Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info 0DUNXV 3HXKNXUL



Samankaltaiset tiedostot
Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL

.XUVVLPDWHULDDOL /XHQQRQDLKHHW .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ -RKGDQWR. Kari Saarelainen: Lähiverkkojen tekniikka (Yritysmikrot Oy 1993,

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Kurssimateriaali. Kurssin suorittaminen. Kurssiohjelma. Tavoitteet -RKGDQWR

/XHQQRQDLKHHW. S Tietoliikenneverkot .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ .XUVVLPDWHULDDOL 7DYRLWWHHW .XUVVLRKMHOPD -RKGDQWR. jako 1.

Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset

Siirtotiet (Siirtomedia)

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

T Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

S Teletekniikan perusteet

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Radioamatöörikurssi 2016

OSI ja Protokollapino

Tietoliikenne II (2 ov)

)\\VLQHQNHUURV Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Tietoliikenne II (2 ov)

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus

T DSP: GSM codec

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Siirtotiet (Siirtomedia)

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

1. Tietokoneverkot ja Internet

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media

Radioamatöörikurssi 2017

S Tietoliikennetekniikan perusteet

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2.

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Kanavointi (multiplexing)

Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia)

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti"

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys Jukka Hiltunen

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Virtuaalipiirin muunnostaulukko

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista

6. Erilaisia verkkoja

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Antennit Radioaaltojen eteneminen

Kanavat eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

Virtuaalipiirin muunnostaulukko

Digitaalinen Televisio

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko Data siirretään energiana

CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff)

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

samankaltainen kuin Ethernetissä

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) ISM. Hidden terminal -ongelma. CSMA/CA (Collision avoidance) IEEE standardi. exposed station problem:

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

Tietoliikennesignaalit & spektri

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta

Tiedon koodaus signaaliin

1 db Compression point

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

Transkriptio:

Dataliikenteen tekijät Dataverkot 0DUNXV 3HXKNXUL Siirtojärjestelmän hyödyntämisaste päätelaitteen kompleksisuus Rajapinta Signaalin luonti Synkronointi Tiedonvaihdon hallinta Virheen havaitseminen ja korjaus Vuonhallinta 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 3 Kurssi-info 24 kertaa (ml. tentti + palautus) Materiaali: Stallings, W: Data and Computer Communications (5th ed) Yhteystiedot puhuri@iki.fi 040 501 9683 http://www.iki.fi/puhuri/htol/dv/ Dataliikenteen tekijät Osoitus Reititys Toipuminen Viestin muotoilu Turvallisuus Verkonhallinta 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 2 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 4 1 2

Yhteydet Pisteestä pisteeseen-yhteydet yksinkertainen etäisyys rajoittaa N:n koneen viestiminen keskenään tarvitsee N*(N-1) yhteyttä Verkot yhteys minkä tahansa kahden verkoon liitetyn koneen kesken myös 1:N ja M:N yhteydet (verkosta riippuen) Verkkotyypit Piirikytkentä esim. puhelinverkko Pakettikytkentä (pakettivälitys) esim. Internet Kehysvälitys Frame Relay Soluvälitys ATM Jakeluverkot monipääsyverkot 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 5 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 7?AN LAN (Local Area Network) - lähiverkko MAN (Metropolitan Area Network) - kaupunkiverkko WAN (Wide Area Network) - maan tai maailmanlaajuinen verkko VAN (Value Added Network) - lisäarvoverkko GAN (Global Area Network) - eri verkkoja yhdistämällä luotu verkko, joka näyttää käyttäjälle yhtenäiseltä verkolta Liikennöinin edellytykset Yhteyden luominen suoran yhteyden luominen kohteen yksilöiminen Vastaanottajan valmius yhteyden luomiseen tiedon vastaanottoon (autentikointi, ) tiedon esitysmuoto 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 6 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 8 3 4

Protokolla ja arkkitehtuuri Tiedon siirto Protokolla kielioppi (syntax) semantiikka ajastus Arkkitehtuuri viestinnän jako eri osatehtäviin yleensä kerrosrakenne (3, 5, 7) Header Network Header Application Data Header Network Header protocol data units Network protocol data units (packets) Source X Application Record Record Destination Y Application DSAP DSAP PDU Network access DHost Packet DHost Network access 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 9 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 11 3-kerrosrakenne Verkkokerros tietokoneen ja verkon välinen liikennöinti tunniste: kohdelaite Siirtokerros siiro päästä-päähän luotettavuus, aikakriittisyys tunniste: palvelunsaantipiste (SAP) Sovelluskerros esimerkiksi sähköposti, tiedostojen siirto TCP/IP-malli (5-kerros) Fyysinen kerros esim. parikaapeli, kuitu Verkkoliityntäkerros esim. ARP-toiminnallisuus Internet-kerros Siirtokerros päätelaite-päätelaitekerros Sovelluskerros 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 10 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 12 5 6

TCP/IP-liikennöinti OSI verkossa Medium Amplifier or repeater (a) Point-to-point 0 or more Medium 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso D H H 4 kuljetus 4 kuljetus H 3 verkkokerros 2 siirtoyhteys verkko kerros siirtoyhteys siirtoyhteys 3 verkkokerros 2 siirtoyhteys FCS H FH 1 fyysinen fyysinen fyysinen 1 fyysinen Medium Amplifier or repeater (b) Multipoint 0 or more Medium 2 siirtoyhteys 1 fyysinen LLC MAC PHY 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 13 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 15 OSI-malli (7-kerros) OSI-mallin kerrosrakenne seitsenkerroksinen ajatusmalli yhteystapahtuma etenee kerroksittain alempi kerros tarjoaa palveluja yläpuolella olevalle kerrokselle kukin kerros lisää oman otsikkotietonsa dataan (yleensä alkuun) 7 sovelluskerros application layer 6 esitystapakerros 5 presentation layer yhteysjakso- eli istuntokerros session layer 4 kuljetuskerros transport layer 3 verkkokerros network layer 2 siirtoyhteyskerros 1 data link layer fyysinen kerros physical layer pyyntöjä vasteita pyyntöjä vasteita ilmoituksia ilmoituksia vahvistuksia vahvistuksia WinSock 2 WinSock 2 Application Application WinSock 2 API Functions Name Space Functions The WinSock 2 DLL WS2-32.DLL (32 bit) WinSock 2 WinSock 2 SPI Name Space SPI Name Space Name Space Service Service Service Service Provider Provider Provider Provider 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 14 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 16 7 8

TCP/IP vs. OSI Standardointi... TCP/IP Application (host-to-host) Internet Network Access OSI Application Presentation Session Network Data Link Hardware Firmware Software User Space Operating System Eurooppalaiset ETSI, CEN/CENELEC, ECMA Maailmanlaajuiset ISO/IEC ITU-T (entinen CCITT) Muita EIA/TIA IEEE (DoD) ISOC/IAB/IETF ATM Forum, Frame Relay Forum, Physical Physical 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 17 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 19 Standardit ITU Þ Þ Suuret markkinat integrrointi ja massatuotanto mahdollisia Monitoimittajuus mahdollista ei sidoksissa yhteen toimittajaan (hinnat) Teknologian pysähtyminen yhteisymmärrykseen pääseminen, hyväksyntä kompromissit, patentit Useita standardeja samaan tarkoitukseen Jäsenet 184 jäsenmaata 383 jäsentä (yrityksiä, tutkimuslaitoksia, operaattorit, Tehtävät tekninen alue kehitysalue poliittinen alue Suositukset maksua vastaan ladatavissa 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 18 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 20 9 10

ITU: rakenne Täysimmääräinen kokous (4 vuoden välein) strateginen suunnittelu ja toimintaperiaatteet Neuvosto: 46 jäsenmaata (vuosittain) Televistinnän maailmankonferessi televiestintää koskevien säädösten käsittely Radioviestintäsektori Televiestintäsektori standardointi kehtys Pääsihteeristö ISO 2700 teknistä komiteaa, alikomiteaa ja työryhmää teollisuuden, tutkimuslaitosten, hallitusten elinten, kuluttajajärjestöjen ja kansainvalisten organisaatioiden edustajat tuottavat draft International Standards kustakin maasta yksi pääedustaja vastaa k.o. maan standardisoinnista äänestävät draftien hyväksymisestä 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 21 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 23 Tekniikan tie standardiksi: ISO Konsensus huomioidaan valmistajat, myyjät, käyttäjät, kuluttajaryhmät, testauslaboratoriot, hallitukset, ammattiryhmät ja tutkimuslaitokset Laaja-alaisia tyydyttävät valmistajia ja käyttäjiä maailmanlaajuisesti Vapaaehtoisia markkinavoimien ohjaamaa Tekniikan tie standardiksi: ISOC Internet Society (ISOC) Internetin kasvu ja kehitys:millä tavoin Internettiä käytetään ja voidaan käyttää» sosiaaliset» poliittiset» tekniset ISOC Trustees (Board of Trustees: 18)»hyväksyvät tapaamiset IAB:n kanssa IETF:n nimitettyjen joukosta Internet Architecture Board (IAB, ent. Internet Activities Board) 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 22 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 24 11 12

ISOC / 2 Internet Engineering Task Force (IETF)» huomioi operaatio- ja teknisiä ongelmia Internetissä ja kehittää niihin ratkaisuja» määrittää protokollien ja lähiajan arkkitehtuurin kehitystä ja käyttöä teknisten ongelmien ratkaisuihin» tekee suosituksia protokollien käytöstä ja standardoinnista Internet Engineering Steering Group:lle (IESG)» helpottaa teknologian siirtoa Internet Research Task Force:lta (IRTF)» tarjoaa valmistajille, käyttäjille, tutkijoille, välittäjille ja verkon hallinnoijille yhteisen keskustelupaikan jaettu 8 toiminnalliseen alueeseen jotka edelleen työryhmiin pitää kokouksia 3 kertaa vuodessa ISOC / 4 RFC Informational Experimental Historic Proposed Standard täydellinen, uskottava määrittely ja osoitettu hyödyllisyys vähintään 6 kk, maksimissaan 2 vuotta»tämän jälkeen korotetaan, hylätään tai uudistetaan 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 25 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 27 ISOC / 3 Internet Research Task Force (IRTF) pidemmän aikavälin kehitys Internet-Draft ei mitään virallista asemaa voidaan poistaa tai muuttaa milloin vain (6 kk) Request for Comments (RFC) virallinen IAB:n dokumentti (säilytetään pysyvästi) kaikki eivät ole standardeja Standards Track» Proposed Standard» Draft Standard» Standard 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 26 ISOC / 5 Draft Standard useita riippumattomia yhteensopivia toteutuksia ja rajallinen toimintakokemus: toimii hyvin vähintään 4 kk, maksimissaan 2 vuotta» korotetaan, hylätään, uudistetaan tai takaisin proposed-tasolle Standard osoitettu toiminallinen vakaus voi säilyä pysyvästi tai voidaan siirtää historialliseksi» uudet versiot aloittavat alusta 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 28 13 14

RFC:n vaiheet Req Rec Ele Lim Not Rec IAB IESG IRSG Other Standard X XXX XXX Bogus Publish Bogus Bogus Standard Draft Std X X XXX Bogus Publish Bogus Bogus Draft Std Proposed Std X XXX Refer Publish Refer Refer Proposed Std Informational Publish Publish Discreat Discreat Informational Experimential XXX Notify Publish Notify Notify Experimential Historic XXX Historic ATM Forum Määrittelyt valmistellaan työryhmissä straw ballot» testiäänestys kommentein (tarvittaessa useita kierroksia)» keskustelu final ballot» hyväksytään / hylätään saatavissa ftp:llä»myös tulostettuina USD15-25 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 29 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 31 Tekniikan tie standardiksi: ATM Forum Jäsenet Principal Auditing (TKK) User Rakenne johtokunta + sihteeristö tekninen komitea: työryhmät käytttäjä / yrityskomitea markkinakomiteat (Eur, Aas, NA) 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 30 Datan siirto lähettäjä {transmitter} vastaanottaja {} ohjattu siirto [kaapeli] {guided} ohjaamanton siirto [radio] {unguided} suora yhteys {direct link} kaksipisteyhteys {point-topoint} monipisteyhteys {multipoint} yksisuuntainen, ITU-T ANSI vuorosuuntainen, simplex simplex half-duplex kaksisuuntainen duplex full-duplex 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 32 Medium Medium Amplifier or repeater (a) Point-to-point Amplifier or repeater (b) Multipoint 0 or more Medium 0 or more Medium 15 16

Taajuus, spektri ja kaistanleveys Taajuusavaruus 1.0 Amplitude (volts) Amplitude aika-avaruus <> taajuusavaruus jatkuva <> erillinen lim st ( ) = sa ( ) a t a jaksollinen <> jaksoton st ( + T) = st ( ) < t< + 0 Time Time A (a) Continuous period = T = 1/f 1 (a) Sine wave A Signal Strength A Signaali useiden taajuksien summa perustaajuus kerrannaiset Fourier-muunnos Spektri absoluuttinen kaistanleveys tehollinen kaistanleveys tasavirtakomponentti 0.5 0.5 1.0 0.5 1.0 1.5 (a) sin (2pf 1t) 1.0 0.5 0.5 1.0 0.5 1.0 1.5 (b) 1/3 sin (2p(3f 1)t) 1.0 0.5 2.0T 2.0T 0 Time A (b) Discrete 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri (b) Square wave 33 Signal Strength period = T = 1/f 1 Time 0.5 1.0 0.5 1.0 1.5 2.0T (c) sin (2pf 1t) + 1/3 sin (2p(3f1)t) 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 35 Sini-aalto Kaistanleveys vs. datanopeus Jaksollisten signaalien perusaalto voimakkus (A) taajuus (f)» toistoväli (T = 1/f)» aallonpituus λ = vt vaihekulma (φ) st () = Asin( 2π ft+ φ) 1.0 0.5 0.5 1.0 1.0 0.5 0.5 1.0 1.0 0.5 0.5 1.0 0.5 1.0 1.5sec 0.5 1.0 (a) A = 1, f = 1, f = 0 (b) A = 0.5, f = 1, f = 0 1.0 0.5 0.5 1.0 0.5 1.0 1.5sec 0.5 1.0 (c) A = 1, f = 2, f = 0 (d) A = 1, f = 1, f = p/4 1.5sec 1.5sec Digitaalisella signaalilla ääretön kaistanleveys vastaanottajan eroittelukyky siirtomedia rajoittaa tosiallista kaistanleveyttä hyvä vastaanotto: 2W Hz = W bps» häiriöistä riippuen pienemmälläkin Keskitaajuus määrää suurimman mahdollisen kaistanleveyden Bits: 0 1 0 0 0 0 1 0 0 Pulses before transmission: Bit rate: 2000 bits per second Pulses after transmission: Bandwidth 500 Hz Bandwidth 900 Hz Bandwidth 1300 Hz Bandwidth 1700 Hz Bandwidth 2500 Hz Bandwidth 4000 Hz 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 34 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 36 17 18

Analoginen data Signaalit ja data Jatkuva-arvoista luonnollinen puhe, video Screen Scan line Horizontal retrace Vertical retrace Analog data (voice sound waves) Digital data (binary voltage pulses) Telephone Modem Analog signal Analog signal (modulated on carrier frequency) 25 (a) Composition of a TV field (a) Analog signals: represent data with continuously varying electromagnetic wave Speech energy, db 20 15 10 Basic speech energy Intelligibility 1 264 2 265 3 266 4 Lines 5 through 238 of first field and lines 267 through 500 of second field not shown here. 263 1 264 2 265 3 266 4 Analog signal CODEC Digital signal 5 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Frequency (Hz) Lines 242 through 262 and lines 505 through 525 are not part of raster; they occur while beam is shut off during vertical retrace. (b) Video interlacing technique 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 37 501 239 502 240 503 241 504 501 239 502 240 503 241 504 Digital data Digital signal Digital transmitter (b) Digital signals: represent data with sequence of voltage pulses 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 39 Digitaalinen data Erilliset (diskreetit) arvot teksti (kirjaimet) kokonaisluvut Merkistöt ASCII: 7 bittiä (A-Z) ISO 8859-X» -1 Latin 1 (länsieurooppalainen)» -15 Euro ISO 10646 / Unicode Analoginen ja digitaalinen siirto Analoginen data Digitalinen data Analoginen signaali Digitaalinen signaali Analoginen signaali Digitaalinen signaali 1) sama spektri kuin datalla koodattu kodekilla 2) koodattu eri spektrin osalle digitaaseksi bittijonoksi koodattu modulattorilla analogiseksi signaaliksi Analoginen siirto vahvistimien välityksellä ei käytössä 1) kaksitasoinen signaali 2) koodattu halutunkaltaiseksi digitaaliseksi signaaliksi Digitaalinen siirto analogisena siirretty digitaalinen data: toistimet rekonstruoivat datan ja tuottavat uuden analogisen signaalin toistimien välityksellä 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 38 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 40 19 20

Miksi digitaalinen siirto? Digitaaliteknologian kehittyminen esim. VLSI, algoritmit Datan eheys Kapasiteetin hyödyntäminen yhteyden jako digitaalisena joustavaa Turvallisuus ja yksityisyys salaus ja autentikointitekniikat toimivat parhaiten digitaalisessa ympäristössä Integraatio eri viestien siirto samoilla laitteilla ja verkoilla Vaimentuma Kasvaa etäisyyden kasvaessa ohjatussa siirrossa yleensä logaritminen: db/km ohjaamattomassa monimutkainen: monitie-eteneminen yms. Kasvaa taajuuden kasvaessa analogisia signaaleja tasoitetaan Signaalin kulkunopeus kaapelissa riippuu taajuudesta eri taajuudet perille eri aikoina 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 41 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 43 10 Siirron häiriötekijät Vaimentumat ja vaimentumahäiriöt Viiveen hajonta Kohina Attenuation (decibels) relative to attenuation at 1000 Hz 1 5 2 0 5 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Frequency (hertz) (a) Attenuation 4000 Kohina Lämpökohina (N = ktw) valkoinen kohinta: taajuusriippumaton Keskeismodulaatiokohina signaalit f 1 ja f 2 aiheuttavat häiriöitä Data transmitted: Signal: Noise: 1 1 1 0 1 1 1 0 0 0 0 0 0 1 0 Relative envelope delay (microseconds) 3000 2000 1000 1 2 taajuuksille ±nf 1 ±mf 2 Ylikuuluminen läheiset parit, anteenit Impulssikohina salamat, kytkennät: lyhyitä ja voimakkaita ei vakava analogiselle, tuhoisa digitaaliselle Signal plus noise: Sampling times: Data received: Original data: 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 1 1 0 1 1 1 Bits in error 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 42 500 1000 0 1500 2000 2500 3000 3500 Frequency (hertz) 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 44 (b) Delay distortion 21 22

Kanavan kapasiteetti Siirtonopeus [bps] Kaistanleveys [Hz] Kohina [W, S/N] Virhesuhde [P(virhe)] todennäköisyys, että vastaanotettu symboli tulkitaan väärin Tehtäviä 2.1, 2.3, 2.4 ja 2.7 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 45 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 47 Kanavan rajoitukset Kohinattomassa kanavassa rajoitteena kaistanleveys maksimi signaalinopeus = 2 * kaistanleveys Nyquist: symbolien keskinäishäiriö Shannon kohina rajoittaa kapasiteettia datanopuden lisääminen kasvattaa myös virhenopeutta 35 S C = Blog 2 1+ N bps/hz 30 25 20 15 10 Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen (anteenin) ominaisuudet tärkeitä Siirtomedia valinta kaistanleveys, siirron rajoitukset, häirintä, vastaanottajien ja lähettäjien määrä 5 15.12.1998 0 (c) Markus Peuhkuri 100 46 20 40 60 80 0 S/N [db] 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 48 23 24

Sähkömagneettinen spektri Frequency (hertz) 10 2 10 3 10 4 10 5 10 6 10 7 10 8 10 9 10 10 10 11 10 12 10 13 10 14 10 15 ELF VF VLF LF MF HF VHF UHF SHF EHF Power and telephone Radio Microwave Infrared Visible Rotating generators Radios and televisions Radar Lasers light Musical instruments Electronic tubes Microwave antennas Guided missiles Voice microphones Integrated circuits Magnetrons Rangefinders Twisted Pair Optical Fiber Coaxial Cable AM Radio FM Radio Terrestrial and TV and Satellite Transmission Wavelength in space (meters) 10 6 10 5 10 4 10 3 10 2 10 1 10 0 10-1 10-2 10-3 10-4 10-5 10-6 EIA/TIA kategoriat EIA-568 (1990) ja EIA-568-A (1995) suoritusarvot: vaimentuma, lähipäänylikuuluma cat3: < 16 MHz 1 kierros / 10 cm 13,1/23 db/100 m @ 16MHz cat5: < 100 Mhz 1-2 kierrosta / 1 cm 8,2/44 sb/100 m @ 16 MHz cat6, 7 < 300 MHz datanopeudet 1Gbps 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 49 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 51 Parikaapeli Yleinen, edullinen puhelinverkossa (64-196 bps: 5 km) lähiverkoissa (100 Mbps (100 m), 1 Gbps (25 m)) Kaksi johdinta (0,1-0,6 mm 2 ) keirretty toistensa ympärille vähentää häiriöitä kierteen nousu ja säännöllisyys samassa kaapelissa parit eri nousuilla Suojaus (STP) vai suojaamaton (UTP) suojaus foliolla vähentää häiriöitä kallimpi, vaikeampi työskennellä 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 50 Koaksiaalikaapeli Suojattu rakenne vähentää häiriöitä laaja taajuusalue Monikäyttöinen TV-jakelu (kaapelitv) puhelivekoissa (etäyhteydet, 10 000 puhekanavaa) oheislaitteiden liittäminen lähiverkot Hankalampi käsitellä kuin parikaapeli 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 52 25 26

Kuituratkaisut Valokuitulla erinomaisia ominaisuuksia: kaistanleveys: > Tbps (10 12 ) pieni vaimeneminen (pitkä toistinetäisyys) RFI/EMI immuuni eikä aiheuta niitä kemiallinen kestävyys pieni koko ja paino Haitat asennus jonkinverran vaikeampi energian kuljetus ei onnistu Käytössä runkoyhteyksillä 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 53 Kuitujen ominaisuudet Monimuotokuidun heijastukset vaimennus pulssin leviäminen Yksimuotokuitu dispressio kuidun epäpuhtauksista Standardikuitu Dispressiosiirretty 9/125 µm (SM) 9/125 µm (DS) Vaimennus 1300 nm < 0,45 db/km < 0,50 db/km 1500 nm < 0,30 db/km < 0,30 db/km Dispressio 1300 nm < 3,5 ps/(nm*km) < 18 ps/(nm*km) 1500 nm < 18 ps/(nm*km) < 3,5 ps/(nm*km) Raja-aallonpituus 1270 nm 1270 nm 62,5/125 µm (GK) 50/125 µm (GI) 100/140 µm (GN) Vaimennus 850 nm < 3,5 db/km < 2,7 db/km < 4,5 db/km 1300 nm < 1,0 db/km < 0,8 db/km < 2,0 db/km Kaistanleveys 850 nm > 200 MHz*km > 400 MHz*km > 100 MHz*km 1300 nm > 500 MHz*km > 600 MHz*km > 100 MHz*km 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 55 Kuitutyypit Kuitukaapelit Monimuotokuidut askeltaiteisetkuidut astettaistaitteiset kuidut valo kulkee useita reittejä Yksimuotokuidut valo ei mahdu taittumaan => kulkee suoraan Lähettiminä laserdiodit tai ledit Yksittäiset kuidut arkoja: kaapelissa putkissa urissa yleensä rasvatäytteisiä veden torjumiseksi Kuitunauhojen käyttö yleistyvää käsittely nopeampaa (nauhahitsaimet) tiiviimpi pakkaus 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 54 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 56 27 28

Kuitukaapelit Rasvatäytteinen kanavavalokaapeli neutraaliakselieli suoraputkirakenteinen Kaapelien vaimentuma Attenuation (db/km) 30 10 3 1 0.3 22-gauge twisted pair 3/8" coaxial cable 0.1 1 khz 1 MHz 1 GHz 1 THz 1000 THz Frequency Optical fiber 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 57 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 59 Kuitukaapelit Langaton siirto V-urasydämminen kanavavalokaapeli ilmavalokaapeli Anteeni lähettimessä ja vastaanottimissa Suunnattu <> suuntaamaton suuremilla taajuuksilla parempi suunnattavuus Eri taajuuksilla eri sovelluksia infrapuna (0,3-200 THz) mikroaallot (2-60 GHz): linkit radio taajuudet (30-1000 MHz): yleislähetykset Taajuuksien käyttö säädeltyä http://www.thk.fi/ osa vaatii käyttöluvan, osa hyväksytyillä tuotteilla 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 58 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 60 29 30

Personal System Model 70 Personal System Model 70 Personal System Model 70 Personal System Model 70 Personal System Model 70 Taajuusalueet taajuus analoginen digitaalinen [Hz] nimi modulointi kaista [Hz] modulointi [bps] sovellukset 30 k ASK, FSK, LF < 100 navigointi MSK 300 k ASK, FSK, MF AM < 4 k < 1 k AM-radio MSK 3 M ASK, FSK, HF AM, SSB < 4 k < 3 k lyhyet aallot, LA MSK 30 M AM, SSB, VHF 5 k - 5M FSK, PSK < 100 k VHF-TV FM-radio FM 300 M UHF-TV, UHF FM, SSB < 20 M PSK < 10 M matkapuhelimet, 3 G mikroaaltolinkit 30 G SHF FM < 500 M PSK < 100 M mikroaaltolinkit (maa+sat) 300 G EHF FM < 1 G PSK lyhyet pisteestäpisteeseen < 750 M Sateliittilinkit Viestintäsateliitit yleensä geostationaarisilla radoilla 4/6 ja 12/14 GHz taajuuksissa 3-4 erotus (= 120-90 sateliittia) Sovellukset TV-jakelu (kaapeli tai suora) puhelinsiirto yksityiset verkot Haitat viive sääolot 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 61 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 63 Mikroaaltolinkit Sateliittijärjestelmät Suora näköyhteys d = 714, Kh, K 13, maan kaarevuus rajoittaa: säde kaartuu hiukan Vaimentuma neliöllinen 2 4π d riippuu taajuudesta L = 10log db sade (kosteus) lisää λ Sovellukset kaapeliyhteyden korvaus (kännykkäverkot)» nopeasti asennetavia, ei toistimia rakennusten väliset yhteydet Satellite (a) Point-to-point link via satellite microwave Satellite 256 kbps 1 2 3 56 kbps Ku-band satellite 56 kbps 256 kbps Hub Front-end processor Host n Multiple s Transmitter Multiple s 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 62 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 64 (b) Broadcast link via satellite microwave 31 32

radio taajuudet Perinteinen taajuusalue suuntaamaton lähetys > 30 MHz taajuudet eivät heijastu ionosfääristä Sopiva liikennöintiiin liikkuviin kohteisiin vaimeneminen vähäisempää kuin mikroaalloilla monitie-eteneminen»heijastumat maasta, vedestä, rakennuksista Tehtäviä 3.1 3.3 3.6 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 65 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 67 Infrapuna Yleisesti käytössä lyhyen etäisyyden ohjaussovelluksissa ei läpäise seiniä heijastuu vaaleista pinnoista näköyhteys Voimakas hajasäteily häiritsee huonompi käytettävyys ulkona Monitie-eteneminen rajoittaa suurinta siirtonopeutta tyypillisessä huoneessa ~4 Mbps 15.12.1998 (c) Markus Peuhkuri 66 33 34