululla) on hyvin haastavaa, kos ka kouluja rakennettaessa eivät ole olleet voimassa nykyiset ra ken ta mis määräyk set, jotka edellyttävät esteetöntä rakentamista. Tästä johtuen vaalilakiin on otet tu säädös, jonka mukaan äänestäminen on poikkeustapauksissa mahdollista myös muualla kuin äänestyskopissa. Valmistelijat: keskusvaalilautakunnan sihteerit Pertti Virolainen ja Riitta Himanka Ehdotus: Keskusvaalilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle,että se antaa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle yllä olevan selvityksen kan teluun, joka koskee presidentinvaalin vaalipäivän äänestyspaikan esteettömyyttä, vaa li sa lai suu den turvaamista ja äänioikeuden toteutumista Niinivaaran ää nestys alu een äänestyspaikassa ja antaa asiasta oman lausuntonsa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH 26.03.2018 119 Keskusvaalilautakunnan kokouksen jälkeen on vielä saatu selvitys siitä, että myös Mutalan koululla on presidentinvaaleissa ollut käytössä in va ää nes tys koppi. Oheismateriaalina eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian pöytäkirja tar kas tuksis ta eräissä ennakkoäänestyspaikoissa. Muu oheismateriaali on luettavissa sähköi ses sä kokouksessa. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa lausuntonaan eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle yllä olevan kes kusvaa li lau ta kun nan selvityksen kanteluun, joka koskee presidentinvaalin vaa li päivän äänestyspaikan esteettömyyttä, vaalisalaisuuden turvaamista ja ää ni oi keuden toteutumista Niinivaaran äänestysalueen äänestyspaikassa. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että selvityksessä esiin tuodut puutteet liittyen ää nes tys paik ko jen esteellisyyteen tullaan saattamaan kuntoon seuraaviin vaalei hin mennessä. Mutalan koulun osalta invakoppiin liittyvä asia on kunnossa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 3 Selvitys- ja lausuntopyyntö
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 16 Kaupunginhallitus 120 26.03.2018 Oikaisuvaatimus Pyhäselän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksymispäätöksestä 4395/11.04/2014 KH 26.03.2018 120 Joen suun kaupunginhallitus hyväksyi Pyhäselän vesiosuuskunnan toi min ta-alueen 19.2.2018 ( 64). Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii kaupunginhallituksen päätöksen mitätöimistä, sel vi tys tä siitä, kuka on hankkeen vireille panija, päätöksen palauttamista ta kaisin valmisteluun ja asianosaisten kiinteistönomistajien kuulemista kirjeitse. Oikai su vaa ti muk sen tekijä väittää päätöstä perustuslain vastaiseksi ja vir heel li sessä järjestyksessä syntyneeksi. Oikaisuvaatimuksen tekijän mielestä päätöksen liit teis sä olisi tullut esittää vesiosuuskunnan hakemus toiminta-alueen hy väk symi sek si ja hakemista koskeva vesiosuuskunnan päätös. Alueen kiin teis tön omista jat olisi tullut kuulla kirjeitse eikä vain lehtikuulutuksella. Päätöksessä olisi pi tänyt huomioida, että haja-asutusalueella ei kiinteistöillä ole liittymisvelvollisuutta vesihuoltolaitoksen verkostoon. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan täs sä menet te lys sä ei kiinteistönomistajilla ole ollut mahdollisuutta hakea va pau tus ta osuus kun nan verkkoon liittymisestä. Oikaisuvaatimus liitteineen on kaupunginhallituksen jäsenten luettavissa sähköisessä kokouksessa. Vesihuoltolain 8 (681/2014) sisältää säännökset vesihuoltolaitoksen toi minta-alu een hyväksymisestä. 8 1 mom mukaan kunta hyväksyy ve si huol to lai toksen toiminta-alueen laitoksen esityksestä tai laitosta kuultuaan. Ennen hy väk symis pää tös tä asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvon ta vi ran omai sil le mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omis tajil le ja haltijoille tilaisuus tulle kuulluiksi. Vesihuoltolain 10 ja 11 (681/2014) käsittelevät kiinteistön liittämistä ve si huolto lai tok sen verkostoon ja liittämisvelvollisuudesta vapauttamista. Taajaman ulko puo lel le kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen verkostoihin, jos kiinteis tö pystyy järjestämään vesi- ja jätevesihuoltonsa 10 2 mom edellyttämällä ta val la. Liittymisvelvollisuudesta vapauttamisesta päättää kunnan ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai nen vesihuoltolain 11 perusteella. Vapauttaminen voi koskea myös sellaista kiinteistöä, joka sijaitsee taajama-alueella. Liit ty mis vel vol li suudes ta vapauttaminen on eri asia kuin toiminta-alueen hyväksyminen. Muutoksenhausta vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta koskevaan hy väk sy mispää tök seen säädetään vesihuoltolain 32 :ssä (979/2015). Muutoksenhaussa nou da te taan kuntalakia (410/2015). Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus on kun talain 137 mukaan asianosaisella ja kunnan jäsenellä. Lisäksi muu tok sen ha ku oikeus on valvontaviranomaisella vesihuoltolain 32 1 mom mukaan. Joensuun kaupungin hallintosäännössä, jonka kaupunginvaltuusto on hy väk synyt 20.6.2016 ( 50) ja muutosten osalta 24.4.2017 ( 36), on toimivalta ve si huolto lai tok sen toiminta-alueen hyväksymisestä annettu kaupunginhallitukselle (6 1 mom kohta 12).
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 17 Kaupunginhallitus 120 26.03.2018 Pyhäselän vesiosuuskunta on hakenut toiminta-alueen hyväksymistä Joensuun kau pun gil ta osuuskunnan toimitusjohtajan 9.9.2016 allekirjoittamalla ha ke muksel la. Hakemus on toimitettu Joensuun kaupunkirakenneyksikköön asiaa val mistel leel le virkamiehelle sähköpostitse samana päivänä. Viesti on tullut toi mi tusjoh ta jan tiedossa olleesta sähköpostiosoitteesta eikä ole ollut syytä epäillä asiakir jan alkuperäisyyttä tai eheyttä (laki sähköisestä asioinnista vi ran omais toi minnas sa 9 (534/2016)). Hakemus on kaupunginhallituksen jäsenten luettavissa luot ta mus mies ten verkkopalvelussa. Toimitusjohtaja edustaa vesiosuuskuntaa ja hänellä on nimenkirjoitusoikeus osuus kun nan puolesta, joten ei ole ollut tarpeen edellyttää tarkempia tietoja osuus kun nan asiaa koskevasta päätöksenteosta. Toiminta-alueen rajausta ja laa juut ta koskevat neuvottelut on käyty osuuskunnan toimitusjohtajan kanssa. Neu vot te lu ja on käyty ja erilaisia vaihtoehtoisia rajauskarttoja toimitettu useis sa vai heis sa jo ennen hakemuksen jättämistä. Asian varsinaisen käsittelyn al kaes sa en nen julkista kuulemisvaihetta toimitusjohtaja on esitellyt asian kau pun ki raken ne lau ta kun nal le 17.1.2017 ( 3). Toimitusjohtaja esitteli tuolloin myös osuuskun nan näkemyksen toiminta-alueesta. Hallituksen esityksessä HE 218/2013 vp vesihuoltolain muuttamiseksi pe rus tellaan vesihuoltolain sisältöä. Toiminta-alueiden hyväksymismenettelyyn liit ty västä tiedottamisesta sanotaan vesihuoltolain 8 koskevassa yk si tyis koh tai ses sa perustelussa seuraavaa: "Kolmanneksi 1 momenttiin lisättäisiin vaatimus tiedottaa riit täväs sä laajuudessa toiminta-alueen hyväksymisestä tai muut ta mises ta ennen päätöksen tekemistä. Tällä turvattaisiin erityisesti alueen kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden mahdollisuutta saada tieto ja tulla kuulluiksi asiasta. Tiedottaminen voitaisiin järjestää esimer kik si kunnan verkkosivuilla, kunnassa ilmestyvissä sa no ma lehdis sä ja erillisten tiedotteiden avulla." Vesihuoltolaki ei määrittele yksiselitteisesti tiedottamis- ja kuu le mis me net te lyjä. Tässä tapauksessa toiminta-aluetta koskevat kartat ovat olleet julkisesti nähtä vi nä 24.8.-25.9.2017 Joensuun kaupungin verkkosivuilla, Hammaslahden palve lu pis tees sä, Reijolan kirjastossa ja kaupunkirakennepalveluiden toimitiloissa Joen suus sa. Nähtävillä pidosta on kuulutettu kaupungin tuolloisissa virallisissa kuu lu tus leh dis sä Karjalaisessa ja Viikko-Pohjois-Karjalassa sekä kaupungin verkko si vuil la. Kiinteistöjen omistajille ja haltijoille on varattu mahdollisuus mie li piteen esittämiseen asiassa. Lisäksi on pyydetty lausunnot Joensuun kaupungin ym pä ris tön suo je lul ta, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuksel ta, Pohjois-Karjalan ympäristöterveydeltä ja Joensuun Vedeltä. Kuuleminen on ollut riittävän laaja ja suoritettu vesihuoltolain säännösten mukaisesti, ottaen huo mi oon asiaa koskevan säännökset perustelut hallituksen esityksessä. Suunni tel lun toiminta-alueen ja sen lähialueiden kiinteistöjen omistajien kuuleminen kir jeit se olisi ollut työmääränä kohtuuton kiinteistöjen suuren määrän vuoksi. Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa väitetään on toiminta-aluetta koskevan päätök sen valmistelussa huomioitu se, että taajama-alueen ulkopuolella päätöksen vel voit ta vuus on toisenlainen kuin taajama-alueella. Tämän vuoksi taa ja ma-alueet on osoitettu toiminta-aluekartoilla, jotka ovat kaupunginhallituksen pää töksen liitteinä. Toiminta-aluepäätöksen erilaisesta velvoittavuudesta taa ja-
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 18 Kaupunginhallitus 120 26.03.2018 ma-alueil la ja muilla alueilla on säädetty vesihuoltolain 10 :ssä (681/2014). Lainkoh dan 1 mom sisältää pääsääntöisen velvoitteen vesihuoltolaitoksen ver kostoon liittymisestä sen toiminta-alueella. Lainkohdan 2 ja 3 mom sisältävät lieven nyk siä liittymisvelvoitteeseen taajama-alueen ulkopuolella. Nämä lie ven nykset ovat siis lakiin kirjattuja ja ovat voimassa nimenomaan sellaisilla alueilla, jotka sisältyvät vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen eivätkä ole taa ja ma-alueita. Oikaisuvaatimuksessa on sekoitettu toisiinsa toiminta-alueen hyväksyminen ja va paut ta mi nen toiminta-alueen määräämisestä kiinteistönomistajalle tai -hal tijal le seuraavasta velvoitteesta liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Va paut tami nen velvoitteista on mahdollista vasta kun toiminta-alueesta on päätetty ja kiin teis tö sisältyy toiminta-alueeseen. Vapauttamisen edellytykset on kirjattu ve si huol to lain 11 2 ja 3 mom (681/214) seuraavasti: "Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos: 1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai hal ti jal le kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön ve sihuol to lait teis ton rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liit tämi ses tä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vä häi nen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja 2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asian mukais ta hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi edellytyksenä vesijohtoon liittä mis vel vol li suu des ta vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytet tä vis sä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä. Edel ly tykse nä jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on 2 momentissa säädetyn lisäksi, että kiinteistön jätevesien joh ta minen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa sää detty jen vaatimusten mukaisesti." Mahdollisuus vapautuksen saamiseen on laissa nimenomaan siksi, että väl te tään sel lai set kohtuuttomat tilanteet, joita oikaisuvaatimuksen kirjoittaja pelkää seuraa van Pyhäselän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksymisestä. Toi minta-alu een hyväksymispäätös ei luonnollisestikaan poista eikä voikaan pois taa kiin teis tön omis ta jil ta ja -haltijoilta mahdollisuutta vesihuoltolain 11 tar koit tamaan liittämisvelvollisuudesta vapauttamiseen. Oikaisuvaatimus on hylättävä eikä kaupunginhallituksen 19.2.2018 ( 64) te kemää pää töstä ole syytä kumota. Kaupunginhallitus on käyttänyt asias sa sille kuu lu vaa toimivaltaa. Tehty ratkaisu perustuu lakiin ja sen har kit tuun ja oikeaan tul kin taan. Ratkaisu on perusteltu kattavasti ja asian mu kai ses ti. Menettely toimin ta-alu een hyväksymisessä ja siihen liittynyt tiedottaminen ja kuuleminen ovat olleet lainmukaiset. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää edelle kirjoitetun perusteella hylätä oi kai su vaa ti muk sen, joka koskee kau pun-
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 19 Kaupunginhallitus 120 26.03.2018 gin hal li tuk sen 19.2.2018 ( 64) tekemää päätöstä, jolla se hyväksyi Pyhäselän vesi osuus kun nan toiminta-alueen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 4 Jouko Kärnän oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätökseen 19.2.2018 64 Pyhäselän vesiosuuskunnan toiminta-alue 5 Vahvistuspyyntö/hakemus Pyhäselän Vesiosuuskunnan viemäri- ja puhdasvesitoiminta-alueelle
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 20 Kaupunginhallitus 121 26.03.2018 Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous 4.4.2018 2480/00.00.01/2018 KH 26.03.2018 121 Pohjois-Karjalan teatteriyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään kes ki viik ko na 4.4.2018 klo 13.00 alkaen kaupungintalon Torni-kabinetissa. Kokouksessa käsitellään muun muassa vuosikertomus vuodelta 2017 ja ti lin päätös toimintavuodelta 1.1.2017-31.12.2017, esitetään tilintarkastajien tar kas tusker to mus ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Pohjois-Karjalan teatteriyhdistys ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää näyttä mö tai det ta toimialueellaan. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää Joen suun kaupunginteatteri-pohjois-karjalan Alueteatteri-nimistä am mat ti teatte ria, joka esiintyy toimialueellaan Joensuun kaupungissa ja Pohjois-Karjalan maa kun nas sa sekä myös alueen ulkopuolella. Vuonna 2017 katsojia kävi kaiken kaikkiaan 17 462, edellisenä vuonna katsojia kä vi 19 098. Katsojamäärän lasku selittynee edellisvuotta vähemmillä esi tys määril lä. Esitysten täyttöasteet ja lipputulot olivat kuitenkin vuonna 2017 suuremmat kuin vuonna 2016. Vuonna 2017 teatterilla oli 16 eri tuotantoa, joista esityksiä yhteensä 168. Vuonna 2017 oli 28 esitystä vähemmän kuin vuonna 2016, jolloin luku oli 196. Teatteri valmisti omin voimin sekä yhteistuotantona 10 eri tuotantoa, joista 5 suu rel la ja 5 pienellä näyttämöllä. Kiertueella oli vuoden 2017 aikana kolme eri tuo tan toa. Näiden lisäksi teatterilla vieraili kuusi vierailuesitystä. Tilinpäätös osoittaa 94.941,22 euroa ylijäämää. Lipputuloja vuonna 2017 kertyi 305.026,86 (vuonna 2016 285.668,69 ). Kevätkokouskutsu oheismateriaalina. Muu kokousmateriaali luettavissa säh köises sä kokouksessa. Valmistelija: hallintopäällikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä kaupungin edustajan Pohjois-Karjalan teatteriyhdistys ry:n sään tö määräi seen kevätkokoukseen ja antaa hänelle tarvittavat toimintaohjeet. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Joensuun kaupungin edustajaksi Pohjois-Karjalan teatteriyhdistys ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen nimettiin Jari Horttanainen tai hänen määräämänsä.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 21 Kaupunginhallitus 122 26.03.2018 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH 26.03.2018 122 Pöytäkirjat: Hyvinvointilautakunta 21.03.2018 Omistajaohjausjaosto 19.03.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta 13.03.2018 Tarkastuslautakunta 14.03.2018 Viranhaltijapäätökset: - Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 92 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 22 Kaupunginhallitus 26.03.2018 114-122 :t OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain (10.4.2015/410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 114-119, 122 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain (10.4.2015/410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätök siin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 121 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, 80100 JOENSUU (klo 9.00-15.00) Postiosoite: PL 59, 80101 JOENSUU Sähköposti: kirjaamo@joensuu.fi Pykälät 121 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirjaon nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saan ti to dis tuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 23 oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös säh kö pos ti vies ti nä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ranomai sen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: 029 56 42500 (vaihde) Faksi: 029 56 42501 ita-suomi.hao@oikeus.fi Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus, pykälät: 120 Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöy tä kir ja ote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asian osai sel le, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan ti to dis tuk seen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2018 24 viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi va li tus asia kirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lä hettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.