Tikkurilan Tikkurilan asiakaslehti huhtikuu 2014
20 12 8 38 16 32 Tikkurilan Viesti tässä numerossa 4 «Tikkurilan Viestin päätoimittaja vaihtui 5 «Henri Heinonen voitti matkan Sotshiin 6 «Pintakäsittelyalan ammattilaiset vastaavat: Mikä on kun ei hommat hoidu? 8 «Lintuviita 2 - moderni puukerrostalo tilaelementeistä 11 «Chanelin kestävä lattia 12 «Ruoholahden sillasta näyttävä ympäristötaideteos 14 «Uusi Lastensairaala rakennetaan nykyaikaisilla talkoilla 16 «Yli neljännesvuosisata Ultraa 18 «Pintoja polvesta toiseen 20 «Vantaan jätevoimala säväyttää tyylikkyydellään 24 «Vuoden puutaiteilija Ilona Rista - Puusepästä akustiikan asiantuntijaksi 28 «Street Art Vantaa kisasi Kööpenhaminassa 30 «Leinelän asema valmis liikenteelle 32 «Kestäviä värejä kemian ehdoilla 34 «Betonirakenteiden suoja-aineille kaivataan tarkempaa ohjeistusta 35 «Puustellin ja Tikkurilan yhteistyö kantaa 36 «Rytmikkäästi värikäs Vanha Vallila 38 «Helsinki-värit-palvelu sai Suomen väriyhdistyksen Iiris-palkinnon 40 «Kestävyyttä ja väriä sokkeleihin 42 «Ulkopinnat puhtaiksi! 43 «Valtti Kalusteöljy Ruskea spraypullossa 23 «Tikkurila jatkaa yhteistyötä Doty Hornin kanssa 2
PÄÄKIRJOITUS Tikkurilan Ensin maalataan, sitten rakennetaan Nro 1/2014 86. vuosikerta Julkaisija: Tikkurila Oyj Kuninkaalantie 1 PL 53, 01301 Vantaa puh. 020 191 2000 www.tikkurila.fi Maalausneuvonta (vain alan ammattilaisille): ma pe klo 8 19, puh. 020 191 2003 Sävytyskaavapalvelu: ma pe klo 8 16, puh. 020 191 2006 Väripalvelu: ma pe klo 8 16, puh. 020 191 2007 Tikkurilan Maalilinja (kotimaalareille): ma pe klo 8 19, puh. 010 860 8600 Päätoimittaja: Jarkko Mattila Toimituskunta: Pirjo Ahola, Mikko Auer, Riitta Eskelinen, Heidi Hirvelä, Heidi Koukonen, Rami Kuparinen, Marika Raike, Arja Schadewitz, Matti Vahteristo, Seija Varila, Leif Wirtanen Toimitussihteeri, lehden ulkoasu ja taitto: Mirkka Lempiäinen Paperi: Kannet Edixion 190 g sisus UPM Fine 100 g Paino: Punamusta Oy ISSN 0356-3987 (Painettu) ISSN 2341-5665 (Verkkojulkaisu) Kaukana ovat ajat, jolloin maalari sekoitteli maalit työmaalla pellavaöljystä ja kuivista pigmenteistä tai kittaili ikkunoita. Uudisrakentamisessa maalaamisesta on tullut yhä enemmän maalin "asennusta", sillä yhä suurempi osa rakentamisessa käytettävistä materiaaleista on pintakäsitelty valmistuksen yhteydessä, hallituissa ja vakioiduissa olosuhteissa. Tämä koskee niin kattomateriaaleja kuin puukerrostalojen ja pientalojen seinäelementtejä, ikkunoita, ovia ja listoja. Myös sisäseiniin on tarjolla yhä enemmän valmiiksi käsiteltyjä levyjä ja akustiikkaa parantavia materiaaleja. Yksi esimerkki tästä uudenlaisesta rakentamisesta on Suomen korkein ristiinlaminoiduista massiivipuuelementeistä rakennettu kerrostalo Lintuviita 2 Seinäjoella (s. 8). Talon ulkoseinä paneelit pintakäsiteltiin tehtaalla valmiiksi Tikkurilan ProHouse-menetelmällä. Näin saavutettiin huomattavia etuja, kun rakennusvaiheessa ei tarvinnut odotella sopivaa pilvipoutaa ulkomaalauksen suorittamiseksi. Myös Vantaalle Kehäradan varteen ensimmäisenä valmistunut asema Leinelä edustaa nykyaikaista teollista pintakäsittelyä (s. 30). Työmaalla tapahtuva maalaaminen ei toki ole loppumassa, sillä sekä uudis- että korjausrakentaminen tulevat työllistämään maalareita entiseen tapaan. Korjausrakentamiskohteissa maalausurakoitsijat joutuvat nykyään myös tekemään aiempaa enemmän muitakin kuin puhtaasti pintakäsittelyyn liittyviä töitä. Lahden Aleksanteri on mielenkiintoinen kohde, jossa vanhan kerrostalon korjausurakan ohella rakennetaan uutta, muun muassa Suomen ensimmäinen pysäköintirobotti. Ja maalarin ammattitaito on siirtynyt isältä pojalle (s. 18). Edelleen on siis olemassa kohteita, joissa mikään ei korvaa ammattinsa hyvin osaavaa ja työhönsä kunnianhimoisesti suhtautuvaa urakoitsijaa ja maalaria. Hieno esimerkki vaativasta huoltomaalauksesta on Helsingin Ruoholahden sillan pilareista koostuva ympäristötaideteos. Sen aikaansaamiseksi tarvittiin paitsi arkkitehdin tarkkaa suunnittelua myös pitkää pinnaa ja maalarien vakaata kättä (s. 12). Jotta viime vuosina runsaasti kritiikkiä saanut rakentamisen laatu saadaan kohdalleen, tarvitaan molempia: kehittyneitä teollisia pintakäsittelymenetelmiä ja perinteisiä kädentaitoja, jotka kehittyvät ja pysyvät yllä vain tekemällä. Kannen kuva: Ilona Rista - Collision, kuvannut Helmut Wenzel Jarkko Mattila Kuva: Heikki Rautio 3
Tikkurilan Viestin päätoimittaja vaihtui Teksti: Riitta Eskelinen Kuva: Heikki Rautio Vuoden 2014 alusta Tikkurilan Viestin päätoimittajana toimii Tikkurila-konsernin ammattilaissegmentin kehittämisestä vastaava johtaja (RI, MBA) Jarkko Mattila. Jarkko on työskennellyt Tikkurilassa vuodesta 2004 saakka erilaisissa markkinointi- ja myyntitehtävissä. On kunnia päästä näin perinteikkään ja arvostetun lehden ruoriin. Haluan monikanavaistaa viestintäämme ammattilaisille ja monipuolistaa myös lehtemme sisältöä, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkien ammattilaisryhmien kasvavaa tiedon tarvetta, Jarkko kertoo. Vaikka netin ja mobiilin merkitys tiedonlähteenä koko ajan kasvaa, myös painettu lehti on Jarkon mukaan edelleen tärkeä osa viestintää ja käsinkosketeltava perinne sinänsä. Haluamme osallistua aktiivisesti keskusteluun, välittää tietoa ajankohtaisista aiheista ja tuoda esiin uusia näkemyksiä, perinteitä kunnoittaen. Uudistukset alkavat näkyä viimeistään syksyllä ilmestyvässä Tikkurilan Viestissä 2/2014, Jarkko maalailee lehden tulevaisuutta. Tätä et varmaan tiennyt Jarkosta Jarkko on tuttu monille lukijoillemme, mutta tämä "kiinalainen omakuva" kertoo hänestä lisää. Jos olisin puu, olisin tammi. Jos olisin rakennus, olisin moderni rakennus kaupungissa. Jos olisin kukka, olisin sinivuokko. Jos olisin väri, olisin sininen. Jos olisin esine, olisin ammattikokin raastin. Jos olisin vaate, olisin pikeepaita. Jos olisin soitin, olisin saksofoni. Jos olisin sarjakuvahahmo, olisin Jaska Jokunen. Jos olisin kuntoilulaji, olisin taatusti huono siinä. Jos olisin työkalu, olisin vasara. Jos olisin auto, olisin Audi. Jos olisin juoma, olisin gin & tonic. Jos olisin huonekalu, olisin työpöytä. Jos olisin numero, olisin 7. Jos olisin kirja, olisin pokkari. Jos olisin päähine, olisin istuva lippalakki. Jos olisin eläin, olisin koira. Jos olisin tyylikausi, olisin modernismi. Jos olisin aforismi, olisin "Just do it!" 4
OSALLISTU TIKKURILA.FI/TESTAASIVUKIILTO PALKINNON ARVO 5 400 Henri Heinonen voitti matkan Sotshiin Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Tikkurila Oyj Tikkurilan uudistettujen rakennusmaalien lanseerauksen yhteydessä järjestettiin ammattilaisille kilpailu, jonka aiheena oli "Testaa sivukiilto". Osallistuneiden kesken arvottiin kahden hengen matka Sotshin talviolympialaisin. Kisamatkan voitti maalari-artesaani Henri Heinonen, joka työskentelee helsinkiläisessä alan yrityksessä nimeltä Fenixs Saneeraus & Entisöinti. Yritys on erikoistunut maalaamiseen ja erikoispintakäsittelyihin, ja se on myös Tikkurilan Tekijäpankin jäsen. Matka meni todella hyvin, ja järjestelyt toimivat hienosti. Pieniä aikataulumuutoksia tuli, mutta se ei menoa haitannut. Parasta olivat juuri toimivat järjestelyt sekä hienot areenat niin rannikon kuin vuoriston kisapaikoilla, Henri kertoo matkastaan. Tämä oli hänen ensimmäinen matkansa Venäjälle, mutta nyt hän jo miettii pitäisikö seuraavaksi testata maailman pisin yhtenäinen junareitti Trans Siberian Express. Kisahuuma ei estänyt Henriä ja hänen matkakumppaniaan tutkailemasta rakennusten maalipintoja. Bongasimme tyhjän Valtti Color -astian hirsirakennuksen nurkalla Lauran hiihtokeskuksessa. Tästä päättelimme, että seinäpinnat oli käsitelty Tikkurilan tuotteilla. Myös Tikkurilan logo vilahti muutaman kerran matkalla Adlerin olympiakylään, Henri kertoo. Uudistetuista rakennusmaaleista Henri kertoo käyttäneensä Siro 7:ää sekä puolihimmeää Lujaa. Luja on hänen mielestään Tikkurilan kaikkien aikojen paras tuote. 5
Pintakäsittelyalan ammattilaiset vastaavat MIKÄ ON, KUN EI HOMMAT HOIDU? Pintakäsittelyn ROI -barometri Tikkurila Oyj teettää vuosittain kyselytutkimuksen, jonka pohjalta julkaistaan Pintakäsittelyn ROI -barometri. Vuonna 2013 kyselyyn osallistui yli 450 alan ammattilaista, jotka koostuivat kokeneista arkkitehdeista, suunnittelijoista, maalausurakoitsijoista, kiinteistönomistajista ja alan muista päätöksentekijöistä. 65 % vastaajista totesi, että aikataulujen kireys asettaa urakan osapuolet epätasaarvoiseen asemaan. Kireät aikataulut johtavat myös väärien menetelmien käyttöön ja sitä kautta epäonnistumisiin pintakäsittelyssä. Rakentamisen kireät aikataulut heikentävät suunnitelmallisuutta ja laatua Kokeneet ammattilaiset tuntevat vastuuta koko alasta Helppous ja luotettavuus vaikuttavat paljon pintakäsittelyratkaisun valinaan Huoltokäsittelyitä lykätään, koska pintakäsittelyn tärkeyttä ei tunneta Suunnitelmallisuutta kaivataan lisää Pintakäsittelyongelmat osataan tunnistaa Nopea puuttuminen alkaviin vaurioihin estää isommat vahingot 90 % vastaajista piti vääriä menetelmiä pintakäsittelyongelmien pääsyynä Jopa 1 3 % kiinteistön arvosta riittää järkevään pintakäsittelyyn Yli 60% vastaajista sanoi, että välinpitämättömyys on tärkeä syy huoltokäsittelyjen viivästymiseen ja laiminlyönteihin. Yli 40% 75% vastaajista koki, että pintakäsittelyn vaikutusta kiinteistön arvoon ei ymmärretä riittävän hyvin. vastaajista piti merkittävänä ongelmana sitä, että ei käytetä päteviä ammattilaisia tai laadukkaita tuotteita. 6
2014 85% Lähes 100% vastaajista koki, että alkaviin pintavaurioihin puuttuminen on tärkeä pintojen kunnossapidon ratkaisu. Yli 80% vastaajista painotti kunnossapidon suunnitelmallisuuden puutetta. 75% vastaajista piti oikeiden menetelmien puutetta tärkeimpänä syynä asianmukaisen pintakäsittelyn laiminlyönteihin tai epäonnistumisiin. 65% vastaajista piti kiinteistön pintojen puhdistusta tai pesua tärkeänä, sillä pesu helpottaa alkavien vaurioiden havaitsemista. Yli vastaajista oli sitä mieltä, että yhteiseen onnistumiseen tähtäävä kulttuuri puuttuu urakan eri osapuolten kesken. 80% vastaajista piti kiinteistönomistajien ja päätöksentekijöiden tietämyksen heikkoutta tärkeänä syynä puutteelliseen pintakäsittelyyn. 1-3% Vastaajien mielestä 1-3 % kiinteistön arvosta on sopiva pintakäsittelyinvestoinnin määrä 10 vuoden ajanjaksolla. Yli 90 % vastaajista koki, että eniten merkitystä pintakäsittelyratkaisujen valinnassa on toimivilla tuotteilla ja palveluilla. 7
Seinäjoella on viimeisen vuoden aikana seurattu mitä modernilla puurakentamisella saadaan aikaan. Puukerrostaloja on rakenneltu pitkin Suomea koeluontoisina projekteina aikaisemminkin, mutta nyt tekeillä saattaa olla jo jotain kestävämpää, jotain johon teollisuus ja massat voivat jo tarttua. Teksti: Tuukka Kyläkallio Kuvat: Tero Pajukallio ja Harri Ankkuri 8
Lintuviita 2 moderni puukerrostalo tilaelementeistä Valtiovalta on jo pidempään yrittänyt tukea puurakentamisen kehittämistä, mutta vasta palomääräyksien muutokset vuonna 2011 sekä puualan yhteiset mitoitus- ja liitostavat muodossa ovat tuoneet toivottua pöhinää alalle. Lintuviita 2 kerrostalo kuin Legoista Lintuviita 2 on Seinäjoelle toteutettu tilaelementtirakenteinen puukerrostalo, ensimmäinen lajissaan ja kokoluokassaan Suomessa. Tilaelementit ovat tehtaalla valmiiksi koottuja huoneistoja tai huoneiston osia, joita yhteen liittämällä rakentuu talo, tässä tapauksessa 6-kerroksinen. Lintuviidassa tilaelementtien runkorakenteena toimii CLT-levy (Cross Laminated Timber) eli ristiin liimatuista laudoista koostuva massiivipuulevy. CLT:n laajamittainen käyttö on Suomessa vielä uutta, mutta se on jo nyt vakiinnuttanut asemansa yhtenä yleisimmistä ratkaisuista isommissa puukohteissa. Uusi rakennustapa siirtää työmaat sisätiloihin Uusilla puuelementtimenetelmillä on kova tehtävä kammeta jalansijaa vuosikymmenten aikana betonielementeille hioutuneiden rakennusprosessien rinnalta. Lintuviita 2:n kaltainen tilaelementtirakentaminen mahdollistaa kuitenkin rakennusprosessin huomattavan tehostamisen. Samaan aikaan päästään tarjoamaan uusia työkaluja rakentamisen laatuun liittyviin haasteisiin. Puu on lujuus- ja kanto-ominaisuuksiinsa nähden kevyt rakennusmateriaali, mikä mahdollistaa sen kevyen ja kustannustehokkaan kuljettamisen sekä nopean rakentamisen. Tilaelementit voidaan kasata sisätiloissa lämpimissä olosuhteissa ja kuljettaa tontille pitkälle viimeisteltyinä. Tilaelementtejä voidaan rakentaa samanaikaisesti eri kerroksiin, jolloin työmaalle saadaan vietyä elementit niiden nostotahdissa. Elementtien nostot voidaan suorittaa hyvin nopeasti, sillä kuivumisaikoja ei ole. Esimerkiksi Lintuviidassa tavoitenopeus oli kerros per viikko. Betonirakentamiseen verrattuna tämä on nopea tahti, ja tunnetusti aika on rahaa. Lintuviidan julkisivut toteutettiin Tikkurilan ProHouse-menetelmällä. Kosteus hallinnassa Rakentamisen laatuun liittyvissä keskusteluissa yksi kuumimmista aiheista on viime aikoina ollut rakennusaikaisen kosteuden hallinta. Tilaelementtirakentaminen helpottaa selvästi kosteuden hallintaa, kun elementit rakennetaan tehtaalla julkisivulaudoitukseen asti. Tällöin rakenteet ovat säältä suojassa jo ennen kuin ne poistuvat kokoonpanosta. Elementit kuljetetaan muoveilla suojattuna työmaalle ja nostetaan paikalleen. Muovit poistetaan vasta kun seuraava kerros saadaan paikalleen alemman kerroksen suojaksi. Kuivuuden lisäksi työmaan siirtyminen sisätiloihin mahdollistaa rakentamisen kehittämisen monella muullakin alueella. Sisätiloissa rakentajien työ on mielekkäämpää ja turvallisempaa. Työmaalogistiikkakin on helpompi siirtää tehtaalle, kun materiaaleja voidaan 9
Tilaelementtirakentamisen etuna on nopeus. Parhaassa tapauksessa viikossa valmistuu kokonainen kerros. säilyttää työmaatontin nurkan sijasta varastossa. Tehostamismahdollisuuksia on runsaasti, ja niitä tulee varmasti lisää ajan sekä toteutuvien kohteiden myötä. ProHouse osana uutta rakentamistapaa Lintuviidan julkisivut on toteutettu Tikkurilan ProHouse-maalausjärjestelmällä. Jo pidemmän aikaa rakentamisessa ja puuteollisuudessa on pyritty nostamaan esivalmistuksen osuutta. Tikkurilan vastaus tähän trendiin on ProHouse, valmiiksi maalattu julkisivuratkaisu. Lintuviidan ulkoverhous toteutettiin Siparilan pohja- ja välimaalaamalla laudoituksella, joka pintamaalattiin viimeisen kerran elementtitehtaalla. Tällöin työmaaoloissa ei tarvitse maalauksia enää juurikaan suorittaa, mikä helpottaa osaltaan rakentamisen aikatauluttamista. Lintuviitakin nousi syksyn ja talven aikana. ProHouse mahdollisti sen, että julkisivu oli pääosin valmis jo paikalle tullessaan, eikä maalauksia tarvinnut venyttää hyviä maalausolosuhteita odotellessa. ProHouse on Lintuviidassa hyvä valinta jatkonkin kannalta. Etenkin kerrostalokohteissa, joissa huoltomaalauksien suorittaminen on vaikeaa, on ulkoverhouksen pitkäaikaiskestävyys ensiarvoisen tärkeää. ProHouse-järjestelmän laatu ja kestävyys perustuvat laadukkaisiin tuotteisiin ja hallittuun maalausprosessiin. Kun koko maalausprosessi toteutetaan standardoiduissa oloissa ja halutulla tavalla, voidaan maalatun verhouksen kestoon luottaa. Tästä osoituksena ProHouse 15 -järjestelmä saa nimensä mukaisen 15 vuoden takuun. Koeluontoisuudesta eteenpäin Jotta teollisessa puurakentamisessa päästäisiin sen mahdollistamaan tehokkuuteen, tarvitaan vakiintuneita ratkaisuja, rakenteita ja toiminta tapoja. Yllätykset suunnittelussa, tuotannossa ja työmaalla maksavat kalliita euroja rakentajille ja voivat kolhia puurakentamisen mainetta. Lintuviidassa käytetyssä tilaelementtitekniikassa on potentiaalia vakiintuneemmaksi ratkaisuksi, jolloin sen pohjalta rakentamalla päästäisiin entistä sujuvampaan ja tehokkaampaan rakentamiseen. Faktat Lintuviita 2, Seinäjoki 6 kerrosta Kerrosala 3100 k-m² 50 vuokra-asuntoa (35 61,5 m²) Runkomateriaali massiivipuu (Stora Enso CLT-elementti) Rakennuttaja: Lakea Oy 10
Chanelin kestävä lattia Teksti ja kuva: Heikki Rautio Maalattu puulattia on nopeasti valmis ja helppo ylläpitää. Fredrikinkadulla Helsingissä sijaitsevassa optikkoliike La Lunettessa on kolmen vuoden positiiviset kokemukset Betolux Akvasta liiketilan lattiassa. - Vesiohenteisten lattiamaalien suosio on selvästi kasvanut, kertoo Betolux Akvan tuotepäällikkö Marja Koivusaari. Mieto haju, työvälineiden helppo puhdistaminen sekä tietysti lyhyt kuivumisaika ovat vesiohenteisten maalien etuja. Vesiohenteiset maalit eivät myöskään kellastu pimeässä, kuten alkydi- ja öljymaalit, Marja listaa. Betolux Akvan ominaisuuksiin on tyytyväinen myös optikko Irma Koponen La Lunettesta. Perinteinen helsinkiläinen optikkoliike muutti uusiin tiloihinsa kolme vuotta sitten. Remontissa liiketilan vanha puulattia hiottiin puhtaaksi, minkä jälkeen se pohjamaalattiin ohennetulla Betolux Akvalla. Lopuksi lattia sai pintaansa kaksi kerrosta Betolux Akvaa. Valkoiseksi maalattu lattia on osoittautunut käytössä hyväksi valinnaksi. Maalattu lattia näyttää sopivan rennolta ja se on helposti ylläpidettävä. Yleensä pyyhimme lattiaa päivän mittaa kerran, kaksi. Talvikelillä lattian siistinä pysymisessä auttaa ulko-oven edessä oleva kuramatto. Puhtaanapidon perusta on kerran viikossa tehty pesu lattianhoitokoneella. Jos lattiaa on pesty liian kovakouraisesti, pinnan voi maalata uudelleen. Tiukassa on käsitys siitä, että mitä pahemmalta maali haisee, sitä parempaa se on. Tutun hokeman on kuulut myös Marja Koivusaari. Kun ennakkoluuloista on päässyt yli ja on itse kokeillut tuotetta, moni on vaihtanut vesiohenteiseen, hän toteaa. Betolux Akva sopii myös alkydi- tai epoksimaalilla, epoksilakalla tai vesiohenteisella lakalla käsitellylle pinnalle. Työvälineiksi sopii lyhytnukkainen keinokuitutela tai keinokuitusivellin. Maali kuivuu pölykuivaksi vartissa, ja päällemaalattavissa se on tunnissa. La Lunettessa lattia on maalattu nyt pariin kertaan. Tartumme maalipensseliin heti kun pelkkä peseminen ei riitä. Edustamme muun muassa Chanelia, jolla on tarkat speksit jälleenmyyjien liikkeiden tasosta. Lattian uudelleenmaalaaminen on niin helppo homma, Irma hymyilee. 11
12
Ruoholahden sillasta näyttävä ympäristötaideteos Arkkitehti Adalbert Aapola Arkkitehtitoimisto Ajak Oy:stä sai vuonna 2005 idean Helsingissä sijaitsevan Ruoholahden sillan betonipylväikön muuttamisesta värikkääksi ympäristötaideteokseksi. Pylväät maalattiin Yki-sokkelimaalilla. Kesällä 2013 silta peruskorjattiin, ja rankassa meri-ilmastossa jo hieman kärsineet väripylväät kunnostettiin huolellisesti. Kirkkaisiin spektrin väreihin maalatut pylväät tuovat eloa vilkkaaseen liikenteen solmukohtaan. Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Tero Pajukallio Aapola ehdotti vuonna 2012 Helsingin kaupungin rakennusvirastolle väripylväikön maalipintojen uusimista sekä teoksen laajentamista käsittämään kaikki 81 pylvästä aiemman 36:n sijasta. Pinnoitusremontti yhdistettiin sillan peruskorjaukseen, joka rakennusviraston projektinjohtajan Timo Rytkösen mukaan oli lähes viiden miljoonan euron hanke. Viimeisen silauksen sillalle antoi vesiohenteinen, SILKO-hyväksytty Finngard 150 -suojamaali, joka suojaa betonia kosteutta ja karbonatisoitumista vastaan. Kun vielä saadaan sillan alle suunnitteilla oleva valaistus kuntoon, värien voimasta voi nauttia myös pimeänä vuorokaudenaikana. 27 väriä per pylväs Adalbert Aapola suunnitteli pylväisiin vaikuttavan spektrivärityksen käyttäen hyväksi pylväiden rakennetta. Pylväät on aikoinaan valettu lautamuottien avulla, ja edelleen on selvästi nähtävissä, että kussakin muotissa on ollut 27 pystysuoraa, noin 6 cm leveää lautapintaa. Aapola halusi käyttää mahdollisimman kirkkaita ja voimakkaita värejä ja valitsi mieleisensä Tikkurila Symphony -värijärjestelmän Opus I -väriviuhkasta. Tikkurila Color Service teki Finngard 150 -suojamaalin sävyttämistä varten erikoiskaavat, jotka olivat niin lähellä Opus I:n kirkkaita värejä kuin teknisesti oli mahdollista. Maalit sävytettiin Tikkurilan tehtaalla. Koska olosuhteet Ruoholahdessa ovat hyvin haastavat ja värit voimakkaita, huoltomaalausväli on lyhyempi kuin tavanomaisia julkisivuvärejä käytettäessä. Siltamaalauksen osaajat Laatukadulta Lahdesta Sillan peruskorjauksesta vastasi Lemminkäinen. Työpäällikkönä toimi Lemminkäisellä sillankorjausurakoinnista vastaava Jani Laru. Maalausurakan hoiti lahtelainen Team Lehtovirta Oy Infra-10. Yritys on tehnyt siltaurakoita myös E18-tiellä, jolla se suoritti TYL Pulterin urakoiman Koskenkylä Kotka-tien ja TYL Haminan Kehän urakoimien siltojen epoksivedeneristyksen sekä pinnoitustyöt. Ennen maalausta Ruoholahden sillan pylväät hiekkapuhallettiin ja ylitasoitettiin SILKOhyväksytyllä Finnseco Polytop -pinnoituslaastilla. Finnseco Polytop on polymeerimodifioitu sementtilaasti, joka hidastaa kosteuden ja hiilidioksidin tunkeutumista alla olevaan betoniin. Se myös tiivistää pintaa ja muodostaa tasaisen alustan varsinaiselle pintakäsittelylle. Pinnoituksessa oli tärkeää jättää alkuperäiset laudankuvat näkyviin, kertoo työnjohtaja Pauli Harjula. Paremman peittävyyden aikaansaamiseksi pylväät pohjamaalattiin Finngard 150 -suojamaalin valkoisella A-perusmaalilla. Kokeilimme ensin työtapaa, jossa joka toinen pystysuora pinta olisi telattu ja joka toinen maalattu siveltimellä. Sivellinlevityksellä emme kuitenkaan saaneet aikaan riittävää peittokykyä telamaalauksessa levinneen viereisen maaliraidan päälle, ja niinpä työ tehtiin kokonaan sivellinlevityksenä, vapaalla kädellä. Oli siinä aikamoinen homma, kun 81 pylvästä maalattiin kahteen kertaan Finngard 150:llä. Laskelmieni mukaan työhön kului noin 1 600 tuntia, ja parhaillaan maalareita oli paikalla viisi, Harjula kuvailee mittavaa ja teknisesti haastavaa urakkaa. Ilmojen viilettyä syksyllä osa työstä tehtiin huputuksen sisällä. Harjulan mukaan yhdessä pylväässä maali on talven aikana hilseillyt, mutta syynä oli liian kostealla säällä tehty pohjamaalaus. Pinta korjataan keväällä. Tämä on tärkeää yritykselle, joka toimii Lahdessa Laatukadulla! Myös Finngard 500 -suojapinnoitteella käsitellyt maatuet viimeistellään lopullisesti kevään aikana. Faktat Ruoholahden sillan peruskorjaus Tilaaja: Helsingin kaupunki, rakennusvirasto Siltarakenteiden korjaus: Lemminkäinen Infra Oy Väripylväikön suunnittelu: Adalbert Aapola, Arkkitehtitoimisto Ajak Oy Pylväikön esikäsittelyt ja maalaus: Team Lehtovirta Oy Infra-10 Käytetyt tuotteet: Finnseco Polytop -pinnoituslaasti, Finngard 500 -suojapinnoite, Finngard 150 -suojamaali 13
Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. Lastenklinikan pienet potilaat ja heitä koko sydämellään hoitava huipputaitava henkilökunta tarvitsevat uuden sairaalan heti. Talkoot alkoivat nyt, eivätkä ne lopu ennen kuin uusi sairaala on valmis. POHA 2020/2013/3385/15.11.2013, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry. Tule mukaan talkoisiin! 10 /KK LAHJOITA OMA SUMMA Tilille: FI93 5541 2820 0199 67, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry. Viitenro: 20170240 LAHJOITA 10 /KK Tekstaa SAIRAALAKK numeroon 16499 (10 /kk)* *Kuukausilahjoittajana saat joka kuun 2. päivä tekstiviestin, jolla teet 10 lahjoituksen. 14
Uusi Lastensairaala rakennetaan nykyaikaisilla talkoilla Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry. Tikkurila Oyj tukee Uusi Lastensairaala 2017 -hanketta lahjoittamalla sairaalaan sisämaalit. Yhtiömme täytti 150 vuotta vuonna 2012. Juhlavuoden kunniaksi lanseerasimme sosiaalisen vastuun ohjelman Kestävää kauneutta, jonka kautta olemme auttaneet useita kohteita toimintamaissamme. Lastensairaala on jokaista suomalaista koskettava talkoohanke, jossa sosiaalinen vastuu ilmenee hienolla tavalla, sanoo Tikkurila Oyj:n toimitusjohtaja Erkki Järvinen. Tikkurila haluaa edistää lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten hyvinvointia osallistumalla aktiivisesti projekteihin, joissa maalilla ja väreillä luodaan iloa, viihtyisyyttä ja kestävää kauneutta erilaisiin tiloihin ja ympäristöihin. Sairaaloissa maaleilla voidaan saada aikaan tiukimmatkin kestävyys- ja hygieniavaatimukset täyttäviä pintoja, ja oikein valituilla väreillä voidaan edistää kaikenikäisten ihmisten hyvinvointia ja toipumista. Tikkurila-konsernin maaleja käytetään myös Tukholman Nya Karolinska Solna -sairaalassa, joka valmistuu samana vuonna kuin Uusi Lastensairaala eli vuonna 2017. Olemme erittäin kiitollisia Tikkurilan merkittävästä lahjoituksesta Uuden lastensairaalan hyväksi. On hienoa, että perinteinen suomalainen teollisuusyhtiö on mukana talkoissa. Lastensairaalan suunnittelu lähtee lapsen kokemuksesta, ja väreillä voimme vaikuttaa siihen miltä sairaala tuntuu ja näyttää lapsesta, iloitsee Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen puheenjohtaja Anne Berner. Lasten vanhemmat mukana suunnittelussa Lastensairaalan pääsuunnittelijaksi on valittu Antti-Matti Siikala ja arkkitehtiryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy sekä Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy. Sairaalan suunnittelun lähtökohtana ovat lapsen ja perheen kokemus sairaalasta sekä potilasryhmien lääketieteelliset prosessit. Muita tärkeitä lähtökohtia ovat sairaala työpaikkana, toimintavarmuus ja tehokkuus, ympäristöystävällisyys, energiatehokkuus ja turvallisuus. Koska tavoitteena on rakentaa Helsinkiin maailman paras lastensairaala, suunnittelussa tarvitaan apua myös sairaalan ehkä tärkeimmältä sidosryhmältä, potilaiden vanhemmilta. Vanhempien näkemysten systemaattinen kartoitus alkoi joulukuussa 2013 verkossa järjestetyillä ryhmäkeskusteluilla. Kahdessa ryhmässä yhteensä 24 vanhempaa eri puolilta Suomea kertoi kokemuksiaan ja näkemyksiään nykyisestä toiminnasta ja uudesta sairaalasta. Keskusteluissa käsiteltiin sairaalaan tuloa, sairaalassa oloa sekä vanhempien tukemista ja jaksamista. - Vanhempien keskustelusta saimme arvokasta tietoa siitä, mikä nyt toimii ja mikä ei. Moni huonosti toimiva asia korjaantuu uusien tilojen myötä, mutta on myös asioita, jotka liittyvät palveluun ja hoitokäytäntöihin. Myös näitä haluamme aktiivisesti kehittää, kertoo lastensairaalan toiminnallisesta suunnittelusta vastaava osastonylilääkäri Pekka Lahdenne. Säätiö rakennuttajana Uuden lastensairaalan rakennuttamiseksi perustettiin yleishyödyllinen Säätiö Uuden lastensairaalan tuki. Sen tehtävänä on tukea ja edistää lastentautien lääketieteellistä tutkimusta. Säätiön pääomat ja pääoman tuotot voidaan käyttää ainoastaan lastenlääketieteen hyväksi. Säätiö toimii uuden sairaalan rakennuttajana ja jää sen pitkäaikaiseksi yleishyödylliseksi omistajaksi. Säätiön säännöt mahdollistavat kiinteistön lahjoittamisen HUS:lle tai sen tilalle syntyneelle julkiselle toimijalle. Säännöt edellyttävät, että kiinteistö voi olla vain julkisen lastensairaalan käytössä. Myös vuonna 1948 valmistunut Helsingin Lastenlinna rakennutettiin aikanaan säätiömallisena, ja myöhemmin säätiö lahjoitti kiinteistön HUS:lle. Uuden lastensairaalan budjetti on 160 miljoonaa euroa. Valtio on luvannut hankkeelle 40 miljoonan euron avustuksen, ja HUS on luvannut lahjoittaa säätiölle 40 miljoonaa euroa. Säätiön tavoitteena on kerätä yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä 30 miljoonaa euroa ja ottaa 50 miljoonaa euroa lainaa. Huhtikuun 2014 alkuun mennessä keräyksellä oli saatu kasaan vajaat 23 miljoonaa euroa. Säätiön keräystavoitteesta puuttuu siis vielä yli neljäsosa, ja ystävänpäivänä otettiin käyttöön myös digitaalinen lipaskeräys. Tikkurilan Viesti seuraa sairaalan rakentamista tulevissa numeroissaan. Maalaustöihin päästään vuosina 2016 17. 15
Ultra-tuoteperhe Korkealaatuinen polyakrylaattisideaine antaa maalipinnalle huippuominaisuudet: Tästä se lähti. * Hyvä lianhylkivyys kaikilla kiiltoasteilla. * Erinomainen säänkesto myös kylmissä olosuhteissa. * Matala vedenläpäisy. Maali suojaa puuta suoralta sadevedeltä ja vähentää kosteuselämistä ja halkeilua. * Väri ja kiilto säilyvät uudenveroisena pitkään. * Vesihöyryä läpäisevä maalipinta. Marko Kalliomaa ja Erik Kemiläinen maalasivat kesällä 2013 Merja Inki-Ihamäen ja Timo Ihamäen talon Vantaalla. Maaliksi valittiin Ultra Classic, koska se soveltuu käytettäväksi myös vanhan öljymaalin päällä. 16
Yli neljännesvuosisata Ultraa Tikkurilan 100-pronsenttinen akrylaattimaali Ultra lanseerattiin 1988 vesiohenteisten ulkomaalien johtotähtenä. Ultran tasoittuminen, säänkestävyys ja elastisuus verrattuna muihin markkinoilla oleviin akrylaattimaaleihin olivat huippuluokkaa jo tuolloin. Nyt Ultra-perhe on kasvanut, ja laatu on uudistuneen sideaineen myötä parantunut entisestään. Teksti: Hanna Salonen Kuvat: Päivi Pellinen ja Tikkurilan arkisto Vesiohenteiset ulkomaalit ovat suosittuja, koska niiden käyttö on helppoa, ne ovat hajuttomia, kuivuvat nopeasti ja kestävät hyvin säärasituksessa. Niiden väri ja kiilto säilyvät erittäin hyvin myös auringonpuoleisilla seinillä, eikä pinta liituunnu ja haalistu kuten öljymaaleilla. Joustava maalikalvo ei halkeile, joten puu on suojassa sadevedeltä, mutta maalipinta on kuitenkin vesihöyryä läpäisevä. Akrylaattimaaleilla voidaan huoltomaalata myös vanhat öljymaalipinnat. Vuonna 2012 Ultra Talomaalin ympärille luotiin kokonainen tuoteperhe. Tuttu puolihimmeä kiiltoaste sai rinnalleen himmeän ja kiiltävän vaihtoehdon. Huipputuotteen valitseva käyttäjä voi siis valita nyt myös mieleisensä kiiltoasteen. Tuoteperheeseen lisättiin myös pohja- ja välimaali Ultra Primer, jota suositellaan sekä pohjustetulle että teollisesti pohjamaalatulle puupinnalle. Samana vuonna Ultra-pintamaaleille myönnettiin oikeus käyttää pohjoismaista ympäristömerkkiä eli Joutsenmerkkiä. Ultrapintamaalit ovat ensimmäinen suomalaisen tuotekehitystyön tuloksena syntynyt ulkomaalien tuoteperhe, jolla on oikeus käyttää Joutsenmerkkiä. Se on virallinen ympäristömerkintä, joka asettaa tuotteille ehdottomat ympäristö-, terveys- ja laatuvaatimukset. Huippulaatuinen sideaine takaa laadun Ultra-pintamaalien uudistunut polyakrylaattisideaine takaa maaleille erinomaiset säänkesto- ja vedenhylkimisominaisuudet, jotka on optimoitu Pohjolan kylmiin olosuhteisiin. Ultran värin- ja kiillonkesto on erinomainen kovassakin säärasituksessa, ja pinta hylkii ilman epäpuhtauksia. Kaikkien kiiltoasteiden lianhylkivyysominaisuudet ovat hyvät. Ultrien levitysominaisuudet on optimoitu niin, että yhdellä sivelyllä saavutetaan helposti vaadittava kalvonpaksuus kertasivelylle. Reijo Kemiläinen Helsingin Tehomaalauksesta kertoo käyttävänsä kohteissaan pääsääntöisesti Ultraa, josta on hyvät kokemukset jo parinkymmenen vuoden ajalta. Huoltoväli on pitkä: Oulussa 20 vuotta sitten maalatut kohteet ovat hyvässä kunnossa, mutta huoltomaalaus alkaa kohta olla ajankohtainen. - Ultra on riittoisa, ja sen sivelyominaisuudet ovat hyvät, Kemiläinen sanoo. Yritys on aloittanut vuonna 1986 Oulussa nimellä Oulun Tehomaalaus ja Helsingissä nykyisellä nimellään vuonna 2004. Helsingin Tehomaalauksen maalarit maalasivat Vantaalla sijaitsevaa puutaloa Ultra Classic -talomaalilla kesällä 2013. Tässä kohteessa oli ennestään vanha öljymaali. Tieto maalista ja käytetystä sävystä löytyivät talon papereista. Vanha maalipinta oli hyvin kiinni, mutta valkoisissa osissa oli jonkin verran hometta ja levää. Pinnat pestiin Homeenpoisto-liuoksella ennen maalausta Ultra Classicilla, Kemiläinen kuvailee projektin etenemistä. Rakennuksen omistajat Merja Inki-Ihamäki ja Timo Ihamäki kertovat, että maalin valinnassa tärkeintä oli yhteensopivuus vanhan öljymaalin kanssa. Rakennus on rinteessä ja muodoltaan koristeellinen. Maalaustyö vaati telineet ja nosturin, joten ammattilaisen tekemä maalaustyö oli helppo valinta. Urakoitsija löytyi sopivasti Tikkurilan Tekijäpankista. Ultra Primerilla edullisempi maalaussysteemi Ultra Primerin laadukkaalla akrylaattisideaineella ja erikoispigmenteillä saavutetaan erinomaiset peittävyys-, tartunta- ja läpilyöntien hidastamisominaisuudet. Vaikka kyse on pohjamaalista, sen tekninen suorituskyky on pintamaalin luokkaa. Ultra Primer kuuluu oleellisena osana Ultran kolmen kerran käsittelyyn (pohjuste + Ultra Primer + Ultra-talomaali). Käytettäessä valmiiksi teollisesti pohjamaalattua ulkoverhouspaneelia tehdään välimaalaus Ultra Primerilla ennen valmiiksimaalausta Ultra-talomaalilla. Ultra Primerilla on erinomainen peittävyys, täyttävyys ja tarttuvuus. Käyttämällä Ultra Primeria maalaussysteemistä saadaan edullisempi ja teknisesti toimivampi kuin pelkkää pintamaalia käytettäessä. Kiiltoa jokaiseen makuun: himmeä Ultra Matt, puolihimmeä Ultra Classic ja kiiltävä Ultra Lux. Ultra Primer pohja- ja välimaali takaa onnistuneen ja kestävän lopputuloksen. 17
Pintoja polvesta toiseen Mika Lehtonen tarkastelee isänsä Taunon vuonna 1986 maalaamaa porraskäytävän seinää ja toteaa sen kestäneen aikaa melko hyvin. Nyt on joka tapauksessa aika uusia niin seinäpinta kuin koko kiinteistö 2000-luvun tiedoin ja taidoin. Teksti: Virve Juhola Kuvat: Jaana Ahjokangas Lehtosen isoisä Väinökin oli maalari. Pohdimme, miksi maalarin työt tuntuvat ainakin Lahden seudulla periytyvän varsin luontevasti isältä pojalle. Kun olin parikymppinen enkä vielä tiennyt, mikä minusta tulee isona, isä tarttui hihasta ja sanoi, että lähdepäs mukaan kokeilemaan. Sille tielle jäin, Mika Lehtonen kertoo. Nykyisin puolet alalle tulijoista on muuten tyttöjä, huomauttaa Maalaustyö T. Kuitunen Oy:n toimitusjohtaja Teijo Kuitunen. Lehtonen on ollut Kuitusen palveluksessa vuodesta 2008. Saman yrityksen piiristä löytyy muitakin ammattilaisia, kuten rappareita ja muurareita, joiden työtaitoja jatketaan jo toisessa tai kolmannessa polvessa. Historiallisestikin merkittävä ja osittain suojeltu kunnostuskohde As Oy Lahden Aleksanteri sijaitsee ykköspaikalla aivan Lahden ydinkeskustassa. Arvokas pankki- ja asuinkiinteistö käy läpi täydellistä jälleensyntymää, kun YIT perusparantaa siitä osan syksyyn 2014 mennessä. Rakenteita puretaan ja uusitaan, ja matkan varrella päätetään tilanteen mukaan, mitkä osat kannattaa tyylikkäästi entisöidä ja mitkä uudistaa nykyajan ratkaisuilla, linjaa YIT:n projektipäällikkö Simo Niemelä. Valmis kohde heijastelee hybridimäisesti edustamiaan aikakausia ja niihin liittyviä yksityiskohtia 1920-luvulta 1950-luvun klassikoiden kautta 2000-luvun sisustustrendeihin. Kohteen erikoisuuksiin lukeutuvat pankkisalin betoni elementeistä koottu pantheonmainen atriumkupoli, entisten lämpöpatterisyvennysten ikkunapenkit ja Suomen ensimmäinen pysäköintirobottijärjestelmä. Vanha rakennus kaarevine muotoineen vaatii hyvät pohjat Mika Lehtonen on nykyisin erikoistunut tasoitetöihin. Vanhan porraskäytävän rappauksen rakennetta on 1980-luvulla ennen Tixomatilla käsittelyä tuettu lasikuidulla, ja samaa "kalanruoto"-pohjustusmenetelmää käyte- 18
tään edelleen, vaikka nykymaku periaatteessa suosii sileitä pintoja. Vanha rakennus pyöreine ja kaarevine muotoineen on haastava ja vaatii hyvät pohjat, Lehtonen selittää. Lasikuitu sitoo rappauksen, jottei maalipintaan tule halkeamia. Näitä pintoja on tavallista työläämpää korjata, mutta toisaalta ne kestävät kauemmin. Esimerkiksi päiväkodit on 1990-luvun alkupuolelta lähtien seinäpinnoitettu tällä menetelmällä, koska se kestää kovaakin kosketusta. Tähän tarkoitukseen eli rappukäytäviin ei ole toistaiseksi keksitty parempaakaan vaihtoehtoa, Teijo Kuitunen vahvistaa. Kyseisen porraskäytävän metallikaide ja kaidepuut hiotaan ja maalataan kiiltäviksi. Miranolilla tietenkin. Korjattavilta osin vanha pinta tasoitetaan nurkasta nurkkaan ja sen päälle levitetään lasikuitu, Kuitunen selittää. Maaleista Tixomatt toimii edelleen ruiskukatoissa, koska vanhan katon keltaisuus ei hohda sen läpi. Vesiohenteinen Luja on uusi hyvä vaihtoehto erikoiskohteisiin. Lahden Aleksanterin asunnot maalataan Nova 12:lla. Julkisivuissa uudet silikaattimaalit säilyttävät värisävyt entistä huomattavasti tehokkaammin. Työturvallisuutta edistetään entistä innokkaammin Jos menetelmät ja aineet ovatkin suurelta osin samoja kuin 30 50 vuotta sitten, tekijät ovat entistä viisaampia, Kuitunen jatkaa. Noudatamme urakoissamme M1-luokituksia ja käytämme työn aikana kaikkia saatavissa olevia suojaimia. Lahden Aleksanterin urakkaporukassa arvellaan, että uusia työmenetelmiä otetaan rakennusalalla käyttöön hitaasti ja usein vähän vastahakoisesti. Maalarin työvälineet kehittyivät huomattavasti 1970-luvulla, kun saatiin jatkovarret, Kuitunen muistelee. Vanhat maalarit eivät tahtoneet niitä aluksi hyväksyä, mutta nythän ne ovat kaikilla käytössä, myös tasoitteissa, ja ne helpottavat työtämme huomattavasti. Ennen uusia ratkaisuja kunnostettavat tilat piti lisäksi kuivattaa ja lämmittää, ja töitä tehtiin käsin puupukeilla. Työturvallisuus on kehittynyt siten, että tikkaita ei enää saa käyttää, vaan käytämme aina telineitä, Simo Niemelä huomauttaa. Tasoitteista ei periaatteessa haihdu mitään, mutta niiden tuotekehityksessä ja luokituksissa ei ole täysin otettu huomioon työolosuhteiden kemiallisia vaikutuksia, Mika Lehtonen pohtii. Työturvallisuuden varmistamiseksi olisi tärkeää tutkia aineita muuallakin kuin laboratoriossa, koska esimerkiksi säällä ja ilmanlaadulla on vaikutuksensa siihen, miten tuote käyttäytyy työtä tehdessä. Pakkauksissa on ihan paikallaan olla aina turvaohjeet suomen kielellä. YIT lanseeraa Lahden Aleksanteriin Suomen ensimmäisen robottiparkin Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun välillä sijaitsevan kiinteistön ensimmäinen osa on vuodelta 1928, jolloin Mariankadun varteen pystytettiin arkkitehti Georg Wikströmin suunnittelema nelikerroksinen tiilirakennus. Nykyinen ruhtinaalliseksikin tituleerattu As Oy Lahden Aleksanteri koostuu tuolloin rakennetuista ja noin vuonna 1952 kiinteistöön yhdistetyistä rakennusosista. Sen 1. 2. kerroksiin kunnostetaan parhaillaan liiketiloja ja 3. 7. kerroksiin kaikin nykymukavuuksin varustettuja tyylikkäitä keskusta-asuntoja. Kun kiinteistö syksyllä 2014 valmistuu, sen varusteluun kuuluu ajanmukaisten asuntojen lisäksi uusi automaattinen pysäköintijärjestelmä eli Robottiparkki. Ratkaisu lupaa, että kuljettaja voi jättää autonsa valoisaan ja tilavaan huoneeseen, kuitata oven kiinni ja antaa pysäköintirobotin hoitaa loput. Kolhut ja ilkivalta vähenevät, ja samaan tilaan mahtuu enemmän autoja kuin perinteiseen pysäköintihalliin. Järjestelmä on ekologinen, koska valaistusta ja ilmastointiakin tarvitaan tilassa entistä vähemmän. Kun lähdön aika taas koittaa, robotti toimittaa auton etätilauksella takaisin huoneeseen, josta kuljettaja ottaa sen alleen. 19
Vantaan jätevoimala säväyttää tyylikkyydellään 20