SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2013 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2011 tapaturmissa kuoli 2766 suomalaista: 1846 miestä ja 920 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 Koti- ja vapaaaika 1500 Liikenne 1000 Työtapaturmat 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2011, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2013 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2013 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2011), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 3% 6% 6% 32% 15% 13% 5% 5 388 272 Koko alue 19% 3% 5% 5% 30% 17% 16% 6% 81 686 Hyrynsalmi 14% 2% 4% 3% 27% 21% 20% 8% 2 704 Kajaani 20% 3% 7% 7% 30% 15% 13% 5% 38 101 Kuhmo 16% 2% 4% 4% 29% 20% 19% 6% 9 413 Paltamo 19% 2% 4% 4% 30% 18% 17% 7% 3 846 Puolanka 16% 2% 3% 3% 28% 21% 20% 7% 3 030 Ristijärvi 14% 2% 3% 4% 28% 19% 19% 12% 1 501 Sotkamo 20% 3% 4% 5% 31% 17% 15% 6% 10 700 Suomussalmi 15% 2% 3% 3% 30% 20% 18% 8% 9 050 Vaala 18% 2% 3% 3% 28% 18% 19% 7% 3 342 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2002 2011 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot <5 <5 <5 <5 20 5 11 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 22 29 65 126 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 22 13 11 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 5 6 7 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 6 5 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 <5 7 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 71 37 10 <5 Muu myrkytys 7 <5 5 5 <5 37 13 5 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 13 10 7 6 Yhteensä 10 10 10 10 210 120 130 150 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 7 8 20 * Liikenne, moottoriajoneuvot 41 11 50 - Kaatuminen ja putoaminen 151 92 240 +15% Hukkuminen 46 <5 50 +115% Tukehtuminen 11 9 20 +90% Tulipalo 22 <5 20 +131% Paleltuminen 16 <5 20 * Alkoholimyrkytys 101 21 120 +58% Muu myrkytys 53 18 70 +76% Muut tapaturmat 28 10 40 - Yhteensä 480 180 650 +24% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2011, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

Tuhansia hoitopäiviä 0 2 4 6 8 10 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Paleltuminen Muu myrkytys Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2002 2011, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 61 <5 11 <5 74 47 55 35 290 Liikenne, moottoriajoneuvot 187 46 91 70 205 69 87 24 780 Kaatumis- ja putoamistapaturma 500 118 204 166 1 920 964 1 379 777 6 030 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 19 <5 <5 <5 9 <5 6 <5 50 Tulipalo 6 <5 10 <5 40 5 6 8 80 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 26 8 6 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 29 <5 12 5 64 15 15 7 150 Alkoholimyrkytys 15 <5 <5 <5 18 9 <5 <5 50 Muu tapaturma 315 97 184 130 1 067 678 831 193 3 500 Yhteensä 1 130 270 520 380 3 430 1 800 2 390 1 050 10 970 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 37 <5 9 11 55 47 82 27 270 Liikenne, moottoriajoneuvot 60 13 39 24 74 34 42 11 300 Kaatumis- ja putoamistapaturma 300 42 64 65 940 798 2 177 2 713 7 100 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 7 <5 <5 <5 6 <5 11 <5 30 Tulipalo 6 <5 <5 <5 5 <5 6 <5 30 Paleltuminen 19 <5 <5 <5 <5 <5 8 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 21 5 10 7 55 16 21 20 160 Alkoholimyrkytys 11 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 169 35 60 62 611 448 873 383 2 640 Yhteensä 630 100 190 170 1 750 1 350 3 220 3 160 10 570 Yhteensä 1 760 370 700 550 5 170 3 150 5 610 4 210 21 530 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2007-2011. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 105 Hyrynsalmi 205 Kajaani 290 Kuhmo 578 Paltamo 620 Puolanka 697 Ristijärvi 765 Sotkamo 777 Suomussalmi 785 Vaala 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 49 <5 10 <5 58 29 33 18 200 Liikenne, moottoriajoneuvot 124 34 55 41 142 53 50 16 500 Kaatumis- ja putoamistapaturma 382 106 169 126 1 252 620 753 416 3 700 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 13 <5 <5 <5 8 <5 6 <5 40 Tulipalo 5 <5 6 <5 20 <5 6 5 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 14 8 5 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 27 <5 11 5 55 15 14 6 140 Alkoholimyrkytys 14 <5 <5 <5 16 9 <5 <5 40 Muu tapaturma 271 85 144 109 793 462 513 120 2 450 Yhteensä 800 220 370 270 2 050 1 050 1 200 530 6 210 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 28 <5 8 9 40 35 53 21 190 Liikenne, moottoriajoneuvot 47 13 21 16 58 25 26 9 210 Kaatumis- ja putoamistapaturma 231 35 55 56 660 515 1 116 1 250 3 790 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 6 <5 <5 <5 5 <5 11 <5 20 Tulipalo 5 <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 21 5 8 6 45 15 20 16 140 Alkoholimyrkytys 11 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 140 32 51 50 489 296 502 206 1 730 Yhteensä 470 80 140 130 1 180 810 1 530 1 360 5 450 Yhteensä 1 270 300 510 400 3 230 1 860 2 720 1 880 11 660 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 116 <5 36 29 449 273 323 305 1 540 Liikenne, moottoriajoneuvot 738 222 998 518 1 388 337 2 713 189 7 100 Kaatumis- ja putoamistapaturma 762 215 644 760 8 435 5 458 14 549 10 447 41 270 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 13 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 40 <5 <5 35 12 45 11 11 160 Tulipalo 33 11 80 <5 463 67 66 35 760 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 402 96 99 9 610 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 54 6 14 6 150 51 43 47 370 Alkoholimyrkytys 25 <5 <5 <5 86 63 <5 <5 180 Muu tapaturma 836 281 474 403 4 601 4 309 7 010 4 171 22 090 Yhteensä 2 610 750 2 250 1 760 16 000 10 700 24 820 15 210 74 090 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 101 5 22 89 262 452 950 646 2 530 Liikenne, moottoriajoneuvot 171 39 199 173 2 479 130 573 134 3 900 Kaatumis- ja putoamistapaturma 509 128 143 261 3 187 4 114 25 062 47 238 80 640 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 10 259 51 <5 330 Tulipalo 7 <5 <5 <5 33 128 31 31 230 Paleltuminen 98 18 <5 <5 <5 <5 85 77 280 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 24 6 17 11 87 68 86 66 370 Alkoholimyrkytys 11 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 517 75 135 186 2 784 2 782 8 225 4 632 19 340 Yhteensä 1 450 270 520 720 8 850 7 940 35 060 52 830 107 640 Yhteensä 4 060 1 020 2 770 2 480 24 840 18 630 59 880 68 040 181 730 14

Lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 2500 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2002 2011, N. 15

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 2-7 vuorokautta 1 vuorokausi 8 vuorokautta tai enemmän 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2002 2011, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 198 243 118 559 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 388 437 251 1 076 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 4 031 5 912 3 184 13 127 61 Veteen vajoaminen 4 4 1 9 0 Hengitystä estävät tapaturmat 43 21 7 71 0 Tulipalo 35 33 37 105 0 Paleltuminen 25 30 30 85 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 193 96 15 304 1 Alkoholimyrkytys 46 9 7 62 0 Muu tapaturma 2 129 2 642 1 365 6 136 28 Yhteensä 7 092 9 427 5 015 21 534 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2011, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2011, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40316 - KAINUUN KESKUSSAIRAALA 1 353 1 139 5 368 3.9 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 382 297 2 009 5.2 90730 - KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTY- MÄ/TERVEYSTOIMI 433 345 8 330 18.9 60629 - OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SAIRAALA 61 59 61 1.0 60728 - SUOMEN TERVEYSTALO OY / VUORIKADUN LÄÄKÄ- RIASEMA 60 57 60 1.0 90522 - VAALAN TERVEYSKESKUS 54 37 977 17.4 60712 - ITÄ-SUOMEN LÄÄKÄRIKESKUS/ LÄÄKÄRIKESKUS ITE 37 34 37 1.0 60675 - SAIRAALA BOTNIA OY 34 34 34 1.0 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 8 7 25 3.1 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 7 7 24 3.4 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 6 3 16 2.7 60768 - SUOMEN TERVEYSTALO OULU 13 13 13 1.0 17

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2011, %. 18

Tapausten lukumäärä 0 200 400 600 800 1000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Ei kirjattu 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2011, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2011, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2011 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 411 Liikenne 1 955 Kotitapaturma 9 671 Urheilu- tai liikuntatapaturma 963 Muu vapaa-ajan tapaturma 6 220 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 595 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 1 056 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 224 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 3 634 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2007-2011. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 11 490-6 730-91 860-15% 7.8 470 +33% Hyrynsalmi 410-224 -12% 2 930-36% 7.0 16 - Kajaani 5 050-3 012-40 017-7.8 164 - Kuhmo 1 500-830 - 11 828-7.8 61 +37% Paltamo 560-353 - 6 720-11.6 24 - Puolanka 430-266 - 3 120-36% 7.1 26 +70% Ristijärvi 270-148 - 2 171-29% 8.0 10 * Sotkamo 1 430-864 - 11 543-16% 7.9 74 +63% Suomussalmi 1 200-15% 724-12% 8 328-43% 6.8 71 +58% Vaala 640 +24% 344 +14% 5 207-8.0 25-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2011. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 790-5 970 +5% 410-3 890 +17% 430-59% 11 490 - Hyrynsalmi 23 * 201-18 * 161 +36% 10-410 - Kajaani 353-2 622 +12% 224-1 630 +13% 222-43% 5 050 - Kuhmo 116-741 - 46-558 +37% 35-63% 1 500 - Paltamo 37 * 268-21 * 214 +31% 22-560 - Puolanka 24-245 - 12 * 136-16 - 430 - Ristijärvi 7 * 142-8 * 104 +57% 6 * 270 - Sotkamo 126 +49% 741-24 - 473-65 -30% 1 430 - Suomussalmi 67-677 - 37-397 - 25-62% 1 200-15% Vaala 40-331 +25% 20 * 216 +55% 32-640 +24% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2007-2011. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 500-4 600 +12% 170-21% 420-260 -40% 5 950 +5% Hyrynsalmi 16 * 163-5 * 13 * <5 * 200 - Kajaani 230-1 997 +21% 78-191 - 118-34% 2 610 +12% Kuhmo 59-578 - 21-48 - 32-740 - Paltamo 18-201 - 10 * 25 * 14-270 - Puolanka 25 * 189-5 * 19 * 6 * 240 - Ristijärvi 15 * 113 - <5 * 9 * <5 * 140 - Sotkamo 57-617 +19% 16 * 35-14 -48% 740 - Suomussalmi 41-542 - 21-47 - 25-680 - Vaala 37 +127% 200-11 * 31 * 49 * 330 +21% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2007-2011. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 820 +19% 290-22% 1 710-25% 380-5 210 +12% 100-73% 11 490 - Hyrynsalmi 143-8 * 54-24% 13 * 191 - <5 * 410 - Kajaani 1 585 +23% 140-21% 778-22% 163-2 355 +17% 30-76% 5 050 - Kuhmo 486 +21% 28-226 -17% 56-686 +20% 14 * 1 500 - Paltamo 182-17 * 74-13 * 276 - <5 * 560 - Puolanka 172-6 * 72-10 * 168-5 * 430 - Ristijärvi 97 - <5 * 31-6 * 126 - <5 * 270 - Sotkamo 450-52 - 218-24% 53-640 - 16-38% 1 430 - Suomussalmi 451-18 - 173-36% 40-500 -11% 21-1 200-15% Vaala 255 +64% 12 * 79-21 * 270 +34% <5 * 640 +24% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2007-2011. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 570-90 -28% 290-220 -16% 1 760-1 030-1 230-630 -13% 5 820 - Hyrynsalmi 26 - <5 * <5 * 6 * 55-49 - 63-38 - 240 - Kajaani 286-47 -26% 186-110 -27% 780-456 - 426-234 - 2 530 - Kuhmo 53-15 * 27-27 - 237-154 - 213-97 - 820 +12% Paltamo 29 - <5 * 12 * 12 * 92-46 - 62-22 -40% 280 - Puolanka 18-5 * 6 * 11 * 60-56 - 61-24 - 240 - Ristijärvi 12 * <5 * <5 * <5 * 36-28 - 29-11 -63% 120 - Sotkamo 80-11 - 25-31 - 228-113 - 158-70 -29% 720 - Suomussalmi 44-10 - 24-20 - 169-18% 89-33% 153-85 -26% 590-18% Vaala 17 - <5 * 7 * <5 * 107 +51% 39-62 - 46-280 - 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2007-2011. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 350-50 - 110-110 - 970-770 - 1 610 +14% 1 710-5 670 +5% Hyrynsalmi 8 * <5 * <5 * <5 * 24-16 -40% 55-65 - 170 - Kajaani 177-29 - 76-70 - 502 +14% 326-667 +20% 679-2 530 +9% Kuhmo 36 * 5 * 6 * 8 * 105-89 - 241-183 - 670 - Paltamo 19 - <5 * 9 * <5 * 32-45 - 93-85 - 290 - Puolanka 14 * <5 * <5 * <5 * 33-27 - 81-35 -54% 190 - Ristijärvi 6 * <5 * <5 * <5 * 32 * 14 * 43-50 - 150 - Sotkamo 42 - <5 * 9 * 22 * 127-113 - 175-222 - 710 - Suomussalmi 30 - <5 * 7 * 5 * 80-24% 95-140 -25% 251-610 - Vaala 13 * <5 * <5 * <5 * 39-43 * 112 +60% 141 +59% 360 +45% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2011. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 655 152 Koko alue 11 338 Hyrynsalmi 561 Kajaani 5 000 Kuhmo 1 646 Paltamo 458 Puolanka 379 Ristijärvi 206 Sotkamo 1 654 Suomussalmi 824 Vaala 610 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2002-2011. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2002-2011 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 140 61 201 10-19 380 66 446 20-29 408 79 487 30-39 410 89 499 40-49 573 164 737 50-59 585 195 780 60-69 368 174 542 70-79 193 123 316 80-89 84 114 198 90+ 6 26 32 Yhteensä 3 147 1 091 4 238 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2002-2011 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 190 815 10-19 2 723 313 3 036 20-29 2 893 520 3 413 30-39 3 778 591 4 369 40-49 5 558 1 520 7 078 50-59 5 908 2 042 7 950 60-69 4 483 2 057 6 540 70-79 2 517 1 555 4 072 80-89 577 937 1 514 90+ 175 213 388 Yhteensä 29 237 9 938 39 175 30

Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2002-2011. 31

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32