TAPATURMAKATSAUS Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2012 Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 18% 2% 5% 5% 30% 17% 16% 6% 106 246 Hirvensalmi 16% 2% 3% 3% 29% 20% 20% 8% 2 438 Joroinen 19% 2% 4% 4% 32% 18% 16% 6% 5 408 Juva 17% 2% 4% 4% 30% 17% 18% 8% 7 013 Kangasniemi 16% 2% 4% 3% 29% 18% 20% 8% 5 994 Mikkeli 19% 3% 7% 6% 31% 16% 14% 5% 48 720 Mäntyharju 16% 2% 4% 3% 29% 19% 19% 7% 6 466 Pertunmaa 16% 2% 3% 3% 29% 19% 20% 8% 1 960 Pieksämäki 17% 3% 5% 4% 30% 18% 17% 7% 20 010 Puumala 12% 2% 4% 3% 26% 22% 20% 9% 2 513 Ristiina 20% 2% 3% 4% 30% 18% 17% 6% 4 919 Suomenniemi 17% 1% 2% 3% 28% 19% 21% 9% 806 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 6 <5 <5 <5 5 <5 8 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 5 6 <5 6 31 14 22 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 19 14 82 138 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 19 13 21 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 7 12 7 5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 <5 6 5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 5 5 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 75 48 17 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 <5 <5 23 9 6 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 26 27 31 18 Yhteensä 20 10 20 10 220 150 210 180 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 19 10 30 - Liikenne, moottoriajoneuvot 71 21 90 +41% Kaatuminen ja putoaminen 132 123 260-13% Hukkuminen 44 14 60 +85% Tukehtuminen 17 15 30 +78% Tulipalo 16 6 20 +80% Paleltuminen 16 <5 20 - Alkoholimyrkytys 121 21 140 +40% Muu myrkytys 36 15 50 - Muut tapaturmat 83 21 100 +136% Yhteensä 560 250 810 +15% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 100 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Hengitystä estävät tapaturmat Paleltuminen Tulipalo Muu myrkytys Alkoholimyrkytys Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 88 6 5 19 102 69 58 16 360 Liikenne, moottoriajoneuvot 113 58 93 63 244 112 132 22 840 Kaatumis- ja putoamistapaturma 429 100 211 166 1 645 1 110 1 431 969 6 060 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 6 <5 <5 <5 8 <5 6 <5 30 Tulipalo <5 <5 <5 <5 19 13 <5 <5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 21 10 6 7 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 20 <5 <5 <5 17 6 9 8 70 Alkoholimyrkytys 14 <5 <5 <5 8 5 <5 <5 30 Muu tapaturma 294 97 191 144 1 185 633 715 610 3 870 Yhteensä 970 270 500 400 3 250 1 960 2 370 1 640 11 360 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 39 <5 6 <5 56 51 79 40 280 Liikenne, moottoriajoneuvot 36 20 11 14 121 38 38 14 290 Kaatumis- ja putoamistapaturma 267 33 53 48 924 828 2 284 3 270 7 710 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 6 <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 30 <5 <5 6 9 5 15 17 80 Alkoholimyrkytys 6 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Muu tapaturma 182 25 63 47 544 291 607 358 2 120 Yhteensä 570 80 140 120 1 670 1 220 3 030 3 710 10 540 Yhteensä 1 540 350 640 520 4 920 3 180 5 400 5 350 21 900 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 593 171 213 97 491 178 Vertailuluku, % -29... -20-19... -10-9... -5-4... +4 +5... +9 +10... +19 588 696 623 507 775 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 97 Hirvensalmi 171 Joroinen 178 Juva 213 Kangasniemi 491 Mikkeli 507 Mäntyharju 588 Pertunmaa 593 Pieksämäki 623 Puumala 696 Ristiina 775 Suomenniemi 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 73 5 5 13 82 52 41 13 280 Liikenne, moottoriajoneuvot 88 46 59 43 153 54 48 11 480 Kaatumis- ja putoamistapaturma 367 86 161 135 1 193 690 825 539 3 890 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 6 <5 <5 <5 7 <5 5 <5 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 14 7 <5 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 15 7 5 <5 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 20 <5 <5 <5 16 6 9 8 70 Alkoholimyrkytys 14 <5 <5 <5 8 5 <5 <5 30 Muu tapaturma 241 84 160 118 929 510 530 331 2 830 Yhteensä 760 210 370 290 2 180 1 190 1 330 800 6 820 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 31 <5 6 <5 45 34 61 25 210 Liikenne, moottoriajoneuvot 31 18 11 11 65 30 28 12 200 Kaatumis- ja putoamistapaturma 229 28 48 41 704 596 1 362 1 711 4 560 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 6 <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 10 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 24 <5 <5 <5 9 5 14 16 70 Alkoholimyrkytys 6 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Muu tapaturma 166 24 55 40 457 252 449 282 1 710 Yhteensä 470 70 120 90 1 220 850 1 770 1 900 6 280 Yhteensä 1 230 280 490 380 3 400 2 040 3 100 2 700 13 100 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 300 30 8 198 578 437 364 113 2 030 Liikenne, moottoriajoneuvot 542 461 870 449 2 461 1 872 1 573 336 8 560 Kaatumis- ja putoamistapaturma 794 441 937 596 8 639 12 696 19 556 15 994 59 650 Veteen vajoaminen 31 <5 <5 36 5 10 10 <5 90 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 17 <5 33 954 1 020 Tulipalo 22 6 <5 <5 169 158 49 6 410 Paleltuminen <5 6 <5 <5 370 134 12 113 640 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 29 <5 <5 25 54 25 48 141 330 Alkoholimyrkytys 18 <5 <5 <5 50 40 19 <5 130 Muu tapaturma 785 247 462 400 4 493 6 521 8 408 16 346 37 660 Yhteensä 2 530 1 190 2 280 1 710 16 840 21 890 30 070 34 000 110 520 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 156 33 10 12 297 347 905 522 2 280 Liikenne, moottoriajoneuvot 160 133 21 162 2 789 2 500 854 153 6 770 Kaatumis- ja putoamistapaturma 431 65 126 146 3 881 5 535 36 172 73 202 119 560 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 7 <5 8 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 6 <5 <5 <5 <5 <5 <5 14 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 64 5 78 51 200 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 13 73 34 130 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 95 <5 <5 9 60 45 46 102 360 Alkoholimyrkytys 9 <5 <5 <5 6 <5 5 <5 20 Muu tapaturma 547 46 180 186 2 150 1 814 4 319 3 296 12 540 Yhteensä 1 410 280 340 520 9 270 10 260 42 460 77 370 141 900 Yhteensä 3 940 1 470 2 620 2 220 26 100 32 150 72 530 111 380 252 420 14

Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15

Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 1 vuorokausi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 212 286 143 641 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 279 483 367 1 129 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 351 6 703 3 714 13 768 63 Veteen vajoaminen 5 11 3 19 0 Hengitystä estävät tapaturmat 28 6 6 40 0 Tulipalo 13 22 26 61 0 Paleltuminen 9 21 27 57 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 81 53 17 151 1 Alkoholimyrkytys 27 13 4 44 0 Muu tapaturma 2 082 2 475 1 429 5 986 27 Yhteensä 6 087 10 073 5 736 21 896 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 1 348 1 167 5 830 4.3 90667 - PIEKSÄMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUS 334 240 4 412 12.7 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 164 146 911 5.5 60690 - KYYHKYLÄ-SÄÄTIÖ 349 180 9 804 26.0 90354 - MIKKELIN TERVEYSPALVELUJEN TULOSALUE (TERVEYSKESKUS) 146 123 6 312 39.0 90191 - JUVAN TERVEYSKESKUS /TARKENTAMATON 94 81 2 329 23.3 90368 - MÄNTYHARJUN TERVEYSKESKUS 90 77 1 650 17.9 90210 - KANGASNIEMEN TERVEYSKESKUS 58 47 1 258 20.0 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 9 8 27 3.0 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 5 5 7 1.4 60712 - ITÄ-SUOMEN LÄÄKÄRIKESKUS/ LÄÄKÄRIKESKUS ITE 24 24 24 1.0 90184 - JOROISTEN TERVEYSKESKUS 26 22 2 151 71.7 90406 - PERTUNMAAN TERVEYSKESKUS 26 20 186 6.9 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 7 7 13 1.9 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 8 8 49 6.1 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 20 15 56 2.8 41008 - MOISION SAIRAALA 8 7 86 10.8 90572 - VARKAUDEN TERVEYSTOIMI/TERVEYSKESKUS 9 9 35 3.9 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 6 4 16 2.7 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 17

Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18

Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 200 400 600 800 1000 Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Ei kirjattu Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 748 Liikenne 2 087 Kotitapaturma 10 006 Urheilu- tai liikuntatapaturma 772 Muu vapaa-ajan tapaturma 4 429 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 508 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 1 116 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 82 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 2 345 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 14 210-5% 8 060-9% 174 550 +17% 11.9 540 +12% Hirvensalmi 310-21% 193-15% 3 564-11.2 14 - Joroinen 820-413 - 11 495 +58% 13.7 28 - Juva 990-592 - 12 023-11.8 41 - Kangasniemi 910-514 - 13 358-14.2 34 - Mikkeli 5 700-10% 3 297-14% 69 575 +19% 11.9 186 - Mäntyharju 1 070-543 - 11 945-10.8 48 +50% Pertunmaa 320-181 - 4 444 * 13.5 19 +84% Pieksämäki 3 000-1 724-30 366-9.9 122 +30% Puumala 380-215 - 3 848-9.9 18 - Ristiina 590-14% 344-15% 11 831 * 19.2 22 - Suomenniemi 130-68 - 2 101 * 15.9 5 * 10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 960-6 930-9% 400-30% 3 740-11% 2 180 +48% 14 210-5% Hirvensalmi 15 * 131-36% <5 * 93-64 * 310-21% Joroinen 36-423 - 20 * 237-102 * 820 - Juva 70-532 - 26 * 265-101 - 990 - Kangasniemi 73 +74% 534-12 * 214-16% 79-910 - Mikkeli 403-14% 2 199-29% 170-37% 1 633-10% 1 296 +102% 5 700-10% Mäntyharju 71-542 - 42 * 273-146 * 1 070 - Pertunmaa 17 * 173-5 * 96-25 * 320 - Pieksämäki 180-1 890 +25% 99-649 -21% 181-33% 3 000 - Puumala 27 * 176-21% 12 * 87-24% 75 * 380 - Ristiina 56 +83% 256-25% 12 * 169-94 +68% 590-14% Suomenniemi 7 * 77 - <5 * 26-15 * 130-13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 470-32% 5 490-210 -28% 410-22% 340-42% 6 910-9% Hirvensalmi 10 * 101-35% 5 * 9 * 6 * 130-38% Joroinen 42 +69% 317-13 * 27 * 23 * 420 - Juva 45-404 - 19-44 - 17-530 - Kangasniemi 39-437 +19% 15 * 21 * 21-530 - Mikkeli 191-35% 1 650-25% 77-24% 160-27% 114-51% 2 190-29% Mäntyharju 33-398 - 20 * 34-53 +56% 540 - Pertunmaa 9 * 139-7 * 11 * 7 * 170 - Pieksämäki 59-48% 1 642 +49% 38-70 - 78-24% 1 890 +25% Puumala 11 * 147 - <5 * 8 * 9 * 180-25% Ristiina 25-191 -20% 8 * 21-10 - 260-26% Suomenniemi <5 * 63-7 * 5 * <5 * 80-16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 4 280-370 -20% 2 040-31% 510-6 270-740 +15% 14 210-5% Hirvensalmi 85-29% 7 * 50-15 * 150 - <5 * 310-21% Joroinen 239-19 * 176-39 * 331-14 - 820 - Juva 371 +16% 23-137 -30% 48 +61% 409-6 * 990 - Kangasniemi 418 +44% 14-122 -27% 28-320 - 10-48% 910 - Mikkeli 1 305-24% 198-942 -27% 190-3 009 +16% 57-78% 5 700-10% Mäntyharju 410 +38% 15 * 145-19% 31-460 - 13-45% 1 070 - Pertunmaa 114 - <5 * 33-27% 13 * 149 - <5 * 320 - Pieksämäki 990 +13% 72-276 -52% 97-938 -20% 626 +398% 3 000 - Puumala 122-6 * 51-13 * 178-7 * 380 - Ristiina 154-13 * 99-25% 31 +76% 289 - <5 * 590-14% Suomenniemi 67 +58% <5 * 13 * <5 * 41 - <5 * 130-19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, 22 23 24 viiden vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 490-28% 120-21% 330-260 - 1 930-14% 1 360-1 450-1 710 +80% 7 660 - Hirvensalmi 14 - <5 * 5 * <5 * 21-60% 37-31 -39% 55 * 170 - Joroinen 28-15 * 11-9 - 106-90 - 70-136 * 470 +20% Juva 37-6 * 16-13 - 135-107 - 97-129 +43% 540 - Kangasniem 27-31% 10 * 11 - <5-74% 121-85 - 139-98 +48% 490 - Mikkeli 220-32% 47-35% 183-131 -22% 803-19% 520-544 - 657 +101 3 110 - Mäntyharju 16-58% 13 * 17-6 -57% 124-107 - 158 +39% 147 +124 590 +22% Pertunmaa 12 * <5 * 9 * 8 * 23-44% 28-43 - 65 +133 190 - Pieksämäki 93-24% 21-65 - 75-456 - 265-250 -15% 275 +29% 1 500 - Puumala 16 * <5 * 11 * <5 * 32-38% 41-33 -36% 54-190 - Ristiina 30 - <5 * 6-10 * 88-56 - 71-74 +78% 340 - Suomennie <5 * <5 * <5 * <5 * 19-22 * 14-19 * 80-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden 25 26 27 vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 340-16% 50-28% 110-18% 110-1 030-17% 860-9% 1 740-11% 2 310-9% 6 560-11% Hirvensalmi 7 * <5 * <5 * <5 * 19-25 - 34-37% 55-33% 140-29% Joroinen 17-5 * <5 * <5 * 71-38 - 90-129 - 350 - Juva 23 - <5 * 6 * 7 * 62-46 - 118-188 - 450-12% Kangasniem 18 - <5 * 5 * 6 * 43-32% 42-133 - 167-420 -12% Mikkeli 149-22% 22-41% 62-55 - 481-18% 367-652 -17% 808-15% 2 600-16% Mäntyharju 21 - <5 * <5 * <5 * 48-33% 49-174 - 187-490 - Pertunmaa <5 * <5 * <5 * <5 * 18-10 - 27-34% 64-130 - Pieksämäki 83-11 - 33-33 +70% 232-203 - 380-524 - 1 500 - Puumala 5 * <5 * <5 * <5 * 21-19 - 60-78 - 190-16% Ristiina 14 - <5 * <5 * 5 * 31-42% 53-61 -30% 84-250 -23% Suomennie <5 * <5 * <5 * <5 * 6 * <5 * 11-45% 29-50 - 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2010. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 640 065 Koko alue 12 888 Hirvensalmi 150 Joroinen 778 Juva 1 097 Kangasniemi 787 Mikkeli 4 145 Mäntyharju 1 037 Pertunmaa 194 Pieksämäki 3 864 Puumala 255 Ristiina 544 Suomenniemi 35 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008. 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/2009 http://info.stakes.fi/perfect/fi/ajankohtaista/index.htm 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2001-2010. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952-2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 158 62 220 10-19 390 69 459 20-29 411 82 493 30-39 429 89 518 40-49 574 169 743 50-59 582 193 775 60-69 350 165 515 70-79 192 113 305 80-89 76 103 179 90+ 6 18 24 Yhteensä 3 168 1 063 4 231 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 729 187 916 10-19 2 758 344 3 102 20-29 3 003 640 3 643 30-39 3 848 594 4 442 40-49 5 753 1 659 7 412 50-59 6 091 1 909 8 000 60-69 4 125 1 812 5 937 70-79 2 749 1 441 4 190 80-89 521 1 092 1 613 90+ 175 139 314 Yhteensä 29 752 9 817 39 569 Hoitopäiviä 0 20 40 60 80 100 120 140 Hoitopäivät 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2001-2010. 30

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.tapaturmat.fi Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31