Selventävien määräysten antaminen Kakskerranjärven säännöstelypadon hoitamisesta, Turku

Etelä-Suomi Päätös Nro 154/2010/4 Dnro ESAVI/150/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.9.2010 ASIA HAKIJA Selventävien määräysten antaminen Kakskerranjärven säännöstelypadon hoitamisesta, Turku Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (aikaisemmin Lounais-Suomen ympäristökeskus) VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on 1.1.2010 alkaen jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Lounais-Suomen ympäristökeskus on 12.6.2007 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt vesilain 2 luvun 30 :n tarkoittamia selventäviä määräyksiä Kakskerranjärven vedenkorkeuksien säännöstelemiseksi. Ympäristökeskus on lisäksi pyytänyt, että hakemus käsiteltäisiin samassa yhteydessä Harjattula Golf Oy:n kasteluvedenottoa Kakskerranjärvestä koskevan hakemuksen dnro LSY-2006-Y-189 kanssa. ASIAA KOSKEVAT AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET Vaasan hallinto-oikeuden 21.12.1999 antama päätös nro 99/5006/3 Länsi-Suomen vesioikeus oli Kakskerranjärven vedenpinnan laskemista koskevassa virka-apuasiassa 18.6.1998 antamallaan päätöksellä nro 32/1998/4 Antti Palmusen hakemuksesta velvoittanut Harjattula Golf Oy:n 50 000 markan sakon uhalla noudattamaan kruununvouti Sevonin ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2.8.1819 laatimaa Kakskerranjärven säännöstelyohjetta. Vaasan hallintooikeus kumosi 21.12.1999 antamallaan päätöksellä nro 99/5006/3 vesioikeuden päätöksen ja hylkäsi virka-apuhakemuksen. Hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan Kakskerranjärven vedenpinnan korkeudesta tai veden padottamisesta ei ole tehty varsinaisia lainvoimaisia päätöksiä. Hallinto-oikeus katsoi, että säännöstelystä aiemmin Sevonin ja Nesslingin katselmustoimituksissa kirjattuja säännöstelyohjeita ei voida pitää ulkopuolisia tahoja eli Harjattula Golf Oy:tä velvoittavina. Harjattula Golf Oy:n lupaan johtaa vettä Kakskerranjärvestä kasteluun on sisällytetty lupaehto, jonka mukaan vettä ei saa johtaa Myllyojan virtaaman ollessa alle 10 l/s, kun Myllyojassa Kakskerran myllyn koskitila -nimisellä tilalla RN:o 2:2 olevaa säännöstelypatoa hoidetaan kruununvouti Sevonin 2.8.1819 laatiman säännöstelyohjeen mukaan. Hallinto-oikeus totesi, että edellä mainittua määräystä annettaessa ei ole selvitetty Sevonin ohjeen lainvoimaisuutta, vaan määräys on perustunut Kakskerran myllyn koskitilan silloisen omistajan suostumukseen. Määräystä annettaessa ei myöskään ole selvitetty säännöstelyohjeen sisältöä tarkasti. Hallinto-oikeus katsoi siten, ettei edellä mainitusta lupaehdosta voi tehdä johtopäätöksiä säännöstelyohjeiden yleisestä velvoittavuudesta tai ohjeiden yksityiskohtaisesta sisällöstä. Hallinto-oikeus piti tarpeellisena nykyistä yksityiskohtaisempien määräyksien antamista Kakskerranjärven vedenkorkeuksista ja padon hoidosta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 24.10.2000 antamallaan päätöksellä taltionumero 2661 Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä koskevan valituslupahakemuksen. Länsi-Suomen vesioikeuden 18.6.1998 antama päätös nro 33/1998/4 SUUNNITELMA Länsi-Suomen vesioikeus hylkäsi 18.6.1998 antamallaan päätöksellä nro 33/1998/4 AA:n hakemuksen, joka koski selventävien määräysten antamista Kakskerranjärven säännöstelyä varten. Päätökseen ei haettu muutosta. 2 Vesistötiedot Kakskerranjärvi sijaitsee Turun kaupungissa Kakskerran saaressa. Kakskerranjärven valuma-alueen pinta-ala on 8,76 km 2 ja järvisyys 24 %. Järvi on pitkänomainen ja kapea. Sen keskisyvyys on 6 metriä ja pinta-ala 1,70 km 2. Järvi laskee mereen sen eteläpuolella olevaa 1,2 km pitkää Myllyojaa pitkin. Kakskerranjärven vedenpintaa säännöstellään Myllyojassa olevalla padolla. Kakskerranjärven vedenkorkeuksia on havaittu vuosina 1925 1964, 1964 1971 ja vuodesta 2002 eteenpäin. Vedenpinnan korkeuksien keskija ääriarvot N 43 -korkeusjärjestelmässä eri havaintojaksoilla ovat olleet:

3 Kakskerranjärven säännöstely Sevonin säännöstelyohje Vuosijakso 1925 1964 2002 1964 1971 2006 Ylivedenkorkeus HW 7,44 m 7,54 m 7,35 m Keskiylivedenkorkeus MHW 7,30 m 7,31 m 7,24 m Keskivedenkorkeus MW 7,00 m 7,10 m 7,03 m Keskialivedenkorkeus MNW 6,50 m 6,88 m 6,83 m Alivedenkorkeus NW 6,40 m 6,81 m 6,63 m Ympäristökeskus on pitänyt edustavimpana vuosien 1964 1971 havaintoja, vaikka niihin sisältyykin vuoden 1966 poikkeuksellinen kevättulva. Vuosilta 2002 2006 havaintoja on paljon, mutta ulkopuoliset ovat tuolloin ajoittain lisänneet laittomasti lankkuja patoaukkoon. Lisäksi jakson vuodet 2002 ja 2003 olivat vähäsateisia, ja vesistöjen vedenkorkeudet olivat ennätyksellisen alhaisia maan etelä- ja keskiosissa. Kakskerranjärven nettotulovirtaamat on laskettu vuosijakson 1964 1971 vedenkorkeusmuutosten ja juoksutuksen perusteella. Laskennassa saadut nettotulovirtaaman keski- ja ääriarvot ovat: HQ 1/20 ylivirtaama 0,65 m 3 /s MHQ keskiylivirtaama 0,35 m 3 /s MQ keskivirtaama 0,07 m 3 /s MNQ keskialivirtaama 0,05 m 3 /s NQ alivirtaama 0,10 m 3 /s Nomogrammien perusteella arvioidut luonnontilaiset menovirtaamat järvestä ovat: HQ 1/20 ylivirtaama 0,36 m 3 /s MHQ keskiylivirtaama 0,22 m 3 /s MQ keskivirtaama 0,08 m 3 /s NQ alivirtaama 0,00 m 3 /s Kakskerranjärven säännöstelyä hoitaa nykyisin Harjattula Golf Oy. Säännöstelyoikeus perustuu siihen, että Harjattula Golf Oy omistaa Turun Myllykylässa sijaitsevan kiinteistön Kakskerran myllyn koskitila RN:o 2:2, jonka alueella säännöstelypato osittain sijaitsee. Harjattula Golf Oy on ilmoittanut noudattavansa säännöstelyohjetta, jotka kruununvouti J. C. Sevon antoi Kakskerranjärven säännöstelystä 2.8.1819. Kruununvouti J. C. Sevonin 2.8.1819 antama säännöstelyohje on J. Nesslingin 30.9.1916 laatiman katselmuskirjan mukaan seuraava:

Myllyojan säännöstelypato Selventävien määräysten tarve 1. Vettä ei saisi padottaa ennen kuin Isoniityn korkeimmat rantatöyräät tulevat näkyviin eli ennen kuin vesi on laskenut korkeuteen 10,08 m (N 43 +7,01 m) eli 0,08 m kiinnemerkin yläpuolelle. Siis veden vapaata juoksua ei saa tätä ennen mitenkään estää. 2. Tämän jälkeen saa patoa pitää osittain kiinni vaan ainoastaan sen verran, että vesi Jaakon päivään (25. päivänä heinäkuuta) mennessä, toisin sanoen heinänteon aikana, ei ole kiinnemerkin alareunaa (N 43 +6,93 m) ylempänä. 3. Tulvavettä ei saisi milloinkaan korottaa entistä ylemmäksi eli korkeintaan kolme korttelia (0,445 m) kiinnemerkin ylitse (N 43 +7,38 m). N 43 -korkeusjärjestelmän lukemat perustuvat ympäristökeskuksen tekemään kiinnemerkin vaaitukseen. Säännöstelypato sijaitsee Turun kaupungin Myllykylässä osittain kiinteistöllä Kakskerran myllyn koskitila RN:o 2:2. Kiinteistölle kuuluvat Myllykylän koskioikeudet. Kiinteistön omistaa Harjattula Golf Oy. Asemapiirroksen mukaan pato sijaitsee osittain tilalla Koskenmäki RN:o 2:1. Myllyojan vesialue kuuluu Turun kaupungin Myllykylän yhteiseen vesialueeseen Yht. joki RN:o 876:2. Yhteistä vesialuetta hallinnoi Myllykylän osakaskunta. Nykyinen säännöstelypato on paikalla valettu teräsbetonipato, jonka harja on korkeudella N 43 +7,40 m. Padon keskellä on suorakaiteen muotoinen 1,30 m leveä aukko, jonka kynnys on korkeudella N 43 +6,40 m. Aukon kokoa voidaan säätää settilankuin, joiden leveys vaihtelee 0,10 0,20 m. Myllyojan luontainen pohjankorkeus padon ylävirran puolella on N 43 +6,58 m. Jos vedenkorkeus laskee Kakskerranjärvessä tämän korkeuden alapuolelle, padolla ei voida vaikuttaa vedenkorkeuteen tai virtaamaan. Kesäajan vedenkorkeuden alaraja Säännöstelijä on ilmoittanut noudattavansa Sevonin ohjeita, jotka on laadittu noin 200 vuotta sitten vallinneiden tarpeiden ja käyttöintressien pohjalta. Ohjeet ovat vanhentuneet ja epätarkoituksenmukaiset, eivätkä ne sovellu järven vakiintuneeseen tilaan ja nykyiseen käyttöön. Myöskään nykyinen säännöstelykäytäntö ei ole tarkoituksenmukainen eikä vastaa nykyisiä käyttötarpeita. Ympäristökeskus pitää epätarkoituksenmukaisena erityisesti säännöstelyn alarajan puuttumista. Sevonin säännöstelyohjetta noudatettaessa erityisesti järven kesänaikaiset vedenkorkeudet ovat järven nykyisen käytön ja vakiintuneen tilan kannalta haitallisen alhaalla. Sevonin ohjeen tulkinta, 4

5 jossa vedenkorkeus järvellä kesän kuivimpana aikana olisi enintään N 43 +6,93 m, johtaa siis haitallisen alhaiseen vedenkorkeuteen. Tarkentavien määräysten hakemiseen on erityisesti sen vuoksi tarvetta. Neuvottelut säännöstelijän kanssa Valvonnan tarve Ympäristökeskus on vuodesta 2002 neuvotellut säännöstelijänä toimivan Harjattula Golf Oy:n ja Turun kaupungin kanssa säännöstelyn kehittämisestä ja säännöstelypadon muuttamisesta siten, että säännöstely olisi järkevästi toteutettavissa ja juoksutuksia koskevat lupamääräykset saataisiin riittävän selkeiksi. Neuvottelujen kuluessa ympäristökeskuksessa laadittiin 16.11.2004 Kakskerranjärven säännöstelyn kehittämistä koskeva suunnitelma. Neuvottelut Harjattula Golf Oy:n ja Turun kaupungin kanssa eivät kuitenkaan ole johtaneet toivottuun tulokseen, eikä Harjattula Golf Oy ainakaan vedenottohakemuksensa yhteydessä (LSY-2006-Y-189) hakenut muutoksia säännöstelyohjeisiin. Ympäristölupavirastolle antamassaan selityksessä 30.3.2007 Harjattula Golf Oy on ilmoittanut noudattavansa kruununvouti Sevonin laatimaa säännöstelyohjetta. Säännöstelystä aiheutuu erimielisyyksiä, joita ovat toistuvasti selvitelleet ympäristökeskus, Turun kaupunki, poliisi ja eri oikeusistuimet. Vaasan hallinto-oikeus totesi lainvoimaisessa päätöksessään 21.12.1999 nro 99/5006/3, että Kakskerranjärven vedenpinnan korkeudesta tai veden padottamisesta ei ole tehty varsinaisia lainvoimaisia päätöksiä ja että Sevonin ohjeita ei voida pitää velvoittavina. Hallinto-oikeus piti em. päätöksessään tarpeellisena nykyistä yksityiskohtaisempien määräyksien antamista Kakskerranjärven vedenkorkeuksista ja padon hoidosta. Vesilain 2 luvun 30 :n 2 momentin mukaan ympäristölupavirasto voi rakennelman omistajan tai sen käyttämisestä haittaa kärsivän samoin kuin asianomaisen viranomaisen hakemuksesta antaa selventäviä määräyksiä rakennelman käyttämisestä, kuitenkin niin, ettei määräyksillä sanottavasti vähennetä rakennelmasta saatavaa hyötyä. Nykyisen epäselvän tilanteen jatkuminen ja säännöstelyn toteuttaminen jatkossakin velvoittamattomaksi todetun Sevonin ohjeen mukaan ei ole asianmukaista. Tämä merkitsisi valvontaviranomaisen toiminnan kannalta sitä, että säännöstelyn hoidosta ei edelleenkään olisi olemassa mitään selkeitä määräyksiä, joiden noudattamista viranomainen voisi valvoa ja tarvittaessa hallintopakkoa käyttäen tehostaa. Vireillä olevalle Harjattula Golf Oy:n vedenottohankkeelle ei tule myöntää lupaa siten, että siinä säännöstelyn hoito kytkettäisiin Sevonin säännöstelyohjeeseen.

6 Ehdotus selventäviksi määräyksiksi Käytettävissä olevien vedenkorkeushavaintojen perusteella ympäristökeskus on esittänyt tarkistetuksi Kakskerranjärven säännöstelyohjeeksi: Säännöstelypatoa Myllyojassa tilalla Kakskerran myllyn koskitila RN:o 2:2 on hoidettava niin, että: - järvestä juoksutetaan vettä alapuoliseen uomaan 0,01 m 3 /s, jos järven vedenpinta on tasolla N 43 +6,95 m tai vähemmän, - vedenpinta pyritään pitämään tasolla N 43 +7,10 m siten, että säännöstelyn suunnittelussa huomioidaan vallitsevat olosuhteet ja vesitilanneennusteet, - vedenkorkeuden ollessa N 43 +6,95 7,20 m juoksutetaan vettä järvestä vedenkorkeuden mukaan siten, että alarajalla juoksutus on 0,01 m 3 /s ja ylärajalla 0,07 m 3 /s, - vedenkorkeuden ollessa N 43 +7,20 7,30 m juoksutetaan vettä siten, että alarajalla juoksutus on 0,07 m 3 /s ja ylärajalla 0,25 m 3 /s, - vedenkorkeuden ollessa yli N 43 +7,30 m juoksutetaan vettä niin paljon, kuin olosuhteet huomioiden on mahdollista sekä - vedenkorkeuksia ja virtaamia on seurattava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kakskerranjärven nykyisen tilan ja nykyisenlaisen käytön takia järven vedenkorkeuden tulisi olla kesäkuukausina havaintojakson 1964 1971 keskivedenkorkeuden mukaisella tasolla (N 43 +7,10 m). Niin sanotusta Jaakon päivän säännöstä luovuttaisiin, koska se vaikuttaa ainoastaan haitallisesti järven tilaan ja eri käyttömuotoihin. Arvio vaikutuksista Säännöstelyyn haettavat selventävät määräykset eivät sanottavasti vähennä rakennelmasta saatavaa hyötyä. Säännöstelyrajat eivät poikkea nykytilanteesta niin, että aiheutuisi vettymis- tai muuta vahinkoa tai haittaa järven ranta-alueella tai lasku-uoman varrella. Mahdolliset muutokset tapahtuvat alivedenkorkeuksissa. Maa-aluetta ei säännöstelyllä muuteta vesialueeksi eikä vesialuetta maa-alueeksi. Vuosijakson 1964 1971 vedenkorkeushavaintojen perusteella lasketut vedenkorkeuksien tunnusluvut ja haettujen selventävien säännöstelymääräysten mukaan lasketut tulevat vedenkorkeuksien tunnusluvut N 43 - korkeusjärjestelmässä ovat: 1964 1971 tuleva muutos Ylivedenkorkeus HW 1/50 7,54 m 7,34 m 0,20 m Keskiylivedenkorkeus MHW 7,31 m 7,32 m +0,01 m Keskivedenkorkeus MW 7,10 m 7,11 m +0,01 m Keskialivedenkorkeus MNW 6,88 m 6,99 m +0,11 m Alivedenkorkeus NW 6,81 m 6,80 m 0,01 m

HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Tuleva ylivedenkorkeus N 43 +7,34 m on arvio vedenkorkeudesta, joka voidaan saavuttaa juoksuttamalla padosta arvioitu kerran viidessäkymmenessä vuodessa toistuva ylivirtaama 1,2 m 3 /s. Erilaisista säännöstelykäytännöistä johtuen virtaamien muutoksia Myllyojassa ei voida tarkasti arvioida. Kun nettotulovirtaama vastaa keskimääräistä ja Kakskerranjärveä säännöstellään haettujen selventävien määräysten mukaisesti, padon alapuolisen Myllyojan virtaamat vaihtelevat laskennan mukaan 0,29 m 3 /s kevättulvahuipusta loppukesän 0,01 m 3 /s:iin. Kesäkuun aikana juoksutus pienenee 0,07 m 3 /s:stä 0,03 m 3 /s:iin, heinäkuussa 0,03 m 3 /s:stä 0,02 m 3 /s:iin ja elokuussa 0,02 m 3 /s:stä 0,01 m 3 /s:iin. Syyskuussa juoksutus on 0,02 m 3 /s ja kasvaa siitä syksyn aikana 0,13 m 3 /s:iin. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Turun kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 28.3.2008. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus yleistä etua valvovana viranomaisena on pitänyt selventävien määräysten antamista tarpeellisena ja katsonut, että suunnitelmassa esitetyt vedenkorkeusmuutokset parantavat Kakskerranjärven virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vähentävät tulvahaittoja. Kiinteä pohjapato olisi järven vedenkorkeuksien kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu, mutta sillä ei ole mahdollista kaikissa tilanteissa turvata 0,01 m 3 /s:n virtaamaa padon alapuoliseen Myllyojaan. Pohjapadon rakentamisen jälkeen vedenkorkeuksia tulisi seurata, jotta toimenpiteen vaikutus Kakskerranjärven vedenpinnan tasoon voidaan yksiselitteisesti määrittää. Hakemus tulee käsitellä samanaikaisesti Harjattula Golf Oy:n vedenottohakemuksen kanssa, kuten hakija on esittänyt. 2) Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on puoltanut hakemusta ja kannattanut esitettyjä selventäviä määräyksiä. Säännöstelyn toteuttamisen ja valvonnan kannalta lautakunta on esittänyt, että juoksutus tapahtuisi rakentamalla Myllyojaan kiinteä pato. Harjattula Golf Oy:n vedenottohankkeelle ei tule myöntää lupaa, jossa säännöstelyn hoito on kytketty Sevonin säännöstelyohjeeseen. 3) Harjattula Golf Oy tilan Kakskerran myllyn koskitila RN:o 2:2 (Myllykylä, Turku) omistajana on vastustanut hakemusta ja siinä esitettyä pyyntöä hakemuksen käsittelemisestä yhdessä Harjattula Golf Oy:n vedenottohakemuksen kanssa. Hakemuksessa ei ole esitetty sellaisia ongelmia järven säännöstelyssä, jotka edellyttäisivät uusien määräysten antamista. Esitetty padon säännöstely on hyvin monimutkainen ja edellyttäisi sateisina aikoina 7

jatkuvaa päivystämistä padolla. Tästä aiheutuva lisäkustannus on merkittävä. Kasteluveden ottamisella ei ole vaikutusta järven vedenkorkeuteen. Muistuttaja on ilmoittanut haluavansa säilyttää kaikki tilaan kuuluvat oikeudet tässäkin yhteydessä. Koska sisällöltään määrättyä velvoitetta padon hoitamisesta ei ole, asiaa ei voida nyt kyseessä olevasta hakemuksesta ratkaista. 4) CTM Oy Consulting Tina Mäkelä Kakskerran myllyn koskitilan RN:o 2:2 (Myllykylä, Turku) vuokraoikeuden haltijana on toivonut kiinteän padon rakentamista ja sellaista vesimäärää ojaan, että veden voi sanoa siellä virtaavan. Vesi ei ole noussut rakennuksen sisälle aiemmin, eikä sen nytkään missään olosuhteissa tule nousta niin korkealle. Vedenkorkeutta määriteltäessä tulee kaikissa tilanteissa huomioida järven rannalla olevien talojen ja järven vaikutuspiirissä olevien maa-alueiden etu. 5) AA tilojen Haavisto RN:o 1:568 (Brinkala, Turku), Kalliolan Ylitalo RN:o 1:33 ja Kalliolan Nedergård RN:o 1:26 (Kalliola, Turku) omistajana on pitänyt esitettyjä selventäviä määräyksiä liian tulkinnanvaraisina ja vaatinut esitettyihin selventäviin määräyksiin muutoksia ja tehnyt muutoksista ehdotuksen. Mikäli muutosvaatimuksia ei oteta huomioon, asia on käsiteltävä vedenpinnan nostona ja hakemusta on täydennettävä haittalaskelmin ja korvausesityksin. Siinä tapauksessa muistuttaja on vaatinut korvauksia tiloilleen aiheutuvista vahingoista yhteensä 48 000 euroa. 6) BB ja CC tilan Lehtimäki RN:o 1:199 (Myllykylä, Turku) omistajina ovat vaatineet, ettei selventävillä määräyksillä saa loukata ranta-asukkaiden etuja. Talvella ja keväällä sateista ja sulamisvesistä kohonnut vedenpinta on pidettävä lähellä ylävedenkorkeutta, jotta vettä riittää järvessä ja sen laskupurossa kuivanakin aikana. Luvansaajan on kirjattava vedenkorkeudet ylös luotettavasti. Muistuttajat ovat vaatineet maisemallisten ja muiden menetysten korvaamista, jos järven vedenpintaa lasketaan jonkun yksityisen edun tai padon huonon hoitamisen vuoksi. 7) Kollin kalastuskunta (853-446-876-1) on esittänyt, että järvellä tulisi olla selkeä alaraja, yläraja ja jokin aikaan sidottu selkeä vedenpinnan taso. Vedenpinnan suurista vaihteluista tulisi päästä eroon, sillä ne huuhtovat Kollin kylän alavia rantoja ja lisäävät järven ravinnekuormaa. 8) Myllykylän yhteisten alueiden osakaskunta (853-474-876-2), Myllykylän kyläyhdistys ry, DD tilan Puroniitty RN:o 1:252 (Myllykylä, Turku) omistajana, EE ja FF tilan Pirttimäki RN:o 1:183 (Myllykylä, Turku) omistajina sekä GG ja HH tilan Omenakumpu RN:o 1:275 (Myllykylä, Turku) omistajina ovat kannattaneet hakemuksessa ehdotettuja säännöstelymääräyksiä ja erityisesti sitä, että Myllyojaan juoksutetaan kaikissa tilanteissa vähintään 0,01 m 3 /s. Muistuttajat ovat ehdottaneet juoksutusmääräysten muuttamista toiseen muotoon, jotta ne mahdollistaisivat paremmin tuleviin sääolosuhteisiin varautumisen. Muistuttajat ovat vaatineet, että asiasta annettavassa päätöksessä velvoitetaan säännöstelijä laatimaan kohtuullisessa ajassa suunnitelma säännöstelyn toteuttamisesta ja siihen liittyvistä 8

säännöstelypadon muutoksista sekä toimittamaan suunnitelma Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja sen jälkeen noudattamaan sitä. Nykyinen mittapato tulee poistaa ja korjata sen aiheuttama rantasortuma välittömästi. Järven vedenkorkeusasteikolle tulee etsiä helpommin saavutettavissa oleva paikka. Määräysten tarkistamista esimerkiksi viiden vuoden kuluttua tulee harkita, koska niiden toimivuudesta ei käytännössä ole varmuutta. 9) Brinkala-Kalliolan osakaskunta (853-876-5-0) on todennut, että säännöstelyohjeissa tulisi olla selkeä numeerinen ylä- ja alaraja sekä tiettyihin ajankohtiin sidottu velvoittava vedenkorkeus. Esitettyihin säännöstelyohjeisiin tulisi lisätä velvoittavuutta pyrkimisen sijaan, jotta ilmaisut eivät olisi epämääräisiä ja johtaisi muuhun lopputulokseen. Säännöstelyohjeen tulisi turvata myös tulvaveden hallinta poikkeusoloissa. 10) II tilan Kaislahti RN:o 1:177 (Brinkala, Turku) omistajana on pyytänyt, että järven vedenpintaa lasketaan ja se myös vakioituu alhaisemmalle tasolle. Järven vedenpinta oli monet vuodet huomattavasti alempana kuin nykyisin. Siksi vuonna 1972 tilalle rakennettu uusi loma-asunto on vain noin kahden metrin päässä rannasta. Nykyinen vedenkorkeus nostaa jäämassat keväällä painamaan rakennuksen pilareita, mistä seuraa mökin liikkumista ja rakenteiden vaurioita. Nykyinen vedenkorkeus haittaa myös kesällä olemista ja asumista sekä aiheuttaa eroosiota. 9 HAKIJAN SELITYS Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 1) valvontaviranomaisena antaman lausunnon sekä CTM Oy Consulting Tina Mäkelän 4) ja AA:n 5) muistutusten johdosta ympäristökeskus on todennut, ettei se ole hakemassa lupaa kiinteän pohjapadon rakentamiseen vaan selventäviä määräyksiä Kakskerranjärven lasku-uomassa olevan nykyisen säännöstelypadon hoitamiseen. Säännöstelyohjeissa on pyritty samanlaiseen vedenkorkeuden vaihteluun, kuin hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa esitetyllä pohjapadolla olisi päästy, mutta nykyisen säännöstelypadon rakenteen huomioiden se vaatii säännöstelijältä aktiivista vedenkorkeuksien seurantaa ja padolla käyntiä. Ympäristökeskus on ympäristökeskuksen 1) valvontaviranomaisena antaman lausunnon sekä AA:n 5), Kollin kalastuskunnan 7), Myllykylän yhteisten alueiden osakaskunnan, Myllykylän kyläyhdistys ry:n, DD:n, EE ja FF:n, GG:n ja HH:n 8) selventävien määräysten sisällöstä esittämien muistutusten johdosta tarkentanut esittämiään selventäviä määräyksiä: - järvestä juoksutetaan vettä alapuoliseen uomaan 0,01 m 3 /s, jos järven vedenpinta on tasolla N 43 +6,95 m tai sen alle, - vedenpinta järvessä pyritään pitämään tasolla N 43 +7,10 m siten, että säännöstelyssä huomioidaan vallitsevat olosuhteet ja vesitilaennusteet. Järvestä juoksutetaan vettä alapuoliseen uomaan vähintään 0,01 m 3 /s, - vedenkorkeuden ollessa yli N 43 +7,30 m juoksutetaan vettä niin paljon, kuin olosuhteet huomioiden on mahdollista, - järven vedenkorkeus ei saa ylittää tasoa N 43 +7,45 m ja

- vedenkorkeuksia on seurattava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkistukset selventäviin määräyksiin helpottavat säännöstelyä vedenkorkeuksien ollessa välillä N 43 +6,95 +7,30 m. Ainoa ero aiempiin selventäviin määräyksiin on vedenkorkeuden ylärajan N 43 +7,45 m asettaminen säännöstelyohjeeseen. Ylärajan esittäminen selventävissä määräyksissä on tarpeen sen puuttumisesta tehtyjen muistutusten johdosta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan asetettu yläraja ylittyy vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa, jollainen oli esimerkiksi vuoden 1966 kevättulva. Säännöstelyrajat eivät poikkea nykytilanteesta siten, että siitä aiheutuisi vettymishaittaa tai muuta vahinkoa järven ranta-alueella tai laskuuomassa. Esitetyt tarkennukset selventäviin määräyksiin eivät edellytä ympäristölupavirastolta asianosaisten uutta kuulemista. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta 2) on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, että selkeät säännöstelijää sitovat ohjeet ovat tarpeen myös valvonnan kannalta. Harjattula Golf Oy:n 3) muistutuksen johdosta ympäristökeskus on pitänyt tärkeänä, että hakemus käsitellään yhdessä golfyhtiön vedenottohakemuksen LSY-2006-Y-189 kanssa. Vedenottohakemuksessa vedenotto on sidottu tiettyyn Sevonin ohjeen mukaiseen säännöstelykäytäntöön. Selventävien ja säännöstelijää sitovien määräysten antaminen Kakskerranjärven vedenkorkeuksien säännöstelemiseksi on hyvin tarpeellista. Sevonin ohjeita ei Vaasan hallinto-oikeuden lainvoimaisen päätöksen 21.12.1999 nro 99/5006/3 mukaan voida pitää ulkopuolista tahoa eli Harjattula Golf Oy:tä velvoittavina. Järven lasku-uomassa on siis säännöstelypato, mutta sen säännöstelystä ei ole olemassa sellaisia lakiin perustuvia määräyksiä, joiden noudattamista valvontaviranomainen voisi valvoa ja tarvittaessa puuttua vesilain 21 luvussa tarkoitetulla tavalla. Selventävillä määräyksillä ei muuteta järvessä vallitsevia vedenkorkeuksia kesävedenkorkeutta lukuun ottamatta, jota siis järven tilan kannalta on syytä pyrkiä pitämään pitkällisen keskivedenkorkeuden N 43 +7,10 m mukaisessa tasossa. Ohjeilla ei myöskään olla lisäämässä juoksutuksia vedenkorkeuden ollessa ylhäällä, vaan tarkoitus on tasoittaa suurehkoja vedenkorkeuden vaihteluja ts. vakiinnuttaa alapuoliseen uomaan johdettavia vesimääriä suhteessa järven vedenkorkeuteen. Määräysten noudattaminen edellyttää, että säännöstelijä aktiivisesti seuraa vallitsevaa vesitilannetta ja lisäksi seuraa vesitilanne-ennusteita, jotka ovat normaaleja säännöstelijälle kuuluvia rutiineja. Sevonin ohjeet, vaikka niitä noudatettaisiinkin, ovat järven tilan ja nykyisen käytön kannalta haitallisia määrätessään kesävedenkorkeuden keskellä kesää laskettavaksi tasolle N 43 +6,93 m. Ympäristökeskus on todennut CTM Oy Consulting Tina Mäkelän 4) mielipiteestä, että Kakskerranjärven säännöstelyyn haettavat tarkentavat 10

määräykset eivät aiheuta oleellisia muutoksia vallinneisiin vedenkorkeuksiin lukuun ottamatta mahdollisesti alimpia vedenkorkeuksia. Ympäristökeskus on katsonut, ettei Kakskerranjärven säännöstelyä nykytilanteessa voida toteuttaa myllykiinteistön kannalta riskittömästi, ellei vesireittiä rakennuksen ja tontin osalla muuteta. Ympäristökeskus on lausunnossaan 27.3.2008 (LOS-2007-L-200-216) Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastolle esittänyt käsityksenään, että myllykiinteistön alakerrosten nykyiselle käyttötarkoitukselle ei ole haettu lupaa ja että juoksutukseen liittyvien vahinkoriskien ja vastuukysymysten takia lupa-asiana tulee käsitellä samanaikaisesti myllyrakennusta ja sen käyttöä kokonaisuudessaan eikä pelkästään yläkerroksen muutostyötä ja laajennusta. AA:n 5) vaatimusten johdosta ympäristökeskus on todennut, että säännöstelyn hoitamiseen haettavat tarkentavat määräykset perustuvat käytettävissä oleviin pitkäaikaisiin vedenkorkeushavaintoihin. Keskivedenkorkeus N 43 +7,10 m perustuu ympäristökeskuksen edustavimpina pitämään vuosien 1964 1971 havaintosarjaan, jossa on mukana vuoden 1966 poikkeuksellinen kevättulva. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ei voida osoittaa, että järven vedenpintaa olisi varsinaisesti nostettu, kun kasteluvettä alettiin ottaa golfkentän tarpeisiin, vaikka padossa olevia lankkuja onkin säädelty Sevonin ohjeista poiketen. Koska säännöstelypadon aukossa eri vesitilanteissa olleiden lankkujen määrästä ja koosta ei ole riittävästi tietoa, ympäristökeskus on tarkentaviin määräyksiin esittänyt säännöstelytasot vedenkorkeuksille eri virtaamatilanteissa ottamatta kantaa patoaukon kokoon. Järven tilan ja järven ranta-alueen käytön kannalta säännöstelyn tulee perustua kulloinkin vallitsevaan vesitilanteeseen, niin että vedenpinta pyritään pitämään keskivedenkorkeuden mukaisessa tasossa N 43 +7,10 m. Järven vedenpinnan laskemisella keskellä kesää tasolle N 43 +6,93 m on haitallisia vaikutuksia järven tilaan ja käytölle. 2000-luvulla ovat olosuhteet vaihdelleet poikkeuksellisen kuivista vuosista poikkeuksellisen märkiin. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan säännöstelyohjeessa tiettyyn tarkkaan päivämäärään sidottu vedenpinnan korkeus vaikeuttaa säännöstelyä erityisesti nopeasti muuttuvissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa. Esitetyt korvausvaatimukset ovat aiheettomia. Tarkentavista määräyksistä ei aiheudu sellaisia muutoksia järven vedenpinnassa, että niistä aiheutuisi vettymis- tai muuta haittaa. BB ja CC:n 6), Kollin kalastuskunnan 7) ja Brinkala-Kalliolan osakaskunnan 9) muistutusten johdosta ympäristökeskus on todennut, että selventävien säännöstelyohjeiden tarkoituksena nimenomaan on taata oikea vedenkorkeus järvessä ja turvata riittävä minimivesimäärä alapuoliseen lasku-uomaan kuivempinakin aikoina. Kollin kalastuskunnan 7) muistutuksesta ympäristökeskus on todennut lisäksi, et-tei selkeää säännöstelyn 11

alarajaa voida antaa, koska järvestä tulee johtaa vettä alapuoliseen uomaan 0,01 m 3 /s. Myllykylän yhteisten alueiden osakaskunnan, Myllykylän kyläyhdistys ry:n, DD:n, EE ja FF:n, GG:n ja HH:n 8) yhteisestä muistutuksesta ympäristökeskus on todennut, että säännöstelyohjeen yhtenä tarkoituksena on tuoda säännöstelyyn ohje minimivesimäärän johtamisesta alapuoliseen uomaan. Tähän päästäisiin parhaiten patorakenteisiin sijoitettavalla, minimivesimäärän turvaavalla rakenteella, joka aiemmin on ollut patolankkuun tehty kolo. Säännöstelyohjeissa on pyritty ohjeistamaan vallitsevan vesitilanteen hallinta niin, että patoa säädellään huomioiden vallitsevan vesitilanteen lisäksi vesitilanne-ennusteet. Ympäristökeskus ei ole pitänyt esitettyjen ohjeiden mukaista vedenpinnan säännöstelyä nykyisellä padolla mitenkään mahdottomana, koska ohje on laadittu havaittujen vedenkorkeuksien ja purkaantumisen perusteella. Ohjeiden noudattaminen edellyttää, että säännöstelijä seuraa vedenkorkeuksia ja vesitilanne-ennustuksia. Ohjeissa edellytetään, että säännöstelijä seuraa Kakskerranjärven vedenkorkeuksia ja virtaamia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjeiden toimivuuden seurannasta voidaan sopia seurannan hyväksymisen yhteydessä. Mahdollisuus sijoittaa vedenkorkeusasteikko muistutuksessa esitettyyn paikkaan voidaan tutkia. Myllykyläntien jatkeena olevan rasitetien päässä se olisi nykyistä asteikkoa paremmin yleisön saavutettavissa. Asteikkoon voidaan merkitä säännöstelyohjeen mukaiset vedenkorkeudet. Kakskerranjärven lasku-uomassa oleva V-mittapato, jonka luvattomuudesta sen sijainnin suhteen ympäristökeskuksella ei ole ollut tietoa, on nykykunnossaan toimimaton, eikä sitä ole ympäristökeskuksen muistutuksista huolimatta saatettu kuntoon. Ympäristökeskus tulee valvontatoimena antamaan siitä määräyksiä. II:n 10) muistutuksen johdosta ympäristökeskus on viitannut Kakskerranjärven vedenkorkeushavaintoihin. Järven vedenkorkeutta ei varsinaisesti ole nostettu golfyhtiön toimesta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan säännöstelyyn haettavia selventäviä määräyksiä noudattamalla vedenkorkeuksien vaihtelu järvessä tasaantuu ja ylimmät vedenkorkeudet hieman laskevat. Lisäksi ympäristökeskus on todennut säännöstelystä nykyisellä säännöstelypadolla, että minimivesimäärän 0,01 m 3 /s johtaminen alapuoliseen uomaan voitaisiin parhaiten turvata nykyisen säännöstelypadon vedenkorkeuden säätelyrakenteisiin tehtävällä aukolla. Mikäli virtausaukko olisi ympäristökeskuksen hyväksymä, erillistä vesimäärän mittaamista ei edellytettäisi. Ympäristökeskus on esittänyt ohjeellisia patolankkujen yläreunan korkeuksia eri virtaamatilanteissa ja todennut, että mikäli nykyinen säännöstelypato korvattaisiin ympäristökeskuksen esittämän mukaisella kiinteällä pohjapadolla, järven vedenkorkeuden sääntely tapahtuisi luonnollisen vesitilanteen mukaan ihmisen tarvitsematta puuttua siihen. Ympäristökes- 12

kus on Harjattula Golf Oy:n kanssa käymiensä keskustelujen perusteella pitänyt mahdollisena, että hanke nykyisen säännöstelypadon korvaamisesta kiinteällä pohjapadolla tulee uudelleen ajankohtaiseksi. 13 MERKINTÄ Harjattula Golf Oy on 30.6.2006 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa kasteluveden ottamiseen Kakskerranjärvestä golfkenttänsä kasteluun Turun kaupungissa (dnro ESAVI/154/04.09/2010). Aluehallintovirasto on 24.9.2010 antamallaan päätöksellä nro 152/2010/4 myöntänyt Harjattula Golf Oy:lle luvan kasteluveden ottamiseen Kakskerranjärvestä ja sitä varten tarvittavien vedenottolaitteiden pitämiseen vesialueella Turun kaupungissa. HAKEMUKSEN PERUUTUS ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lainkohta Vesilain 16 luvun 22 Harjattula Golf Oy on 26.6.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessaan pyytänyt lupaa Kakskerranjärven padon korvaamiseksi kiinteällä pohjapadolla Turun kaupungissa (dnro ESAVI/17/04.09/2010). Aluehallintovirasto on 24.9.2010 antamallaan päätöksellä nro 153/2010/4 myöntänyt Harjattula Golf Oy:lle luvan pohjapadon rakentamiseen Kakskerranjärven Myllyojaan Turun kaupungissa. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on hakijana 20.8.2010 peruuttanut hakemuksensa. Koska hakija on peruuttanut hakemuksensa, asian käsittely jätetään sikseen. Lausunto muistutuksista, vaatimuksista ja mielipiteistä Koska asian käsittely jää sikseen, enemmän lausunnon antaminen muistutuksista, vaatimuksista ja mielipiteistä raukeaa. KÄSITTELYMAKSU Maksutta Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan maksua ei peritä valtion ja kunnan viranomaiselta näiden suorittaessa vesilaissa säädettyä laillisuuden tai yleisen edun valvontatehtävää.

14 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Jäljennös päätöksestä Turun kaupunki Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-150-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen sekä Turun kaupungin ilmoitustauluilla.

15 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Kristiina Toivila Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Esko Vähäsöyrinki (puheenjohtaja) ja Kristiina Toivila (esittelevä jäsen). KT/tr

Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 25.10.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.