Aika 20.3.2018 klo 16:33-17:04 Paikka Imatran kaupungintalo, Kaupunkipuro (h. 207) Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 28 Pöytäkirjantarkastajan valinta 4 29 Maa-aineslupapäätös Maanrakennus Kosonen Oy, Parikkala, 5 Kangaskylä, Mustienpohja 30 Lausunto: Vaikuta vesiin - vesienhoidon keskeiset kysymykset ja 6 työohjelma sekä ympäristövaikutusten arviointi, 2022-2027 31 Lausunto Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen 12 luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n jatkoesityksestä Immalanjärven luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi 32 Imatran seudun ympäristölautakunnan talouskatsaus 2/2018 14 33 Viranhaltijapäätökset 15 34 Tiedoksiannot lautakunnalle 16 35 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan 18 Sivu 1/19
Aika 20.3.2018 klo 16:33-17:04 Paikka Imatran kaupungintalo, Kaupunkipuro (h. 207) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Tikka Arto Puheenjohtaja Pohjola Ritva Jäsen Tikkanen Aleksi Pöytäkirjan tarkastaja Ainoa Tea Jäsen Kyröläinen Mikko Varajäsen Poissa Suur-Hamari Sirpa Ympäristöjohtaja Pekonen Kari 1. varapuheenjohtaja Siitonen Sini I kaupungineläinlääkäri Siitonen Saara Jäsen Muut osallistujat Wikström Anna-Maija Ympäristönsuojelupäällikkö Siitonen Eija Hallintosihteeri Käsitellyt asiat 27-35 Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja yleisesti nähtävillä 28.3.2018 Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä 28.3.2018 alkaen www.imatranseudunymparistotoimi.fi Sivu 2/19
27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/19
28 Pöytäkirjantarkastajan valinta Päätös: Valittiin pöytäkirjantarkastajaksi Aleksi Tikkanen. Sivu 4/19
29 Maa-aineslupapäätös Maanrakennus Kosonen Oy, Parikkala, Kangaskylä, Mustienpohja IMR/198/11.01.00.01/2018 Maa-aineslupahakemus, Maanrakennus Kosonen Oy, Mustienpohja Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Wikström Anna-Maija Maanrakennus Kosonen Oy on jättänyt Imatran seudun ympäristöviranomaiselle 31.1.2018 kirjatun maa-aineslupahakemuksen. Lupahakemus koskee vanhaa maa-ainestenottoaluetta, jolle Parikkalan kunta on myöntänyt maa-ainesluvan Destia Oy:lle 26.10.2007. Parikkalan kunnan rakennuslautakunnan päätöksellä edellä mainittu lupa on siirtynyt 15.10.2010 Matti Souniolle. Maanrakennus Kosonen Oy:lle Mustienpohjan maa-aineslupa on siirtynyt 8.6.2016. Ottoalue sijaitsee Parikkalan kunnan Kangaskylässä Mustienpohja -nimisellä tilalla (kiinteistönumero 580 404 18 9). Hakemuksen mukaiselle toiminnalle on olemassa maa-aineslain (555/1981) 3 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset, kun ottotoimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja liitteenmukaisen päätösesityksen lupamääräyksiä noudattaen. Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellisia tai luonnonsuojelullisia esteitä. Liitteet 1. Maa-aineslupapäätös Parikkala Mustienpohja Maanrakennus Kosonen Oy 2. Ottamisalueen sijaintikartta Maanrakennus Kosonen Oy Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Imatran seudun ympäristölautakunta päättää myöntää luvan maaainesten ottamiseen Maanrakennus Kosonen Oy:lle, Parikkalan Kangaskylässä tilalla Mustienpohja sijaitsevalle maa-ainesten ottoalueelle liitteenä esitetyn päätöksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 5/19
30 Lausunto: Vaikuta vesiin - vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma sekä ympäristövaikutusten arviointi, 2022-2027 IMR/381/00.04.00.03/2018 Ymp 2018 ys ELY-keskuksen lausuntopyyntö Vaikuta vesiin, Vesienhoidon keskeiset kysymykset Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Wikström Anna-Maija Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitoa koordinoiva Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytävät lausuntoa asiakirjasta Vaikuta vesiin vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella. http://www.doria.fi/handle/10024/147825 Kuuleminen on järjestetty myös kansalaisille ja järjestöille yms. ja kuulemisaika on 8.1.2018 9.7.2018. Taustatietoa vesienhoidosta on verkko-osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin >vesienhoito. Samalla sivulla on karttasovellus johon on koottu tietoa vesien tilasta ja siihen vaikuttavista toiminnoista. Kuultavia asioita ovat: 1) Vesienhoitoon liittyvät keskeiset kysymykset 2) Suunnittelun työohjelma 3) Vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostuksen valmistelu ja sisältö Tausta Vesienhoidon nykymuotoinen suunnittelu Suomessa käynnistyi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tultua voimaan vuonna 2000. Vesienhoidon suunnittelua ohjaavat Suomessa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006). Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että niiden ekologinen tila on vähintään hyvä. Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueittain, joille laaditaan kuusivuotiset vesienhoitosuunnitelmat. Ensimmäinen suunnittelujakso oli vuosina 2009 2015, toinen, nyt meneillään oleva jakso on 2016 2021. Kauden 2022 2027 valmistelua varten on laadittu vesienhoitoaluekohtaiset asiakirjat Vaikuta vesiin, joissa käsitellään kolmannen suunnittelukierroksen keskeisiä kysymyksiä, suunnittelun työohjelmaa ja aikataulua sekä ympäristövaikutusten arviointi-prosessia. Ehdotuksessa keskeiset kysymykset ovat otsikkotasolla lähes samat kuin toisella suunnittelukaudella. Vuoksen vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalue on Suomen suurin, 58 000 km 2. Se ulottuu Kainuun eteläosista Kaakkois-Suomen Vaalimaanjoen vesistö- Sivu 6/19
alueelle saakka. Osa vesistöalueesta ulottuu Venäjälle Laatokkaan saakka. Yhteistyötä itänaapurin kanssa tehdään mm. Kaakkois- Suomen rajavesistöissä. Imatran seutukunnan alueella sijaitsevat mm. Vuoksen vesistöalueen eteläosa ja Hiitolanjoen vesistöalue. Järvet ovat pääasiassa luontaisesti karuja ja kirkasvetisiä tai lievästi humuspitoisia, kuten Saimaa. Eteläistä Saimaata kuormittavat ennen kaikkea metsäteollisuuden jätevedet. Metsäisten turvemaiden järvet ja joet ovat monin paikoin luontaisesti runsashumuksisia. Vuoksi on keskivirtaamaltaan Suomen suurin joki, 600 m3/s ja sitä säädellään Vuoksen juoksutussäännön mukaisesti. Vuoksen ekologinen tila on hyvä. Vuoksen vesienhoitoalueella Imatran seutukunnassa on erityisvastuu monista luontaisesti lisääntyvistä taimenkannoista sekä Saimaan lohesta ja Laatokan lohesta (Hiitolanjoki). Vuoksen vesienhoitoalueen suurimmat pohjavesivarat ovat Salpausselillä Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Riskipohjavesialueita, joilla pohjaveden tila on kuitenkin edelleen hyvä, ovat mm. Imatralla sijaitsevat I-luokan pohjavesialueet, Vesioronkangas, Korvenkanta sekä Rautjärvellä sijaitsevat Laikko ja Simpele. Pohjavesialueiden tilan säilyttäminen hyvänä ja parantaminen edellyttävät mm. pilaantuneiden maiden kunnostuksia ja tiesuolauksen rajoituksia. Imatran seudun ympäristötoimi on laatinut pohjavesien suojelusuunnitelmia ja perustanut kunnallisia pohjavesien suojelun toteuttamisen seurantatyöryhmiä. Ongelmallisimmat vedet Imatran seutukunnassa ovat maatalouden kuormittamat rehevöityneet vesimuodostelmat etenkin Parikkalassa. Lisäksi riski, että nykyinen ekologinen laatuluokka ei pysy hyvänä/ erinomaisena on mm. Simpelejärvellä, Torsassa ja Saimaan Haapavedellä. Hiitolanjoen vesistöalueella on paljon lähes luonnontilaisia vesistöjä, jotka ovat herkkiä esim. maa- ja metsä-talouden vaikutuksille. Simpelejärven laatu on pääasiassa hyvää, osin eriomaista. Pohjoisosassa vedenlaatua heikentävät jätevedenpuhdistus ja hajakuormitus. Torsaa kuormittaa turvetuotanto, mutta toistaiseksi se on edelleen luokiteltu erinomaiseen tilaan. Hiitolanjoki on Laatokan lohen merkittävä kutujoki, mutta joessa on vaellusesteitä ja sen vedenlaatua kuormittaa puunjalostusteollisuus Simpeleellä sijaitseva jätevedenpuhdistamo sekä hajakuormitus. Joen pohjalietteeseen on aikoinaan kertynyt elohopeaa. 1) Vesienhoitoon liittyvät keskeiset kysymykset 2022 2027 Vesienhoidon toimeenpanon tehostaminen: vesienhoitohankkeiden aktivointi viranomaisneuvonnan avulla sekä tiedonvälitys toteutuneista hankkeista ja tutkimuksista parhaiden menetelmien käyttöön oton edistämiseksi ja uusien vesiensuojelutoimien käynnistämisen helpottamiseksi Sivu 7/19
vesialueita hallinnoivien osakaskuntien yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kalatalousalueiden toiminnan kehittäminen vesienhoidon toimeenpanossa uusien toimintamallien kehittäminen, kuten kansalaisten maksuhalukkuuden hyödyntäminen vesienhoidon toimeenpanossa vesien tilaa koskevan seurantatiedon laadun ja luotettavuuden turvaaminen seurantaan kohdistetuilla resursseilla sekä kehittämällä malleja ja kaukokartoitusmenetelmiä Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen tilan turvaaminen kuormituspaineiden tunnistaminen herkissä vesistöissä vesien tilan heikkenemisen ennaltaehkäisy maankäytön kokonaisvaltaisella suunnittelulla ja eri tarpeiden yhteensovittamisella herkkien vesistöjen valuma-alueilla luvanvaraisen toiminnan sijainninohjaus ympäristölainsäädännön noudattaminen sekä riittävä valvonta metsätaloustoimien harkittu suunnittelu sekä metsä- ja peltoojitusten tarveharkinta maa- ja metsätaloudessa neuvonnan ja koulutuksen lisääminen maanomistajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja toimintatapojen muutokset vesienhoidossa, mm. vesiensuojelutoimenpiteiden oikeanlainen kohdentaminen Hajakuormituksen vähentäminen maan kasvukunnon parantaminen maataloudessa keinojen kehittäminen maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamiseen eniten kuormittaville ja vesien tilan kannalta ongelmallisille alueille vesienhoitoalueella karjatalouden keskittymäalueilla ravinnetaseiden alentaminen ja lannan hyötykäytön laajentaminen suuremmalle peltoalalle neuvonnan ja koulutuksen lisääminen maanomistajille sekä suunnittelijoille ja urakoitsijoille maa- ja metsätaloudessa valuma-aluetason suunnittelun lisääminen sekä uusien metsätalouden suunnittelutyökalujen laajamittainen kehittäminen ja käyttöönotto kunnostusojituksen tarvearviointi metsätaloudessa hulevesisuunnitelmien laatiminen sekä hulevesien käsittelyn ottaminen huomioon rakentamisessa hajajätevesiasetuksen toimeenpanon edistäminen valvonnan ja neuvonnan keinoin Pistekuormittajien aiheuttamien päästöjen hallinta vesiensuojelumenetelmien kehittäminen panostaen erityisesti niiden ympärivuotiseen toimivuuteen häiriötilanteiden ja poikkeuksellisista sääoloista johtuvien häiriöpäästöjen estäminen tietopohjan lisääminen vaarallisten ja haitallisten aineiden, lääkkeiden ja mikromuovien esiintymisessä pinta- ja pohjavesissä Sivu 8/19
Vesielinympäristöjen parantaminen ja vaelluskalakantojen vahvistaminen saimaannieriän, järvilohen ja järvitaimenen rauhoittamisen jatkaminen kalastukselta niiden luontaisilla esiintymisalueilla kalatiestrategian toimeenpano merkittävissä vaellusesteissä kalatiehankkeiden ja virtavesikunnostusten edistäminen vaelluskalakantojen vahvistamiseksi järvi- ja jokikunnostusten toteutuksen edistäminen lisäämällä rahoitus- ja asiantuntijatukea sekä vaikutusten seurantaa hoitokalastussaaliin kaupallisen hyödyntämisen edistäminen pienvesien suojelu muun muassa metsätaloudessa Pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen pohjavesiriskien ennaltaehkäisy riskinarvioinnilla ja maankäytön suunnittelulla pohjavesialueiden suojelusuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden tehokas toimeenpano riskipohjavesialueilla pohjavesialueilla pohjavedestä suoraan riippuvaisten pintavesi- ja maaekosysteemien säilyttäminen luonnontilaisina Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautuminen maata muokkaavan toiminnan vesistöhaittojen minimointi muun muassa ojitusten tarveharkinnalla maa- ja metsätaloudessa peltoalueilla talviaikaisen kasvipeitteisyyden suosiminen maankäytön suunnittelussa jättämällä valuma-alueille nykyistä enemmän kosteikkoja ja muita vesiä pidättäviä rakenteita vesiensuojelutoimien mitoittaminen muuttuviin ilmastoolosuhteisiin ilmastonmuutoksen tulva- ja kuivuusriskien huomiointi kunnostushankkeissa ja säännöstelyn kehittämisessä 2) Suunnittelun työohjelma Uuden, tarkistetun vesienhoito-ohjelman laatiminen vuosille 2022 2027 tehdään vuosina 2018 2021. Sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen on tarkoitus tehdä uuden vesienhoidon laatimiskauden alussa (nyt vireillä) sekä kauden loppupuolella itse suunnitelmasta v. 2020 2021. Valmiit suunnitelmat viedään valtioneuvoston käsittelyyn v. 2021. Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö tapahtuvat pääosin ELY-keskusten toimialueilla. Myös Imatran seudun ympäristötoimella on edustaja vesienhoidon alueellisessa yhteistyöryhmässä. Suunnitelman yhteensovittamisesta vastaa vesienhoitoalueen ELYkeskusten muodostama ohjausryhmä. Myös tulvariskien hallinnan suunnittelussa kuullaan keväällä 2018 kansalaisia ja sidostahoja ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi. Vesistöihin kulkeutuvasta, piste- ja hajakuormituslähteistä peräisin olevasta ravinnekuormituksesta (käytännössä fosfori ja typpi) tarvitaan arviot, jotta vesienhoidon toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein. Kuormitus arvioidaan ympäristöhallinnon WSFS-VEMALAmallilla sekä valvonta- ja kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) tietojen avulla. Kuormitusarvioita hyödynnetään vesien tilaa arvioitaessa ja toimenpideohjelmia laadittaessa. Sivu 9/19
3) Vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostuksen valmistelu ja sisältö Oheismateriaali 1. Kuulutus vesienhoito Suunnitelman osana tehdään SOVA (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutukset) -lain mukainen ympäristöarviointi. Tarkasteluun sisällytetään vaikutukset vedenhankintaan, elinkeinoihin, vesivoiman tuotantoon, kiinteistön/maan arvoon, virkistyskäyttöön, luonnon monimuotoisuuteen, vesiluontoon ja vesiekosysteemeihin, pohjavesistä riippuvaisiin maaekosysteemeihin, tulvasuojeluun, merenhoidon tavoitteisiin, terveyteen ja turvallisuuteen, ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen, maisemaan, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Imatran seudun ympäristölautakunta pitää vesienhoidossa tärkeänä seuraavia hajakuormituksen haittojen vähentämiseen liittyviä asioita, joita se ehdottaa otettavaksi huomioon asetettaessa vesienhoidon painopistealueita kaudelle 2022 2027: Lainsäädännön kehittäminen: A. Valuma-alueiden vesienhoitotyö: Riittävien ja asianmukaisten vesiensuojelurakenteiden tulisi olla pakollisia maa- ja metsätalouden piirissä. Nyt niiden suunnittelu ja toteuttaminen ei ole riittävällä tasolla. Rakenteiden suunnittelu ja toteuttaminen perustuu ohjeisiin ja suosituksiin (ei sitovia normeja). Maataloudessa tarvitaan mm. lisää kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, metsätaloudessa mm. perkuukatkoja, pintavalutuskenttiä, pohja- ja putkipatoja ja laskeutusaltaita. Metsätaloudessa myös maanmuokkaus ja rikkominen esim. hakkuiden yhteydessä aiheuttaa vesistövaikutuksia. Ko. toimenpiteiden haittojen minimointiin ja kompensaatioihin tulisi puuttua lainsäädäntötasolla. Myös ojitusten tarpeellisuuden puntarointia tulisi säännellä. B. Osakaskunnat tiiviimmin vesiensuojelutyöhön: Osakaskunnat tulisi velvoittaa vahvemmin mukaan vesienhoitotyöhön esim. keräämään rahaa vesialueen osakkailta vesialueidensa vesienhoitotyöhön, C. Koulutuksen parantaminen: Vesiensuojelukoulutusta tulisi lisätä seuraavilla opintoasteilla: peruskoulu, lukio ja ammattioppilaitokset sekä erityisesti metsä- ja maatalousalan oppilaitokset. Myös vesienhoidon ammatillista lisäkoulutusta maa- ja metsätaloudessa tarvittaisiin lisää. D. Omatoimisen vesistökunnostuksen tukeminen: Kansalaisten, yhdistysten, osakaskuntien ja erilaisten toiminta- Sivu 10/19
ryhmien omatoimista vesistökunnostusta tulisi tukea nykyistä enemmän. Tämä vaatii lisäresurssointia niin valtion kuin kuntienkin ympäristöhallintoon (asiantuntijatuki). Rahastot: Kansalaisten ja yritysten maksuhalukkuutta tulisi hyödyntää esim. perustamalla alueellisia vesiensuojelurahastoja. Elinkeinotuet: Yhteiskunnan tukea tulisi ohjata nykyistä paremmin hoito- ja poistokalastusbiomassan hyödyntämiseen kehittämiseen ihmis- ja eläinravintona. Näin vahvistettaisiin hoito- ja poistokalastuksen asemaa luonnollisena osana vesistöjenhoitoa. Hankerahoituksen kehittäminen: Vesiensuojeluun asetettujen hankemäärärahojen (EU ja ministeriöt) korottaminen ja ohjaaminen vesiensuojeluun. Työohjelmasta sekä ympäristövaikutusten arvioinnista Vuoksen vesienhoitoalueella lautakunnalla ei ole huomauttamista. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 11/19
31 Lausunto Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n jatkoesityksestä Immalanjärven luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi IMR/415/00.02.17/2018 Kuntalaisaloite/jatkoaloite Immalanjärven luonto- ja kulttuurimaiseman kokonaisuuden suojelemiseksi Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Wikström Anna-Maija Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. ja Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry ovat tehneet Imatran kaupungin kaavoitustoimelle ja päättäjille jatkoesityksen 12.4.2014 tekemänsä kuntalaisaloitteen tueksi. Kuntalaisaloitteessa esitettiin, että kaupunki laatisi laajan toimenpideohjelman Immalanjärven arvokkaan luontoja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi. Asiaa käsiteltiin kaupungin luottamuselimissä v. 2014 ja päätettiin (kvalt 20.10.2014 58), että Imatran seudun ympäristöviranomainen hakee hankkeelle hankerahoitusta. Ympäristöviranomainen etsi hankerahoitusta vuosina 2014 2017 mm. Euroopan maaseuturahastolta (leaderhanke), mutta esitetyt hankesuunnitelmat eivät saaneet rahoitusta. Imatran seudun ympäristöviranomaisella ei ole omaa hankerahaa, vaan rahoituksesta neuvotellaan aina erikseen kunkin kunnan kanssa Imatran seudun kuntien kesken solmitun yhteistoimintasopimuksen (2009) mukaisesti. Ympäristöinsinööri Helena Kaittolan lausunto: Nyt vireille tulleessa paikallisten luontoyhdistysten jatkoesityksessä ehdotetaan seuraavaa: 1. Kaupungin omistuksessa olevien arvokkaiden luontokohteiden suojelemista kaupungin 70-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Merkittävin kohde on Immalanjärven luoteispuolen terveleppälehto. 2. Kaavamerkinnöillä varmistetaan riittävän leveät rantojen suojavyöhykkeet metsänhakkuiden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi sekä virkistys- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. 3. Maisematyölupien ehtojen uudelleen arviointi. Suo- ja metsäfoorumien järjestäminen, joissa perehdytään vesiensuojelun huomioon ottavaan metsänhoitoon, mm metsän jatkuvaan kasvatukseen. Imatran seudun ympäristötoimi suhtautui myönteisesti luontojärjestöjen saman aiheiseen aloitteeseen v. 2014 ja teki yhteistyössä kaavoituksen ja luontojärjestöjen kanssa hankesuunnittelua, mutta ei saanut hankkeelle rahoitusta. Ehdotettu Immalanjärven luoteispuolen tervaleppälehdon suojeleminen kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueena on kannatettavaa, samoin muiden arvokkaiden luontokohteiden suojelu. Imatran kaupunki on alkamassa yleiskaavan laatimisen. Alkavan yleiskaavatyön yhteyteen tulee sisällyttää luonto- ja kulttuuri- Sivu 12/19
Oheismateriaali 1. Jatkoaloite Imatran kaupungille 2018 Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: maisemaselvitysten kartoitus. Niitä tukeva toimenpideohjelma tulisi sisällyttää yleiskaava-aineistoon tehtäviin selvityksiin. Näin yleiskaavassa voitaisiin huomioida luonnonsuojelutarpeet ja sisällyttää kaavaan tarpeelliset kaavamerkinnät ja määräykset. vesistön, rantojen ja arvokkaiden maisemien suojelemiseksi ja säilyttämiseksi (mm. rantojen suojavyöhykkeet). Maisematyöluvat myönnetään kaavan mukaisesti. Jos kaavamerkintöjä muutetaan, se luo uuden mahdollisuuden muuttaa maisematyölupien myöntämisehtoja ympäristöä paremmin huomioon ottavaksi. Suo- ja metsäfoorumit, joissa perehdytään vesiensuojelun huomioon ottavaan metsänhoitoon, sopii hyvin Imatran seudun ympäristötoimen työnkuvaan ja se voi olla aktiivinen niiden järjestämisessä kaavoitusprosessin rinnalla. Luontojärjestöt ovat tuottaneet mm. Immalanjärven aluetta koskevia luontoselvityksiä. Oheismateriaalina Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n jatkoesitys Immalanjärven luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi. Imatran seudun ympäristölautakunta kannattaa Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä- Karjala ry:n tekemää jatkosesitystä Immalanjärven luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi. Lautakunta antaa Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n jatkoesityksestä Immalanjärven luontoja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi ympäristöinsinöörin johdannossa esittämän lausunnon. Ympäristölautakunnan lausunto saatetaan kaupunkikehitysjohtajan ja kaupunginhallituksen tietoon. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 13/19
32 Imatran seudun ympäristölautakunnan talouskatsaus 2/2018 Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Valmistelija: vs. ympäristöjohtaja Anna-Maija Wikström Taloustilanne esitetään kokouksessa. Siihen voi etukäteen tutustua käyttämällä Google Chrome selainta linkistä: http://paattajatimatra.weebly.com Taloudessa ja toiminnassa ei raportoitavia poikkeamia. Lautakunta merkitsee taloustilanteen tiedokseen. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 14/19
33 Viranhaltijapäätökset Ympäristöjohtajan tekemä viranhaltijapäätös: Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: 05.03.2018 2/2018 Ympäristöjohtajan sijaisuus Ympäristötarkastajan tekemä viranhaltijapäätös: 08.03.2018 1/2018 Hiukkasmittauslaitteen hankinta Ympäristönsuojelupäällikön tekemä viranhaltijapäätös: 13.03.2018 2/2018 Imatran CO2-raportin 2016 lisäosien hankinta Asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Imatran seudun ympäristölautakunta merkitsee viranhaltijapäätökset tiedoksi todeten, ettei lautakunta käytä otto-oikeutta viranhaltijapäätöksissä. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 15/19
34 Tiedoksiannot lautakunnalle Ympäristö- ja vesilupiin liittyvät raportit ja ilmoitukset: 1. Koneurakointi Seppo Luukkonen, vuosiraportti 2017 2. Saimaan Uusioteräs Oy:n ja JS-Sepät Ky:n vuosiraportti 2017 3. Meltolan jätevedenpuhdistamon tarkkailun vuosiyhteenveto 2017 4. KSR:n Immolan ampumaradan vuosiraportti 2017 5. Rudus Oy:n Korvenkannan sora-alueen vuosiraportti 2017 6. Gasum Oy:n Imatran kompressoriaseman vuosiraportti 2017 7. Stora Enso Oyj Imatran tehtaiden vuosiraportti 2017 8. Ovako Imatran Oy Ab:n terästehtaan vuosiraportti 2017 9. Metsä Board Oyj Simpeleen tehtaan vuosiraportti 2017 10. Rämö Oy:n vuosiraportti 2017 Muut tiedoksiannot: 1. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen toimenpideraportti 6.3.2018, Fortum, Ivontie 4, Imatra 2. Destia Oy:n Jääskeläisen asfalttiaseman rekisteröinti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 23.2.2018, Parikkala 3. East Mineral Oy:n Parikkalan akkujenkeräyspaikan vuosiraportti 2017 4. Rajavartiolaitoksen ilmoitus ilta- ja yöaikaisista ammunnoista Immolan alueella 23.-25.3.2018 5. Maa-aineslupahaltijan muutos, Topi Heinänen, Ruokolahti 6. Ilmoitus lannan varastoinnista aumassa (asetus 1250/2014) - Parikkala, lohko 7280011765 Asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Merkitään tiedoksi. Sivu 16/19
Päätös: Merkittiin tiedoksi. Sivu 17/19
35 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 27, 28, 30-35 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Kieltojen perusteet Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Imatran seudun ympäristölautakunta Virastokatu 2 55100 Imatra Sähköpostiosoite: kirjaamo@imatra.fi Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista klo 15 mennessä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa 28.3.2018 Sivu 18/19
Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen Valitusviranomainen, osoitteet: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, 70100 Kuopio Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: 029 56 42500 (vaihde), Faksi: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: 29 Valitusaika 30 päivää 28.3.-27.4.2018 (antopv 28.3.2018) Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi 14 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: -päätös, johon haetaan muutosta -miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: -päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta -asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat on toimitettava 1 ): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1 ) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan Sivu 19/19