Väestö 2018 Väestön ennakkotilasto 2017, joulukuun väestönmuutostiedot Suomen muuttovoitto vuonna 2017 edellisvuoden tasolla Korjattu 6.3.2018. Korjattu luku on merkitty punaisella. Korjattu 15.3.2018. Liitetaulukot 1-4 on korjattu. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väestö kasvoi vuoden 2017 aikana 12 927 hengellä, mikä on 3 062 henkeä vähemmän kuin vuonna 2016. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 16 986 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 3 078 vähemmän kuin kuolleita. Väestönlisäys kuukausittain 2014 2017* Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuoden 2017 aikana syntyi 50 139 lasta, mikä on 2 675 lasta vähemmän kuin vuonna 2016. Kuolleiden määrä oli 53 217, mikä on 706 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2017 loppuun mennessä 30 217 henkeä ja Suomesta ulkomaille 13 231 henkeä. Maahanmuuttoja oli 4 688 vähemmän ja maastamuuttoja 4 851 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 7 987 ja maastamuuttajista 8 931. Helsinki 06.03.2018 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuonna 2017 ennakkotietojen mukaan 288 404. Lisäystä edellisen vuoteen verrattuna oli 6 147 muuttoa vuoden 2017 kuntajaon mukaan. Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi maalis-joulukuussa 346 naista ja 149 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 1 462 naista ja 849 miestä. Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 15 335 henkeä, ja Varsinais-Suomi, 3 080 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 9,3 promillea, sekä Ahvenanmaa, 8,9 promillea. Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Kymenlaakson maakunnassa, 1 010 henkeä. Kanta-Hämeen maakunnassa tappio oli 655 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Kymenlaaksossa, 5,7 promillea väestöstä. Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2017 aikana 137 178, mikä oli 3 948 muuttoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 7 668 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 4,6 promillea väestöstä. Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kymenlaakson maakunnassa, 1 403 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli myös Kymenlaakson maakunnassa, 7,9 promillea väestöstä. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2017 (Taulukko korjattu 15.3.)...4 Liitetaulukko 2. Väestönmuutosten lopulliset tiedot 2010 2016 sekä ennakkotiedot 2017* (Taulukko korjattu 15.3.)...5 Liitetaulukko 3. Väestönmuutosten ennakkotilastojen vertailu vuosina 2017 ja 2016 (Taulukko korjattu 15.3.)...6 Liitetaulukko 4. Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 2017 ja muutos vuoden 2016 lopullisiin tietoihin verrattuna, 1 4. neljännes (Taulukko korjattu 15.3.)...7 Liitetaulukko 5. Ennakkotietoja maahan- ja maastamuuttaneista lähtö-/määrämaan mukaan maakunnittain, 1 4. neljännes 2017...8 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1995 2016 sekä ennakkotieto 2017...9 Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1995 2016 sekä ennakkotieto 2017...9 Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1995 2016 sekä ennakkotieto 2017...9 Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1995 2016 sekä ennakkotieto 2017...10 Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1995 2016 sekä ennakkotieto 2017...10 Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto...11 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2017 (Taulukko korjattu 15.3.) Kuukausi / neljännes Yhteensä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 1. neljännes Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 2. neljännes Heinäkuu Elokuu Syyskuu 3. neljännes Lokakuu Marraskuu Joulukuu 4. neljännes Elävänä syntyneet 1) Aluejako 1.1.2017 50 139 4 146 3 801 4 160 12 107 4 044 4 323 4 396 12 763 4 608 4 543 4 194 13 345 4 254 3 861 3 809 11 924 Kuolleet Syntyneiden enemmyys 53 217 5 529 4 513 4 577 14 619 4 440 4 522 4 225 13 187 4 126 4 158 4 154 12 438 4 440 4 107 4 426 12 973 2) Sisältää väkiluvun korjauksen (-981) -3 078-1 383-712 -417-2 512-396 -199 171-424 482 385 40 907-186 -246-617 -1 049 Kuntien välinen muutto 1) 288 404 21 675 17 368 18 021 57 064 19 456 24 236 27 544 71 236 26 538 40 176 30 398 97 112 21 966 19 447 21 579 62 992 Maastamuutto Maahanmuutto 30 217 2 622 2 239 2 494 7 355 2 289 2 538 2 714 7 541 3 063 3 372 2 912 9 347 2 460 1 461 2 053 5 974 13 231 1 323 897 911 3 131 831 908 1 094 2 833 1 099 1 980 1 625 4 704 1 030 681 852 2 563 Väestönlisäys Nettomaahan muutto 16 986 1 299 1 342 1 583 4 224 1 458 1 630 1 620 4 708 1 964 1 392 1 287 4 643 1 430 780 1 201 3 411 12 927 2) -84 630 1 166 1 712 1 062 1 431 1 791 4 284 2 446 1 777 1 327 5 550 1 244 534-397 2) 1 381 2) Väkiluku 5 516 224 5 503 213 5 503 843 5 505 009 5 505 009 5 506 071 5 507 502 5 509 293 5 509 293 5 511 739 5 513 516 5 514 843 5 514 843 5 516 087 5 516 621 5 516 224 5 516 224 4
Liitetaulukko 2. Väestönmuutosten lopulliset tiedot 2010 2016 sekä ennakkotiedot 2017* (Taulukko korjattu 15.3.) Vuosi / muutos 2017* I-IV 2016 I-IV Muutos 2016 I 2016 II 2016 III 2016 IV 2016 I-IV 2015 I 2015 II 2015 III 2015 IV 2015 I-IV 2014 I 2014 II 2014 III 2014 IV 2014 I-IV 2013 I-IV 2012 I-IV 2011 I-IV 2010 I-IV Elävänä syntyneet 50 139 52 814-2 675 13 043 13 587 13 950 12 234 52 814 13 471 13 958 14 648 13 395 55 472 13 939 14 560 15 344 13 389 57 232 58 134 59 493 59 961 60 980 1) Aluejako 1.1.2017 Kuolleet Syntyneiden enemmyys 53 217 53 923-706 14 661 12 752 12 479 14 031 53 923 13 929 12 814 12 206 13 543 52 492 13 113 13 054 12 875 13 144 52 186 51 472 51 707 50 585 50 887-3 078-1 109-1 969-1 618 835 1 471-1 797-1 109-458 1 144 2 442-148 2 980 826 1 506 2 469 245 5 046 6 662 7 786 9 376 10 093 Kuntien välinen muutto 1) 288 404 282 257 6 147 54 625 69 735 96 583 61 314 282 257 55 368 69 684 94 480 60 952 280 484 52 247 66 255 92 448 57 959 268 909 266 939 275 735 276 173 265 730 Maastamuutto Maahanmuutto 30 217 34 905-4 688 6 234 8 031 11 634 9 006 34 905 6 088 6 474 9 529 6 655 28 746 6 934 7 281 10 351 6 941 31 507 31 941 31 278 29 481 25 636 Nettomaahanmuutto 13 231 18 082-4 851 3 612 4 261 5 489 4 720 18 082 3 502 3 891 5 081 3 831 16 305 3 300 3 431 5 026 3 729 15 486 13 893 13 845 12 660 11 905 16 986 16 823 163 2 622 3 770 6 145 4 286 16 823 2 586 2 583 4 448 2 824 12 441 3 634 3 850 5 325 3 212 16 021 18 048 17 433 16 821 13 731 Kokonaismuutos 2) Avioliitot 12 927 24 684 3) 15 989-3 062 1 004 4 605 7 616 2 764 15 989 2 128 3 727 6 890 2 810 15 555 4 460 5 356 7 794 2 873 20 483 24 596 25 407 25 991 23 849 24 464 220 3 601 6 049 10 864 3 950 24 464 3 658 6 424 10 597 4 029 24 708 3 673 6 590 10 216 3 983 24 462 25 119 28 878 28 408 29 952 Avioerot 13 098 13 541-443 3 553 3 403 3 438 3 147 13 541 3 640 3 515 3 512 3 272 13 939 3 556 3 380 3 490 3 256 13 682 13 766 13 040 13 469 13 619 2) Kokonaismuutos sisältää väestönlisäyksen lisäksi väkiluvun korjauksen lopullisten tietojen viimeisellä vuosineljänneksellä 2010 2017. 3) Maaliskuusta 2017 alkaen sisältää myös samaa sukupuolta olevien avioliitot. 5
Liitetaulukko 3. Väestönmuutosten ennakkotilastojen vertailu vuosina 2017 ja 2016 (Taulukko korjattu 15.3.) Vuosi / muutos 2017* I 2017* II 2017* III 2017* IV 2017* I-IV 2016* I 2016* II 2016* III 2016* IV 2016* I-IV I 2017* - I 2016* II 2017* - II 2016* III 2017* - III 2016* IV 2017* - IV 2016* 2017 * - 2016* 1) Aluejako 1.1.2017 Elävänä syntyneet 12 107 12 763 13 345 11 924 50 139 12 996 13 539 13 905 12 205 52 645-889 -776-560 -281-2 506 Kuolleet Syntyneiden enemmyys 14 619 13 187 12 438 12 973 53 217 14 713 12 754 12 456 13 706 53 629-94 433-18 -733-412 2) Sisältää väkiluvun korjauksen (-981) -2 512-424 907-1 049-3 078-1 717 785 1 449-1 501-984 -795-1 209-542 452-2 094 Kuntien välinen muutto 1) 57 064 71 236 97 112 62 992 288 404 54 164 69 065 95 498 59 999 278 726 2 900 2 171 1 614 2 993 9 678 Maastamuutto Maahanmuutto 7 355 7 541 9 347 5 974 30 217 6 303 7 742 11 034 7 197 32 276 1 052-201 -1 687-1 223-2 059 Nettomaahanmuutto 3) Maaliskuusta 2017 alkaen sisältää myös samaa sukupuolta olevien avioliitot. 3 131 2 833 4 704 2 563 13 231 3 717 3 335 5 564 3 391 16 007-586 -502-860 -828-2 776 Kokonaismuutos 4 224 4 708 4 643 3 411 16 986 2 586 12 927 5 470 3 806 16 269 1 638-8 219-827 -395 717 1 712 4 284 5 550 1 381 2) 12 927 2) 869 5 192 6 919 2 305 15 285 843-908 -1 369-924 2) -2 358 2) Avioliitot 3) 3 823 5 847 11 153 3 859 24 684 3 713 6 093 10 848 3 785 24 439 110-246 305 74 245 Avioerot 3 424 3 181 3 271 3 222 13 098 3 598 3 425 3 443 3 096 13 562-174 -244-172 126-464 6
Liitetaulukko 4. Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 2017 ja muutos vuoden 2016 lopullisiin tietoihin verrattuna, 1 4. neljännes (Taulukko korjattu 15.3.) Alue/maakunta 1) KOKO MAA MANNER-SUOMI Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi AHVENANMAA 1) Aluejako 1.1.2017 Syntyneiden enemmyys Maakuntien välinen nettomuutto 1) Nettomaahanmuutto 2017* Muutos 2017* Muutos 2017* -3 078-3 126 4 582-689 -972-379 -42-628 -998-669 -1 136-859 -752-483 -314 24 98 1 187-465 -631 48 2) Sisältää väkiluvun korjauksen. -1 969-2 021-535 -50 - -61 7 668 1 789-66 -1 032 97-251 4-974 2 128-284 -180-1 403 19-35 -133-121 -150-28 -412-918 -600-721 -38-859 -168-1 348-73 -503-166 -1 161-116 -69 52-509 -884 61-16 986-2 16 787 968 1 184 50-88 252-319 -412 5-229 -444-209 -47-201 -303-150 242-46 -255 2 7 667 1 291 710 319 910 590 393 466 318 353 443 463 277 944 206 757 152 528 199 Kokonaismuutos 2) Muutos 2017* 163 12 927 139 12 641 1 687 19 351 60-52 -122-218 -41-401 4-131 -178-41 -282 70 334 39-411 -145-33 24 2 338-1 293-1 029 2 874-394 -2 033-611 -1 719-1 087-1 025-125 -903-448 -234 737-832 -926 286 Muutos -3 062-3 117 1 319 1 118-76 -100-368 -464-1 004 38-389 -734-355 -541-177 -210-229 -359-311 -275 55 7
Liitetaulukko 5. Ennakkotietoja maahan- ja maastamuuttaneista lähtö-/määrämaan mukaan maakunnittain, 1 4. neljännes 2017 Alue / maakunta 1) KOKO MAA MANNER-SUOMI Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi AHVENANMAA 1) Aluejako 1.1.2017 Maahanmuutto Yhteensä EU28- maat 30 217 29 599 14 400 2 339 1 034 581 1 846 876 626 661 450 615 574 849 469 1 702 288 1 274 204 811 618 7 867 7 409 3 572 638 158 119 587 145 120 120 110 155 86 193 116 450 78 375 60 327 458 Pohjoismaat 3 638 3 217 1 365 322 64 34 198 58 48 23 34 51 33 77 72 356 47 195 19 221 421 Maastamuutto Yhteensä EU28- maat 13 231 12 812 6 733 1 048 324 262 936 286 233 195 132 262 131 386 192 758 82 517 52 283 419 9 694 9 299 4 900 781 253 196 672 206 163 124 110 199 114 275 143 541 63 336 29 194 395 Pohjoismaat 3 682 3 310 1 533 340 47 33 191 55 48 45 32 58 37 80 36 433 35 143 18 146 372 Nettomaahanmuutto Yhteensä EU28- maat 16 986 16 787 7 667 1 291 710 319 910 590 393 466 318 353 443 463 277 944 206 757 152 528 199-1 827-1 890-1 328-143 -95-77 -85-61 -43-4 - -44-28 -82-27 -91 15 39 31 133 63 Pohjoismaat -44-93 -168-18 17 1 7 3 - -22 2-7 -4-3 36-77 12 52 1 75 49 8
Liitekuviot Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1995 2016 sekä ennakkotieto 2017 Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1995 2016 sekä ennakkotieto 2017 Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1995 2016 sekä ennakkotieto 2017 9
Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1995 2016 sekä ennakkotieto 2017 Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1995 2016 sekä ennakkotieto 2017 10
Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto 1. Tilastotietojen relevanssi Väestötietojärjestelmä on perustettu vuonna 1969, ja sitä ylläpitävät Väestörekisterikeskus ja maistraatit. Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.1989. Väestötietojärjestelmää päivitetään muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/2009). Tarkempia säännöksiä tietojen tallentamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksessa väestötietojärjestelmästä (128/2010). Väestörekisterikeskus toimittaa Tilastokeskukselle viikoittain väestötietojärjestelmään rekisteröidyt muutokset. Väestötilaston ennakkotiedot kuvaavat tärkeimpiä väestönmuutosten kokonaismääriä alueittain sekä väestön määrää ajanjakson lopussa. Ajanjakson loputtua odotetaan muutosilmoituksia vielä kaksi viikkoa ennen tilaston tekemistä. Kahta viikkoa kauemmin viipyneet muutosilmoitukset tilastoidaan seuraavassa tilastossa oikeaan tapahtuma-ajankohtaan. Tilastossa elävänä syntyneellä tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elonmerkkejä. Vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Synnytyssairaalat ilmoittavat tiedot vastasyntyneistä maistraateille. Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille. Terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään (laki 459/1973). Lääkäri kirjoittaa kuolemasta kuolintodistuksen. Jos kuolemansyyn selvittäminen edellyttää ruumiinavausta, kuolintodistuksen laatii oikeuslääkäri. Kuolintodistuksen kirjoittanut lääkäri toimittaa todistuksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sille alueyksikölle, jonka toimialueella vainajalla on ollut kotipaikka. THL:n oikeuslääkäri tarkistaa todistuksen oikeellisuuden ja lähettää sen Tilastokeskukseen. Jos lääkärin antamaa hautauslupaa tai kuolintodistusta ei saada ilman kohtuutonta vaikeutta tai viivästystä, poliisi voi antaa, neuvoteltuaan oikeuslääkärin tai lääkärin kanssa, suorittamansa tutkinnan perusteella kuolinselvityksen. Poliisin on viipymättä lähetettävä kuolinselvitys THL:lle. THL:n on edelleen viipymättä ilmoitettava tieto henkilön kuolemasta maistraatille, joka vie tiedon väestötietojärjestelmään (asetus 948/1973). Kuolleiden tilasto perustuu väestötietojärjestelmään. Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakinaisesti Suomessa. Kuolintodistusten perusteella tehdään kuolemansyytilasto, joka julkaistaan omana sarjanaan. Väestötilastojen kuolleiden lukumäärä poikkeaa kuolintodistusten perusteella laaditun kuolemansyytilaston luvusta jonkin verran. Maahanmuuttaneen Suomen kansalaisen on ilmoitettava muutostaan maistraatille, joka päivittää tiedot väestötietojärjestelmään (laki 661/2009). Ulkomaalaisen maahantulo edellyttää, että hänellä on voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa, jollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu (ulkomaalaislaki 301/2004). Maistraatti tallentaa myös sille ilmoitetut ulkomaan kansalaista koskevat tiedot väestötietojärjestelmään, jos henkilöllä on Suomessa kotikuntalain (201/1994) mukaan määräytynyt kotikunta ja siellä oleva vakinainen asuinpaikka. Perustellusta pyynnöstä ulkomaan kansalaisen tiedot voidaan tallentaa myös, jos hänellä esim. on kotikuntalaissa tarkoitettu tilapäinen asuinpaikka Suomessa ja tallentaminen on tarpeen mm. työteon tai opiskelun vuoksi (laki 661/2009). Ennakkotilastossa henkilön siirtyminen muualta Suomeen luetaan maahanmuutoksi vain, jos väestötietojärjestelmään on tehty merkintä, että hän on saanut vakinaisen asuinpaikan Suomesta. Maassamuuttajan on viimeistään viikon kuluttua muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä muuttoilmoitus. Muutto ilmoitetaan lomakkeella joko vakinaiseksi tai tilapäiseksi. Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen vai vakinainen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa vakinaisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki. (lait 661/2009, 201/1994) Maasta muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus kuten maan sisällä muuttavienkin (lait 661/2009, 201/1994). Maasta muuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä 11
vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia ym. (kotikuntalaki 201/1994). Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta ei pidetä muuttona (kotikuntalaki 201/1994, asetus ja valtiosopimus 96/2006). Kun henkilö muuttaa toisesta Pohjoismaasta toiseen, hänen on ilmoitettava muutostaan tulovaltion paikalliselle rekisteriviranomaiselle, joka päättää rekisteröidäänkö henkilö tulovaltiossa asuvaksi. Tulovaltion rekisteriviranomainen ilmoittaa päätöksestään kyseiselle henkilölle ja lähtövaltion rekisteriviranomaiselle. Lähtövaltion väestörekisterissä maastamuuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin. (Kotikuntalaki 201/1994, asetus ja valtiosopimus 96/2006) Kansalaisuudella tarkoitetaan yksilön ja valtion välistä lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön ja valtion suhdetta sekä niiden keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta toiseen maahan muuttaneelle voidaan myöntää myös uuden kotimaan kansalaisuus. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 359/2003 ja asetus kansalaisuudesta 799/2004). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Suomen kansalaisuuden saaneiden tilasto perustuu Maahanmuuttoviraston väestötietojärjestelmään ilmoittamiin päätöksiin. Avioliitoilla ja avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja ja -eroja. Avioliittotilasto perustuu maistraattien väestötietojärjestelmään tallentamiin tietoihin solmituista avioliitoista. Kirkollisista vihkimisistä maistraatit saavat tiedot seurakunnista. Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten väestötietojärjestelmään ilmoittamiin päätöksiin myönnetyistä avioeroista. Kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön parisuhde voidaan rekisteröidä. Rekisteröity parisuhde purkautuu, kun parisuhteen toinen osapuoli kuolee tai julistetaan kuolleeksi taikka parisuhde puretaan tuomioistuimen päätöksellä (laki 950/2001). Tilasto rekisteröidyistä parisuhteista perustuu maistraattien väestötietojärjestelmään viemiin tietoihin. Rekisteröityjen parien erotilasto perustuu tuomioistuinten väestötietojärjestelmään päivittämiin tietoihin myönnetyistä eropäätöksistä. Väestöön kuuluvat ne Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa (kotikuntalaki 201/1994), vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön. Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Väestö- ja elinolotilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1743-16). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Siihen on poimittu väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Yleisesti ottaen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Vakituinen asuminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen vaikeaa. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttävät henkilötunnusta. Voidaan olettaa, ettei Suomessa ole merkittäviä määriä esim. yli vuoden kestäviä jaksoja pimeää työtä tekeviä henkilöitä, joille palkka maksetaan käteisellä. 12
Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus. Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein. Tutkimuksen kato oli 16,9 prosenttia. Kadon osalta osoitteet pyrittiin tarkistamaan muista lähteistä. Katoon kuuluvista henkilöistä 92,3 prosentilla osoite pystyttiin toteamaan oikeaksi, 5,9 prosentilla vääräksi ja 1,8 prosentilla tietoa ei voitu tarkistaa. Jos oletetaan kaikkien kadossa olleiden tarkistamatta jääneiden tiedot vääriksi, olisi lopullinen oikeiden osoitteiden osuus 98,1 prosenttia. Kunnittaisiin väestötilastoihin virheelliset osoitteet vaikuttavat vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite. Vääristä osoitteista vain osa on väärässä kunnassa. Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1 000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Väestörekisterikeskus poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Väestönmuutostiedoista tuotetaan ennakkotilasto kuukausittain. Tiedot julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden jälkipuoliskolla. Lopullinen väestörakennetilasto valmistuu vuosittain maaliskuun puolivälin jälkeen ja lopulliset väestönmuutostilastot huhti-toukokuussa. Lopullisten väestönmuutosten ja vuoden lopun ennakkotilaston kokonaismäärien erot näkyvät muutoslajeittain oheisesta taulukosta. Ero on yleensä suhteellisesti suurin nettomaahanmuutossa, mikä johtuu lähinnä lopullisen tilaston ja ennakkotilaston maahanmuuttolukujen erosta. Nettomaahanmuuton lukujen ero kasvattaa myös kokonaismuutoksen suhteellista eroa lopullisen tilaston ja ennakkotilaston lukujen välillä. Vuoden 2014 ennakkoväkiluku oli 2 536 henkeä suurempi kuin lopullinen väkiluku. Suhteellisesti ero oli 0,5 promillea 13
Väestönmuutosten ennakkotilaston ja lopullisen tilaston 2016 vertailu Vuosineljännes Elävänä syntyneet Lopulliset tiedot 2016 I II lii lv I-IV Ennakkotiedot 2016 I II III IV I-IV 13 043 13 587 13 950 12 234 52 814 12 996 13 539 13 905 12 205 52 645 Kuolleet Syntyneiden enemmyys 14 661 12 752 12 479 14 031 53 923 14 713 12 754 12 456 13 706 53 629 Lopulliset tiedot ennakkotiedot 2016 I li lii lv I-IV 47 48 45 29 169-52 -2 23 325 294-1 618 835 1 471-1 797-1 109-1 717 785 1 449-1 501-984 99 50 22-296 -125 1) Kuntien väliset muutot ovat vuoden 2017 aluejaolla. Kuntien välinen muutto 1) 54 625 69 735 96 583 61 314 282 257 54 164 69 065 95 498 59 999 278 726 461 670 1 085 1 315 3 531 Maahanmuutto 6 234 8 031 11 634 9 006 34 905 6 303 7 742 11 034 7 197 32 276-69 289 600 Maastamuutto 3 612 4 261 5 489 4 720 18 082 3 717 3 335 5 564 3 391 16 007-105 926-75 Nettomaahanmuutto 2) 2 622 3 770 6 145 4 286 16 823 2 586 4 407 5 470 3 806 16 269 36-637 675 Kokonaismuutos 3) 1 004 4 605 7 616 2 764 15 989 869 5 192 6 919 2 305 15 285 135-587 697 Avioliitot Avioerot 3 601 6 049 10 864 3 950 24 464 3 713 6 093 10 848 3 785 24 439 2) Vuoden 2016 väestöaineistosta on poistettu selvitysten jälkeen todennäköisesti ulkomaille muuttaneita henkilöitä, joista noin 1 000 näkyy maastamuuttaneina vuoden viimeisessä neljänneksessä. Ennakkotilastosta näitä poistoja ei ole tehty. 1 809 2 629 1 329 2 075 3) Kokonaismuutos sisältää väkiluvun korjauksen lopullisten tietojen viimeisellä vuosineljänneksellä. 480 554 459 704-112 -44 16 165 25 3 553 3 403 3 438 3 147 13 541 3 598 3 425 3 443 3 096 13 562-45 -22-5 51-21 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastokeskus julkaisee Internet-sivuillaan väestönmuutosten ennakkotilaston koko maan tiedot kuukausittain ja alueittaiset tiedot neljännesvuosittain. Ennakkotilaston väkilukutiedot sekä koko maan tasolla että alueittain julkaistaan Tilastokeskuksen Internet-sivuilla kuukausittain. Alueittaiset väestönmuutosten ennakkotiedot kuukausittain ovat saatavana maksullisessa Väestötilastopalvelussa http://tilastokeskus.fi/tup/vaestotilastopalvelu/index.html. Ennakkotilaston tietoja toimitetaan myös sähköpostitse http://tilastokeskus.fi/til/vamuu/yht.html. Lopulliset väestönmuutosten perustiedot eri aluejaoilla ovat saatavana Tilastokeskuksen maksuttomasta tilastopalvelusta http://tilastokeskus.fi/tup/statfin/index.html. Eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osa-alueittain on maksullisessa Väestötilastopalvelussa (linkki yllä). Väestönmuutos- ja väkilukutietoja koko maan tasolla vuodesta 1749 alkaen on saatavana maksullisessa Astika-aikasarjatietokannassa http://tilastokeskus.fi/tup/astika/index.html. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Väestön ennakkotilastossa käytetään tilastovuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Edellisen vuoden lopulliset väestötilastot puolestaan tuotetaan tilastovuotta seuraavan vuoden aluejaolla. Ennakkotilaston tiedot ovat siten alueliitosten osalta suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin lukuihin, eivät edellisen vuoden ennakkolukuihin. 14
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Väestörekisterikeskus julkistaa kunnittaiset asukasluvut kuukausittain. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotiedoista. Ero johtuu siitä, että Väestörekisterikeskus julkistaa rekisteritilanteen kuun vaihtuessa, kun taas Tilastokeskus odottaa muutosilmoituksia kaksi viikkoa kuun loputtua, ennen kuin tuottaa ennakkotilaston edellisen kuun lopun tilanteesta. 8. Dokumentointi Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen kotisivuilta. Väestötieteen käsitteisiin voi perehtyä Tilastokeskuksen verkkokoulussa. Väestön ennakkotilastossa käytetyistä käsitteistä on kerrottu myös tilaston Internet-sivuilla kohdassa Käsitteet ja määritelmät. 15
Väestö 2018 Lisätietoja Joni Rantakari Joonas Toivola Matti Saari Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 029 551 3249 029 551 3355 029 551 3401 info@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-8381 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi